Opetustyö

  • 380 312
  • 3 070
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Eiköhän kyse ole turhautumisesta, ei siitä, ettei halua puuttua. Aika asenteellista tekstiä sulta tulee - yksi niistä opettajista oli kypsynyt koko jutun vatvomiseen ja hänkin taisi tuoda työyhteisön terveiset lähinnä.

Mihin perustat väitteesi siitä, että opettajien asenne ei ole kohdillaan? Siis muuhun kuin veikkaamiseen. Onko sulla kokemusta opetustyöstä? Ymmärrän hyvin, että oman koulunkäyntikokemuksensa perusteella moni luulee olevansa opettamisen asiantuntija, vaan sanon siihen, notta paskat on.

Kolme kysymystä siellä oli.

Perustan nyt väitteeni vaikka noihin kolmeen opettajaan sekä niihin jotka itseäni opetti. Sen lisäksi perustan sen lasteni opettajiin. Todetaan nyt vielä erikseen, että itsellä oli muutama hyvä opettaja ja toisella pojistani on tällä hetkellä erittäin hyvä opettaja. Ettei tulisi kenellekään paha mieli. Ehkä se opettajakaan ei aina osaa katsella asioita sen oman boxin ulkopuolelta.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Niin juuri, omat opettajat, joita olet tarkkaillut kypsänä viisitoistakesäisenä. Koulussa ovat olleet liki kaikki, mutta se ei tee asiantuntijaa.

Edelleenkin syytät kaikkia kolmea tuossa ohjelmassa ollutta opettajaa asenneongelmasta, vaikka yksi niistä tekee työtä ongelmanuorten kanssa, toinen tekee ylimääräistä duunia asian eteen ja kolmaskin lähinnä kertoi työyhteisön terveiset ohjelmassa. Kerro nyt jotain konkreettista, mitä opettajien pitäisi tehdä, äläkä hörise jostain vitun asenneongelmasta tietämättä lopulta paljonkaan opettajan duunista. Ihan vilpittömästi haluaisin tietää, millä minä saan kiusaamisen loppumaan koulustamme tai edes opetusryhmistäni. Ei sillä, että se suoranainen ongelma olisi, mutta aina jotain esiintyy.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Johan mä sanoin, että jos opettajilla ei ole kykyä puuttua edes ilmi tulleisiin kiusaamisiin niin täytyy järjestää paikalle jotkut jotka siihen pystyvät. Mutta asenneongelmaa oli se tassujen nostelu ja huomaan sitä vahvasti myös sinun kirjoituksessasi. Enhän minäkään vaadi yksittäistä opettajaa estämästä kaikkea kiusaamista vaan puuttumista siihen. Hyvänen aika sentään ettei kiroiluksi mene.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Johan mä sanoin, että jos opettajilla ei ole kykyä puuttua edes ilmi tulleisiin kiusaamisiin niin täytyy järjestää paikalle jotkut jotka siihen pystyvät. Mutta asenneongelmaa oli se tassujen nostelu ja huomaan sitä vahvasti myös sinun kirjoituksessasi. Enhän minäkään vaadi yksittäistä opettajaa estämästä kaikkea kiusaamista vaan puuttumista siihen. Hyvänen aika sentään ettei kiroiluksi mene.
Ensinnäkin, et tunne minua, työskentelytapaani tai saavuttamiani tuloksia vähäänkään - enkä nyt väitä, että ne sen kummoisempia olisikaan tai ehkä ovatkin - joten älä viitsi puhua asenneongelmasta. Melkein meinaa vituttaa tuollainen taas kollegoiden kokemuksia tältä syksyltä kuunnelleena sekä omia tuntemuksiani kelaillessa. En minä ole tässä vähätellyt kiusaamisongelmaa, vaan todennut, että se on olemassa. Minä olen vain tuonut esille sen puolen, jota sinä et ymmärrettävästi ole tavoittanut eli ei tämä asia ole niin mustavalkoinen, että on jotain määrittelemätöntä asenneongelmaa, joka vaivaa opettajia. Eiköhän suurin osa tee tätä duunia aika suurella sydämellä ja parhaansa mukaan.

Toiseksi, millä tavoin nuo kolme opea nostivat tassut pystyyn? Yksi niin teki turhautumistaan, mutta tuskinpa hänkään kiusaamista hyväksyy. Kaksi muuta, kuten olen jo maininnut, ovat tehneet paljonkin kiusaamisen vähentämiseksi. Sulla on nyt paha tapa yleistää varsin vähäisellä kokemuksella eli omien opettajiesi, lastesi opettajien ja median perusteella. Kuka tahansa pystyy kertomaan vastaavat faktat sairaanhoitajista, lääkäreistä, bussikuskeista tai vaikkapa kaupan kassoista, kun niistä sattuu kokemuksia useimmilla olemaan jatkuvasti arjessa.

Kolmanneksi, mistä revitään resurssit niihin tilanteisiin, joihin opettajat "eivät puutu, vaikka ne tiedostetaankin". Eiköhän jokainen ope ottaisi mielellään lisää aikuisia kouluun jakamaan kasvatusvastuuta. Tässä nyt lähinnä tulee ilmi se, että et vain tunne koulumaailmaa tippaakaan, mutta tykkäät kyllä ottaa toimintatapoihin kovasti kantaa. Ymmärrettävää, mutta aika rasittavaa.

Kaikki kiusaamistapaukset eivät edes ole niin mustavalkoisia, että Pekka hakataan toistuvasti jonnekin vessan nurkkaan. Jotain pikkukivaa sipinää on todella vaikea havainnoida ja lisäksi molemmat osapuolet yleensä kieltävät sen, kun siihen puututaan. Sitten vanhempaintapaamisessa saa kuulla, että naljailua on jatkunut jo monta kuukautta. Vähän vaikea siihen on puuttua, jos ongelmaa ei ilmaista. Totta kai selkeän syrjimisen varmasti huomaa jokainen, ja jos siihen ei puututa, on se selkeä virhe opettajalta. Tätäkin tapahtuu varmasti, mutta tuskin kuitenkaan äärettömän paljon ja järjestelmällisesti, kuten nyt ilmaiset asian. Tai mikä se asenneongelma ikinä onkaan, mikä opettajia vaivaa.
 
Suosikkijoukkue
Suomen suurin ja kaunein
Ensinnäkin, et tunne minua, työskentelytapaani tai saavuttamiani tuloksia vähäänkään - enkä nyt väitä, että ne sen kummoisempia olisikaan tai ehkä ovatkin - joten älä viitsi puhua asenneongelmasta.
-Viittaan asenneongelmana ennen kaikkea siihen, että vaadit minulta lopullista ratkaisua siihen mihin toisilla ei ole käpyä puuttua edes tapauskohtaisesti. Tietenkin vähättelet kaikkea mitä minun ja lähipiirini kokemuksiin tulee. Olethan itse opettaja joten sinun on pakko tietää paremmin.​

En minä ole tässä vähätellyt kiusaamisongelmaa, vaan todennut, että se on olemassa.
-Et varmastikaan. Hyvä, että tiedostat ilmiön olemassa olon.​

Toiseksi, millä tavoin nuo kolme opea nostivat tassut pystyyn?
-Yksi sanoi, että mitään ei ole tehtävissä ja muut myötäilivät. Toinen tarkensi, että jo siinä vaiheessa kun kiusaamista esiintyy asiat on korjaamattomasti pielessä.​

Sulla on nyt paha tapa yleistää varsin vähäisellä kokemuksella eli omien opettajiesi, lastesi opettajien ja median perusteella.
-Vahva sama. Se, että kerrot omista kokemuksistasi on toki hyvä asia.​

Kolmanneksi, mistä revitään resurssit niihin tilanteisiin, joihin opettajat "eivät puutu, vaikka ne tiedostetaankin".
-Tämä on oikein asiallinen kysymys. Varmaan sieltä mistä opettajienkin palkat.​

Kaikki kiusaamistapaukset eivät edes ole niin mustavalkoisia, että Pekka hakataan toistuvasti jonnekin vessan nurkkaan.
-Ei varmastikaan, mutta jos Pekka toistuvasti hakataan vessan nurkkaan joko fyysisesti tai henkisesti niin jotain on mennyt vikaan.​
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viittaan asenneongelmana ennen kaikkea siihen, että vaadit minulta lopullista ratkaisua siihen mihin toisilla ei ole käpyä puuttua edes tapauskohtaisesti. Tietenkin vähättelet kaikkea mitä minun ja lähipiirini kokemuksiin tulee. Olethan itse opettaja joten sinun on pakko tietää paremmin.
Niin, siis sinä olet varsin ehdottomia mielipiteitä esittänyt opettajien asenneongelmasta ja siihen minä olen tarttunut. Pakko myöntää, etten ymmärrä, missä vaiheessa opettajien yleinen asenneongelma muuttui minun asenneongelmakseni. Onko nyt niin, että kun en ole samaa mieltä kanssasi ja saatan viesteilläni paljastaa uusia näkökulmia asioihin, minulla on asenneongelma?

En halua vähätellä kokemuksiasi, ja pahoittelut, jos olen lähipiirisi tilanteita jotenkin vähättelevästi sivunnut. Se ei ole tarkoitukseni. Koska olet itsekin melko mustavalkoista kieltä käyttänyt, olen katsonut sen oikeudekseni myös. Mutta kieltämättä se vähän on niin, että opettajana sekä vanhempana näen asiat ehkä hiukan laajemmalla perspektiivillä. Kyllä mua välillä ottaa päähän kuunnella lasteni koulun tapahtumista, mutta samalla tiedän myös sen toisen puolen, mikä ei isolle osalle huoltajista ole tuttua, eli open näkökulman. Painotan jälleen, että harva kiusaamistilanne lopulta on niin mustavalkoinen kuin se huoltajalle ehtiessä vaikuttaa.

Yksi sanoi, että mitään ei ole tehtävissä ja muut myötäilivät. Toinen tarkensi, että jo siinä vaiheessa kun kiusaamista esiintyy asiat on korjaamattomasti pielessä.
Tuo ei ole koko totuus. Siellä myös tuli ilmi se, kuinka paljon he tekevät asian eteen koko ajan duunia. Lisäksi, ei koulussa enää ihmeitä tehdä, jos koti on päästänyt ekat kuusi vuotta otteen lipsumaan. Toki tukiotoimia on ja koululla on niiden esittämiseksi olemassa omat velvollisuutensa, muttei koulussa mitään yhteiskunnallisien ongelmien hokkuspokkusta enää tehdä.

Vahva sama. Se, että kerrot omista kokemuksistasi on toki hyvä asia.
Valitan, mutta mulla on huoltajana ja opettajana keskivertoa huomattavasti laajempi kokemus ja näkemys tästä aihepiiristä. Kuulostipa kuinka arrogantilta tahansa, mutta näin vain on.

Ei varmastikaan, mutta jos Pekka toistuvasti hakataan vessan nurkkaan joko fyysisesti tai henkisesti niin jotain on mennyt vikaan.
Jep, olen samaa mieltä. Mutta kuten edellä yritin kertoa, ei nämä kiusaamisjutut niin yksinkertaisia aina ole, että Kalle löi Pekkaa ja ope sen näki. Hyvä ope puuttuu siihen, paha ei puutu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Katselin vastikään tuon A2 koulukiusaamisillan ja vähän jäi hämmentämään muutaman opettajan osuus ohjelmassa. Käytännössä nostettiin kädet pystyyn ja sanottiin, että mitään ei ole tehtävissä. Yksi jopa sanoi väsyneensä koko termiin ja kertoikin olemaan väsynyt keskustelemaan koko aiheesta...


Vastaus vanhaan viestiin, virtuaalisellin syövereistä kun ei päässyt kirjoittamaan.

Moni opettaja on kyllästynyt kiusaamiskeskusteluun, koska kiusaamisen määritelmä on muuttumassa sellaiseksi, että kiusaamista on ryhmätilanteissa täysin mahdotonta estää. Vanhemmat odottavat koulun toimenpiteitä hyvinkin pienissä asioissa. Koulu ei pysty poistamaan jokaista letkautusta tai kiroamista välitunneilta, oppilaiden täytyy oppia sietämäänkin niitä.
 

von Vitalis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mikä kulloinkin
Täällä olisi abiturientti, jolle opettaminen on tuntunut olevan kutsumus jo vuosia. Kiinnostus on herännyt, kun itsellä on ollut innostavia ja oppilaslähtöisiä opettajia ala-asteelta näihin päiviin saakka. Jatkoajasta kun nyt näyttää löytyvän yllätävän paljon opettajia, niin voisitteko kertoilla työn hyviä ja huonoja puolia? Pitkät kesälomat yms. ei nyt juuri kupissa paina, vaan kaipaisin erilaisia näkökulmia. Mitä hyvältä opettajalta mielestänne vaaditaan, mitä nykyään vaaditaan työllistymiseen, miten itse päädyitte opettajiksi ja niin pois päin.Tarkoituksena on yhteishaussa hakea Ouluun opiskelemaan, joko maantiedettä, jolloin kombona olisi GE+BI+? tai historiaa (HI+YH). Yhteishakusysteemihän muuttuu nyt hakijan kannalta täysin surkeaksi, niin olisi jees kuulla myös, kumpaa pääainetta suosittelette. Sekä järki- että tunneperäiset mielipiteet ovat tervetulleita.
 

Pausima

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Wild
Mää en ole opettaja mutta sellaiseksi opiskelevan kanssa asustelen niin kuulee kaikenlaista. Maantiedosta en tiedä, mutta ilmeisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajien työllistyminen on verrattain heikkoa. Tokihan paikkoja aina on mutta huonommin kuin joissain muissa aineissa.
 

Mac^

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara & Suomi lajista riippumatta
Täällä olisi abiturientti, jolle opettaminen on tuntunut olevan kutsumus jo vuosia. Kiinnostus on herännyt, kun itsellä on ollut innostavia ja oppilaslähtöisiä opettajia ala-asteelta näihin päiviin saakka. Jatkoajasta kun nyt näyttää löytyvän yllätävän paljon opettajia, niin voisitteko kertoilla työn hyviä ja huonoja puolia? Pitkät kesälomat yms. ei nyt juuri kupissa paina, vaan kaipaisin erilaisia näkökulmia. Mitä hyvältä opettajalta mielestänne vaaditaan, mitä nykyään vaaditaan työllistymiseen, miten itse päädyitte opettajiksi ja niin pois päin.

Olen ollut tänä lukuvuonna opettajaharjoittelijana, joten vähän olen päässyt maistamaan jo alaa, mutten tietenkään ihan niin hyvää vastausta voi antaa kuin kokeneemmat opettajat. Kokeilenpa silti.

Hyviä asioita - ainakin omasta mielestäni - opettamisessa on se, että saa olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Ei tarvitse istua nököttää tietokoneen ääressä päivät pitkät. Tämä oli ainakin yksi tärkeä syy, miksi hakeuduin opettajaksi opiskelemaan. Minusta on ainakin hienoa auttaa ja opettaa toista, nähdä kun toinen oivaltaa jotain. Siitä tulee hyvä fiilis. Lisäksi saa tehdä töitä sellaisen aiheen parissa, josta itse ihan oikeasti tykkää - minulla se on matematiikka ja fysiikka. Opettamisesta minulla on vielä melko vähän kokemusta, muutamia harjoitustunteja vasta, mutta sen perusteella "hankalammatkin" oppilaat ovat yleensä ihan hauskoja tapauksia ja heidän kanssaan on monesti hauskaa. Hankalammilla tapauksilla tarkoitan nyt näitä vähän äänekkäämpiä ja vilkkaampia persoonia, jotka eivät niin täysillä aina jaksa keskittyä; sitten on olemassa oikeasti hankalia tapauksia, jotka häiritsevät vakavasti oppitunnin kulkua. Viimeksi mainittujen kanssa hahmottuukin ehkä työn negatiivinen puoli, mutta ainakaan minun tunneillani ei ole tullut onneksi vielä tällaisia yksilöitä vastaan.

Negatiivisiin puoliin voi laskea sen, että varsinkin harjoittelijalle ja nuorelle opettajalle työ on melkoisella varmuudella melko työlästä: tuntien suunnittelemiseen saattaa kulua yllättävän paljon aikaa (itse olen suunnitellut tuntejani paljon kauemmin kuin ne ovat kestäneet, nyt kun aikaa on ollut, varsinaisena opettajana ei oikein ole aikaa suunnitella yhtä oppituntia tuntikausia). Jos opettajalla on 20 opetettavaa tuntia viikossa, se saattaa aluksi kuulostaa vähältä, mutta kyllä siinä työsarkaa on, sillä nuo tunnit pitää myös suunnitella ja pitää osata hyppiä aihekokonaisuuksista toisiin kesken koulupäivän - tuo ei ole ihan niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Se, mitä yritän sanoa, on että työlästä hommaa tämä osaa olla ainakin kokemattomalle opettajalle, aikaa saa kyllä kulumaan helposti sen 40 tuntia viikossa, se on varma. Mutta niinhän se on joka työssä: jos haluat jotain saavuttaa ja palkkaakin saada siinä sivussa, niin kyllä hommia pitääkin tehdä.

Haastavaa opettamisessa - ainakin matematiikan kohdalla - on myös asettua oppilaiden tasolle. Kun itse on yliopistossa monta vuotta opiskellut aihepiiriä ja asiat tuntuvat käsittämättömän helpoilta ja itsestäänselviltä, on vaikeaa ajatella, miten vaikealta jokin opittava asia saattaa oppilaasta tuntua. Haastavaa on myös, jos ryhmäkoot paisuvat liian suuriksi. Olen opettanut tänä syksynä muutamaa noin 15 oppilaan ryhmää ja yhtä 31 oppilaan ryhmää. On ihan eri asia opettaa kaksi kertaa "normaalia" suurempaa ryhmää. Ensinnäkin tasoerot ryhmän keskuudessa voivat olla todella suuret - yritäpä opettaa niin, että toisaalta kukaan ei putoa kärryiltä, mutta toisaalta lahjakkaimmat eivät tylsisty. Ja kun varsinkin matematiikassa pitäisi ehtiä tehtäviä tehdessä auttamaan opiskelijoita yksilöllisestikin, niin yritäpä tehdä tämä 31 oppilaan ryhmässä, kiire tulee. Lisäksi jostain kumman syystä siellä luokan edessä on hivenen helpompi olla, jos oppilaiden määrä puolitetaan. Tämän pienen jännityksen laukaisemiseen oli muuten hyvä keino tulla pois sieltä luokan edestä ja jalkautua oppilaiden sekaan aina kun mahdollista.

Aluksi tosiaan sitä edessäolemista ja sitä että yhtäkkiä onkin itse se, jonka pitäisi olla paljon äänessä saattaa vähän jännittää. Näin kävi itsellenikin ja varmaan monia muitakin nuoria opettajia jännittää aluksi vähäsen. Siitä varmasti pääsee kokemuksen myötä eroon rutiinin karttuessa, mutta ehkä pahemminkin esiintymistä jännittävän ei kannata opettajaksi ryhtyä. Pitää muistaa, että opettaja tärkeä henkilö luokassa ja samalla hänellä tulee olla myös auktoriteettia ja kykyä ylläpitää järjestystä luokassa. Olen nähnyt vähän ns. nynnyjäkin opettajia tai harjoittelijoilta, ja siellä saattaa syntyä aikamoinen show kun oppilaat vievät opettajaa 100-0. Opettaja ei pelkästään opeta matematiikkaa, äidinkieltä tai liikuntaa, vaan hänelle lankeaa myös kasvattajan rooli.

Hyvältä opettajalta vaaditaan mielestäni ensinnäkin sitä, että hän on oikeasti kiinnostunut työstään opettajana ja opetettavasta aiheesta. Tunteja ei vain mennä pitämään, vaan tarkoitus on, että oppilaat oppivat, ja siksi tunteja ja kurssikokonaisuuksia täytyy suunnitella. Opetettavien aiheiden sisällöt pitäisi olla hyvin hallussa ja niistä olisi hyvä tietää paljon laajemminkin kuin mitä vain koulussa opetetaan. Hyvä opettaja on kiinnostunut oppilaiden hyvinvoinnista ja heidän oppimisestaan. Hyvä opettaja on tasapuolinen ja reilu - on tärkeää, ettei jätä niitä luokan hiljaisimpia tai heikompiakaan huomiotta.

Loppujen lopuksi sen vähän perusteella, mitä itse olen päässyt kokeilemaan opettajan hommaa, niin lyhyesti sanottuna suht työlästä (ei kuitenkaan mitenkään mahdottoman työlästä), mutta kuitenkin mukavaa ja palkitsevaa hommaa. Itse tuntien pitäminen on ollut kyllä melkoisen kivaa pääasiassa, niiden suunnittelu ei aina niinkään. Tällaista tajunnanvirtaa näin yöntunteina. :D

Ja Pausiman kommenttiin sen verran, että tällaista lueskelin itsekin Opettaja-lehdestä - historian ja yhteiskuntaopin opettajista on ylitarjontaa. Jos nyt näitä kuitenkin meinaa lukea, niin ehkä kannattaa tutkintoon sisällyttää lisää aineita, esim. elämänkatsomustietoa ja / tai filosofiaa jne.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Jospa tässä jälleen kerran kertoisi näin aineenopettajan (ma-fy-ke) näkökulmasta menneen työviikon tapahtumat, niin työn keveys kenties avautuisi muillekin.

Maanantaina saavuin työmaalle klo 7.35. Kaadoin kahvikupin täyteen, koska meillä on ystävällinen vararehtori, joka keittää kahvit valmiiksi jo ennen minun töihin tuloani. Kuppi kourassa kävelin fykevarastoon, josta noukin tarvikkeita ensimmäiselle kaksoistunnilleni. Ensimmäinen tunti (fysiikkaa) alkoi 8.05. Klo 8.50 oli siirtymävälitunti, paitsi meillä (kun oli kaksoistunti). 9.40 välituntivalvonta. 9.50-10.35 matematiikkaa, ruokailuvalvonta 10.35-1055. 10.55-11.40 kemiaa. Pitkä välitunti. 12.10-13.45 matematiikkaa putkeen. 14.15 huoltajatapaaminen. 15.35 lähdin koululta kotia kohti, ruokakaupassa piti vielä sopia yhden huoltajan kanssa tapaaminen ensi viikolle.

Tiistaina saavuin työmaalle klo 7.35. Kaadoin kahvikupin täyteen, koska meillä on ystävällinen vararehtori, joka keittää kahvit valmiiksi jo ennen minun töihin tuloani. Kiva-ryhmän miitinki klo 8-8.55. 8.55-9.40 matematiikkaa, perään välituntivalvonta. 9.50-10.35 matematiikkaa ja valvontaruokailu. Harvinainen hyppytunti tämän jälkeen, jolloin keräilin tavaroita fyke-töitä varten. Päivän päätteeksi kemiaa, kotiin pääsin lähtemään jo klo 14.15. Upea päivä!

Keskiviikkona saavuin työmaalle klo 7.35. Kaadoin kahvikupin täyteen, koska meillä on ystävällinen vararehtori, joka keittää kahvit valmiiksi jo ennen minun töihin tuloani. Yritin saada edellisviikon kokeita korjattua, ja aika hyvin onnistuinkin. 8.55-9.40 matematiikkaa. 9.40-9.50 taas välituntivalvontaa. 9.50-11.40 kemiaa, välissä 15 minuutin pikaruokailu. Pitkä välitunti kului valvontaluokan oppilaiden tapaamiseen. 12.10-13.45 fysiikkaa. Tavaroiden keräilyä. 14.15 huoltajatapaaminen (hojks-päivitys). Klo 15.15 piti lähteä kauppaan hankkimaan tarpeita luokaniltaan. Palasin koululle klo 16 järjestelemään tiloja. Luokanilta alkoi klo 17.30 ja jatkui klo 19.30 asti. Siitä sitten pirteänä lähdin ajelemaan kotia kohti.

Torstaina saavuin työmaalle klo 7.35. Kaadoin kahvikupin täyteen, koska meillä on ystävällinen vararehtori, joka keittää kahvit valmiiksi jo ennen minun töihin tuloani. Ensimmäisellä tunnilla soittoja huoltajille. Oppitunteja ja valvontoja taas klo 13.45 asti, mutta sen jälkeen pari tuntia vierähti tukipäivityksissä huoltajan ja oppilaan kanssa. Kotiin pääsin lähtemään klo 16.35.

Tänään perjantaina oli leppoisa päivä: saavuin työmaalle klo 7.35. Kaadoin kahvikupin täyteen, koska meillä on ystävällinen vararehtori, joka keittää kahvit valmiiksi jo ennen minun töihin tuloani. Opetin vaivaiset 5 tuntia ja oli yksi hyppytuntikin, joka tosin meni kiva-asioita selvitellessä. Kotiin pääsin lähtemään jo klo 14.25. Mikä ihana lopetus viikolle!

Laskekaa työtunnit, kuka ikinä jaksaa. Kotona tehtyjä wilma-viestejä ja päivityksiä en ole tuohon viitsinyt edes mainita. Palkallisia opetustunteja minulla on 25,5/viikko.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Jospa tässä jälleen kerran kertoisi näin aineenopettajan (ma-fy-ke) näkökulmasta menneen työviikon tapahtumat, niin työn keveys kenties avautuisi muillekin.

Erittäin paljon kiitoksia raportista, taas tiedetään missä oikeasti mennään. En kuulu siihen ihmisryhmään mikä jotenkin kadehtisi opettajien lyhyitä päiviä ja loputtomia lomia.

En itse juo kahvia ollenkaan, mutta vararehtorin tapaisin mielelläni.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Aika paljon tuntuu vaihtelevan tuo duunin rasittavuus opettajien kesken, mikä on tietysti jossain määrin luonnollistakin ja jaksottuu lukukauden etenemisen mukaan jonkin verran. Kuitenkin aika moni maikka pitää kiirettä ehkä tarpeettomastikin yllä. En nyt viittaa @kimbe66 :n kertomaan suoraan, vaan siitä lähinnä tuli mieleeni omankin työyhteisöni muutamat tyypit, joilla on koko ajan tuli persuuksissa, siis läpi lukuvuoden suurin piirtein lomia myöden. Ymmärrän kyllä sen, että lapsiperheissä rumbaa riittää ja luokanvalvojilla menee välitunnit helposti ohi, molemmista kun on kokemusta itsellänikin. Silti toisinaan ihmetyttää, kun aina ja ikuisesti muutamat samat naamat jonottavat kopiokoneella tai voivottelevat isojen korjausurakoiden keskellä muiden jauhaessa paskaa opehuoneessa kahvikupin äärellä. Ja kyseessä on siis kokeneet opet, ei mitkään pari vuotta duunissa olleet, joilla menee aikaa luonnollisesti asioiden valmisteluun. Pakolliset asiat on hoidettava ja työhönsä saa paneutua, mutta ei kai loputon kiirehtiminenkään autuaaksi lopulta tee.

Mietin juuri, että ensi vuosi saattaisi olla eka normaali vuosi mulle työssäni, vaikka seitsemäs onkin jo käytönnössä menossa. Kahtena eka vuonna mulla vaihteli opetettavat aineet todella paljon, kolmanneksi vuodeksi vaihtui rehtori, jälleen osa aineista ja tuli valvontaluokka. Neljäntenä alkoi rutiinit muutoin olla kohdallaan töissä, kun oppiaineet vakiintuivat, mutta silloin alkoi myös omat opiskeluni. Viides vuosi oli todella rankka valvontaluokan kanssa vaikkakin myös palkitseva ja samalla myös opinnot hyytyivät hiukan. Viime vuoden olinkin töissä sitten ilman luokkaa ja pienellä tuntimäärällä, eikä tällekään vuodelle tarvinnut luokkaa ottaa, vaan voin keskittyä opintoihin tuntimäärän oikeuttaessa kuitenkin päätoimisuuteen. Edelliseen kun yhdistetään se, että rutiinit ovat jo hyvin hanskassa, on tämän syksyn voinut töissä ottaa tarkoituksellisen löysin rantein. Se ei tarkoita lusmuilua vaan puhtaasti sitä, ettei joka oppituntia tarvitse erikseen suunnitella, vaan marssii vain luokkaan ja alkaa vetää showta eteenpäin. No, kyllä mä silti ihan mielelläni sen valvontaluokan otan, jos vastapainoksi saan nämä opinnot kasaan ensi kesään mennessä.
 
Suosikkijoukkue
JYP, Vatanen, Blackhawks
Laskekaa työtunnit, kuka ikinä jaksaa. Kotona tehtyjä wilma-viestejä ja päivityksiä en ole tuohon viitsinyt edes mainita. Palkallisia opetustunteja minulla on 25,5/viikko.

Minä laskin 41 h 25min paikalle saapumisten ja kotiinlähdön väliltä. Palkattomia ruokataukoja en miinustanut, mutta ymmärrän tekstistäsi niiden olevan lyhyempiä kuin puoli tuntia kerrallaan, joten olettaisin työtuntien olevan jossain 40 tunnin paikkeilla. Noistako siis vain 64 prosenttia on palkallista työtä? Käsittämätöntä jos näin on. Luokaniltoja tuskin usein on, joten 4h 15 min voi vielä pudottaa pois, joten lopputulema on "perusviikossa" 36 tunnin tietämissä. Edelleen siis vain 70 prosenttia palkallisena. Vai onko työaika laskettu muotoa lähiopetustunnit + etätyö?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mikä muuten on tuo luokanilta? Vanhempainilta?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Mikä muuten on tuo luokanilta? Vanhempainilta?
Varmaankin merkittävä tapahtuma, kun sen valmisteluun meni 1 1/2 tuntia.

Minua on vuosikymmeniä ärsyttänyt siistiä sisätyötä tekevien ihmisten (mukaan lukien kollegani ja alaiseni) valittaminen työnsä raskaudesta. Olen monia kertoja pyytänyt näitä ihmisiä vertaamaan omaa työtään monien muiden ihmisten työhön ja sen jälkeen miettimään, onko heidän työnsä todellakaan niin kauhean raskasta ja pitääkö kaikesta aina valittaa.

Suomessa monet tekevät pätkätöissä osa-aikaisina, kovalla työtahdilla ja huonolla palkalla töitä ja heidän tilanteessaan olisi paljon oikeutettua valittamista. Jotain kertoo opettajista, että heidän ammattikuntansa on ainoa, joka on kollektiivisesti katsonut aiheelliseksi Jatkoajan sivuilla valittaa työnsä raskautta ja pitkiä työpäiviä. Lomien lyhyydestä ei ole tainnut vielä kukaan valittaa. Ehkä tältä porukalta, joka on viettänyt koko elämänsä koulussa, puuttuu ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja siitä minkälaista monien muiden ihmisten työ on. Esim. sellaisten, joiden esimies ei ole keittänyt heille kahvia valmiiksi, kun he tulevat töihin.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ehkä tältä porukalta, joka on viettänyt koko elämänsä koulussa, puuttuu ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja siitä minkälaista monien muiden ihmisten työ on.
Mä en sinänsä halua arvostella opettajia, sillä he tekevät tärkeää duunia. Ja varmasti se joskus on henkisesti raskasta kaitsea niitä kotona kasvattamatta jätettyjä tapauksia tai kuunnella teinien vittuilua. Mutta tuosta ylläolevasta kyllä samaa mieltä. Opettajat käyvät ensin itse peruskoulun, sitten lukion, sitten yliopiston. Ja siitä sitten jälleen kouluun, nyt opettajan ominaisuudessa. Tokihan monet ovat yliopisto-opiskelujen aikana "oikeissa töissä" mutta yhtä kaikki, monelta tuntuu puuttuvan käsitys siitä, minkälaista se työnteko muilla aloilla on tai miten ne työajat ja -vuorot menevät muissa töissä. Opettajilla on välillä erittäin lyhyitä päiviä. Jokaikinen viikonloppu on vapaa, paitsi jos siellä nyt sattuu olemaan joku todella spesiaalitapaus lauantaina, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Kesäloma on 2,5 kuukautta. Syysloma viikon, joululoma n. pari viikkoa, hiihtoloma viikon (noissa toki vähän vaihteluja). Tämän lisäksi jokaikinen loppiainen, pääsiäinen, vappu, helatorstai ja itsenäisyyspäivä ovat vapaita, kuten tietysti myös juhannus, joulu ja uusivuosi. Ei tuollaisia etuja taida olla millään muulla alalla "perusduunarina". Jos mulla olisi noin, niin en kyllä kehtaisi valittaa, mutta kait se on tämä suomalainen mielenlaatu että koskaan ei asiat ole hyvin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Jotain kertoo opettajista, että heidän ammattikuntansa on ainoa, joka on kollektiivisesti katsonut aiheelliseksi Jatkoajan sivuilla valittaa työnsä raskautta ja pitkiä työpäiviä. Lomien lyhyydestä ei ole tainnut vielä kukaan valittaa. Ehkä tältä porukalta, joka on viettänyt koko elämänsä koulussa, puuttuu ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja siitä minkälaista monien muiden ihmisten työ on. Esim. sellaisten, joiden esimies ei ole keittänyt heille kahvia valmiiksi, kun he tulevat töihin.

Käsittääkseni yksikään opettaja ei ole valittanut työnsä raskautta tai pitkiä työpäiviä vaan he ovat joutuneet todistelemaan työnsä määrää sinun kaltaisille opettajan työn väheksyjille. Sinulla ja kaltaisillasi ei ole minkään näköistä käsitystä opettajan työstä ja tästä syystä sinua ja kaltaisiasi on valistettava aina joskus.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Käsittääkseni yksikään opettaja ei ole valittanut työnsä raskautta tai pitkiä työpäiviä vaan he ovat joutuneet todistelemaan työnsä määrää sinun kaltaisille
No siinä tapauksessa suuret kiitokset valistustyöstä Kimbe 66:lle, vaikka kukaan ei ole tänä vuonna tällä palstalla mitenkään kommentoinut opettajien työn vaativuutta tai lomia. Hänen kirjoituksensa kuvasi varmasti hyvin opettajien työtä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Onhan se totta, että aika moni ope puskee duuniinsa suoraan kouluputkesta. Toisaalta aika moni tai varmasti suurin osa heistä on tehnyt lukion jälkeen töitä sekä opintojen ohessa töitä muilla aloilla. Toki ne on ovat yleensä suorittavan tason töitä raksoilla ja varastoilla, joista ei ehkä sitä henkistä painetta kerry, mutta fyysistä rasitusta nyt ainakin. Kumpi sitten lopulta on rasittavampaa, sitä tuskin kukaan voi tyhjentävästi selvittää. Jos pitää työstään, pystyy kyllä kestämään yleensä kumpaisetkin.

Opettajissa on lusmuja, joille virka mahdollistaa täydellisen suojatyön, elleivät nyt satu totaalisesti mokaamaan. Opeissa on myös virkaintoisia itsensä väsyttäjiä, jotka narisevat milloin mistäkin. Sitten on se iso joukko siitä keskiväliltä, joka tiedostaa nauttivansa hyvistä lomaeduista, siististä duunista ja ihan ok palkasta, vaikkakin tietävät myös tekevänsä toisinaan hyvin vaativaa työtä. Se perustyö eli opetus- ja kasvatustyö luokassa harvemmin on kovin raskasta, mutta nuorten, luokan ja joskus perheidenkin ongelmien kaatuminen niskaan voi olla hyvinkin uuvuttavaa, kun samalla resursseja vähennetään ja ylimääräistä tehtävää kaadetaan niskaan. Niitä juttuja ei välttämättä kohtaa numeroita Excelliin lätkiessään, vaikka paineensa niissä toimistohommissakin on varmasti.

Itse kyllä pidän työstäni. Olen tehnyt kokopäiväisesti ennen open duunia viitisen vuotta toimisto- ja varastohommia, eikä hinkua kumpaankaan ole. Yhtenäkään aamuna ei ole harmittanut lähteä töihin, vaikka väsyttänyt kyllä on useammankin kerran näiden opintojen aikana. Pakko silti sanoa, että en olisi koskaan arvannut, miten paineistavaa tämä duuni osaa myös olla, ennen kuin sitä olin muutaman vuoden kokeillut. Esim. jotkut viikkojenkaan sijaistukset eivät kerro lopulta yhtään mitään muuta kuin sen, että saatko suusi auki luokan edessä. Tuntien pitäminen kun on omasta mielestäni toisinaan jopa hyvin hauskaa, pahimmillaankin perusduunia. Sitten taas asiointi lastensuojelun kanssa ei niin fantsua ole. Tai kiusaamistapausten selvittely, "kun eihän ne opettajat asian eteen edes mitään tee". Mutta juu, joka työssä varmasti on paskat puolensa, ja itse ainakin ajattelen niin, että hyviä puolia on huomattavasti enemmän.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No siinä tapauksessa suuret kiitokset valistustyöstä Kimbe 66:lle, vaikka kukaan ei ole tänä vuonna tällä palstalla mitenkään kommentoinut opettajien työn vaativuutta tai lomia. Hänen kirjoituksensa kuvasi varmasti hyvin opettajien työtä.

Opettajien päivien ja lomien pituudet ovat olleet tänä vuonnakin palstan aiheena. Esimerkiksi sinä puutuit opettajien lomien pituuteen säästökeskusteluiden yhteydessä, sinusta opettajat voisivat tehdä pari kolme viikkoa jotain muita hommia kesällä.
 
Onhan se totta, että aika moni ope puskee duuniinsa suoraan kouluputkesta. Toisaalta aika moni tai varmasti suurin osa heistä on tehnyt lukion jälkeen töitä sekä opintojen ohessa töitä muilla aloilla. Toki ne on ovat yleensä suorittavan tason töitä raksoilla ja varastoilla, joista ei ehkä sitä henkistä painetta kerry, mutta fyysistä rasitusta nyt ainakin.

Tuossakin vaan on sellainen juttu, että niiden tulevien opettajien ei tarvitse elättää itseään niillä raksa- ja varastohommilla, ja siksi he elävät täysin eri maailmassa kuin sellaiset raksa- ja varastoduunarit, joiden elämistä porukat ei maksa.
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Mikä muuten on tuo luokanilta? Vanhempainilta?
Tuo luokanilta on tapahtuma, johon tulevat sekä vanhemmat että oppilaat. Me kokoonnuimme kotitalousluokkaan ja paistoimme lettuja samalla kun keskustelimme syksyn aloituksesta. Sinällään mukava tapahtuma, mutta kaikki se järjesteleminen (erikoisruokavaliot yms.) vei aikaa ja voimia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös