Ollu pää jo aika kauan kipee, lääkärit niin kunnalliset kuin yksityiset eivät ole huolissaan. Oon käynny fysiolla ja niskat on jumissa kuulemma. Mutta nyt kipu on ehkä aavistuksen siirtynyt pää etuosaan, ennen se on ollut takaraivossa. En oo varma kuvittelenko vai onko tasapainon kanssa ongelmia? Luistelen kyllä jäällä päivittäin, ja muutenki käyn kyllä töissä. Onko tämä menny jo sille asteelle että ajattelen asiaa liikaa enkä näin pääse tästä eroon, vai onko mulla kasvain vai missä vika.
Tod.näk. Tension Neck eli jännityspäänsärky. Laitetaas sulle tietopaketti asiasta.
Täältä pesee..
Ajoittain esiintyvän jännityspäänsäryn patofysiologiaa ei tunneta tarkasti, mutta kalloa ympäröivien lihaskalvojen ja muiden rakenteiden arkuudella ja tensiopäänsäryllä näyttää olevan jokin yhteys.
Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat liittyvät särkyoireen syntyyn, mutta eivät yksin selitä oiretta. Myös henkiset syyt, kuten masennus, ahdistus ja erilaiset kuormittavat elämäntilanteet, vaikuttavat sekä päänsäryn kehittymiseen että jatkumiseen, mutta tarkemmat taustamekanismit ovat osin tuntemattomia. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn ilmeisesti vaihtelee eri ihmisillä. Samoin vaihtelee taipumus reagoida päänsäryllä erilaisiin henkistä jännitystä aiheuttaviin asioihin elämässä
Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisessä jännityspäänsäryssä ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.
Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky nopeasti loppuisi kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.
Hoitokeinoina ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot, kuten liikunta, niskan ja hartioiden seudun fysioterapia sekä akupunktio. Lisäksi kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen. Lääkehoidossa lopetetaan jatkuva särkylääkkeiden käyttö. Niiden sijaan aloitetaan päänsäryn estolääkkeeksi pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä, amitriptyliiniä tai nortriptyliiniä tai lihaksia rentouttavaa lääkettä. Monesti käytetään näiden yhdistelmiä. Lääkehoito kestää 1–6 kuukautta. Estolääkkeen tarkoitus on lievittää kipua siinä määrin, että särkylääkkeiden säännöllinen käyttö jää pois, jolloin myös mahdollinen särkylääkepäänsärky väistyy.
Ei-lääkkeellisistä hoidoista fysioterapiaa ja akupunktiohoitoa kannattaa kokeilla molempia ainakin muutaman kerran. Nyrkkisääntönä on, että jos viisi hoitokertaa ei tunnu auttavan, hoitoja ei kannata jatkaa.
Ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi on säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin, yllä mainittuihin liikuntalajeihin. Nämä rentouttavat niska-hartiaseudun lihaksia mm. parantamalla niiden verenkiertoa ja hapetusta ja vaikuttavat myös yleiseen henkiseen jaksavuuteen ja mielialaan.
Jännityspäänsärky tavallisesti vähenee ja loppuu vuosien mittaan. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet siitä kärsivistä on oireettomia kolmen vuoden kuluttua. Usein kyseessä on paljon lyhyempikin oireilu, joka on alkanut esim. jostain henkisesti raskaasta elämänmuutoksesta ja väistyy, kun elämäntilanne taas tasaantuu.
