Onko täällä lääkäriä?

[kyykäärme]

Ehkä hieman tyhmä kysymys, mutta voinko varata ajan suoraan julkiselta labrasta jos olen asiasta keskustellut yksityisen lääkärin kanssa jatkosta vai pitääkö mennä vielä julkisen lääkärin kautta?

Vantaalla pitää ottaa terveyskeskuksessa päivystyksessä numerolappu sairaanhoitajalle tai varata sairaanhoitajalle aika etukäteen. Hän soittaa vastaanotoltaan lääkärille, joka kirjoittaa lähetteen. Sitten kilahtaa puhelimeen viesti, jossa on puhelinnumero, mistä saa varattua labra-ajan. Yksityisen lähete ei suoraan kelpaa labraan, mutta sen kun näyttää, se helpottaa julkisella lähetteen kirjoittamista.

 

[Boomshaka]

Nyt vastaan ehkä epävarmasti mutuillen.

Saitko siis yksityiseltä lähetteen? Käsittääkseni jos saa, pitää käydä heidän labrassaan (koska raha…). Julkisen lääkäri laittaa julkiseen labralähetteen. Yksityisellähän voi käydä ilman lähetteitäkin, jos haluaa itse tarkistuttaa vaikka verensokerit (näillä erilaisia pakettihintoja). Tuo tulos näkyy sitten kaikille toki Kannassa.

En saanut lähetettä vaan ohjeistuksen: "Jos oireet jatkuvat, niin kannattaa mennä julkiselle tekemään seuraavat testit koska ovat siellä ilmaisia".

 

[UnenNukkuja]

En saanut lähetettä vaan ohjeistuksen: "Jos oireet jatkuvat, niin kannattaa mennä julkiselle tekemään seuraavat testit koska ovat siellä ilmaisia".

Eli siinä voi melkein valita silti. Yksityisellä pääsee moneenkin kokeeseen ilman lähetettä, mutta maksaa toki. Näitä on Mehiläisten, Terveystalojen yms. sivuilla varmasti lueteltu hyvin. Kanta.fi palvelee tuloksissa sitten jatkohoitoa ajatellen. Julkiselle vaatii tosiaan, että käyt lääkärille kertomassa tilanteen, hän laittaa sitten lähetettä. Näiden viiveet on oma juttunsa, riippuu varmasti vaivastakin. Itse sain viimeksi julkiselta hyvin nopean labran Omaolo-palvelun kautta.

 

[Knox]

Onko muita kenellä on lääkäri kaverina? Odottelen tässä, että koska alkaa laskuttamaan kun kokoajan jotain pikkuvikaa josta kyselen :D hyvähän se on ammattilaisen mielipide aina kysyä, mutta vähän typerää kun aina on vaan näitä asioita hänelle. Täytyy varmaan jokunen bisse tarjota joskus, kun jaksaa vapaa-ajalla kaverille vastata. Oli vaan pakko avautua.

Lapsuudenystävä on lääkäri, mutta en ihan pienistä vaivoista häntä vaivaa. Olisinko tässä vuosien aikana ehkä 2-3 kertaa kysäissyt mielipidettä. En minäkään nauttisi, mikäli joku olisi minun mielipidettä/tietoa jatkuvasti vailla jostain asiasta, olkoot kuinka hyvä kaveri tahansa.

Kerran ihmettelin kun illanistujaisissa kaverini vastasi "mitä teet työksesi" kysymykseen ympäripyöreästi että hoitoalalla. Kysyin että mikset kerro olevasi lääkäri, niin kaverini sanoi että jos sen sanoo, niin kohta on jokaisella joku vaiva mistä kysyä lääkärin mielipidettä.

 

[444]

Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä, kuinka ehdinkään kaivata sinua. Lähes 1,5 vuotta se pysyi pois. Nyt vain toivotaan, ettei iske toipumisjaksolla myös toiseen jalkaan, kuten viimeksi.
Ongelma on siis, että polvilumpio liikkuu ”väärin” reisiluuta vasten. Tasamaata tallatessa suht kivuton, mutta välillä jysähtää kuin sähköisku lumpion sivusta pitkin reisilihasta (vastus medialis) ja meinaa jalka pettää alta. Ylä- ja alamäki portaista puhumattakaan ovat sitten yhtä tuskaa. Polvi ei kestä koukistusta kuormitettuna yhtään, vasn vihlova kipu iskee lonkankoukistajaan asti. Lepo olisi paras lääke, mutta kaksikerroksinen talo, kaksi pientä lasta ja koira tekevät yhtälöstä mielenkiintoisen. No, voltaren ja polvituki taas käyttöön.

Olisi sitä taas ilmankin pärjännyt.

 

[JoMe84]

Mulla todettiin sitten kaikkien muiden diagnoosien lisäksi tyrä tosa vasemmalla puolella vatsaa. Noin kämmenen kokoinen. Vähän ristiriitaista tietoa olen kuullut, että onko tuo nyt vaarallinen, vai ei? 7.5 tulossa tutkimuksia. Olenko ihan kujalla, jos luulen, että nämä on lähes aina leikattava?

 

[Yläpesä]

Kun olen mennyt työkaveriseurueen mukana afterworkkeihin lähiravinteliin ja ilta venyy pitkäksi, aamuyöstä tunnelma nousee ja joudun poistetuksi sisätiloista ja sitten vielä kadulla lievään käsirysyyn, minkä "rauhoitan" ampumalla pienikaliiberisella käsiaseella maahan ensi osoiteltuani riitakumppaneita aseen piipulla, ja sitten asiasta nousee jokin ihmeen julkinen haloo, niin kai saan työterveydestä palkallista vitutussaikkua?

 

[Vuokralainen]

Olen jo tähän ketjuun kirjoitellut ja tonne syöpäketjuunkin, johon en nyt viitsi kirjoitella, kun varmistusta syövästä ei ole.
Munuaisessani on siis kasvain, mutta näytepalan ottaminen siitä muutama viikko sitten epäonnistui ja sen jälkeen nousi kuume.

Mä olen ollut tänä talvena niin usein kipeä ettei mitään rajaa. Työskentelen lasten kanssa ja jos joku puhuukin jostain taudista, niin minuun se tarttuu. Olokin on sen mukainen, että todellakin on sairasteltu.

Pariin viime viikkoon olen nyt toista kertaa kuumeessa, tai siis olin, mutta olo on nyt kuumeettomuudesta huolimatta kuin olisi edelleen vuosisadan kuume. Nyt mulla on ilmiselvät flunssan oireet ja toissailtana oli kuumetta lähemmäs 39, mikä sitten onneksi yön aikana laski.

Alkaa vaan jo tosissaan pelottamaan, että tämä jatkuva sairastelu ja yleistilan lasku johtuu tosta pienestä patista munuaisessani, vaikka kaiken järjen mukaan nytkin on kyse vain flunssasta. Alkaa tuntumaan jo päässä ja pahasti.

Ens keskiviikkona mulla on hoitoneuvottelu Taysissa, missä tuon kasvaimen kohtalosta päätetään eli se joko leikataan pois tai sen kehittymistä jäädään seuraamaan. Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkaamisen.
Toivon vaan, että silloin ei enää mitään flunssan oireita ole, jotta voin paikalle mennä.

Tää nyt ei ollut mikään kysymys kenellekään, vaan lähinnä oman pään purkua, kun vituttaa todella rankasti tämä ihan sairaan huono olo. Tiedän, että työpaikallani ymmärretään, mutta harmittaa ilmoitella jatkuvasti poissaoloista.

Hyvää vappua, jos jaksoit tänne asti lukea.

 

[lefa]

Mulla todettiin sitten kaikkien muiden diagnoosien lisäksi tyrä tosa vasemmalla puolella vatsaa. Noin kämmenen kokoinen. Vähän ristiriitaista tietoa olen kuullut, että onko tuo nyt vaarallinen, vai ei? 7.5 tulossa tutkimuksia. Olenko ihan kujalla, jos luulen, että nämä on lähes aina leikattava?

Tyrät eivät yleensä ole vaarallisia. Noihin liittyy kuitenkin pieni kureutumisen riski eli se vatsaontelon ulkopuolelle työntynyt osa voi jäädä 'jumiin' ja tällöin verenkierto tuonne voi mennä heikoksi ja syntyä kuolio. Jos tyrä menee kipeäksi etkä itse sitä painamalla saa takaisin vatsan sisään työnnettyä niin sitten on hakeuduttava lähimpään sairaalaan. Pääsääntöisesti leikkaus on ainoa järkevä hoito. Jos tyrä on täysin oireeton eikä vaivaa niin toki ei ole pakko mitään tehdä.

 

[JoMe84]

Tyrät eivät yleensä ole vaarallisia. Noihin liittyy kuitenkin pieni kureutumisen riski eli se vatsaontelon ulkopuolelle työntynyt osa voi jäädä 'jumiin' ja tällöin verenkierto tuonne voi mennä heikoksi ja syntyä kuolio. Jos tyrä menee kipeäksi etkä itse sitä painamalla saa takaisin vatsan sisään työnnettyä niin sitten on hakeuduttava lähimpään sairaalaan. Pääsääntöisesti leikkaus on ainoa järkevä hoito. Jos tyrä on täysin oireeton eikä vaivaa niin toki ei ole pakko mitään tehdä.

Kiitos vastauksesta. 7. 5 on tutkimuksia ja arviota, että miten täsä edetään.

En saa sitä painamalla sisään. Se pullahtaa heti ulos. Ja kyllä siihen sattuu, mutta on myös asialliset lääkkeet käytössä.

 

[lefa]

Kiitos vastauksesta. 7. 5 on tutkimuksia ja arviota, että miten täsä edetään.

En saa sitä painamalla sisään. Se pullahtaa heti ulos. Ja kyllä siihen sattuu, mutta on myös asialliset lääkkeet käytössä.

Jos sen saa edes hetkellisesti painettua sisään, niin tilannetta voi kotona kyllä seurailla. Kureutunut tyrä on todella kipeä ja ihmiset kyllä tällöin itsekin tietävät että sairaalaan pitää mennä. Toivottavasti jatkohoitosi järjestyy jouhevasti.

 

[Boomshaka]

Mikähän mahtaa miehessä olla vikana?
38vuotias. Helmikuuhun asti käyty 5krt viikossa salilla ja askeleita kertyi päivittäin se 10k. Helmi-maaliskuussa alkoi rinta/selkä oireilemaan kuin rintakehä/selkä olisi jumissa ja aluksi tuntui myös kuin korventaisi rinnassa.
Olin lopettanut sähkötupakoinnin tammikuussa, joten oletin liittyvän tähän.
Maaliskuussa ensimmäinen lääkärikäynti: ekg, verinäyte ja hapetus ok. Pulssi koholla 110 ja tähän lääkkeet+närästyslääke.

Oireet kuitenkin jatkuvat, joten lääkäriin seuraavaksi huhtikuun puolella. Sieltä puhtaat keuhkokuvasta ja verikokeista.
Pulssi noin 100. Verenpaineet ok.
Lääkkeet vaihdettu, mutta edelleen mennään sykettä rauhoittavalla ja tuplattiin närästyslääke.

Nyt ei oikeastaan enää Rintakipua mutta oireet muuttuneet sellaiseksi että syke nousee tekemättä mitään ja hengitys salpaa myös helpommin kuin aiemmin. Myös hengityksen salpaamisen johdosta tulee "kröhittyä kurkkua herkästi, jossain vaiheessa yskää lenkin jälkeen melko pahasti (kuivaa).

Oon tehnyt kotitestejä: Pef menee aina yli tavoitteen, hengitystä pystyy pidättämään yli minuutin, sp02 kellon mukaan 98-100%.

Syke pienestä liikkeestä +100-130 mutta täydessä levossa 70-80. Öisin mennään sitten 50-70 sykkeellä.

Edit: vähän dataa. Kävin äsken pienellä kävelylenkillä josta kello tallensi osan tiedoista 1,97km, 21min, keskim. Tahti 10"43", keskimääräinen syke 109. Heti kellon herättyä liikuntaan syke 120,jonka jälkeen tasaantui tuonne 100-110 tuntumaan.
Rintakehällä tuntui sisään hengittäessä pientä painetta. Lenkin aikana pari kertaa kröhäisy mutta ei sen kummallisempaa tällä kertaa.

 

[Kara]

Mikähän mahtaa miehessä olla vikana?
38vuotias. Helmikuuhun asti käyty 5krt viikossa salilla ja askeleita kertyi päivittäin se 10k. Helmi-maaliskuussa alkoi rinta/selkä oireilemaan kuin rintakehä/selkä olisi jumissa ja aluksi tuntui myös kuin korventaisi rinnassa.
Olin lopettanut sähkötupakoinnin tammikuussa, joten oletin liittyvän tähän.
Maaliskuussa ensimmäinen lääkärikäynti: ekg, verinäyte ja hapetus ok. Pulssi koholla 110 ja tähän lääkkeet+närästyslääke.

Oireet kuitenkin jatkuvat, joten lääkäriin seuraavaksi huhtikuun puolella. Sieltä puhtaat keuhkokuvasta ja verikokeista.
Pulssi noin 100. Verenpaineet ok.
Lääkkeet vaihdettu, mutta edelleen mennään sykettä rauhoittavalla ja tuplattiin närästyslääke.

Nyt ei oikeastaan enää Rintakipua mutta oireet muuttuneet sellaiseksi että syke nousee tekemättä mitään ja hengitys salpaa myös helpommin kuin aiemmin. Myös hengityksen salpaamisen johdosta tulee "kröhittyä kurkkua herkästi, jossain vaiheessa yskää lenkin jälkeen melko pahasti (kuivaa).

Oon tehnyt kotitestejä: Pef menee aina yli tavoitteen, hengitystä pystyy pidättämään yli minuutin, sp02 kellon mukaan 98-100%.

Syke pienestä liikkeestä +100-130 mutta täydessä levossa 70-80. Öisin mennään sitten 50-70 sykkeellä.

Edit: vähän dataa. Kävin äsken pienellä kävelylenkillä josta kello tallensi osan tiedoista 1,97km, 21min, keskim. Tahti 10"43", keskimääräinen syke 109. Heti kellon herättyä liikuntaan syke 120,jonka jälkeen tasaantui tuonne 100-110 tuntumaan.
Rintakehällä tuntui sisään hengittäessä pientä painetta. Lenkin aikana pari kertaa kröhäisy mutta ei sen kummallisempaa tällä kertaa.

Voisikohan kyse olla ylikunnosta? Noin aktiivisella treenimäärällä yhdistettynä mahdolliseen muuhun elämän stressiin, se voisi noilla oireilla olla yksi mahdollinen tekijä. Varsinkin kun ikää tulee, niin palautumisajat pitenee, vaikka muuten olisi samaa treenirytmiä pystynyt viimeiset 20 vuotta ylläpitämään. Lääkkeillä saa kyllä sykkeet normaaleiksi, mutta ne eivät poista sitä syytä taustalla. Suosittelisin pari seuraavaa viikkoa ottamaan rauhallisesti ja panostamaan laadukkaaseen uneen ja ravintoon, sekä välttämään sykkeen nostamista ja stressaavia asioita. Tämän jälkeen jos oireet vielä jatkuvat, niin suosittelisin tarkempia tutkimuksia.

 

[Boomshaka]

Voisikohan kyse olla ylikunnosta? Noin aktiivisella treenimäärällä yhdistettynä mahdolliseen muuhun elämän stressiin, se voisi noilla oireilla olla yksi mahdollinen tekijä. Varsinkin kun ikää tulee, niin palautumisajat pitenee, vaikka muuten olisi samaa treenirytmiä pystynyt viimeiset 20 vuotta ylläpitämään. Lääkkeillä saa kyllä sykkeet normaaleiksi, mutta ne eivät poista sitä syytä taustalla. Suosittelisin pari seuraavaa viikkoa ottamaan rauhallisesti ja panostamaan laadukkaaseen uneen ja ravintoon, sekä välttämään sykkeen nostamista ja stressaavia asioita. Tämän jälkeen jos oireet vielä jatkuvat, niin suosittelisin tarkempia tutkimuksia.

Ylikunto on asia joka on kanssa käynyt itsellä ja lääkärilläkin mielessä. Tässä kuitenkin vedetty lonkkaa jo maaliskuusta lähtien ja mihinkään ei tunnu vaikuttavan.
Ollaan lääkäreiden kanssa käyty läpi pikkuhiljaa asioita mitä tämä voisi olla ja yksitellen tiputettu aina seuraavat pois eri kokeilla. Ylikunto on siitä huono sairaus että siihen ei taida olla ainoatakaan oikeaa testiä.