Niin, mikä olisi peruste palkkojen alentamiselle?
Kysyntä ja tarjonta. Mainitsin esimerkkinä kielenkääntäjät, jotka toimivat todellisessa kilpailutilanteessa. Heidän palkkansa akateemisesta koulutuksesta huolimatta voivat jäädä 1000-2000 euroon kuukaudessa.
Kun tarkastellaan toista ammattiryhmää, aineenopettajia, joilla on pula töistä eli
joista on ylitarjontaa, kysyntä ja tarjonta eivät enää määritäkään palkkaa ja etuisuuksia, vaan sen sanelevat ensisijaisesti eturyhmien hankkimat asemat ja toissijaisesti kulttuuriset arvot.
Suomeen on syntynyt tilanne, jossa yhä suurempi joukko korkeakoulutetaan. Samaan aikaan korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun. Veroista maksettuihin palkkoihin tämä ei kuitenkaan heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta vaikuta. Ei, vaikka töihin tulijoita olisi pienemmällä palkalla ja heikommilla etuisuuksilla.
Suomi ajautuu takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, mutta aikaisemmasta poiketen luokkaa ei määritä enää pelkästään syntyperä tai koulutus vaan olennaisesti myös se, kuka sattuu pääsemään töihin. Kirjoitin
aikaisemmin työn tulevaisuudesta. Vastikään tuli uusi ennuste, jossa arvioidaan, että peräti 80 % työstä tullaan korvaamaan koneilla.
Monet nykyiset korkeasti koulutetut ammattiryhmät eivät sopeudu tähän muutokseen, joka koskee myös heitä sekä suoraan (töiden katoaminen) että välillisesti (veronmaksajien kyky maksaa heidän palkkansa), vaan he esittävät näennäisperusteluja osoittaakseen olevansa oikeutettuja palkkoihinsa ja etuisuuksiinsa. Tosiasiassa näissä ihmisryhmissä muhivat yhteiskunnan pahimmat loiset. Heidän asemansa näet perustuu kilpailusta kieltäytymiseen. Samanlaisia loisia on yksityisissä peruspalveluntarjoajissa, jotka ovat osanneet kusettaa kunnilta epäsuhtaiset sopimukset. Näidenkin tulot maksetaan veroista, vaikka he yksityisellä sektorilla toimivatkin.
Koulutusta lisätään merkittävästi
alalla, jonka työttömyys kasvaa parhaillaan voimakkaasti. Syyksi arvellaan sitä, että näillä aloilla on halvinta kouluttaa eli nämä alat takaavat kunnille, kaupungeille ja opettajille parhaimmat edut suhteessa sijoitettuun rahaan.
Tällaista se on, kun lopetetaan todellisten perusteiden kyseleminen päätöksille eikä vaadita niiden huomiointia päätöksenteossa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Eturyhmät pääsevät niskan päälle. Yhä pienempi joukko voittaa, yhä suurempi joukko kärsii. Voittajina ovat mm. opettajat, jotka onnistuvat pääsemään kakkuun kiinni.