Palkan ei tule määräytyä koulutuksen perusteella vaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Ei voi olla niin, että korkeakoulutettujen määrä nousee, töitä ei ole, mutta palkat eivät laske.
Meinaat sitten ihan tosissasi, että jos opettajien liksoista leikattaisiin 20 %, se ei johtaisi mihinkään ongelmiin koulujärjestelmässä ja yhteiskunnassa? On totta, että hanskat tiskiin lyöneiden tilalle löytyisi (ainakin osassa aineita ja ainakin lukioissa) uusia, koska työllisyystilanne alalla on huono.
Mutta, opettajankoulutukseen hakeutuneiden määrä ja laatu romahtaisi silmissä. Seurauksena olisi se, että kymmenen, viimeistään kahdenkymmenen vuoden säteellä olisi jo ongelmia saada virkoja täytettyä.
Opettajien taso ja motivaatio laskisivat vielä nopeammalla tahdilla. Itse voisin ehkä tehdä duunia 20 pinnaa pienemmällä palkalla, mutta tekisin aivan minimin, valittaisin saatanasti jokaisesta ylimääräisestä duunista, mitä minulle yritetään osoittaa, en vapaaehtoisesti olisi missään yhteydessä vanhempiin, en todellakaan suostuisi suunnittelemaan koulun juhlia, enkä - ennen muuta - välittäisi paskaakaan siitä oppiiko joku jotain tai syrjäytyy oppilas. Minun energiani nimittäin menisi sivuhommien tekemiseen ja paremman duunipaikan etsimiseen.
On tietenkin mahdollista, että opettajakunnasta löytyy uskonnolliseen hurmokseen rinnastettavalla palolla duunia tekeviä, jotka jatkaisivat entiseen malliin, mutta tuskin niitä on edes viittä prosenttia koko jengistä. Ihan vaan tiedoksi Byvajet, opettajatkin tekevät duunia pitkälti palkan ansainta mielessään. Mutta, sinä varmaan olet sitä mieltä, että opetuksen laatu ja suomalaisen yhteiskunnan kehitys eivät korreloi mitenkään keskenään? Jos opettajan duuni on mielestäsi kovin kevyttä, menepä ihan huviksesi kokeilemaan viikon sijaisuutta yläkoulun rikupettereiden keskellä (siis niin, että oikeasti yrität pitää kuria yllä, kiinnostua oppilaista ja heidän tarpeistaan sekä saavuttaa opetukselliset tavoitteet). Kirjoituksiesi perusteella rohkenen epäillä, että onnistuisi.