Opetustyö

  • 366 128
  • 3 061
Mikä mutka? Onneksi minun pojillani ei ole ollut tuollaisia opettajia.
Itsekin välitän lapsistani erittäin kovasti, mutta haluan kyllä heidän etunsa nimissä pitää marssijärjestyksen toistaiseksi selvänä. Toivoisin omille lapsilleni opettajaa, joka tekee luokan marssijärjestyksen siinä määrin selväksi, että muutamat (omat tai naapurin) auktoriteettiongelmaiset lapset eivät terrorisoi koko luokan oppimismahdollisuuksia. Sekin aika on muilta pois, jos opettaja joutuu anelemaan joltakin prinssiltä tai prinsessalta armollista hiljaisuutta ja keskittymisrauhaa. Etenkin yläkouluikäiset osaavat kyllä tietoisesti ottaa vallan, jos sitä tarjotaan. Nimimerkillä kokemusta on.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mikä mutka? Onneksi minun pojillani ei ole ollut tuollaisia opettajia.


Anna-Stina vai mikä kotka nyt onkaan, voisi pitää turpansa kiinni asioista, joista hänellä ei ole näköjään pienintäkään hajua. Tai en lukenut kolumnia, kun ei auennut, mutta jos hän edes jollain lailla rinnastaa opettajan toiminnan aikuisten maailmaan, niin haistakoon paskan. Auktoriteetti on kaiken perusta yläasteella, sen avulla kaikkien lasten oppiminen saadaan tasa-arvoiseen asemaan. Ja auktoriteetti ei tarvitse olla mitään pelon avulla aikaansaatua, itse tykkään kaikista eniten luokkatilanteista, jossa ympäri luokkaa kuuluu iloinen puheensorina, mutta samalla homma etenee jouhevasti. Ja kun sitten jotain sanon, homma toimii minun haluamaani suuntaan, ei pikku Pertin tai Piritan mielihalujen mukaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En ole alkuperäistä kolumnia lukenut saati tunne tilannetta todellisuudessa tippaakaan, joten kovin ehdoton on vaikea olla. Hiukan kuitenkin kummeksutti ajatus siitä, että alkaisin repiä kännykkää oppilaalta ja huutaisin hänet hiljaiseksi, enkä sitten lopulta osaisi edes pahoitella käytöstäni, jos oppilas nöyrtyy niin paljon, että tulee pyytämään anteeksi. Tietenkin opettajan pitää olla auktoriteetti, mutta jos se pohjautuu oppilaiden fiilisten tukahduttamiseen, ei sekään oikein ole. Kuten @koukku totesi, paras tilanne on se, että luokassa on välitön meininki ja läppä lentää, mutta hommat kuitenkin hoidetaan ja muita kunnioitetaan, eikä opettajan tarvitse hakea auktoriteettia uhkailemalla. Toistuva huutaminen ja uhkailu ovat merkkejä siitä, että todellinen auktoriteetti on jo mennyt. Äänen korottaminen esim. yleisen melutason hillitsemiseksi tai seuraamusten ilmoittaminen ei sitä ole. Oppilaat kyllä havainnoivat eron opettajan asenteessa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En ole alkuperäistä kolumnia lukenut saati tunne tilannetta todellisuudessa tippaakaan, joten kovin ehdoton on vaikea olla. Hiukan kuitenkin kummeksutti ajatus siitä, että alkaisin repiä kännykkää oppilaalta ja huutaisin hänet hiljaiseksi, enkä sitten lopulta osaisi edes pahoitella käytöstäni, jos oppilas nöyrtyy niin paljon, että tulee pyytämään anteeksi. Tietenkin opettajan pitää olla auktoriteetti, mutta jos se pohjautuu oppilaiden fiilisten tukahduttamiseen, ei sekään oikein ole. Kuten @koukku totesi, paras tilanne on se, että luokassa on välitön meininki ja läppä lentää, mutta hommat kuitenkin hoidetaan ja muita kunnioitetaan, eikä opettajan tarvitse hakea auktoriteettia uhkailemalla. Toistuva huutaminen ja uhkailu ovat merkkejä siitä, että todellinen auktoriteetti on jo mennyt. Äänen korottaminen esim. yleisen melutason hillitsemiseksi tai seuraamusten ilmoittaminen ei sitä ole. Oppilaat kyllä havainnoivat eron opettajan asenteessa.

Journalistin perustyö jää tekemättä

Hieman taustaa tapaukselle. Minusta opettajalla on täysi oikeus ottaa puhelin oppilaalta, jos homma ei toimi ja puhelimen poistaminen on mahdollista turvallisesti. Sama pätee luokasta poistamiseen.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Journalistin perustyö jää tekemättä

Hieman taustaa tapaukselle. Minusta opettajalla on täysi oikeus ottaa puhelin oppilaalta, jos homma ei toimi ja puhelimen poistaminen on mahdollista turvallisesti. Sama pätee luokasta poistamiseen.

Tämä on nykyajan meininki. Hutkitaan ennen kuin tutkitaan. Opetustyössä ja oppilaan asioiden kanssa on ihan samoin. Fiksut vanhemmat kysyvät opettajalta miten ongelmatilanteet ovat syntyneet/edenneet ja yleensä homma on sillä selvä. Sitten on näitä jotka keuhkoavat rehtorille ja ympäri kouluvirastoa lasten kertomien ja huhupuheiden perusteella.

Toimittajilla tuppaa olemaan myös olemaan samaa vajavaisuutta. En tiedä eikö ole aikaa vai eikö vain vaivauduta. Klikkejä taitaa saada paremmin näillä skandaaliuutisilla jotka eivät oikeasti ole niitä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Minusta opettajalla on täysi oikeus ottaa puhelin oppilaalta, jos homma ei toimi ja puhelimen poistaminen on mahdollista turvallisesti. Sama pätee luokasta poistamiseen.
Tottakai opettajalla on oikeus ottaa puhelin tai poistaa luokasta. Se missä noiden rajat menevät, lienee aina tapauskohtaista. Mulla se raja on aika korkealla varsinkin puhelinten kohdalla, luokasta poistamisissa varmasti kaikilla. Tai jälkimmäisessä ainakin pitäisi olla. Puhelinten kohdalla on tietysti koulukohtaisia eroja oppilaiden käytöksessä, oman kouluni oppilaat lie sen verran kilttiä matskua pääasiassa, että vaikka luurit silloin tällöin vilkkuvat, ei niistä yleensä ongelmia synny. Täydellisellä natsilinjalla puhelimista kyllä saa ongelman missä tahansa. No, en tässä viittaa tähän käsiteltyyn tapaukseen, koska en sitä edelleenkään tunne tippaakaan, mutta näin omalta kohdaltani voin todeta katsovani satunnaiset kännyn vilkaisut läpi sormien. Silloin tällöin väläyteltyä kännyköiden kieltämistä kouluissa en ymmärrä ollenkaan, koska kännykkä on mitä luontevin väline tiedonhakuun ja opetukseenkin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Silloin tällöin väläyteltyä kännyköiden kieltämistä kouluissa en ymmärrä ollenkaan, koska kännykkä on mitä luontevin väline tiedonhakuun ja opetukseenkin.

Kännyköiden käyttö tulisi oll kouluissa opettajien hallinnassa. Oppilaiden kännyköiden liialliseen viihdekäyttöön tulisi saada tarvittaessa puuttua, ei tämä tiedonhakua tai opetusta estä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tämä on nykyajan meininki. Hutkitaan ennen kuin tutkitaan. Opetustyössä ja oppilaan asioiden kanssa on ihan samoin. Fiksut vanhemmat kysyvät opettajalta miten ongelmatilanteet ovat syntyneet/edenneet ja yleensä homma on sillä selvä. Sitten on näitä jotka keuhkoavat rehtorille ja ympäri kouluvirastoa lasten kertomien ja huhupuheiden perusteella.

Toimittajilla tuppaa olemaan myös olemaan samaa vajavaisuutta. En tiedä eikö ole aikaa vai eikö vain vaivauduta. Klikkejä taitaa saada paremmin näillä skandaaliuutisilla jotka eivät oikeasti ole niitä.
Kyllä osa opettajistakin voisi tarkastaa asenteitaan vanhempiin, oppilaisiin ja omaa työtään kohtaan. Toki me olemme kaikki erilaisia toimijoita ihan positiiviestikin ilmaistuna, mutta valitettavan usein moni "kasvatuksen ammattilainen" ei vaivaudu näkemään tilanteita muutoin kun omasta vinkkelistään. Edelleen, suurin osa opettajista tekee duuninsa hyvin ja yrittää parhaansa, mutta kyllä joukossa on mukana niitäkin, joilla kyseessä on niin suojatyöpaikka kuin vain olla ja voi. Mustavalkoinen jaottelu ei toki päde tässäkään ja joku oppilas tai huoltaja pitää varmasti myös minua täysmulkkuna, mutta pyrin kyllä näkemään asioita mahdollisimman monesta kulmasta, enkä vain kaikkitietävänä opettajana. Tämä ei tarkoita sitä, että huoltajien tai oppilaiden tahdin mukaan pitäisi marssia, vaan ihan vain sen tunnustamista, että asioilla tuppaa olemaan monta puolta ja pelkästään muksujen koulurooli voi olla aivan erilainen kuin mitä he ovat kotonaan. Siltä pohjalta esimerkiksi huoltajien hämmästys Wilma-raporteista saattaa olla täysin vilpitön. Ehkä tässä kokonaisuudessa eniten ärsyttää se joidenkin opettajien kykenemättömyys laskeutua alas norsunluutornistaan ja myöntää omia virheitään, mikä osittain saa minut usein symppaamaan oppilaita konfliktitilanteissa. Usein ei tarkoita aina, koska aikuinen on aikuinen ja lähtökohtaisesti luotan aikuisen arviointikykyyn enemmän kuin lapsen, mutta mustavalkoista tuomiota on ainakin minun hyvin vaikea antaa, ellen paikanpäällä ole itse ollut.

Joopa joo, pointti nyt on kuitenkin siinä, että ihmisiä tässä ollaan opettajinakin. Niin hyvässä kuin pahassa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kännyköiden käyttö tulisi oll kouluissa opettajien hallinnassa. Oppilaiden kännyköiden liialliseen viihdekäyttöön tulisi saada tarvittaessa puuttua, ei tämä tiedonhakua tai opetusta estä.
Jep, näin ajattelen itsekin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kännyköiden käyttö tulisi oll kouluissa opettajien hallinnassa. Oppilaiden kännyköiden liialliseen viihdekäyttöön tulisi saada tarvittaessa puuttua, ei tämä tiedonhakua tai opetusta estä.
Jep, näin ajattelen itsekin.

Jossain jenkeissä oli muutama vuosi sitten jonkin sortin kokeiluna sellainen laite, joka poisti luokkahuoneista verkon. Varmaan tuollainen tulee jäämään pelkäksi kokeiluksi, sillä luulisi kaikensortin vaaratilanteiden jne kannalta olevan tärkeää, että puhelimet kuitenkin toimivat..

Anyways, kävin silloin opettamassa kasiluokkalaisille vähän historiaa ja vitsailin, että Suomeenkin tällainen olisi tulossa, niin oppilaat kauhistuivat ihan tosissaan, aivan kuin maailmanloppu olisi ollut tulossa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jossain jenkeissä oli muutama vuosi sitten jonkin sortin kokeiluna sellainen laite, joka poisti luokkahuoneista verkon.

Jonkin sortin laite? Viestintää on häiritty yhtä kauan kuin sitä on ollut olemassa eikä tuohon kovin monimutkaisia "laitteita" tarvita. Samaa on kokeiltu myös esimerkiksi hienommissa ravintoloissa, kun on katsottu puhelimien käytön häiritsevän sitä itse syytä miksi siellä ollaan.

En ole aikoihin kuullut asiasta, tuskinpa noita laajamittaisessa käytössä on. En osaa sanoa pitäisikö kouluissa olla, kun ei ole mitään tietoa millainen hulina siellä nykyään on. Mutta eihän täyskielto vain toimi yhtään missään asiassa. Varmasti nykyoppilaatkin ovat kuulleet faijaltaan tarinoita kuinka ennen vanhaa läheteltiin lappuja luokan toiselle puolelle. Sitten jotkut keksisivät kokeilla sitä, kun se kuulostaa niin hassulta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jonkin sortin laite? Viestintää on häiritty yhtä kauan kuin sitä on ollut olemassa eikä tuohon kovin monimutkaisia "laitteita" tarvita. Samaa on kokeiltu myös esimerkiksi hienommissa ravintoloissa, kun on katsottu puhelimien käytön häiritsevän sitä itse syytä miksi siellä ollaan...

Tiedetään, tiedetään. Käytin vaan tuollaista epämääräistä ilmausta, kun muistikuvieni mukaan tämä kyseinen laite oli nimenomaan suunniteltu ominaisuuksiltaan oppilaitoksiin ja opettajien käytettäväksi, mutta tuosta jutusta on sen verran aikaa, etten enää muista yksityiskohtia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... En osaa sanoa pitäisikö kouluissa olla, kun ei ole mitään tietoa millainen hulina siellä nykyään on. Mutta eihän täyskielto vain toimi yhtään missään asiassa. Varmasti nykyoppilaatkin ovat kuulleet faijaltaan tarinoita kuinka ennen vanhaa läheteltiin lappuja luokan toiselle puolelle. Sitten jotkut keksisivät kokeilla sitä, kun se kuulostaa niin hassulta.

Mielestäni täyskielto on turha, ei kaikkia pidä rangaista vähemmistön hölmöilystä.
 

hemppo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mielestäni täyskielto on turha, ei kaikkia pidä rangaista vähemmistön hölmöilystä.
Mikä se enemmistön rangaistus olisi? Se, ettei voi räpälätä kännykkää oppitunnin aikana?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mikä se enemmistön rangaistus olisi? Se, ettei voi räpälätä kännykkää oppitunnin aikana?

Se, ettei opettaja voi käyttää parempia opetustapoja, joissa hyödynnetään älypuhelinta. Tai se, ettei kukaan voi käyttää älypuhelinta opettajan luvalla viihdekäyttöön esim. palkintona hyvin tehdystä työstä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ylen Aamu-tv:ssä oli kaksi historian opettajaa puolustamassa lukiolaisten yleissivistystä ja vastustamassa valinnaisuuden lisäämistä. Mielenkiintoista, että uudessakin peruskoulun opetussuunnitelmassa sanotaan, että peruskoulu luo perustan yleissivistykselle. Lisäksi uuden opetussuunnitelman oppimiskäsitys lähtee aktiivisesta oppilaasta, jonka omia kiinnostuksen kohteita pitää tukea, oppiminen on ongelmalähtöistä ja oppilas on itseohjautuva.

Minusta Aamu-TV:n hissan opet eivät oikein uskoneet oppilaiden osaamiseen, eivätkä allekirjoita uudenlaisia oppimiskäsityksiä ja -tapoja.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ylen Aamu-tv:ssä oli kaksi historian opettajaa puolustamassa lukiolaisten yleissivistystä ja vastustamassa valinnaisuuden lisäämistä. Mielenkiintoista, että uudessakin peruskoulun opetussuunnitelmassa sanotaan, että peruskoulu luo perustan yleissivistykselle. Lisäksi uuden opetussuunnitelman oppimiskäsitys lähtee aktiivisesta oppilaasta, jonka omia kiinnostuksen kohteita pitää tukea, oppiminen on ongelmalähtöistä ja oppilas on itseohjautuva.

Minusta Aamu-TV:n hissan opet eivät oikein uskoneet oppilaiden osaamiseen, eivätkä allekirjoita uudenlaisia oppimiskäsityksiä ja -tapoja.

En katsonut aamu-tv:tä. Mutta, ensinnäkin, jos opsissa sanotaan, että peruskoulu luo perustan yleisivistykselle, niin eikö tämä tarkoita, niille perustuksille tulisi lähtökohtaisesti jotain rakentaa? Eikö muotoilu perustuksista sodi nimenomaan uudistusta vastaan?

Toisekseen, kokeilua vastustetaan siltä pohjalta, että moni oppilaista jättää lukematta ns. yleissivistäviä aineita (historia, yhteiskuntaoppi, filosofia), koska ne eivät ohjaa suoraan työelämään. Tämä on oppilaan kannalta täysin rationaalista, joten missään nimessä kyseessä ei ole oppilaan itseohjautuvuuden kykyjen vähättelelyä, päinvastoin. Mutta kun pointti kun on se, että niiden ei ole edes tarkoitus harjoittaa spesifejä työelämän tai tulevan opiskelualan taitoja ja tietoja, vaan yleisesti ihmisyyteen ja yhteiskunnassa toimimiseen kuuluvia taitoja.

Kuinka monta kasvatustietelijää muuten tukee radikaalia vailinnaisuuden lisäämistä lukioissa?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En katsonut aamu-tv:tä. Mutta, ensinnäkin, jos opsissa sanotaan, että peruskoulu luo perustan yleisivistykselle, niin eikö tämä tarkoita, niille perustuksille tulisi lähtökohtaisesti jotain rakentaa? Eikö muotoilu perustuksista sodi nimenomaan uudistusta vastaan?

Toisekseen, kokeilua vastustetaan siltä pohjalta, että moni oppilaista jättää lukematta ns. yleissivistäviä aineita (historia, yhteiskuntaoppi, filosofia), koska ne eivät ohjaa suoraan työelämään. Tämä on oppilaan kannalta täysin rationaalista, joten missään nimessä kyseessä ei ole oppilaan itseohjautuvuuden kykyjen vähättelelyä, päinvastoin. Mutta kun pointti kun on se, että niiden ei ole edes tarkoitus harjoittaa spesifejä työelämän tai tulevan opiskelualan taitoja ja tietoja, vaan yleisesti ihmisyyteen ja yhteiskunnassa toimimiseen kuuluvia taitoja.

Kuinka monta kasvatustietelijää muuten tukee radikaalia vailinnaisuuden lisäämistä lukioissa?

Onko peruskoulun tai lukion rooli enää opettaa entiseen malliin vai olisiko sen tehtävä muuttunut enemmänkin oppilaan mielenkiinnon herättäjäksi ja opastajaksi? Nykyiset nuoret käsittelevät valtavat määrät tietoa, jonkun pitäisi opettaa heitä tunnistamaan "oikea" tieto ja lähdenkritiikin merkitys.

Minusta on vaan erikoista, että yläkoululaista pidetään lapsena, eikä lukiolaiseen luoteta. Minusta yläkoulussa on fiksuja nuoria, pidän puheenvuoroa ainejärjestön avautumisena.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Onko peruskoulun tai lukion rooli enää opettaa entiseen malliin vai olisiko sen tehtävä muuttunut enemmänkin oppilaan mielenkiinnon herättäjäksi ja opastajaksi? Nykyiset nuoret käsittelevät valtavat määrät tietoa, jonkun pitäisi opettaa heitä tunnistamaan "oikea" tieto ja lähdenkritiikin merkitys.

Juuri näin. Oppilaat käsittelevät valtavan määrän tietoa ja kaikki mahdollinen tieto on koko ajan saatavilla. Siitä huolimatta he tietävät ja ymmärtävät maailmasta vähemmän kuin koskaan. Tieto on enimmäkseen peräisin iltapäivälehtien nettisivuilta ja Somesta(vain hieman kärjistäen), ja luonteeltaan pinnallista/vääristeltyä/omaa maailmankuvaa tukevaa. En nyt ota kantaa pitäisikö valinnaisuutta lisätä ja mistä voisi valinnaisuuden hyväksi nipistää, mutta ohjatulle asioiden syvälliselle oppimiselle on todellakin tilausta, ehkä enemmän kuin koskaan.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nykyiset nuoret käsittelevät valtavat määrät tietoa, jonkun pitäisi opettaa heitä tunnistamaan "oikea" tieto ja lähdenkritiikin merkitys.

Niin, siis aivan kyllä. Sinun mielestäsi siis tähän ratkaisuna on tehdä lukiossa valinnaiseksi kaikki aineet, mitkä yllä olevaa asiaa jollain tavalla koskettavat. Kerro miten nuorten fiksuus tähän liittyy? Kuten totesin, matemaattisesti lahjakkaan fiksun nuoren, kuka haluaa lääkikseen, kannattaa valita lukiossa kaikki luonnontieteelliset aineet, ja jättää muut minimiin, jotta ei aina tasoitusta muille. Onko siis sinun mielestäsi siten, että esimerkiksi lääkärit eivät tarvitse historian, yhteiskuntaopin ja filosofian oppisisältöjen tarjoamian tietoja ja taitoja?

Ja yläkoululaiset ovat lapsia. Kuten lukiolaisetkin. Väitän tässä ja nyt, että normaalissa lukiossa tänäkin päivänä tehdään suuri osa kurssivalinnoista sen perusteella minne kaverit menevät vrt. mikä olisi hyödylistä tai edes mikä itseä kiinnostaisi kaikkein eniten.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, siis aivan kyllä. Sinun mielestäsi siis tähän ratkaisuna on tehdä lukiossa valinnaiseksi kaikki aineet, mitkä yllä olevaa asiaa jollain tavalla koskettavat. Kerro miten nuorten fiksuus tähän liittyy? Kuten totesin, matemaattisesti lahjakkaan fiksun nuoren, kuka haluaa lääkikseen, kannattaa valita lukiossa kaikki luonnontieteelliset aineet, ja jättää muut minimiin, jotta ei aina tasoitusta muille. Onko siis sinun mielestäsi siten, että esimerkiksi lääkärit eivät tarvitse historian, yhteiskuntaopin ja filosofian oppisisältöjen tarjoamian tietoja ja taitoja?

Ja yläkoululaiset ovat lapsia. Kuten lukiolaisetkin. Väitän tässä ja nyt, että normaalissa lukiossa tänäkin päivänä tehdään suuri osa kurssivalinnoista sen perusteella minne kaverit menevät vrt. mikä olisi hyödylistä tai edes mikä itseä kiinnostaisi kaikkein eniten.

Minusta opettajuuden pitäisi kehittyä pois ainekeskeisyydestä, enemmän opastajaksi ja tuutoriksi. Monet tutkimukset osoittavat, että oppimista tapahtuu opettamisesta huolimatta ja uusimmissa teorioissa oppimisprosessi ei enää ole yksinkertainen opetus -> oppiminen. Opettajien tehtävä tulisi olla entistä enemmän mielenkiinnon herättäjä, eikä luennointi. Opetuksen tulisi toimia innoittajana, eikä absoluuttisen tiedon jakajana. Osa porukasta kiinnostuu nykyistä enemmän, osa menee edelleen sieltä mistä aita on matalin.

Yläkoululaiset ovat osaksi vielä lapsia, mutta suuri joukko heistä on fiksuja nuoria, jotka pystyvät omaksumaan esim. aikajana käsitteen.

Koulun opetus ei tee kenestäkään sivistynyttä, ihmisen oma mielenkiinto ja halua oppia tekee. Lääkärit eivät tarvitse välttämättä lukion historian, yhteiskuntaopin tai filosofian oppisisältöjen tarjomia tietoja tai taitoja, he pystyvät hankkimaan tänä päivänä vastaavat tiedot helposti muualtakin. On aikamoista itsensä jalustalle nostamista, kun asettaa itsensä sellaiseen asemaan, josta voi jakaa salaista sivystystä. Minusta Aamu-tv:ssä olleet opettaja ja erityisasiantuntija halusivat puolustaa enemmänkin ainejakoisuutta ja -opettajia, kuin miettiä oppilaiden valmiuksia jatko-opintoihin.
 

Byvajet

Jäsen
Ja taas vaaditaan koululta uudistumista ja lasten yksilöllistä kohtaamista, koska oppimistulokset laskevat. Joka kahdeksas poika ei saavuta peruskoulussa edes lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa.

Entäpä jos ei uudistuttaisikaan vaan otettaisiin takaisin käyttöön vanhat opettajakeskeiset menetelmät, kuri, kyvykkyyteen perustuvat ryhmät ja luokalle jättäminen? Se on toiminut ennen, miksi se ei toimisi nykyään?

Lapsiasiavaltuutettu: Oppimistulokset laskevat, lapset eivät voi hyvin kouluissa - Kotimaa - Ilta-Sanomat
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös