Opetustyö

[TosiFani]

Nuorimman kolmannella luokalla olevan poikani kesäloma alkaa 31.5. Mitä opettajan työnantajan mukaan pitää tehdä nuo kaksi viikkoa?

Minulle se on ihan sama, mitä hän tekee. Loistava opettaja, täydellinen auktoriteetti villeimmillekin pojille ja hänen luokassaan on aina täydellinen työrauha. Opettaja on aikoinaan edustanut Suomea kymmenen kertaa yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelussa.

Ymmärrän, että kaikki opettajat eivät ole yhtä hyviä ja siksi olenkin hyvin iloinen poikani puolesta.

Opettajat eivät edelleenkään kuuluu vuosilomajärjestelmän piiriin, heillä ei ole lomaa, on ainoastaan opetukseton aika. Lomarahoja varten tarvitaan laskennallinen vuosiloma, joka määräytyy KVTES:n mukaisesti.

 

[Musta_Kyy]

Menee KVTES:n mukaisesti, laskennallinen kesäloma alkaa 16.6.

Kiitti, vaikka ei toi paljon avannut. Mutta näköjään täydet lomat omaavalle peruskoulu/lukiomaikalle 30kpl. Joista siis lasketaan palkka heinäkuun palkan mukaan jaettuna kahdella. Se viisi päivää enemmän kuin yksityisellä, sama kuin muilla julkisilla, luulisin. Ainakin vielä edelliseltä lomanmääräytimisvuodelta ja eiköhän tuo samana tosiaan ole pysynyt.

 

[Musta Nuoli]

Minulle se on ihan sama, mitä hän tekee. Loistava opettaja, täydellinen auktoriteetti villeimmillekin pojille ja hänen luokassaan on aina täydellinen työrauha. Opettaja on aikoinaan edustanut Suomea kymmenen kertaa yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelussa.

Kuulostaisi ihan eräältä keihäänheittäjältä, joka opettaa eräässä turkulaisessa varsin rauhallisessa "maalaiskoulussa" kohtalaisen lähellä lentokenttää.

Mielenkiintoinen keskustelu tässä menossa, ja pidän omakohtaisesti tätä kiinnostavampana kuin sitä vakiokeskustelua toukokuun jälkipuoliskolla eli iänikuista Suvivirsi-väittelyä, josta ei tule hullua hurskaammaksi vaikka joka vuosi samat fraasit lyödään kehiin ja pari muuten talviunilla olevaa kirjoittajaa änkyröi fanaattisten teesiensä kanssa.

Paitsi koulujen kesälomien pituudesta, myös niiden ajankohdasta olisi mukava kuulla alan ihmisten näkemyksiä. Suomessahan on esitetty aika ajoin toivomuksia, että kesäloma voisi alkaa myöhemmin ja päättyä myöhemmin, jolloin se olisi lähempänä yleiseurooppalaisempaa linjaan. Koulut voisivat alkaa esimerkiksi syyskuun alussa ja jatkua esimerkiksi juhannukseen asti. Hieman lyhyemmän kesäloman muutaman jäännöspäivän voisi sijoittaa pidemmäksi syys- tai kevätlomaksi.

Mitä mieltä tästä? Omasta mielestäni tuo ei olisi välttämättä huono ajatus, mutta minä en olekaan opettaja vaikka tietyt työtehtäväni välillä rytmittyvätkin sen mukaan ovatko koulut auki vai eivät.

 

[penaz]

Kuulostaisi ihan eräältä keihäänheittäjältä, joka opettaa eräässä turkulaisessa varsin rauhallisessa "maalaiskoulussa" kohtalaisen lähellä lentokenttää.

Kyseessä on kyllä aitajuoksija, mutta hyvä, kun löytyy hyvä keihäänheittäjäopettajakin.

 

[Musta Nuoli]

Kyseessä on kyllä aitajuoksija, mutta hyvä, kun löytyy hyvä keihäänheittäjäopettajakin.

Urheilullisia ovat turkulaiset opettajat, jos aitajuoksijakin löytyy. Tämä keihäänheittäjä ei ole tainnut vielä lopettaakaan uraansa, vaikka ei enää kovimmalla kansallisella tasolla ole. Parit MM-kisat, yhdet olympialaiset ja yhdet EM-kisat kuitenkin takana.

 

[Kirjoittelija]

Luokanopettajakoulutukseen on erittäin vaikea päästä sisään kovan kilpailun vuoksi.

Perustuuko tämä väite siihen, että jaetaan sisään otettavien määrä hakijoiden määrällä? Monesti olen kuullut, että lasketaan tuolla tavalla prosenttiluku ja sitten todetaan, että kyllä on haastavaa päästä sitä ja sitä alaa opiskelemaan. Tuollainen laskutoimitus on kuitenkin sikäli kovin vajavainen mittari, että siinä ei lainkaan oteta huomioon sitä, miten kyvykästä se hakija-aines keskimäärin on.

 

[moby]

Ei noille lääkärin (5000-6000) palkoille kovin helposti sielläkään pääse. Opettajien palkat riippuu sitten missä opettaa, lukion aineenopettajan alkupalkka(peruspalkka) on karvan alle 3000 €, ja siihen sitten ikälisät ja ylitunnit päälle. Ja ylitunnit, eli tavallaan ylityöt, joudutaan opetusalalla tekemään halvemmalla kuin perustunnit. Kuinkahan monella muulla alalla näin?;)

Heh heh. Aika vitun dorkaa kuvitella, että lääkärit(ehkä ryssät terveyskeskuksessa) tekevät tuolla palkalla töitä. Odottakaapa vain, kun puolipuheiset ulkomaalaiset tekevät opettajan duunit puolella palkalla. Montaa vuotta ei enää tarvitse odottaa.

Melko naivia odottaa, että nuo järjettömät edut jatkuvat hamaan tulevaisuuteen. Sittenpä koittaa teillekin normiduunarin arki ilman OAJ:n apua. Odottakaapa vain. Nythän te voitte elvistellä lomillanne, mutta kuten muillakin aloilla, se loppuu lyhyeen.

 

[TosiFani]

...Melko naivia odottaa, että nuo järjettömät edut jatkuvat hamaan tulevaisuuteen. Sittenpä koittaa teillekin normiduunarin arki ilman OAJ:n apua. Odottakaapa vain. Nythän te voitte elvistellä lomillanne, mutta kuten muillakin aloilla, se loppuu lyhyeen.

Tässä keskustelussa tulee hyvin esiin ihmisten kateus. Maisteritason koulutuksella saa suurinpiirten mediaanipalkan ja muutaman viikon enemmän lomaa -> järjettömät edut??

Opettaja ei koulutustasoonsa verrattuna kovinkaan korkealla palkkavertailussa, harvassa ammatissa työntekijä tekee vuoden työt kymmenen kuukauden palkalla. Ylimääräisen vapaa-ajan poistaminen opettajilta tulisi varsin kalliiksi kunnille.

 

[Jymäkkä]

Heh heh. Aika vitun dorkaa kuvitella, että lääkärit(ehkä ryssät terveyskeskuksessa) tekevät tuolla palkalla töitä. Odottakaapa vain, kun puolipuheiset ulkomaalaiset tekevät opettajan duunit puolella palkalla. Montaa vuotta ei enää tarvitse odottaa.

Melko naivia odottaa, että nuo järjettömät edut jatkuvat hamaan tulevaisuuteen. Sittenpä koittaa teillekin normiduunarin arki ilman OAJ:n apua. Odottakaapa vain. Nythän te voitte elvistellä lomillanne, mutta kuten muillakin aloilla, se loppuu lyhyeen.

Nimenomaan aloittelevan terveyskeskuslääkärin palkkaa tuossa tarkoitin. Toki lääkärin palkka yleisesti voi olla mitä tahansa tuosta viidestä tonnista kymmeniin tuhansiin.

Onko muuten tuo mainitsemani ylitöiden tekeminen alennuksella yksi noista järjettömistä eduista?

 

[Byvajet]

Perustuuko tämä väite siihen, että jaetaan sisään otettavien määrä hakijoiden määrällä? Monesti olen kuullut, että lasketaan tuolla tavalla prosenttiluku ja sitten todetaan, että kyllä on haastavaa päästä sitä ja sitä alaa opiskelemaan.

Hakijamäärä lisää väistämättä kilpailua. Mitä enemmän on hakijoita, sitä enemmän joukossa on kyvykkäitä ja motivoituneita ihmisiä, jotka ovat jaksaneet valmistautua hyvin ja joiden joukossa on persoonaltaan alalle sopivia.

Toisaalta riittävä taso saavutetaan pienemmälläkin hakijamäärällä. Kun sisään pääseminen on kiinni muutamasta pisteestä sinne ja tänne ja sisäänpääsyyn vaikuttaa subjektiivinen arviointi, niin hakijamäärien puolittuminenkin takaisi riittävän kyvykkään massan. Niin suuri on tällä hetkellä halukkaiden määrä.

Luokanopettajahaku on kaksivaiheinen. Ensin tehdään akateemisia taitoja mittaava VAKAVA-koe. Sen tulosten perusteella hakija kutsutaan soveltuvuuskokeeseen hakutoiveen ja ensimmäisen vaiheen pistemäärän perusteella. Lopullisen pistemäärän määrittyminen riippuu yksiköstä, johon hakee. Se muodostuu esimerkiksi VAKAVA-kokeesta, soveltuvuuskokeesta ja ylioppilastodistuksen arvosanoista.

Tuosta voi vilkaista VAKAVA-aineiston.

http://www.helsinki.fi/vakava/samalta_viivalta_8.pdf

 

[Musta_Kyy]

Onko muuten tuo mainitsemani ylitöiden tekeminen alennuksella yksi noista järjettömistä eduista?

Muidenkin pitäisi kokeilla kanssa samaa ja sanoa, että vaikka 10 viikkotyötunnin jälkeen kaikki on sitten ylitöitä. Esimerkiksi kaupan kassalla tuo varmaan toimisi, hih.

 

[jussi_j]

Mainittakoon, että omasta mielestäni opettajien palkka on paska suhteessa vaadittuun koulutukseen. Itse en viitsisi tuolla palkalla töihin vaivautua, ellei olisi pakko. Kesäloma lienee pieni korvaus kusipäistä asiakkaista.

 

[MPN]

Mainittakoon, että omasta mielestäni opettajien palkka on paska suhteessa vaadittuun koulutukseen. Itse en viitsisi tuolla palkalla töihin vaivautua, ellei olisi pakko. Kesäloma lienee pieni korvaus kusipäistä asiakkaista.

Suomessahan lähes kaikki enemmän koulutusta vaativat alat on paskoja palkaltaan, suhteessa koulutukseen. Ainakin jos otetaan perusteollisuuden palkat vertailukohdaksi. Lääkärit taitaa olla nykyään ainoa poikkeus, KTM:t, DI:t yms ovat pikkuhiljaa myös alhaisissa palkoissa. Mediaania nostaa vielä noiden vanhojen parrujen korkeat palkat ja suuri määrä työssäolevia, toisaalta ei ihan yhtä paljoa kuin se nostaisi keskiarvoa.

Opettajan työssä kuitenkin palkkaa kompensoimaan voi laskea inhimilliset työajat (ei ole mitään 05.30-14.00 yms) ja pitkä loma.

 

[Beltran]

Mainittakoon, että omasta mielestäni opettajien palkka on paska suhteessa vaadittuun koulutukseen. Itse en viitsisi tuolla palkalla töihin vaivautua, ellei olisi pakko. Kesäloma lienee pieni korvaus kusipäistä asiakkaista.

Itse en ole opettaja ja en ole päivääkään työskennellyt opettajana. Työnantajani on firma, ei siis mikään kunta/valtio/tms. Uskon saavani parempaa palkkaa kuin saisin jos olisin opettaja samalla työkokemuksella kuin mitä minulla nyt on.

On vissiin aika mahdoton arvioida onko työni vaativampaa kuin opettajan työ on. Jotta voisi vastata tuohon kysymykseen, olisi pitänyt työskennellä molemmissa ammateissa. Varmastikin työssäni on joitakin vaativia ja raskaita elementtejä joita opettajilla ei ole mutta vastaavasti opettajan työssä on myöskin joitakin juttuja joita mulla ei ole ja sikäli pääsen helpommalla. Kokonaisuutena arvioin itse että työni on hieman helpompaa kuin opettajan työ mutta kyseessä on vain oma mutu. Edelleen uskon että opettajan työ on raskasta etenkin jos kokee asiakkaidensa = oppilaiden olevan "kusipäitä", uskon että työssä jaksaa paremmin jos omaa lähtökohtaisesti positiivisen asenteen oppilaisiin. Oppilaat ilmeisesti aistivat tämän ja poisitiivinen asenne ei tarkoita sitä että hyväksyisi kaikki temput mitä he mahdollisesti tekevät. Ketjusta lukemani perusteella oletan että esim TosiFani on hyvä opettaja. Lisäksi uskon keskimäärin sen pitävän paikkaansa että opettaja on hyvä jos hän on oppilaiden mielestä hyvä.

 

[Byvajet]

Keskustelu ajautui nyt siihen, mikä työ on vaativaa. Minä yritin keskustella siitä, miksi julkisten alojen korkeakoulutetuille pitäisi maksaa korkeita palkkoja, vaikka päteviä tulijoita olisi pienemmilläkin?

Totesin, että kysymyksessä on eräänlainen luokkayhteiskunnan paluu, jossa korkeakoulutetut ajavat itselleen etuja kieltäytymällä kilpailusta. Tämä on taakka veronmaksajille.

Eikö olisi reilua avata korkeakoulutettujen työpaikatkin kilpailulle? Sekä korkeakoulutettujen että korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa, joten olisi suotavaa, että työttömyys- ja työllisyysjaksot osuisivat vuorotellen eri ihmisille sen sijaan että porukka jakautuu sen mukaan, kuka sattuu pääsemään mukaan veronmaksajien kustantamaan kulutusjuhlaan.

 

[opelix]

Kyllä Byvajetilla tuossa periaatteessa pointtinsa on. Se vain mietityttää että oletko sitä mieltä että kaikki työ on kilpailutettava. Mites lääkärit ja kirurgit. Periaatteesi siis on että se saa tehdä joka halvimmalla tekee. Eikös julkisella palkat laahaa yksityistä perässä muutenkin.

 

[Vanha akka]

Keskustelu ajautui nyt siihen, mikä työ on vaativaa. Minä yritin keskustella siitä, miksi julkisten alojen korkeakoulutetuille pitäisi maksaa korkeita palkkoja, vaikka päteviä tulijoita olisi pienemmilläkin?

No on se vaativuus jossain määrin tekijä. Jos kolmannes isolla rahalla koulutetuista ammattilaisesta harkitsee vakavissaan alanvaihtoa viiden työvuoden jälkeen, voitaneen olettaa, että etujen huonontaminen lisäisi ihan reippaasti alanvaihtajia? Miten koulutettaisiin joukkopaon tilalle taloudellisesti kannattavalla tavalla pätevää, kykenevää ja motivoitunutta porukkaa tarpeeksi?

 

[Byvajet]

Se vain mietityttää että oletko sitä mieltä että kaikki työ on kilpailutettava.

Korkeakoulutetut työttömät valittavat, että työllisyysviranomaiset eivät ymmärrä heidän tilannettaan. He kaipaavat enemmän tukea työllistyäkseen. Akateemiset työttömät ovat uusi ongelma, jota ei vielä poliittisesti tunnusteta. Se olisi vastoin mantraa, jonka mukaan koulutus kannattaa ja jonka mukaan Suomen tulevaisuus perustuu osaamiseen. Osa työvoimaviranomaisista kylläkin uskaltaa epäillä jo julkisestikin koulutuksen järkevyyttä, koska heillä on näkemys käytännön tilanteesta.

Töissä käyvät akateemiset taas valittavat, että "sossuloiset" passivoituvat kotona. "Sossuloisille" ehdotetaan käpyjen keräämistä sun muuta "kuntouttavaa toimintaa".

Samat akateemiset kuitenkin pitävät yllä rakenteita, jotka ehkäisevät kilpailua ja työn kierrättämistä ja pätkimistä. He eivät ole valmiita palkkakilpailuun koulutettujen "sossuloisien" kanssa, vaan rakentavat ympärilleen suojamuureja.

Mielestäni tähän tilanteeseen mielekäs ratkaisu on palkkakilpailu. Se lisää koulutettujen työttömien mahdollisuuksia saada edes väliaikaista työtä. Samalla se pienentää veronmaksajien taakkaa.

Joten kyllä, olen sitä mieltä, että on parempi avata palkkakilpailu kuin kouluttaa ihmisiä ylijäämäksi ja järjestää heille näennäistyötä, jonka pyörittäminen itsessään kuluttaa turhaan rahaa.

Opettajien toiminnassa ilmenee silkkaa härskiyttä. Koulutuksen arvoon ja lasten oikeuksiin vedotaan, mutta ennen kaikkea taustalla vaikuttaa oma perse niin kuin ihmisillä yleensä.

"Sarjan toisessa jaksossa kokenut ja pätevä sijaisopettaja Petri Rahko on saanut tarpeekseen riistosta. Hän on kyllästynyt siihen, että vuodesta toiseen hän saa sijaisena huonompaa palkkaa sen vuoksi, että virassa oleva opettaja palaa vapailtaan nostamaan kesäajan palkat tekemättä päivääkään töitä."

Oikeutta sijaisopettajalle | yle.fi | Arkistoitu

 

[Byvajet]

Jos kolmannes isolla rahalla koulutetuista ammattilaisesta harkitsee vakavissaan alanvaihtoa viiden työvuoden jälkeen, voitaneen olettaa, että etujen huonontaminen lisäisi ihan reippaasti alanvaihtajia?

Samaa valitusvirttä veisaavat sairaanhoitajat ja opettajat. Käytännössä vuoto on kuitenkin pientä. Uhota voi, mutta kun pitäisi tehdä omalla osaamistaustalla todellisia valintoja, ei se niin helppoa olekaan.

Nämä kuuluvat samaan sarjaan kuin Suomen veroihin kyllästyneet ulkomaille muuttajat, jotka ovat tehneet muuttoa jo kymmenen vuotta ja ovat ihan just lähdössä.

 

[Vanha akka]

Samaa valitusvirttä veisaavat sairaanhoitajat ja opettajat. Käytännössä vuoto on kuitenkin pientä. Uhota voi, mutta kun pitäisi tehdä omalla osaamistaustalla todellisia valintoja, ei se niin helppoa olekaan.

Nämä kuuluvat samaan sarjaan kuin Suomen veroihin kyllästyneet ulkomaille muuttajat, jotka ovat tehneet muuttoa jo kymmenen vuotta ja ovat ihan just lähdössä.

Jännästi nämä naisvaltaiset "kutsumusammattilaiset" on susta siis turhan kitisijöitä? Ei siis haittaisi mua, hyvin voi liksaa tiputtaa, opettajan tutkinnolla saa paremmin palkattua työtä tosi helposti. Ja pienemmällä paineella.

Mutta siis jos sairaanhoitajat ja opettajat ovat ns. samassa veneessä, olisi ihan mielenkiintoista kuulla selitys sille, miksi meillä sitten on hoitajapula? Hakijamäärät lähihoitajan ja sairaanhoitajan koulutuksiin ovat käsittääkseni olleet laskussa. Ilmesesti työn huono arvostus ja huono liksa ei ole riittäneet vetämään väkeä alalle?

 

[Byvajet]

Jännästi nämä naisvaltaiset "kutsumusammattilaiset" on susta siis turhan kitisijöitä?

Tosiasiat ovat tosiasioita. Minä olen itsekin "naisvaltainen kutsumusammattilainen" sukupuolestani huolimatta.

opettajan tutkinnolla saa paremmin palkattua työtä tosi helposti. Ja pienemmällä paineella.

Mitä? Sori vaan, mutta nämä kuulostavat opettajanhuonefantasioilta, joita on puristettu kasaan yhteisessä kiukunpuuskassa. Nimeä siis töitä, joita opettajat voivat helposti saada koulumaailman ulkopuolelta.

miksi meillä sitten on hoitajapula?

Ei meillä ole hoitajapulaa. Meillä on palkanmaksajapula.

"Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden työttömyystilastojen mukaan hoitoalan työttömyys on kasvanut vuoden aikana peräti neljänneksen."

Tilastokummajainen: Hoitoalan työttömyys rajussa kasvussa | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Ahar]

Keskustelu ajautui nyt siihen, mikä työ on vaativaa. Minä yritin keskustella siitä, miksi julkisten alojen korkeakoulutetuille pitäisi maksaa korkeita palkkoja, vaikka päteviä tulijoita olisi pienemmilläkin?

Totesin, että kysymyksessä on eräänlainen luokkayhteiskunnan paluu, jossa korkeakoulutetut ajavat itselleen etuja kieltäytymällä kilpailusta. Tämä on taakka veronmaksajille.

Eikö olisi reilua avata korkeakoulutettujen työpaikatkin kilpailulle? Sekä korkeakoulutettujen että korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa, joten olisi suotavaa, että työttömyys- ja työllisyysjaksot osuisivat vuorotellen eri ihmisille sen sijaan että porukka jakautuu sen mukaan, kuka sattuu pääsemään mukaan veronmaksajien kustantamaan kulutusjuhlaan.

Kyllä, koko julkinen sektori pitäisi yksityistää, jolloin tästä ainaisesta ruikutuksen aiheesta päästäisiin eroon. Tämän jälkeen opetuspuolella vanhemmat maksaisivat lapsensa kaikki koulunkäyntiin liittyvät kustannukset ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Jos ei rahaa maksaa ole, niin ei tule koulutustakaan, helppoa. Tämän jälkeen markkinat määräisivät myös opettajien palkan oikealle tasolle. Sitä, olisiko palkka suurempi vai pienempi kuin nykyään, en osaa sanoa, mutta veikkaisin että suurempi.

 

[Vanha akka]

Mitä? Sori vaan, mutta nämä kuulostavat opettajanhuonefantasioilta, joita on puristettu kasaan yhteisessä kiukunpuuskassa. Nimeä siis töitä, joita opettajat voivat helposti saada koulumaailman ulkopuolelta.

Kaikella lämmöllä, en. Ihan siitäkään syystä, etten luonnollisestikaan kykene heittämään kohtuullisessa ajassa listaa töistä, jotka soveltuvat sekä biologian opettajalle, luokanopelle ja vaikkapa teknisen työn opettajalle. Itselleni tarjottu työ olisi ollut lehtialan hommia. Myös eräs teollinen ala rekryää meikäläisiä aika paljonkin.

Mutta lyhyesti: olet siis sitä mieltä, että opettajien palkan lasku ei vaarantaisi opetuksen tasoa? Kun otetaan huomioon esimerkiksi, että
- ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat jäävät nyt valtion budjetista ulos, jolloin siis ryhmäkoot kasvavat,
- koulunkäyntiavustajien käyttö tehtiin hallituksen päätöksellä käytännössä mahdottomaksi,
- erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei kyetä nytkään tukemaan tarpeeksi yleisopetuksen luokassa, opettajilla ei ole erityispedagogiikan osaamista tarpeeksi.
Työolot ovat siis joka tapauksessa hyvin todennäköisesti kurjistumassa vuoden-parin sisään.

Eli olisi ihan todennäköistä, että joku haluaisi tehdä työtä sen vaatimalla panoksella vaikkapa kahden tonnin palkalla? Hienoa, jos näin olisi, säästöähän se olisi. Kuinka paljon säästöjä muuten täytyy hankkia lasten koulutuksen kustannuksella?

 

[opelix]

Niin ja nyt kun täällä syyllistetään opettajat ja hoitajat,eikö olisi reilua tuoda keskusteluun se suurin saatana eli Lääkäriliitto. Lääkäreitä on koulutettu niin vähän että ei voida puhua kilpailusta kun niinpäin että kunnat kilpailee että saavat virat täytettyä. Palkat ovat täysin karanneet käsistä vaikka arvokasta on sekin työ.

Jyväskylässä listattiin 500 parasta kaupungin palkansaajaa eikä tähän joukkoon mahtunut edes opetusjohtaja joka vastaa koko perusopetuksesta. Lääkäreitä tuolla listalla taisi olla 75%. Eli hieman mittasuhteita tälle keskustelulle.

 

[jussi_j]

Niin ja nyt kun täällä syyllistetään opettajat ja hoitajat,eikö olisi reilua tuoda keskusteluun se suurin saatana eli Lääkäriliitto. Lääkäreitä on koulutettu niin vähän että ei voida puhua kilpailusta kun niinpäin että kunnat kilpailee että saavat virat täytettyä. Palkat ovat täysin karanneet käsistä vaikka arvokasta on sekin työ.

Jyväskylässä listattiin 500 parasta kaupungin palkansaajaa eikä tähän joukkoon mahtunut edes opetusjohtaja joka vastaa koko perusopetuksesta. Lääkäreitä tuolla listalla taisi olla 75%. Eli hieman mittasuhteita tälle keskustelulle.

Tismalleen samaa mieltä. Toki lääkärit ansaitsevat kunnon palkan, mutta nykytilanteessa heidän työpanoksen arvoa nostaa olematon kilpailu alalla. Lähinnä aivotonta toimintaa poliitikoilta kysyä lääkäriliitolta paljon lääkäreiden koulutukseen pitää uusia ottaa.

Lääkäripulasta on puhuttu jostain keskiajalta lähtien ja muutosta ei ole näköpiirissä.