Onko täällä lääkäriä?

[-Niks-]

Rasvapatti tai nivustyrä. Saako sen "painettua sisään"? Jos saa, niin voisi olla nivustyrä.

En oikein osaa sanoa tarkkaan, mutta Kyllä se hieman ehkä joustaa kun painaa.

 

[Viuhula]

En oikein osaa sanoa tarkkaan, mutta Kyllä se hieman ehkä joustaa kun painaa.

Kerta kokoluokka on hernettä vastaava, all in imusolmukkeelle. Tyrä on aina hernettä isompi käytännössä. Rasvapatti toki toinen mahdollinen, mutta nivusalueella herkästi, etenkin hoikalla, tuntuu imusolmukkeet.

 

[Luge H]

Nivusissa herneen kokoinen patti. Ihon alla. Ei kipeä ollenkaan.

Onko kenelläkään kokemuksia vastaavanlaisista?

Itselleni kohosi viime joulukuussa herneen kokoinen patti ihon alle. Patti sijaitsi sisäreidessä joten luonnollisesti pääsi myös hiertymään. Baari-illan jälkeisenä aamuna heräsin jäätävään kipuun reidessä ja nivusissa. Katsoin peiton alle ja huomasin että patin kohdalla oli todella musta läntti joka ei kärsinyt lainkaan kosketusta/jalan liikuttamista. Soitin Mehiläiseen josta pyydettiin tulemaan seuraavana aamuna näyttämään jalkaa. Kipu paheni vuorokauden aikana todella pahaksi. Istumisesta ei tullut mitään eikä kävellä voinut. Musta alue levisi nivusista koko sisäreiden mittaiseksi, polveen saakka. Seuraavana aamuna pääsin vaivoin lääkäriin jossa lekuri paineli hetken reittäni, löytäen herneen kokoisen kovan kohdan. Tässä kohtaa sain hampaiden väliin lastan purtavaksi ja lääkäri laittoi suurimman neulansa reiteeni sisään. Puolikas tuubi mätää tuli ulos kerrallaan. Samalla sekunnilla kun lääkäri otti ruiskun pois reidestäni tunsin että kipu katosi. Sain kahden viikon antibioottikuurin ja tarkistusajan verenmyrkytyksen varalta.

Ilman isompia tutkimuksia lääkäri ei osannut sanoa mistä patti ja siitä levinnyt tumma väri johtui. Epäili että olen joskus saanut tällin reiteen josta sitten on seurannut mustelma joka jostain syystä ei ole parantunut. Voisiko jotain tämän tapaista olla sinullakin?

 

[tulikaste]

Oireita kestänyt noin kaksi ja puoli viikkoa. Sormissa siellä täällä lievää puutumista (siis kun painaa kynnellä niin tuntee kipua mutta muuten tuntee ettei kaikki ole hyvin) ja kipua sekä "sähköistä"/polttavaa tunnetta. Yksikään sormi ei hereillä ollessa ole puutunut kokonaan tai edes puoliksi. Kaikista rasittavin oire ehkä molemmissa käsissä peukaloa ympäröivällä alueella puutumisen tunne, tai ehkä parempi kuvaus on että tuntuu niin kuin siinä ei olisi niin paljon verta kuin kuuluisi olla. Menee toisinaan ohi mutta tulee herkästi vaikkapa pelikonsoliohjainta pidellessä. Tätä naputellessa mm. oikean käden nimettömässä tuntuu puolivälissä kuvaamani tunne. Öisin toisinaan heräilen siihen että osa sormista on puutuneet, mikä on ilmeisesti aika vahva rannekanavaoireyhtymään viittaava tekijä.

Vaan kun lääkärit ja fysioterapeutti sanovat että ei ole rannekanavaoireyhtymä ja tekivät testejä jotka tukivat tätä näkemystä. Voiko joku niskassa puristuksissa oleva hermo tai vaikkapa tiukat lihakset käsivarsissa aiheuttaa näin mittavia oireita? Niskassa ja hartioissa nimittäin ilmeisesti jumia on, mutta tuntuu vain niin hurjalta että sieltä lähtevä syy aiheuttaisi tällaista käsissä.

Niin ja siis totta kai Jatkoaika tietää paremmin kuin lääkärit ; )

 

[devil29]

Pääkipu

Ollu pää jo aika kauan kipee, lääkärit niin kunnalliset kuin yksityiset eivät ole huolissaan. Oon käynny fysiolla ja niskat on jumissa kuulemma. Mutta nyt kipu on ehkä aavistuksen siirtynyt pää etuosaan, ennen se on ollut takaraivossa. En oo varma kuvittelenko vai onko tasapainon kanssa ongelmia? Luistelen kyllä jäällä päivittäin, ja muutenki käyn kyllä töissä. Onko tämä menny jo sille asteelle että ajattelen asiaa liikaa enkä näin pääse tästä eroon, vai onko mulla kasvain vai missä vika.

 

[Joe Plop]

Ollu pää jo aika kauan kipee, lääkärit niin kunnalliset kuin yksityiset eivät ole huolissaan...

Verenpaine?

 

[devil29]

Verenpaine?

141/79

 

[sonnychiba]

Ollu pää jo aika kauan kipee, lääkärit niin kunnalliset kuin yksityiset eivät ole huolissaan.

Onko ne ehdottanut pään kuvausta, CT-kuvaa? En vähättele sun pääkipuas, mut kunnon pääkipu pistää vuoteen pohjalle. Nyt kuulostaa, ettei juurikaan vaikuta sun normielämään. Tuskin siis kannattaa olla huolissaan ja luottaa lääkäreiden arvioihin.

 

[Aatos]

Ollu pää jo aika kauan kipee, lääkärit niin kunnalliset kuin yksityiset eivät ole huolissaan. Oon käynny fysiolla ja niskat on jumissa kuulemma. Mutta nyt kipu on ehkä aavistuksen siirtynyt pää etuosaan, ennen se on ollut takaraivossa. En oo varma kuvittelenko vai onko tasapainon kanssa ongelmia? Luistelen kyllä jäällä päivittäin, ja muutenki käyn kyllä töissä. Onko tämä menny jo sille asteelle että ajattelen asiaa liikaa enkä näin pääse tästä eroon, vai onko mulla kasvain vai missä vika.

Tod.näk. Tension Neck eli jännityspäänsärky. Laitetaas sulle tietopaketti asiasta.

Täältä pesee..

Ajoittain esiintyvän jännityspäänsäryn patofysiologiaa ei tunneta tarkasti, mutta kalloa ympäröivien lihaskalvojen ja muiden rakenteiden arkuudella ja tensiopäänsäryllä näyttää olevan jokin yhteys.

Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten seudun jännitystilat liittyvät särkyoireen syntyyn, mutta eivät yksin selitä oiretta. Myös henkiset syyt, kuten masennus, ahdistus ja erilaiset kuormittavat elämäntilanteet, vaikuttavat sekä päänsäryn kehittymiseen että jatkumiseen, mutta tarkemmat taustamekanismit ovat osin tuntemattomia. Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn ilmeisesti vaihtelee eri ihmisillä. Samoin vaihtelee taipumus reagoida päänsäryllä erilaisiin henkistä jännitystä aiheuttaviin asioihin elämässä

Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisessä jännityspäänsäryssä ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.

Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky nopeasti loppuisi kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

Hoitokeinoina ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot, kuten liikunta, niskan ja hartioiden seudun fysioterapia sekä akupunktio. Lisäksi kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen. Lääkehoidossa lopetetaan jatkuva särkylääkkeiden käyttö. Niiden sijaan aloitetaan päänsäryn estolääkkeeksi pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä, amitriptyliiniä tai nortriptyliiniä tai lihaksia rentouttavaa lääkettä. Monesti käytetään näiden yhdistelmiä. Lääkehoito kestää 1–6 kuukautta. Estolääkkeen tarkoitus on lievittää kipua siinä määrin, että särkylääkkeiden säännöllinen käyttö jää pois, jolloin myös mahdollinen särkylääkepäänsärky väistyy.

Ei-lääkkeellisistä hoidoista fysioterapiaa ja akupunktiohoitoa kannattaa kokeilla molempia ainakin muutaman kerran. Nyrkkisääntönä on, että jos viisi hoitokertaa ei tunnu auttavan, hoitoja ei kannata jatkaa.

Ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi on säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin, yllä mainittuihin liikuntalajeihin. Nämä rentouttavat niska-hartiaseudun lihaksia mm. parantamalla niiden verenkiertoa ja hapetusta ja vaikuttavat myös yleiseen henkiseen jaksavuuteen ja mielialaan.

Jännityspäänsärky tavallisesti vähenee ja loppuu vuosien mittaan. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet siitä kärsivistä on oireettomia kolmen vuoden kuluttua. Usein kyseessä on paljon lyhyempikin oireilu, joka on alkanut esim. jostain henkisesti raskaasta elämänmuutoksesta ja väistyy, kun elämäntilanne taas tasaantuu.

 

[tsups]

Arvoin alkoholiketjun ja tämän välillä, mutta menköön tänne, lääketieteeseen ja ihmiskehoon nämä jutut kuitenkin kiinteästi liittyy.

Viimeaikoina olen alkanut pohdiskella omaa alkoholinkäyttöäni. Meikäläiselle perustahti vuoden sisään on ollut kännit/viikko (n. 10-15 annosta, harvoin mitään konttailua, oksentelua tai muistinmenetystä mutta reippaahko humala kuitenkin). En ole enää teini (23v), ja humalahakuinen juominen ja iänikuinen baarissa ramppaaminen on hiukan alkanut kyllästyttää. En ole juurikaan huolissani tilanteestaani, tämänikäiselle korkeakouluopiskelijalle määrät eivät kai ihan poikkeavia ole. Päätin nyt kuitenkin vähentää ensi lukuvuonna, ainakin puoleen.
Kiinnostaisi vaan tietää, millaisia vaikutuksia kyseisenlaisilla määrillä ihmisen hyvinvointiin on? Esimerkiksi testosteronitasojahan alkoholi ainakin hetkellisesti laskee, mutta entäs pidempiaikainen käyttö, voiko ns. pysyvämpiä vaikutuksia olla tasoihin ja sitäkautta vireyteen, mieskuntoon yms? Entäs millaiset vaikutukset maksan toimintaan? Aivojen suorituskykyyn?
Kokemuksia, asiantuntijatietoa?

 

[devil29]

Lisäksi kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen.

Kävin tänään optikolla ja näöntarkastuksen seurauksena tuli siihen tulokseen että taittovikaa on sen verran että lasit saattais auttaa. Joten otin lasit ja niissä menee pari viikkoa että tulevat. Tuntu että kipua ei ollut hetkeen sen jälkeen kun lähdin optikolta. Mutta saattaa olla että mieli tekee kepposet.

Kyllä sitä tietenkin miettii että onko jotain vakavaa esim. Aivokasvainta ym, mutta ei kukaan muu tunnu olevan samaa mieltä. Ja jos Googlen avaa ja sinne kirjottaa niin hulluksi tulee.

Tuo Tension neck kuullosti kyllä aika lailla sellaselta mitä vois lääkärille ehdottaa. Ei tämä pääkipu ole sellasta etteikö tämän kanssa vois elää, mutta ärsyttävää kun sellanen pieni jatkuva paineentunne on koko ajan läsnä. Olenko tulossa hulluks? Vai olenko jo.

 

[Setit]

Olkapääni alkoi menemään toistuvasti sijoiltaan 9/12 jääkiekko-ottelussa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Olkapäähän tehtiin bankart-leikkaus helmikuussa kuluvaa vuotta, jossa korjattiin etuosan bankart-vaurio ja kupin reunan rustossa oleva vaurio. Biceps-jänne ja AC-nivel eivät olleet vaurioituneet. Käsi on kuntoutettu kesällä fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti.

Nyt olkapäästä on alkanut kuulumaan nariseva ääni. Ääni ei kuulu jatkuvasti, mutta ajoittain se palaa. Naristessaan olkapään etuosasta tuntee selvästi "tärinää", joka aiheuttaa tuon äänen. Samantyylisesti kuin esimerkiksi ranteessa jännetupentulehduksen aikana, mutta kipua se ei kuitenkaan aiheuta juuri ollenkaan, joten tulehdukseen en jaksa uskoa. Tämän kumoaa mielestäni myös se, että narina on vain ajoittaista. Narinan lisäksi oireena on kyynärpäähän asti säteilevä kipu ajoittain ojentajan puolella.

Joten lyhyesti, mikä mahtaa tuon ajoittaisen narinan aiheuttaa? Täytyykö tässä alkaa todella pelkäämään että jotain leikkauksessa korjattua on hajonnut uudestaan?

 

[Jomppa]

Olkapääni alkoi menemään toistuvasti sijoiltaan 9/12 jääkiekko-ottelussa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Olkapäähän tehtiin bankart-leikkaus helmikuussa kuluvaa vuotta, jossa korjattiin etuosan bankart-vaurio ja kupin reunan rustossa oleva vaurio. Biceps-jänne ja AC-nivel eivät olleet vaurioituneet. Käsi on kuntoutettu kesällä fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti.

Nyt olkapäästä on alkanut kuulumaan nariseva ääni. Ääni ei kuulu jatkuvasti, mutta ajoittain se palaa. Naristessaan olkapään etuosasta tuntee selvästi "tärinää", joka aiheuttaa tuon äänen. Samantyylisesti kuin esimerkiksi ranteessa jännetupentulehduksen aikana, mutta kipua se ei kuitenkaan aiheuta juuri ollenkaan, joten tulehdukseen en jaksa uskoa. Tämän kumoaa mielestäni myös se, että narina on vain ajoittaista. Narinan lisäksi oireena on kyynärpäähän asti säteilevä kipu ajoittain ojentajan puolella.

Joten lyhyesti, mikä mahtaa tuon ajoittaisen narinan aiheuttaa? Täytyykö tässä alkaa todella pelkäämään että jotain leikkauksessa korjattua on hajonnut uudestaan?

Molempiin olkapäihin tehty sama leikkaus (viimeisin 08/12) eli etulabrumin repeämä korjattu ankkureilla.

Ihan hyvin siellä voi olla tulehdus ja ei siitä 7-10 päivän buranakuurista haittaakaan ole. Ainakin itselläni olkapää ärtyi, kun kovensin treeniä ja aiheutti lievän tulehduksen, joka sitten poistui levolla. Tulehdus aiheutti myös rutinaa ja pauketta olkapäähän. Toisaalta siellä voi olla pinne/lukko rintarangassa, joka sitten vaikuttaa olkapäähänkin ja aiheuttaa säteilyä kyynärvarteen. Myös tuo on tullut koettua.

Aloititko olkapään kuntoutuksen tosiaan vasta 9-10 kk leikkaukse jälkeen? Joka tapauksessa kuntoutuksessa apuna ollut fysioterapeutti osaa varmaan auttaa/neuvoa parhaiten.

 

[Setit]

Aloititko olkapään kuntoutuksen tosiaan vasta 9-10 kk leikkaukse jälkeen? Joka tapauksessa kuntoutuksessa apuna ollut fysioterapeutti osaa varmaan auttaa/neuvoa parhaiten.

Tuli kirjoitettua mitä sattuu, ajatuskatko. Varsinainen kuntoutus aloitettiin siis heti kun mitellan sai poistaa, eli 2-3 viikkoa leikkauksen jälkeen. Sitä ennen fysioterapeutin määräämiä liikeharjoituksia ohjeiden mukaan.

 

[maken veivi jr.]

Joten lyhyesti, mikä mahtaa tuon ajoittaisen narinan aiheuttaa? Täytyykö tässä alkaa todella pelkäämään että jotain leikkauksessa korjattua on hajonnut uudestaan?

Kun on vielä alle vuosi leikkauksesta kannattaa kysäistä olisko mahdollista saada uutta kontrolliaikaa leikanneelle lääkärille, osaa varmasti vastata kaikista parhaiten.

 

[Magenta]

Tännekin ketjuun vaihteeksi asiaa, ei itseäni vaan tytärtäni koskien. Eli siis ollaan erottu tyttären äidin kanssa ja viime aikoina on tullut riitaa/keskustelua koira-allergisen tyttären epäsuorasta altistuksesta koiralle. Vanhemmillani on Jack Russellin terrieri ja mennessämme kylään tytär altistuu epäsuorasti koiran hilseelle, vaikkakin pyydän aina äitiäni puunaamaan paikat kun menemme. Koira itse pidetään poissa kosketuksista. Suoria oireita tyttäreni ei ole ikinä saanut vanhempieni luona, mutta exä väittää kiven kovaan että vaikkei oireita tulisikaan niin vähäaikainenkin epäsuora altistuminen saattaa johtaa ties mihin kuolemantauteihin yms tulevaisuudessa.

Itse en ole lääkäri, mutta kuulostaa jossain määrin ylireagoinnilta. Tästä aihepiiristä on nyt sitten syntynyt riitaa, kun exä ei halua minun vievän tytärtäni vanhemmilleni koiran takia, enkä toki itsekään halua altistaa häntä, jos tällainenkin lyhytaikainen altistuminen saattaa allergiaa / infektioastmaa pahentaa. Olisko täällä asiasta tietäviä lääkäreitä? Meinasin myös ensi viikolla soitella terveyskeskukseen ja kysellä sieltäkin suunnalta asiasta. En siis ole itse ollut kuulemassa ko. diagnoosia tai nähnyt lääkärinlausuntoa.

 

[ditrim]

Se on vaan allergiaa eikä mikään HIV. On mullakin todettu allergia ja astma, mutta silti elän ihan normaalia elämää koiran kanssa. Se on siedätyshoitoa kun allerginen saatetaan allergisoivan elementin ääreen.

Jos alkaa aivastuttaa tai kutittaa niin kannattaa ottaa allergialääke. Ei maksa juuri mitään.

 

[Kalalokki]

Eipä täälläkään mikään valkotakki nyt huutele, eikä minulla varsinkaan ole sen enempää tuohon antaa neuvoakaan, sen sijaan omaan omakohtaista kokemusta noista eläinallergioista.

Porukoilla on ollut 2 kissaa nyt vajaan 10 vuoden ajan, itse muutin sieltä pois 3 vuotta sitten eikä koskaan oikeastaan ollut mitään oireita näistä kissoista johtuen. Viime keväänä olikin sitten ihmettelemisen paikka, kun olin käynyt labrassa antamassa verinäytteen (josta katsottiin samalla sitten muita allergia-arvoja), ja kissan kohdalla lukema oli noin kolmanneksen suurempi kuin koiralla. Saan edelleen lieviä oireita siitä, jos menen samaan tilaan koiran kanssa, mutta vaikka kissa-allergiani näyttää olevan koiraa pahempi, olen ilmeisesti onnistunut siedättämään sen kokonaan pois sen 7 vuoden aikana kun kotona vielä asuin.

Mutta kannattaa varmaan varata aika allergiatestille josta pääsee sitten jyvälle että kuinka paha tuo mahdollinen allergia sitten on. Onhan ihmiset ennen vanhaankin kestäneet jos jonkunlaista paskaa ja likaa, eikä silloin ollut mitään histamiineja tms. niihin vaivoihin. Siedättämällä noistakin voi sitten ilmeisesti parantua, tosin teillä tilanne on hieman erilainen kuin minulla, kun tuo koira ei ole jatkuvasti samassa taloudessa kuin lapsi.

 

[Sistis]

Itse en ole lääkäri, mutta kuulostaa jossain määrin ylireagoinnilta.

En minäkään, mutta ylireagoinniksi minäkin tämän tulkitsen. Minun äitini on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, ja kertoi, että nykyään ei suositusten mukaan enää välttämättä vaadita allergiatalouksille nollatoleranssia koiran omistukseen. Toisin oli silloin kun minä olin pieni. Koska olen allergikko, ei meillä siksi ollut koiraa tuolloin. Nyt kun olen jo vuosia sitten lähtenyt kotoa, ovat vanhemmat hankkineet eläkepäivien ratoksi koiranpennun. Minä ainakin vierailen vanhempien luona eikä koiraa edes laiteta tällöin mihinkään pois näkösältä. Itse otan allergialääkkeitä tilanteen niin vaatiessa. Olen kuitenkin huomannut, että siedätys on tässäkin toiminut, ja lääkkeitä ei enää tarvitse niin usein ottaa.

Hyvä lapsuudenystäväni on myös ollut koira-allergikko ja astmaatikko koko ikänsä. Hän rupesi aikanaan seurustelemaan tytön kanssa, joka omisti mäyräkoiran. Melko pian hän tottui tuohon koiraan, eikä saanut enää allergiaoireita. Sen jälkeen he muuttivat yhteen ja koira asusteli heillä elämänsä loppuun asti. Muista koirista kaverini saa oireita, mutta tuolla hän onnistui siedättämään allergian pois.

 

[Flu]

Tuo Tension neck kuullosti kyllä aika lailla sellaselta mitä vois lääkärille ehdottaa. Ei tämä pääkipu ole sellasta etteikö tämän kanssa vois elää, mutta ärsyttävää kun sellanen pieni jatkuva paineentunne on koko ajan läsnä. Olenko tulossa hulluks? Vai olenko jo.

Tuo Tension neck helposti oireilee päänsärkynä, tasapainohäiriöinä ja jopa näköongelmina. Osta pari todella pientä painoa 1.5-2.5 kg. Pidä kädet suorina ja nosta olkapäät ylös ja kierrä olkapäät takakautta alas pitäen kädet koko ajan suorina. Toista 25-35 kertaa kerran päivässä näin alkuun. Ideaalisesti paino olisi sellainen että vain pientä lievää väsymystä olisi havaittavissa liikkeen jälkeen. Mielummin liian pienet kuin liian suuret painot!!!! Tuo on yllättävän tehokas keino pitää ongelmat poissa.

 

[Chambza]

Eli siis ollaan erottu tyttären äidin kanssa ja viime aikoina on tullut riitaa/keskustelua koira-allergisen tyttären epäsuorasta altistuksesta koiralle. Vanhemmillani on Jack Russellin terrieri ja mennessämme kylään tytär altistuu epäsuorasti koiran hilseelle, vaikkakin pyydän aina äitiäni puunaamaan paikat kun menemme. Koira itse pidetään poissa kosketuksista. Suoria oireita tyttäreni ei ole ikinä saanut vanhempieni luona, mutta exä väittää kiven kovaan että vaikkei oireita tulisikaan niin vähäaikainenkin epäsuora altistuminen saattaa johtaa ties mihin kuolemantauteihin yms tulevaisuudessa.

Täältäkään ei löydy lääkärinpapereita, sen sijaan runsain mitoin kokemusta pahoista lapsuusajan allergioista ja "maakunnan pahimmasta" astmasta.

Yhtä ja oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei varmasti ole, vaan tilanteet riippuvat ihmisistä. Kokonaisuutena allergioiden hoidon painopiste on viimeisen parin vuosikymmenen aikana heilahtanut nolla-altistuksesta aika paljon siedätyksen suuntaan. Ratkaisevaa onkin mielestäni oireiden voimakkuus. Jos, kuten sanot, tyttäresi ei ole saanut suoria oireita (onko sitten saanut "epäsuoria" oireita?), tuntuisi parhaalta ratkaisulta nimenomaan jatkaa altistusta. Kuitenkin, jos oireita tulee, niin erityisesti lapsella tilanne voi aika nopeasti lähteä pahenemaankin.

Lisäpointtina se, että lapsen tapauksessa oireita voi olla joskus vaikea havaita. Se ei vielä riitä, ettei nenä ala vuotaa ja silmät punoittaa silloin kun altistusta tulee. Omalta kohdalta muistuu mieleen, että joskus ala-asteella äiti oli ihmetellyt kun olin ollut kuulemma pitkään väsyneen ja kiukkuisen oloinen. Soitolla kouluun selvisi, että naapuriluokkaan oli hankittu papukaija. Tämän siis halusin erikseen todeta siltä varalta, että asut tyttäresi kanssa esim. vain viikonloppuisin.

Minulla näin aikuisena lähes kaikki lapsuusajan allergiat ovat kadonneet, mutta edelleen on paljon esim. ruoka-aineita joiden kanssa joudun noudattamaan annostelua. Yhden kiivin voi syödä kuussa, toisesta tulisi oireita. Yhden mantelin tai pähkinän voi syödä ruokailun aikana, toista ei kannata ottaa.

Toinen juttu altistuksesta on sitten se, että ainakin joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen immuniteetista 50 % syntyy ensimmäisen elinvuoden aikana, 40 % toisen elinvuoden aikana ja loput 10 % loppuelämän aikana. Jos immuunijärjestelmä ei saa ihan niiden ensimmäisten elinvuosien aikana haastetta, se myös jää heikommaksi. Tämän uskon olevan modernin allergiaepidemian takana; teollistuvan maan nouseva elintaso ja parempi puhtaus loi nykyisen ongelman. Ja sehän onkin kiistatta osoitettu, että kaupunkilaisilla on enemmän allergioita kuin maalaisilla.
Meidän perheen taloudessa oli varmaan lähtökohtaisesti melko puhdasta, kunnon väkeä kun oltiin. Ilmeni sitten, että isoveljeni oli jonkin verran allerginen, ja oireiden vuoksi talo jouduttiin pitämään varsin puhtaana. Siihen tilanteeseen synnyin minä. Yhdistettiin putipuhdas ympäristö ja varmaankin geneettinen alttius, ja lopputuloksena oli maakunnan ennätysmies: toista sataa ruoka-aine- ja eläinallergiaa, voimakas astma, kuukausitolkulla sairaalahoitoja ja liuta lääkityksiä.

Nykyään kun kaverit tekee lapsia, yritän olla muutoin huutelematta kasvatusohjeita, mutta muistutan aina pöpöjen, bakteerien ja kengänpohjien nuolemisen tärkeydestä.

 

[Flu]

Yhtä ja oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei varmasti ole, vaan tilanteet riippuvat ihmisistä. Kokonaisuutena allergioiden hoidon painopiste on viimeisen parin vuosikymmenen aikana heilahtanut nolla-altistuksesta aika paljon siedätyksen suuntaan.

Siis 70-80 luvulla vannottiin siedätyksen nimeen sitten välttämisen. Nyt ollaan taas siedätyslinjalla.

Ratkaisevaa onkin mielestäni oireiden voimakkuus. Jos, kuten sanot, tyttäresi ei ole saanut suoria oireita (onko sitten saanut "epäsuoria" oireita?), tuntuisi parhaalta ratkaisulta nimenomaan jatkaa altistusta. Kuitenkin, jos oireita tulee, niin erityisesti lapsella tilanne voi aika nopeasti lähteä pahenemaankin.

Nykyään siedätetään myös hengenvaarallisten allergioiden kohdalla, tosin luonnollisesti lääkärin valvonnassa.

Lisäpointtina se, että lapsen tapauksessa oireita voi olla joskus vaikea havaita. Se ei vielä riitä, ettei nenä ala vuotaa ja silmät punoittaa silloin kun altistusta tulee. Omalta kohdalta muistuu mieleen, että joskus ala-asteella äiti oli ihmetellyt kun olin ollut kuulemma pitkään väsyneen ja kiukkuisen oloinen. Soitolla kouluun selvisi, että naapuriluokkaan oli hankittu papukaija. Tämän siis halusin erikseen todeta siltä varalta, että asut tyttäresi kanssa esim. vain viikonloppuisin.

Tässä ei kyllä ole kysymys allergiasta vaan luulotautisesta äidistä. Kiukku ei ole allerginen oire

Minulla näin aikuisena lähes kaikki lapsuusajan allergiat ovat kadonneet, mutta edelleen on paljon esim. ruoka-aineita joiden kanssa joudun noudattamaan annostelua. Yhden kiivin voi syödä kuussa, toisesta tulisi oireita. Yhden mantelin tai pähkinän voi syödä ruokailun aikana, toista ei kannata ottaa.

Tämä kertoo lähinnä siitä ettet koskaa ole ollut erittäin allerginen millekkään ruoka-aineelle. Lapsuusajan allergioiden häviäminen/vähentyminen on tyypillistä murroiän jälkeen. Kivi on erittäin allergisoiva aine ja monille jää pähkinä/manteli allergia voimakkaana myös myöhemmällä iällä.

Ilmeni sitten, että isoveljeni oli jonkin verran allerginen, ja oireiden vuoksi talo jouduttiin pitämään varsin puhtaana. Siihen tilanteeseen synnyin minä. Yhdistettiin putipuhdas ympäristö ja varmaankin geneettinen alttius, ja lopputuloksena oli maakunnan ennätysmies: toista sataa ruoka-aine- ja eläinallergiaa, voimakas astma, kuukausitolkulla sairaalahoitoja ja liuta lääkityksiä.

Toista sataa ruoka-aine allergiaa - saanen olettaan diagnosoitiin brick testeillä. Tuskin todellisuudessa olisit saanuit oikeasti oireita (vihaisuutta viereisessä luokasaa olevia papukaijoja kohtaan ei lasketa) jos olit hiemankaan vanhempana tai ainakin moneen noista olisi ollut erittäin helppo siedättyä - jos kuitenkin vanhemmiten olet käytännössä vapaa allergioista. Maakuntien allergiadiagnoosit ovat tunnetusti aika surkealla tasolla. Mitähän tuo voimakas astma tarkoittaa? Oletkos ollut siis kuukausitolkulla sairaalassa osastolla vai mitä? Tällöin varmaankin olet noin 160 cm pitkä jatkuvien kortisoonikuurien seurauksena?

 

[Chambza]

Tässä ei kyllä ole kysymys allergiasta vaan luulotautisesta äidistä. Kiukku ei ole allerginen oire

Höpö höpö. Kyse oli siitä, että "kunnon altistuksista" sain niin voimakkaita oireita, että äitini osasi yhdistää tällaisen lievemmänkin kombinaation. Ja joo, allergia ei aiheuta suoraan kiukkua ja väsymystä, sen sijaan välillisesti näin voi käydä.

Tämä kertoo lähinnä siitä ettet koskaa ole ollut erittäin allerginen millekkään ruoka-aineelle.

Kas, tämä onkin minulle uusi määritelmä, että oikeaksi allergiaksi kelpaa vain se, jos aikuisenakin on allerginen. Voidaan sopia niin.

Toista sataa ruoka-aine allergiaa - saanen olettaan diagnosoitiin brick testeillä. Tuskin todellisuudessa olisit saanuit oikeasti oireita (vihaisuutta viereisessä luokasaa olevia papukaijoja kohtaan ei lasketa) jos olit hiemankaan vanhempana tai ainakin moneen noista olisi ollut erittäin helppo siedättyä - jos kuitenkin vanhemmiten olet käytännössä vapaa allergioista.

Siedättymällä ja isommaksi kasvamalla noista varmaan eroon päästiinkin, lopulta. Äitini kokeilutti ihan säännöllisesti noita oireita aiheuttaneita juttuja, varsinkin jos oireet eivät olleet aivan älyttömiä, näin vaikka useiden kasvisten ja hedelmien kanssa. Sitten taas vaikkapa kalasta reaktiot olivat niin voimakkaita, etten itse enää suostunut kokeilemaan sen jälkeen, kun 8-vuotiaana pelkkä kielellä lipaisu vei jalat alta.

Kohdallani ei ollut kyse mistään ylisuojelevasta äidistä, joka varmuuden vuoksi syöttää pojalleen pelkkiä valmispizzoja, vaan oireiden perusteella nämä johtopäätökset tehtiin. Jos ei äidilläni olisi ollut intoa "työstää" näitä allergioita pois, niin söisin varmaan vieläkin pelkkää hirssiä, niinkuin 4-vuotiaana.

Mitähän tuo voimakas astma tarkoittaa? Oletkos ollut siis kuukausitolkulla sairaalassa osastolla vai mitä? Tällöin varmaankin olet noin 160 cm pitkä jatkuvien kortisoonikuurien seurauksena?

Tarkoittaa juuri sitä, että olin yhteensä useita kuukausia sairaalahoidossa pikkulapsena pahimmissa vaiheissa. Pisin jakso oli n. kuukauden mittainen. Iän karttuessa visiitit lyhenivät, jostain about 5-6-vuotiaasta eteenpäin ei enää useamman päivän jaksoja ollut, ja viimeinen yön yli kestänyt sairaalareissu taisi olla joskus 10-vuotiaana. Pituuskasvussa olin pitkään ikäryhmääni ja ennusteita jäljessä (ja jouduinpa mm. käymään psykiatrilla arvioitavana voinko aloittaa koulun ikäisteni kanssa), mutta hieman yllättäen kuroin pahimmat erot kiinni 10:n ikävuoden jälkeen, päätyen nykyiseen miehekkääseen 176 cm:n mittaani.

 

[Charwin]

Vanhemmillani on Jack Russellin terrieri ja mennessämme kylään tytär altistuu epäsuorasti koiran hilseelle, vaikkakin pyydän aina äitiäni puunaamaan paikat kun menemme. Koira itse pidetään poissa kosketuksista. Suoria oireita tyttäreni ei ole ikinä saanut vanhempieni luona, mutta exä väittää kiven kovaan että vaikkei oireita tulisikaan niin vähäaikainenkin epäsuora altistuminen saattaa johtaa ties mihin kuolemantauteihin yms tulevaisuudessa.

Sen verran huomautan ensinäkin, että jos te menette koiran "kotiin", niin kyse ei ole enää epäsuorasta altistumisesta, vaan ihan suorasta, koski hän koiraan tai ei. Epäsuoralla altistumisella tarkoitetaan sitä, kun sinä käyt yksin äidilläsi ja sen jälkeen ollessasi tekemisissä tyttäresi kanssa hän saa oireita sinun vaatteistasi tai hiuksistasi. Sillä äitisi puunaamisella ei ole juurikaan merkitystä, mikäli kyse on oikeasti allergisesta henkilöstä.

Jos oireita ei tule, ei ole mitään syytä välttää käymistä. Ja oireiden tullessakin, jo aikaisemmin mainitut allergia lääkkeet ovat oikein hyvä apu.

Muistakaa kuitenkin myös siedätyksen kääntöpuoli, eli kaikilla se ei auta. Vaikka kuinka on tekemisissä sen koiran tms. kanssa, niin se voi myös altistaa allergian pahemmaksi. Sen takia tähän viralliseen siedätyshoitoonkin pääsee vain oikein hyvästä syystä. ( ts. sinun pitää joutua työsi puolesta kosketuksiin koiran tms kanssa. )

 

[Benn]

Oikeasta korvastani on nyt parisen viikkoa kuulunut sydämeni tykytys tietyissä pään asennoissa. Googletttelin asiaa niin viitannee verenpaineeseen? Välillä tykyttää ihan kaameeta tahtia ja välillä ihan normaalin sydämen tahtiin. Muuten ei ole ukossa mitään vikaa. Mikähän tässä on takana?