Opetustyö

[kimbe66]

Tuossakin vaan on sellainen juttu, että niiden tulevien opettajien ei tarvitse elättää itseään niillä raksa- ja varastohommilla, ja siksi he elävät täysin eri maailmassa kuin sellaiset raksa- ja varastoduunarit, joiden elämistä porukat ei maksa.

Minä kyllä aikanaan elätin itseäni kaikenlaisilla töillä (metsänistutus, mansikanpoiminta, laivapoika, veneenrakennus, puistotyöt, museoapulainen, liikenteenohjaaja ja tietysti sijaisopettaja, lisäksi myin metsästä itse keräämiäni mustikoita ja puolukoita lisätuloiksi). Kaiken elämiseni olen itse maksanut, paitsi opintotukia sain valtiolta. Opintolainatkin olen takaisin maksanut, jos ne nyt jotakin harmittavat. Jopa ajokorttini tienasin joskus muinoin kesätöilläni (toisin kuin monet nykyiset varasto- ja rakennusduunarit, joille vanhemmat ne maksavat). Eli älä turhaan yleistä liikaa opettajien maailmaa. Kyllä minun ainakin tarvitsi itseni ja perheeni elättää ihan millä tahansa työllä.

 

[Kirjoittelija]

Minä kyllä aikanaan elätin itseäni kaikenlaisilla töillä (metsänistutus, mansikanpoiminta, laivapoika, veneenrakennus, puistotyöt, museoapulainen, liikenteenohjaaja ja tietysti sijaisopettaja, lisäksi myin metsästä itse keräämiäni mustikoita ja puolukoita lisätuloiksi). Kaiken elämiseni olen itse maksanut, paitsi opintotukia sain valtiolta. Opintolainatkin olen takaisin maksanut, jos ne nyt jotakin harmittavat. Jopa ajokorttini tienasin joskus muinoin kesätöilläni (toisin kuin monet nykyiset varasto- ja rakennusduunarit, joille vanhemmat ne maksavat). Eli älä turhaan yleistä liikaa opettajien maailmaa. Kyllä minun ainakin tarvitsi itseni ja perheeni elättää ihan millä tahansa työllä.

Mitäs sun vanhemmat tekevät/tekivät työkseen?

Tuntien pitäminen kun on omasta mielestäni toisinaan jopa hyvin hauskaa, pahimmillaankin perusduunia. Sitten taas asiointi lastensuojelun kanssa ei niin fantsua ole.

Eiväthän opettajat oikein voikaan ymmärtää mitään siitä sosiaalitapausten elämästä, kun suurin osa heistä on pumpulissa kasvaneita kympin tyttöjä, joille köyhien maailma on täysin vieras. Sitten järkytytään niin maan perusteellisesti, kun joku vatipää opettaa internetissä lastaan hakkaamaan pakolaisia. Tuollaisten ihmisten olemassaolo tulee kympin tytölle shokkina, kun omassa elämässä ei ole koskaan nähty muuta kuin pumpulia ja hattaraa.

 

[sampio]

Tuo luokanilta on tapahtuma, johon tulevat sekä vanhemmat että oppilaat. Me kokoonnuimme kotitalousluokkaan ja paistoimme lettuja samalla kun keskustelimme syksyn aloituksesta. Sinällään mukava tapahtuma, mutta kaikki se järjesteleminen (erikoisruokavaliot yms.) vei aikaa ja voimia.

Ok, mielenkiintoinen konsepti. Onko teillä erikseen vielä vanhempainilta vai käyttekö tuolla läpi virallistakin matskua? Vai mennäänkö enemmän ryhmäytymisen ja yleisten kuulumisten hengessä? Varmasti ihan hedelmällinen tapa hiukan verkottaa oppilaiden porukoita samalla, osa kun tahtoo jäädä mielellään syrjään kaikesta.

 

[TosiFani]

...Eiväthän opettajat oikein voikaan ymmärtää mitään siitä sosiaalitapausten elämästä, kun suurin osa heistä on pumpulissa kasvaneita kympin tyttöjä, joille köyhien maailma on täysin vieras. Sitten järkytytään niin maan perusteellisesti, kun joku vatipää opettaa internetissä lastaan hakkaamaan pakolaisia. Tuollaisten ihmisten olemassaolo tulee kympin tytölle shokkina, kun omassa elämässä ei ole koskaan nähty muuta kuin pumpulia ja hattaraa.

Juttelin pari viikkoa sitten erään OKL:n dosentin kanssa ja hän tyrmäsi esittämäsi ennakkokäsityksen. Opettajaksi opiskelevat eivät tutkimusten mukaan olekaan kympin tyttöjä. Tieto yllätti minutkin.

 

[sampio]

Eikä se köyhyys kenestäkään tee automaattisesti parempaa ymmärtäjää. Itse olen köyhästä suurperheestä ponnistanut maailmalle, mutta ei mulla erityisen paljon ole empatiakykyä kaikkia köyhiä kohtaan. Välillä tuntuu, että vähemmän kuin muilla, koska en jaksa kuunnella mitään valitusta olosuhteista ja köyhyydestä. Mutta eipä noihin Kirjoittelijan juttuihin kannata lähteä koska matikanope.

 

[Kirjoittelija]

Itse olen köyhästä suurperheestä

Kuvittelet olevasi. Jos sä olisit oikeasti köyhästä perheestä, sä et työskentelisi opettajana.

Välillä tuntuu, että vähemmän kuin muilla, koska en jaksa kuunnella mitään valitusta olosuhteista ja köyhyydestä.

Eli jos joku valittaa vaikka siitä, että on jäänyt vähän traumoja siitä miten joutui kotona jatkuvasti pahoinpidellyksi, sä et jaksa kuunnella, koska tiedät itsekin miltä tuntuu kun isä hakkaa.

 

[sampio]

Oot hauska, lentopusu!

 

[sampio]

Sitä paitsi rikaskin isä voi hakata. Sillä on suuri kantasormus, sattuukin enemmän.

 

[koukku]

Ala-asteella luokallani oli poika, jonka isä oli suuren yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja, joten varakkuutta oli vaikka muille jakaa. Lapsilleen isä tykkäsi kuitenkin jakaa nyrkkiä, vyötä ja keppiä aina ties minkälaisen tekosyyn varjolla. Luulen, että luokkakaverini olisi halunnut vaihtaa osia luokan köyhempien, mutta kotioloissa rakkautta ja arvostusta saaneiden kanssa.

 

[penaz]

Opettajaksi opiskelevat eivät tutkimusten mukaan olekaan kympin tyttöjä. Tieto yllätti minutkin.

Mitä ne sitten ovat? Olen luullut, että opettajaksi opiskelemaan on vaikeaa päästä. Eikö soveltuvuustesteihinkin (kai sellaisia on?) pääseminen edellytä hyvää menestystä yo-kokeessa?

 

[kimbe66]

Mitäs sun vanhemmat tekevät/tekivät työkseen?



Eiväthän opettajat oikein voikaan ymmärtää mitään siitä sosiaalitapausten elämästä, kun suurin osa heistä on pumpulissa kasvaneita kympin tyttöjä, joille köyhien maailma on täysin vieras. Sitten järkytytään niin maan perusteellisesti, kun joku vatipää opettaa internetissä lastaan hakkaamaan pakolaisia. Tuollaisten ihmisten olemassaolo tulee kympin tytölle shokkina, kun omassa elämässä ei ole koskaan nähty muuta kuin pumpulia ja hattaraa.

Vastaan nyt, vaikkei ehkä pitäisikään. Äitini oli yksinhuoltaja, töissä vaatekaupassa myyjänä. Isän vei viina, eikä edes elatusmaksuja maksanut. Meitä lapsia oli kolme, eli nostan kyllä äidille hattua päästä, että sai meidät ylipäätään elätettyä. Samalla kyllä kannusti käymään kouluja, ettei tarvitsisi samaan asemaan hänen kanssaan joutua.

No vanhempi siskoni opiskeli ensin kansainvälisen kaupan markkinointiin, myöhemmin metsätalousinsinööriksi. Nuorempi siskoni puolestaan sairaanhoitajaksi. Minä siinä välissä opiskelin matematiikkaa, ja kun ymmärsin, ettei minusta tutkijaksi ole, niin sitten opettajaksi.

Mutta nuoruusvuosinani olimme siis perheenä sosiaalitapaus, koska myyjän palkalla ei huikeasti eletä neljän hengen perheessä. Minäkin sitten hölmöyttäni hankin jo hyvin nuorena vaimon ja lapsia, minkä takia opinnot venyivät, kun oli pakko töitä tehdä perheen elannon eteen.

Että jonkin verran on kyllä ymmärrystä kertynyt, vaikka opettaja olenkin.

 

[Kirjoittelija]

Vastaan nyt, vaikkei ehkä pitäisikään. Äitini oli yksinhuoltaja, töissä vaatekaupassa myyjänä. Isän vei viina, eikä edes elatusmaksuja maksanut

Niin, toisilla isättömillä käy mutsi töissä, toisilla ei. Ensin mainittujen on tietysti helppo huudella jälkimmäisille.

 

[TosiFani]

Mitä ne sitten ovat? Olen luullut, että opettajaksi opiskelemaan on vaikeaa päästä. Eikö soveltuvuustesteihinkin (kai sellaisia on?) pääseminen edellytä hyvää menestystä yo-kokeessa?

Tätä ei tarina kerro. Veikkaisin, että C - M:n papereilla pääsee pääsykokeeseen, mutta tämä on pelkkä veikkaus. Pääsykokeessa on kirjatentti ja osuus, jolla testataan eri tavoin hakijan sopivuutta opettajaksi.

 

[sampio]

Tätä ei tarina kerro. Veikkaisin, että C - M:n papereilla pääsee pääsykokeeseen, mutta tämä on pelkkä veikkaus. Pääsykokeessa on kirjatentti ja osuus, jolla testataan eri tavoin hakijan sopivuutta opettajaksi.

En tiedä dosenttisi lähdettä, mutta kyllähän tuonne aika paljon edelleen pääsee kovaa lukijaa, olivatpa sitten kympin tyttöjä tai ei. Hakea voi kuka tahansa toisen asteen läpäissyt, ei siihen vaadita edes lukion papereita. Tästä voi tsekata Helsingin viime vuotiset tilastot, tosin HY taitaa olla tiheimpien seulojen paikkoa. En jaksa muita yliopistoja tarkastaa. Valtakunnalliseen kokeeseen osallistui 929 henkilö käsittääkseni HY ykkösenä ja sisään pääsi 60, sisäänpääsyprossa n. 6.

Aineenopettajaksi taas voi kiertää oman pääaineen kautta, kuten minä tein ja varmasti on aiemminkin tehty jo vuosia. Eli hissan pääsykokeeseen (omana hakuvuonnani paikkaa tarjottiin 14% kokeeseen osallistuneista) ja sen jälkeen jossain vaiheessa opintojaan pedagogisiin erillinen haku, mikä käytännössä tarkoitti yhtä artikkelitehtävää ja haastattelua. Omana hakuvuonnani näytti reilusti 600 hakijasta 400 päässeen opiskelemaan opeksi. Itse suoriuduin, tietenkin, ykköskategoriassa, kun pisteet tsekkasin, koska muna ja hauis.

 

[TosiFani]

En tiedä dosenttisi lähdettä, mutta kyllähän tuonne aika paljon edelleen pääsee kovaa lukijaa, olivatpa sitten kympin tyttöjä tai ei...

Rauman OKL:n entinen yksikönjohtaja, nykyisin toimii dosenttina samassa laitoksessa. Ovat tehneet tutkimusta sisäänpäässeistä.

 

[sampio]

Ok, sitten se tietää muutakin kuin mutua. Tietysti mikä se kympin tytön määritelmä lopulta on, kirjaimellisesti sitä tuskin kukaan ottaa.

 

[TosiFani]

Ok, sitten se tietää muutakin kuin mutua. Tietysti mikä se kympin tytön määritelmä lopulta on, kirjaimellisesti sitä tuskin kukaan ottaa.

Alkuperäinen viestini oli vastaus @Kirjoittelija n viestiin, mikä hänen taattua tyyliään.

 

[Kirjoittelija]

Ok, sitten se tietää muutakin kuin mutua. Tietysti mikä se kympin tytön määritelmä lopulta on, kirjaimellisesti sitä tuskin kukaan ottaa.

Niin, voi kai sitä kuusi tuntia joka päivä läksyjä lukevaa porvariperheen tyttöä joku kympin tytöksikin sanoa, vaikka keskiarvo olisikin vain yhdeksän. Näille ihmisillehän usein matematiikka on hankalin aine, koska siinä pitäisi armottoman pänttäämisen lisäksi hoksatakin asioita.

 

[bebeto]

TABU Opettajanhuoneessa Tapahtuu - YouTube Tällaistako se oikeasti on?

 

[pernaveikko]

Seura: Opettaja teki järkyttävän havainnon - lapset katselevat välitunnilla pornoa

(linkki vie Suomen suurimpaan uutispalveluun)

Mitenkäs tämä nyt on uusi asia? Ihan tuota samaa tehtiin jo ennen internetiä opettajien lomautusten aikoihin. Opettaja laittoi jonkun videon pyörimään mennessään neuvomaan naapuriluokkaa. Äkkiä siihen sitten joku kaivoi repustaan omaa materiaalia ja kortin pelaaminen loppui kuin seinään.

 

[sampio]

Jep, voin kuvitella vain, kuinka paljon nykyteinit jynkkyä katsovat, kun se on käytännössä koki ajan saatavilla. Toisaalta hiukan pelottavaa, kun samalla oikeastaan mikä tahansa matsku on saatavilla. Ainakaan omiin käsiini ei mikään aivan sairas sattunut, kun lehtien varassa käytännössä oltiin. Sama pätee toki myös väkivaltaan.

 

[TosiFani]

Nyt kun @Cobol ja kumppanit puhuivat kotouttamisessa käytännössä, niin kannattaa lukea YLEn haastis, jossa siis kyselty erityisopettajalta ja kouluavustajalta, miten osa maahanmuuttajista sijoittuu koulumaailmassa. Aihe on siinä mielessä omakohtainen, että olen itsekin opettanut vähän tuollaisia vanhempia lapsia ja nuoria aikuisia ja nähnyt osaltani samoja ongelmia. Vaimoni on ihan ammatiltaan luokanopettaja ja näkee samoja juttuja joka viikko.

Linkkiä uutiseen: Erityisluokan uupuneet työntekijät: Ei maahanmuuttajia samoihin kouluihin | Yle Uutiset | yle.fi

Linkitän tämä tänne, koska uutinen koskee opetusta ja sen resursseja.

Olin aika ällistynyt otsikon ja uutisen sisällön ristiriidasta. Uutisessa työhönsä väsynyt erityisopettaja avautuu ja hänen luokka-avustajansa kompaa, mutta maahanmuuttajien kanssa aiheella on oikeastaan aika vähän tekemistä.

Erityisluokista on tulossa maahanmuuttajaoppilaiden säilytyspaikkoja, puuskahtaa toistakymmentä vuotta erityisluokanopettajana työskennellyt Katri.

Jos koulu toimii näin, kyse on heikosta johtamisesta ja huonosta resurssien suuntaamisesta. Jos maahanmuuttajaoppilaan ongelma on suomen kielen oppiminen, oikea paikka on valmistava luokka tai integroitu S2-opetus. Erityisluokkia käytetään valitettavan usein erilaisten "ongelma" oppilaiden säilytyspaikkoina, maahanmuuttajat ovat yksi lisä tähän kirjoon.

Kolmiportaisen tuen eri vaiheissa tehdään pedagoginen arvio ja selvitys, joissa siirrot pitää perustella. Tässä tapauksessa kyse on siirtymisesta erityiseen tukee (tekstissä mainitaan hojks) ja pedagogisen selvityksen tekemisestä. Pelkkä kielitaidon puute ei käsittäkseni ole edes pätevä kriteeri tähän siirtoon vaan tällöin oppilas on oikeutettu S2-kielen opetukseen. Pedagoginen selvitys on kohtuu kova paperi, jota tekemässä pitäisi olla moniammatillinen työryhmä ja sen allekirjoitaa rehtori ja hyväksyy koulutoimenjohtaja.

Jos taas kyse on moniongelmaisista oppilaista, niin silloinhan oppilaat ovat oikeassa paikassa.

Ongelmiin puuttuminen on kouluavustajana työskentelevän Hannan (nimi muutettu) mukaan kuitenkin vaikeaa, ilman että heti leimautuu rasistiksi.

Miten rasistiksi leimaantuminen eroaa pedofiiliksi leimaantumisesta? Erityisoppilaat keksivät mitä mielikuvituksellisimpia ilmaisuja ja väitteitä konfliktitilanteissa. Ei erityisopettaja tai avustaja voi pelästyä näitä, kyllä heidän täytyy pystyä säilyttämään toimintakykynsä lähes kaikissa tilanteissa. Jos rasistiksi haukkuminen tekee työstä vaikeaa, kannattaa vaihtaa työtä.

Hanna korostaa, että vanhempien pitää ottaa vastuuta lapsensa pärjäämisestä.

– Vanhemman täytyy motivoida lasta, oli sitten suomalainen, irakilainen, mikä tahansa.

Idealismi on kaunis asia, mutta jos työskentelet erityisopetuksen parissa, jonkin näköinen realismikin on paikallaan. Valitettavan usein erityisopetuksen oppilaiden vanhemmilla ei ole kykyä oppilaiden motivoimiseen, riippumatta kansalaisuudesta. Tämän asian korostaminen maahanmuuttajien kohdalla tuntuu erikoiselta.

Katrin opetettavana erityisluokassa on kymmenen oppilasta, maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. He ovat myös eri luokkatasoilta.

– Aika ei riitä opettamiseen, kun siellä on yksi opettaja ja yksi avustaja. Eikä myöskään siihen, että ymmärrettäisiin kunkin lapsen ongelma. Monien on hyvin vaikea ottaa vastaan käskyjä, miten pitäisi käyttäytyä. Ei totella, nauretaan päin naamaa, Katri sanoo.

Eikö tämä ole erityisluokanopettajan arkipäivää? Eritysopettaja joutuu tekemään sirpaleisempaa työtä, tästä syystä hänellä on pienempi luokka, parempi palkka ja koulutus.

Kouluavustaja Hanna on nähnyt, miten moninaisia vaikeuksia erityisluokalle tulleella maahanmuuttajataustaisella lapsella saattaa olla: heikommat tiedot ja kielitaito, oppimisvaikeuksia ja henkisiä ongelmia. Hannan mielestä erityisluokka ei pysty auttamaan kaikissa ongelmissa.

– Ei heitä voi vaan lykätä erityisluokanopettajalle, että tässä on sulle nämä, yritä pärjätä!

Mihin moniongelmaiset oppilaat pitäisi sitten sijoittaa, jos ei erityisopetukseen?

Koulun ja kodin väliseen yhteydenpitoon tarkoitettu Wilma-järjestelmäkin edellyttäisi vanhemmilta suomen taitoa. Hanna ihmettelee, kuinka pitkälle koulun pitää asiassa joustaa.

– Tarvittaisiin kääntäjä, joka istuisi koko päivän koulussa ja kääntäisi arabiaksi, turkiksi, thai-kielelle, somalin kielelle. Ainut vaihtoehto on, että vanhemmat opettelevat suomen kielen.

Wilma-järjestelmän käyttäminen vaatii vanhemmilta atk-osaamista, tietokoneen ja ennen kaikkea mielenkiintoa lapsensa koulunkäyntiä kohtaan. Erityisopetuksessa joutuu säveltämään monella tavalla, myös vanhempien kohdalla. Maahanmuuttajien kanssa kielimuuri on varmasti hankala, mutta keinot kyllä yleensä löytyy.

Opettaja Katri ehdottaa, että oppilaille järjestettäisiin tasotestit ennen siirtymistä erityisopetukseen. Sen jälkeen oppilaita jaettaisiin ryhmiin oman tasonsa mukaisesti, ja esimerkiksi lukutaidottomia opetettaisiin yhdessä.

– Nyt on täysin mahdotonta, kun joku ei osaa lukea, joku osaa vähän, joku osaa kirjoittaa, joku taas ymmärtää, mutta ei osaa kirjoittaa. Ei sitä voi enää kutsua opettamiseksi, Katri kuvaa.

Hyvin harvoin erityisopetusta voi kutsua perinteiseksi opetukseksi, kasvattaminen on useimmiten oikea termi. Testaaminen kuuluu erityisopetuksen arkipäivään ja pitäisi olla normitoimintaa. Tietysti, jos koululla ei ole resurssia, niin tilanne on hankalampi.

Pääkaupunkiseudulla on useita asuinalueita, joissa lähikoulut täyttyvät eri kulttuureista. Kouluavustaja Hannan mukaan vieraskielisten keskittyminen samoille alueille on kaikkien kannalta epäoikeudenmukaista, eikä se edistä maahanmuuttajien integroitumista.

– Päättäjien pitäisi ymmärtää, että tämä ei saisi kaatua yhden alueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilökunnalle. Näillä alueilla ympäristö ei vapaa-ajallakaan motivoi integroitumiseen ja kielen oppimiseen.

Niin kauan kun Suomessa on vapaus valita asuinpaikka, tämä tilanne on totta. Tärkeää tässä olisi resurssien lisääminen perusopetukseen sinne missä sitä tarvitaan, perheiden pakkosiirtojen toteutuminen Suomessa tuntuu aika kaukaiselta.

Nykyinen maahanmuutto tuo varmasti haasteita perusopetukseen ja valmistavan opetuksen resursseja on välttämätöntä lisätä.

Tämän kaksikon valittaminen tuntuu silti hyvin erikoiselta, he kuvasivat mielestäni erityisopetuksen arkipäivää. Jonain vuonna luokassa voi olla pari oppilasta, kun taas toisen vuonna luokka on täynnä (10 opp.) ja opetat esim. viittä luokka-astetta samaan aikaan. Jos tämä ei sovi luonteelle, kannattaa miettiä lajin vaihtoa.

 

[MustatKortit]

...

Olin aika ällistynyt otsikon ja uutisen sisällön ristiriidasta. Uutisessa työhönsä väsynyt erityisopettaja avautuu ja hänen luokka-avustajansa kompaa, mutta maahanmuuttajien kanssa aiheella on oikeastaan aika vähän tekemistä...

Uutisen/haastattelun luettuani ja sen sisältöä hieman pidempään reflektoituani, olen taipuvainen olemaan sinun kanssasi samaa mieltä useista kohdista, jotka nostat viestissäsi esille.

Suomen sisältä löytynee suuria eroja siinä, miten näitä ongelmia ilmenee missäkin päin ja missäkin koulussa.

 

[Urheiluministeri]

HS:n Anna-Stina Nykänen kysyy ajankohtaiseen keskustelunaiheeseen liittyen: miksei opettaja pyytänyt anteeksi?
Opettaja työnsi uhmakkaan oppilaan luokasta ulos ja sai monilta sympatiaa – entä jos kaikilla aloilla toimittaisiin näin? - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

Opettajalle oli tärkeämpää voitto oppilaasta. Marssijärjestys oli selvinnyt hänelle, hän kirjoitti. Ja kehui olevansa välittävä aikuinen.

Ai että mahtavasti vedetään mutkat suoriksi. Tämän kolumnin on pakko olla tietoinen provo.

 

[penaz]

Opettaja työnsi uhmakkaan oppilaan luokasta ulos ja sai monilta sympatiaa – entä jos kaikilla aloilla toimittaisiin näin? - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

Ai että mahtavasti vedetään mutkat suoriksi.

Mikä mutka? Onneksi minun pojillani ei ole ollut tuollaisia opettajia.