Ihan rehellisesti sanottuna niin osaa verrata muihin maihin, koska en ole NHL:n enkä muiden maiden junnupuolen asiantuntija. Seuraan vain SM-liigaa (todella paljon), Mestistä (aika paljon) ja maajoukkuetta (jonkun verran). En tiedä muiden maiden järjestelmistä, joten en osaa verrata.
En myöskään ole asiantuntija tuon ajan junnutuotannosta, jota täällä koko ajan nostat esille. Omakohtaiset ohkaiset kokemukseni ajoittuvat ihan sen loppupäähän. No sen verran on tietoa, että tiedän tapauksia, jotka istuivat tuona aikana pelistä toiseen vaihtopenkillä eivätkä päässeet pelaamaan vaikka oma jengi olisi johtanut 10-0. En pidä tällaista toimintaa kovinkaan järkevänä ja todella surullista, että tällainen toiminta johti harrastuksen lopettamiseen.
Uskon kuitenkin (eri lähteisiin perehtyneenä), että virheitä tehtiin ja syyt ovat, kuten edellä jo totesin, hyvin monipuolisia. Jos nyt jotain listaan niin yksilön ominaisuuksien kehittämiseen ei panostettu riittävästi ja se mitä tehtiin, painotettiin ilmeisesti väärin. Valmennuksen osaamisessakin on ollut toivomisen varaa. Myös se massa, jonka kanssa tuona aikana on jouduttu toimimaan, ei ole ollut yhtä laadukasta kuin ennen. Miksi? Koska noin puolet seuroissa liikkuvista lapsistakaan ei liiku tarpeeksi edes terveytensä kannalta, saati sitten luodakseen riittävää pohjaa tulevaa huippu-urheilu-uraa varten (lihaskunto, motoriset taidot jne.). Myös omatoiminen treenaus on vähentynyt ja jengi luottaa liikaa siihen, että pärjää kun treenaa treeneissä. JNE. Syitä on siis mielestäni lukuisia.