Nuori Suomi ry

  • 992 774
  • 5 368

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jotkut 20-0-pelit harvoin kehittävät ketään yhtään mihinkään. Sitä kaiketi ei ole kielletty, etteikö nuoremmat saisi pelata vanhempien mukana.

Eivät todellakaan kehitä, siksi kaikki pitäisi saada pelaamaan saman tasoisia pelaajia vastaan. Jotkut pienet seurat ovat tietenkin pakotettuja toimimaan toisin.
 

Fordél

Jäsen
Onko näin? No sitten vallitsevaa tilaa ei liene tarpeen sen kummemmin ihmetellä.

No voin koittaa kaivaa jotain kättä pidempää tähänkin aiheeseen, mutta uskallan väittää että on.

Se on hienoa, kunhan huolehditaan siitä, että ne ketkä tulevat sinne urheilemaan saavat urheilla niin kuin kuuluu.

Se on helkkarin hienoa ja ehdottomasti seuran voimavara. Ja siihen, että kaikille on jotakin, kuuluu myös niiden asioista välittäminen, jotka haluavat tähdätä huipulle.

Minä näen sen vähän niin, että jos se jengi ei halua liikkua niin se ei silloin liiku. Omapahan on asiansa. Jotainhan niille mätisäkeille pitäisi tehdä mutta täytyy myöntää, että en tiedä mitä. Seuroissa hengailu ei ehkä vastaa ihan sitä.

Minä taas uskon, että lähes kaikille löytyy jokin keino liikkua. Valitettavasti vain erinäisistä syistä johtuen osa ei liiku. Ja koska katson asiaa myös paljon yhteiskunnan näkökulmasta, en näe, että tämä on todellakaan heidän asiansa. Jengi on oikeesti saatava liikkumaan, toteuttamaan itseään, pitämään huolta terveydestään jne. Miksi? Koska nämä ennaltaehkäisevät toimet ovat moninkerroin halvempia kuin se, että korjaamme aiheutuneet ongelmat kuten sydänsairaudet, syrjäytymisen jne. Käytän mielummin nekin rahat vaikka vanhusten hoitoon kuin sellaisten asioiden korjaamiseen, jotka olisi voitu välttää esim. liikunnalla.

Joo, pelattiin meilläkin käsipalloa ja käytiin ottamassa turpaan mm. BK-46:lta, SIF:ltä ja Kiffeniltä. Eikä me oltu edes kauhean hyviä siinä loppujen lopuksi. Treeneissä kuitenkin pelattiin ja kovaa, ei ollut muodikkaita höntsyjä. Eli kilpailtiin silloinkin koko ajan ja kivaa oli.

Jep, meillä ei ollut noin tiukkaa menoa, mutta kivaa oli silti. Harmi kun se loppui, mutta onneksi löysin myöhemmällä iällä liikunnan. Olisi kuitenkin voinut käydä toisinkin.

Eivät tietenkään mutta täytyisi ymmärtää se, että esimerkiksi jääkiekkojoukkue ei ole se päivähoitopaikka, vaan siellä pitäisi olla tosissaan sen kiekkohomman kanssa. Ja älkää nyt enää jaksako roikkua tuossa "tosissaan"-sanassa, tosissaan mutta ei vakavasti,

Ei missään nimessä. Kasvatusta on ulkoistettu jo liiaksi muutenkin esim. kouluille. Mutta ei siinä silti tarvitse olla kyse mistään päivähoidosta vaikka lapsi ei vielä heti tuntisikaan suurta paloa lajia ja kilpailua kohtaan. Osa syttyy heti ja osa vähän myöhemmin joko siinä tai jossain muussa lajissa tai harrastuksessa.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Ja Niklas Moisander.

Millä tavalla tämä on kuvaavaa? Eivät ainakaan suomalaista juniorijärjestelmää.

Näistä mainitsemistasi nimistä nimittäin Roman Eremenko muutti Suomeen kolmivuotiaana ja aloitti täällä futiksen seitsemänvuotiaana Jarossa, jota edusti suurimman osan junnuvuosistaan.

Perparim Hetemaj muutti Suomeen ollessaan viisivuotias ja futiksen aloitti HJK:ssa kahdeksanvuotiaana.

Sen sijaan nämä nimet kertovat maahanmuuton lisääntymisestä Suomessa ja suomalaisjunnujen siirtymisestä nykyisin yhä nuorempana ulkomaille (esim. Ring)

Roman Eremenkon isä on Aleksei Eremenko, yksi kaikkien aikojen parhaista Suomen kentillä pelanneista pelaajista, sekä venäläisen juniorikoulun kasvatti. Hänellä on ollut merkittävä rooli poikansa uralla, aivan kuten Aleksei Eremenko Jr:n ja Sergei Eremenkon uralla. On sanomattakin selvää, että pojat ovat saaneet erilaisen koulutuksen lajiin.

Perparim Hetemaj on paitsi suomalainen niin myös kosovolainen. Entinen Jugoslavia oli ja on rikas palloilukulttuuri ja se näkyy myös Hetemaj'ssa, jonka koti oli käsittääkseni myös hyvin "kosovolainen". Eli taas kerran se asennoituminen on varmasti ollut erilaista jo kotoa. Ja näkyyhän se voitontahto myös Hetemaj'n pelaamisessa edelleen.

Alexander Ring taas on saksalaisen jalkapallokoneiston kasvatti ja ottanutkin jo kovaa kantaa esim. suomalaiseen systeemiin. En ole ollut lainkaan yllättynyt siitä, että Ring on pärjännyt välittömästi kovassa treenissä ja vaatimustasossa. Ei ole tullut vaatimustaso kulttuurishokkina!

Suomalaisen juniorikoulun pelaajista esimerkiksi Jukka Raitala, Timo Furuholm ja Pekka Lagerblom eivät oikein onnistuneet, Hollanti on vähän tyrehtynyt ja Italia taitaa olla katsottu kortti suomalaisjunnuilta vähäksi aikaa. Espanjaan ei ole mitään saumoja tällä hetkellä.

Kyllä tässäkin tietty kaava on nähtävissä, jos vain riittävän tarkkaan katsoo.
 

mirasane

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Penguins, sympatiat Ässille
Lopeta jo valevalmentajapuheesi! Huomaan, ettet ole ollut valmentamassa vuosina G-junioreista E-junioreihin vuosina 2007-2012 kuten minä olen ollut. Sinun uskottavuutesi tällä palstalla on lopullisesti mennyt.
Johtava

Eiköhän se ole joku ihan toinen kirjoittaja, jonka uskottavuus on mennyt lopullisesti jo aikoja sitten.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kyllä tässäkin tietty kaava on nähtävissä, jos vain riittävän tarkkaan katsoo.

On joo, mutta se ei liity kuin marginaalisesti Nuoreen Suomeen, isompiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin/asioihin ja toisaalta ihan persooniinkin kyllä. Tartte kuin katsoa miten esim. koko Hetemajn sisarussarja on pärjännyt ja asiansa hoitanut, ja tutustua vähän taustoihin.
 

Fordél

Jäsen
Kyllä tässäkin tietty kaava on nähtävissä, jos vain riittävän tarkkaan katsoo.

Kyllä se aika kaukainen on, mutta ostan kyllä osaksi pointtisi. Hetemaj ja R.Eremenko ovat kuitenkin suomalaisen järjestelmän aikaansaannoksia ja mielestäni kiitos tulee antaa oikeaan osoitteeseen. Tottakai heidän menestymisessa ovat osatekijöinä myös koti, perhe ja muualla olevat juuret, mikä näkyy henkisissä ominaisuuksissa kuten itseluottamuksessa. Silti ovat käyneet läpi suomalaisen järjestelmän ihan alusta asti.

Ringistä samaa mieltä, että on jotenkin raikas tuulahdus erilaisesta pelaamisesta ja tässä on tottakai isoin merkitys saksalaisella järjestelmällä.
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
...Ei ole tullut vaatimustaso kulttuurishokkina!

...Kyllä tässäkin tietty kaava on nähtävissä, jos vain riittävän tarkkaan katsoo.

Vaatimustasossa on varmasti nostamisen varaa Suomessa, mutta Etelä-Euroopassa vaatimustaso voi olla liian kovaa jopa äärimmäistä kilpailua vaativille suomalaisille. Menee ehkä off-topicin puolelle, mutta Almeyda kertoo Savon Sanomissa ja Iltasanomissa mitä Italissa on harrastettu. Ei tietysti pitäisi olla minkään tason uutinen kenellekkään.

Maahanmuuttajille urheilu on ehkä helpoin tapa osoittaa pärjäämistä. Se varmasti motivoi monia kovempaan harjoitteluun, kun huomaa että pärjää jossain. Koulussa voi olla vaikeaa uuden kielen kanssa, mutta jalkapallokentällä et joudu antamaan tasoitusta kenellekkään. Voihan se olla, että Etelä-Euroopan machokulttuureissa voitolla on suurempi merkitys kuin kylmässä Pohjolassa?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Jotta emme taas eksy sivuraiteille, niin nämä kolme pelaajaa ovat esimerkkejä pelaajista jotka ovat menestyneet järjestelmästä huolimatta, ei sen ansiosta. Aivan kuten tavallaan olivat Jari Litmanen, Sami Hyypiä ja Mikael Forssell. Antti Niemi ja Jussi Jääskeläinen olivat hetken johtotähtenä suomalaisten maalivahtien invaasiolle, joka sekin ikävä kyllä on taantunut aikoja sitten.

EDIT. Nuori Suomi ei ole syypää tähän kaikkeen mutta se on oire, joka kertoo siitä ettei meillä oikein osata nähdä olennaisia asioita.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
EDIT. Nuori Suomi ei ole syypää tähän kaikkeen mutta se on oire, joka kertoo siitä ettei meillä oikein osata nähdä olennaisia asioita.

Mikä sitten, jos Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Palloliiton Nuori Suomi-ohjelmat eivät ole syypäitä molempien lajien huippujuniorituotannon alennustilaan? Jääkiekon sinettiseuratoiminta oli koko ajan, ainakin vuodet 1996-2005, esimerkkinä myös muiden lajien sinettitoiminnalle. SJL-SPL yhteistyö sovittiin vuonna 2001 ja siinä määriteltiin yhteistyön linjaukset.

Jääkiekossa sinettiseura-projektilla oli idea, mikä perustui Nuori Suomi-ideologiaan. Miksi sinettiseuraprojekti?: Seurojen toiminnan laadun nostaminen; Todellinen yhteys hyviin seuroihin; Liiton resurssien kohdentaminen niille, jotka ovat yhteistyöstä kiinnostuneita; Sinetistä tehokas markkinointiväline niin jäsenille kuin taloudellisillekin yhteistyökumppaneille; Tehdyn työn tuloksellisuuden selkiyttäminen ja mittaaminen; "Potkua" Nuori Suomi-ohjelmalle.

Nuori Suomen Sinettiseuran lupaukset; Seurassa otetaan huomioon jokainen lapsi ja nuori; Junioritoiminnassa pidetään mielessä kasvun ohjaus ja monipuolisuus; Seuran johto on informoitu Nuori Suomi-ohjelmasta; Seuralla on kirjalliset, sisäiset pelisäännöt; Seuralla on Nuori Suomi-yhdyshenkilö; Seuralla on ongelmanratkaisuelin; Lasten vanhemmat on informoitu Nuori Suomi-ohjelmasta, Ohjaajina ja valmentajina toimivat Nuori Suomi-ideologian mukaisen koulutuksen saaneet henkilöt; Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä; Seurassa on Nuori Suomi-materiaalit käytössä.

Kun huomioidaan yo. lisäksi Jääkiekkoliiton laatuprojektin Nuori Suomi-ohjelman urheilutoiminnan määräykset koskien G-D sekä C-B junioritoimintaa, niin kyllä minun käsittääkseni Jääkiekkoliitto ja sen Nuori Suomi-sinettiseurat olivat kyynärpäitä myöten Nuori Suomi-suossa. Huippujuniorituotannon romahdus ei ollut mikään yllätys asioista perillä oleville tahoille. Mikäli jalkapallossa Nuori Suomi sääntely oli 1990-luvun loppupuolelta saakka vähänkään yhtä tiukkaa, niin en ihmettele, että alaspäin on menty myös jalkapallon puolella. Jalkapallossa Suomen pohjoinen sijainti ja lajin kansainvälinen kova kilpailu asettavat vielä kovemmat haasteet huippujuniorituotannolle kuin mitä ne ovat jääkiekossa.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Mikä sitten, jos Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Palloliiton Nuori Suomi-ohjelmat eivät ole syypäitä molempien lajien huippujuniorituotannon alennustilaan?

Voi pyhä yksinkertaisuus... Syitä on, kuten helewetin monessa kirjoituksessa on jo esiin tuotu, monta!

Tuona ajanjaksona (josta sinä täällä papukaijana hoet samaa mantraa viestistä toiseen) tapahtui yksi isoimmista ja pahimman mahdollisen lopputuloksen tuoneista muutoksista => jäähallit muuttuivat käytännössä joka paikassa kunnallisista kaupallisiksi. Tämä nosti jääkiekkoharrastuksen hinnan niin korkeaksi, että (varsin merkittävälle-) osalle harrastuksesta tuli liian kallista ja ne joilla rahaa harrastukseen oli eivät välttämättä olleet niitä urheilullisesti parhaita... Muistaakseni vuonna 1994 (saattoi olla -93?) erään Uusimaalaisen lätkäseuran C-junnujen kausimaksu oli 600,00mk (siis KAUSIMAKSU) ja se sisälsi pelipaidat, muutaman mailan, veskarille välineet jne. sekä tietty 3-5 jääharjoitus-/pelitapahtumaa viikossa.

Meikäläisen junnu pelasi 5 vuotta kiekkoa ihan tässä lähihistoriassa ja meikäläinen maksoi (liki täysiltaisen/-viikonloppuisen valmennustyön ohella) 100-150EUR/kk! Nokkelimmat teistä jo osasivatkin laskea, että harrastuksen kulut ovat yli kymmenkertaistuneet tuosta 90-luvun alusta (ja tuo junnun kuukausimaksu ei pitänyt sisällään mitään välineitä)!

Väite; Raimo Helmisestä ei kukaan olisi kuullut mitään jos kaveri olisi aloittanut harrastuksensa samoista kotiolosuhteista 90-luvulla kuin 70-luvulla!! Ei vaan olisi ollut varaa...
 

Fordél

Jäsen
Mikä sitten, jos Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Palloliiton Nuori Suomi-ohjelmat eivät ole syypäitä molempien lajien huippujuniorituotannon alennustilaan?

Eli sun mielestäkö ei ole mitään muita syitä vaan kaikki on Nuoren Suomen syytä?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Eli sun mielestäkö ei ole mitään muita syitä vaan kaikki on Nuoren Suomen syytä?

Tässä olen ollut tarkkana koko ajan. Syypäitä huippujuniorituotannon alennustilaan ovat SJL ja SPL, kun valitsivat junioritoimintansa laatuprojekteikseen Nuori Suomi-ohjelman. Olen tarkastellut tarkemmin Jääkiekkoliiton toimia juniorituotannossaan vuosien 1996-2005 aikana. Yksi tarkoitukseni on ollut omalta osaltani vapauttaa ko. ajan juniorivalmentajat, jotka täällä monen toimesta asiantuntemattomasti syyllistetään, juniorituotannon alennustilasta vuosien 1996-2005 aikana. He joutuivat toimimaan niissä tiukoissa Nuori Suomi-raameissa, joita olen tänne Jääkiekkoliiton sivuilta lainannut sanatarkasti.

En oikein osaa keksiä muita merkittäviä syitä. Suomalaisten varallisuus on kohonnut muiden vastaavien länsimaiden, kuten Ruotsin ja Kanadan, kanssa samaan tahtiin. Pelaajamateriaalia Suomessa on ollut riittävästi, vaikka Ruotsiin verrattuna. Ruotsin jääkiekon huippujuniorituotanto oli alennustilassa ja se korjattiin juniorijärjestelmää muuttamalla. Sama tehtiin Kanadassa. Ruotsin ja Kanadan huippujuniorituotannon selkeää nousua muuttamalla juniorijärjestelmä pidän riittävänä todisteena siitä, että kyse on nimenomaan juniorijärjestelmän tehokkuudesta tuottaa huippujunioreita.

Miksi sinun mielestäsi meillä ei pelannut vuoden 1986 jälkeen syntyneitä kuin Teemu Hartikainen NHL:ssä viime kaudella? Miksi nuorten MM-kisamenestys on ollut heikkoa viimeisten kuuden vuoden aikana verrattuna aikaisempiin vuosiin tai Ruotsin, USA:n, Kanadan ja Venäjän menestyksiin?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mikä sitten, jos Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Palloliiton Nuori Suomi-ohjelmat eivät ole syypäitä molempien lajien huippujuniorituotannon alennustilaan? Jääkiekon sinettiseuratoiminta oli koko ajan, ainakin vuodet 1996-2005, esimerkkinä myös muiden lajien sinettitoiminnalle. SJL-SPL yhteistyö sovittiin vuonna 2001 ja siinä määriteltiin yhteistyön linjaukset.

Yritä siffa nähdä kommenttini laajemmassa mittakaavassa. Nuori Suomi ei minun mielestäni sovi urheiluun, etenkään silloin jos kyseessä on huippupelaajatuotanto, tai järjestelmä (kun se tuotanto on taas yksi Jatkoajan uusista kirosanoista).

Hain kuitenkin enemmän sitä, että meillä on sekä jääkiekossa, että futiksessa varmaan edelleen sitä ongelmaa jossa korjataan sellaista joka ei ole rikki. Lisäksi osa jopa ihan liigatason valmentajista on täydellisiä luolamiehiä yleissivistyksen suhteen.

Futiksessa kuvitellaan, että Suomessa osataan ja ymmärretään se laji, vaikka totuus on ihan toinen. Jääkiekossa tästä on hyvä esimerkki vaikkapa pelikirja-termin synnyttämä mekkala. Jalkapallossa parhaimmat esimerkit lienevät Antti Muurisen pitkä päävalmentajapesti ja Stuart Baxter-kohu, jossa naurettavinta olikin se mistä esim. täkäläinen media yritti kritisoida Baxteria. Se osoitti totaalista tietämättömyyttä jalkapallosta.

Mielestäni olemme ainakin olleet liian huonoja uudistumaan ja hakemaan, sekä soveltamaan, tietoa ulkomailta, sellaisista maista jossa sitä tietoa on. Lisäksi suorastaan vaadin valmentajien yhteistyötä yli lajirajojen Suomen sisällä. Meillä on liuta aivan loistavia koutseja ja periaatteessa jokainen valmentaja puhuu samaa kieltä, vaikka laji vaihtuukin. Se valmentaminen ja opettaminen pysyy kuitenkin samana.

Erässää mainiossa tv-sarjassa käytettiin termiä "pehmeä katse" ja se tarkoittaa vapaasti käännettynä sitä, että näkee metsän puilta. Tulee pystyä näkemään ja pohtimaan sekä seurauksia, että syitä ja pyrkiä ymmärtämään sitä prosessia mikä milloinkin johtaa tiettyyn lopputulokseen. Prosessin lisäksi tärkeää on "metodi" joka kertoo sen miten prosessia viedään läpi. Nämähän ovat loppujen lopuksi käsi kädessä keskenään, eikä tuloksia voi saada jos toinen puuttuu. Suomessa osataan esimerkiksi luoda niitä prosesseja mutta ei ole metodia, ja jos onkin metodi niin ei osata luoda siihen oikeaa prosessia.

En haluaisi toimia Urheilulehden mainosmiehenä mutta pidän jokseenkin uskomattomana sitä millä syillä esimerkiksi Gert Remmeliä tai Petteri Sihvosta kritisoidaan, vain marginaalisesti kritiikki kohdistuu sisältöön ja vielä siten, että kriitikko oikeasti puhuu samasta asiasta. Naureskellaan lateraalisyötöille, pausalle, pelikirjalle tai viivelähdöille. Pääasia on aina asiasisällössä ja mielestäni on sama, vaikka siellä lukee pylly, laituri, kameli ja sininen, jos sisällössä on järkeä ja kirjoittaja perustelee sen.

Esimerkiksi, jos jalkapallon trendi on ollut pitkään tieteellisessä valmennuksessa ja itse asiassa lähtenyt jo Lobanovskin analyyseista, niin minulle saa aika pitkään perustella miksei jo pelaajamassaltaan lähtökohtaisesti jäljessä oleva Suomi ole juuri tuossa asiassa Euroopan johtavia maita. Se on laiskuutta ja kapeakatseisuutta, ei mitään muuta.
 

Fordél

Jäsen
. En oikein osaa keksiä muita merkittäviä syitä.

Hyvin mielenkiintoista, että mielestäsi suomalaisen jääkiekon junioritoiminnan ainoa merkittävä virhe on ollut Jääkiekkoliiton sovellus Nuori Suomi -ohjelmasta. Jos näin on, juniorituotantomme on siis hyvin helppoa korjata.

Mitkä ovat ne "ei-merkittävät" syyt?
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
En haluaisi toimia Urheilulehden mainosmiehenä mutta pidän jokseenkin uskomattomana sitä millä syillä esimerkiksi Gert Remmeliä tai Petteri Sihvosta kritisoidaan, vain marginaalisesti kritiikki kohdistuu sisältöön ja vielä siten, että kriitikko oikeasti puhuu samasta asiasta. Naureskellaan lateraalisyötöille, pausalle, pelikirjalle tai viivelähdöille. Pääasia on aina asiasisällössä ja mielestäni on sama, vaikka siellä lukee pylly, laituri, kameli ja sininen, jos sisällössä on järkeä ja kirjoittaja perustelee sen.

Monesti on täälläkin todettu, että jos esim. Petteri Sihvonen kirjoittaisi juttujaan asiallisella tyylillä saisivat ne paljon parempaa vastaanottoa. Suomalainen mies tai nainen ei vaan alistu siihen jos joku toitottaa yhtä totuutta. Niin metsä vastaa, kun sinne sylkäistään. Ja jos on kirjoitellut provokatiiviseen tyyliin vuosia niin ei tarvitse ihmetellä miksi kirjoituksiin kohdistuvat vastaukset ovat saman suuntaisia. Oma keskustelutyylini vaihtuu hyvinkin paljon sen mukaan kenen kanssa keskustelen. Jos vastapuoli on asiallinen pitäydyn asialinjalla. Mutta jos joku provoilee tarkoituksella, oli se lehtimyynnin takia tai muista syistä, niin silloin en edes halua nähdä metsää puilta, enkä kurkistaa provoilun taakse. Olen siis huono lukija.

Tuo lajirajat ylittävä valmennustyö tekisi terää monelle yhtä lajia harjoittavalle juniorille. Yleisurheiluvalmentajan vetämät yleisurheilutreenit, nyrkkeilyvalmentajan vetämät kuntonyrkkeilyt yms. Varmasti tulisi erilaista ärsykettä kuin mihin on tottunut, sekä uusia ideoita ja tapoja kehon kokonaisvaltaiseen treenaamiseen.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Hyvin mielenkiintoista, että mielestäsi suomalaisen jääkiekon junioritoiminnan ainoa merkittävä virhe on ollut Jääkiekkoliiton sovellus Nuori Suomi -ohjelmasta. Jos näin on, juniorituotantomme on siis hyvin helppoa korjata.

Luulen viesteistäsi päätellen, että sinä olet asiantuntija Jääkiekkoliiton kytköksistä Nuori Suomeen paremmin kuin minä. En ole ottanut kantaa nykyiseen jääkiekon huippujuniorituotantoon. Seuraan sen tuloksia mittareillani tulevina vuosina. Oma tuntumani on, että Jääkiekkoliiton ei ole niin helppo irtautua kytköksistään Nuori Suomeen. Kuten varmasti tiedät, on Suomeen perustettu uusi liikuntajärjestö, johon siirretään SLU:n, Nuoren Suomen ja Suomen Kuntoliikuntaliiton toiminnot. Uusi liikunnan kattojärjestö aloittaa työnsä ensi vuonna. Vielä nimeämättömän liikunnan kattojärjestön pääsihteeriksi (?) on valittu Teemu Japisson. Japisson toimi ennen väliaikaiseksi SLU:n pääsihteeriksi valitsemistaan Nuori Suomen pääsihteerinä. Japisson sanoi syyskuun 2006 Nuori Suomen sinettiseuraseminaarissa, jossa Jääkiekkoliiton Kalervo kummola ja Eero Lehti palkittiin Pro Nuori Suomi-tunnuksella seuraavasti:"Jääkiekkoliiton luottamushenkilöt puheenjohtaja Kalervo Kummolan johdolla ovat antaneet sinettiseuratyöhön resursseja ja uskoneet toiminnan vaikuttavuuteen. Käytännön työtä on kaikki nämä vuodet 1990-luvun alusta lähtien edistänyt Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti. Jääkiekon sinettiseuratoiminta on koko ajan ollut esimerkkinä myös muiden lajien sinettitoiminnalle".

Minusta on kaikkea muuta kuin helppoa korjata huippujuniorituotantomme ongelmat kytköksineen tulevaan liikunnan kattojärjestöön , mutta sinä näet asian toisin. Miten perustelet oman kannanottosi, että muutos on helppo korjata?
 

Fordél

Jäsen
Miten perustelet oman kannanottosi, että muutos on helppo korjata?

Kyse oli siitä, että jos ainoa merkittävä syypää on vain Nuori Suomi, on helppo saada muutos aikaan. Poistetaan vain kaikki Nuoreen Suomeen liittyvä ohjeistus yms.

Vastaatko vielä kysymykseen, että mitkä ovat mielestäsi niitä ei-merkittäviä syitä kun NS ei ole kuitenkaan ilmeisesti mielestäsi ainoa syypää vaikka onkin ainoa merkittävä tekijä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Yksi tarkoitukseni on ollut omalta osaltani vapauttaa ko. ajan juniorivalmentajat, jotka täällä monen toimesta asiantuntemattomasti syyllistetään, juniorituotannon alennustilasta vuosien 1996-2005 aikana. He joutuivat toimimaan niissä tiukoissa Nuori Suomi-raameissa, joita olen tänne Jääkiekkoliiton sivuilta lainannut sanatarkasti...

Yksi suurin syyllinen juniorituotannon alennustilaan ovat tuon ajan juniorivalmentajat. Tämä on vaan kylmä tosiasia, koska he tekevät sen päivittäisen työn lasten ja nuorten kanssa. Hyvä valmentaja tekee hyvää työtä, olkoon olosuhteet mitkä tahansa.
 

marakatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Philadelphia Flyers, Suomi
Yksi suurin syyllinen juniorituotannon alennustilaan ovat tuon ajan juniorivalmentajat. Tämä on vaan kylmä tosiasia, koska he tekevät sen päivittäisen työn lasten ja nuorten kanssa. Hyvä valmentaja tekee hyvää työtä, olkoon olosuhteet mitkä tahansa.

Eri mieltä tuosta. Tietenkin parhaimmat ovat alalla kuin alalla parhaimpia, eivätkä (aina) tarvitse ohjeita siihen, miten homma tehdään. Mutta kun kaikki eivät tienkään voi olla parhaimpia...

Siinä kohtaa astuu mukaan rakenne, tässä tapauksessa Liiton järjestelmä. Varsinkin jos tilanne on se mitä tästä keskustelusta voi päätellä, eli suurin osa valmentäjista on vapaaehtoisia, jotka kilometrikorvausta vastaan käyttävät enemmän kuin kaiken vapaa-aikansa junioreiden valmentamiseen. Tällaiset kaverit ovat varmaankin aika paljon sen varassa, millaiset ohjeet heille seura antaa.

Vrt. jos esimerkiksi keväällä 2011 Suomi ja Venäjä olisivat vaihtaneet ennen MM-kisoja päittäin valmentajia ja pelikirjoja, olisiko Suomi ollut Maailmanmestari, vai kenties lähempänä putoamista...

Ja muutenkin, kun pelaajamateriaalin taso on pudonnut, eli aikaisemmin junioriputkesta on tullut parempia pelaajia, niin joku syy siihen on. Jos kaikki parempia pelaajia tuottaneet (huh, karmea lause, muuten) junnuvalmentajat eivät ole yhtäaikaa lopettaneet, niin vaikka rinnalle olisi tullut huonompia koutseja, niin kyllä niitten parempien tason olisi pitänyt säilyä. Miksi niin ei käynnyt?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kyse oli siitä, että jos ainoa merkittävä syypää on vain Nuori Suomi, on helppo saada muutos aikaan. Poistetaan vain kaikki Nuoreen Suomeen liittyvä ohjeistus yms.

Ei riitä, että poistetaan, vaan täytyy tehdä aivan uusi juniorijärjestelmä. Yritin edellisessä viestissäni perustella sitä, että mielestäni Jääkiekkoliiton on vaikea irrottautua Nuori Suomesta. Oletin, että sinä tietäisit niistä kytköksistä, mitä parin vuosikymmenen ajan on syntynyt Jääkiekkoliiton ja Nuori Suomen välille. Nimien Kummola ja Japisson välillä on pitkä yhteistyö ja Japissonin nimitys uuteen liikunnan kattojärjestöön saattaa jatkaa herrojen pitkäaikaista yhteistyötä.

Vastaatko vielä kysymykseen, että mitkä ovat mielestäsi niitä ei-merkittäviä syitä kun NS ei ole kuitenkaan ilmeisesti mielestäsi ainoa syypää vaikka onkin ainoa merkittävä tekijä.

Tähänkin vastasin jo edellisessä viestissäni. Merkittävä tekijä on valmentajien ammattitaito, mutta tämä on ollut kunnossa vuosien 1996-2005 aikana. Nuori Suomi-ohjelman raamit ovat rajoittaneet valmentajien työtä. Quatro tuntuu olevan täällä parhaiten perillä tästä valmentaja-asiasta ja voinee kertoa siitä enemmän. En siis syytä juniorivalmentajia Nuori Suomi-ajan heikentyneestä jääkiekon huippujuniorituotannosta. Toisen merkittävän asian otin myös esille. Suomalaisten vanhempien taloudellinen tilanne on parantunut muiden länsimaiden tapaan, joten se ei ole vaikuttanut jääkiekon pariin tuleviin pelaajamassoihin, jotka ovat olleet ihan riittävät jääkiekon tarpeita varten, vaikka lajin harrastaminen on kallistunut huomattavasti juuri Nuoren Suomen aikana. Emme poikkea yhteiskuntana Ruotsista mitenkään, joten yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset eivät ole myöskään syynä huippujuniorituotantomme heikkenemiseen.

Onko sinulle liian vaikeata Nuori Suomen vankkumattomana kannattajana ottaa kantaa minun kysymyksiini meidän nuorista NHL-pelaajamääristä ja menestyksestämme nuorten MM-kisoista viime vuosien aikana? Tarkka kysymykseni löytyy aiemmista viesteistäni, joten odotan mielenkiinnolla vastaustasi.
 

Fordél

Jäsen
Tähänkin vastasin jo edellisessä viestissäni. Merkittävä tekijä on valmentajien ammattitaito, mutta tämä on ollut kunnossa vuosien 1996-2005 aikana. Nuori Suomi-ohjelman raamit ovat rajoittaneet valmentajien työtä. Quatro tuntuu olevan täällä parhaiten perillä tästä valmentaja-asiasta ja voinee kertoa siitä enemmän. En siis syytä juniorivalmentajia Nuori Suomi-ajan heikentyneestä jääkiekon huippujuniorituotannosta. Toisen merkittävän asian otin myös esille. Suomalaisten vanhempien taloudellinen tilanne on parantunut muiden länsimaiden tapaan, joten se ei ole vaikuttanut jääkiekon pariin tuleviin pelaajamassoihin, jotka ovat olleet ihan riittävät jääkiekon tarpeita varten, vaikka lajin harrastaminen on kallistunut huomattavasti juuri Nuoren Suomen aikana. Emme poikkea yhteiskuntana Ruotsista mitenkään, joten yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset eivät ole myöskään syynä huippujuniorituotantomme heikkenemiseen.

Et tuo vieläkään esille niitä muita vaikuttavia tekijöitä. Tuot tuossa edelläkin esille muutaman mahdollisen jutun, mutta kumoat niidenkin vaikutuksen.

Eli vielä kerran, kun kerran mielestäsi muitankin tekijöitä on ollut vaikuttamassa juniorituotantoomme (vaikkakin Nuori Suomi on mielestäsi ainoa merkittävä) niin mitkä ne ovat?

Onko sinulle liian vaikeata Nuori Suomen vankkumattomana kannattajana ottaa kantaa minun kysymyksiini meidän nuorista NHL-pelaajamääristä ja menestyksestämme nuorten MM-kisoista viime vuosien aikana? Tarkka kysymykseni löytyy aiemmista viesteistäni, joten odotan mielenkiinnolla vastaustasi.

En ole Nuoren Suomen vankkumaton kannattaja. Tämä asia on täällä käsitelty aikaisemminkin, mutta se ei näytä menevän sinun kaaliin millään.

Mitä tulee kysymykseesi niin sehän on jo kysymyksen asettelultaan ihan väärä. Kysyt, että miksi suomalaisista .87 ja myöhemmin syntyneistä ei viime vuonna pelannut NHL:ssä kuin Hartikainen, mutta tämähän on ihan täyttä paskaa. Kyllähän siellä pelasi ainakin Tuukka Rask (-87), Jussi Rynnäs (-87) ja Teemu Laakso (-87).

Mitä tulee muuten kysymykseen niin en ole tämän alan asiantuntija, koska en ole päässyt kovin paljoa seuraamaan tuon ajan junnutuotantoa. Uskoakseni syyt ovat kuitenkin hyvin moninaiset lähtien aina lasten ja nuorten omatoimisen treenaamisen määrän laskusta junnujärjestelmäämme, jossa on ehkä painotettu vääriä asioita asioita mm. taidon kustannuksella.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eri mieltä tuosta. Tietenkin parhaimmat ovat alalla kuin alalla parhaimpia, eivätkä (aina) tarvitse ohjeita siihen, miten homma tehdään. Mutta kun kaikki eivät tienkään voi olla parhaimpia...

Siinä kohtaa astuu mukaan rakenne, tässä tapauksessa Liiton järjestelmä. Varsinkin jos tilanne on se mitä tästä keskustelusta voi päätellä, eli suurin osa valmentäjista on vapaaehtoisia, jotka kilometrikorvausta vastaan käyttävät enemmän kuin kaiken vapaa-aikansa junioreiden valmentamiseen. Tällaiset kaverit ovat varmaankin aika paljon sen varassa, millaiset ohjeet heille seura antaa...

Sinulla on aika naiveja uskomuksia, aika harvoin siellä hallilla ilmaiseksi ollaan. Liiton järjestelmä ei rajoita valmentajia mitenkään ja suurinosa juniorivalmentajista saa kohtuu korvauksenkin työstään, C-junnujen SM-valmentaja saa varmasti noin 10.000€:a menetetystä vapaa-ajastaan.

Ei valmentaja ole miettinyt Nuori Suomi -järjestelmää suunnitellessaan joukkueensa toimintaa, säännöt ja sarjajärjestelmä on ainoa missä NS näkyy. Mikäli tämä estää valmentajan työskentelyn, niin hän on huono valmentaja.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mitä tulee kysymykseesi niin sehän on jo kysymyksen asettelultaan ihan väärä. Kysyt, että miksi suomalaisista 86-syntyneistä ei viime vuonna pelannut NHL:ssä kuin Hartikainen, mutta tämähän on ihan täyttä paskaa. Kyllähän siellä pelasi ainakin Tuukka Rask (-87), Jussi Rynnäs (-87) ja Teemu Laakso (-87).

Mitä tulee muuten kysymykseen niin en ole tämän alan asiantuntija, koska en ole päässyt kovin paljoa seuraamaan tuon ajan junnutuotantoa. Uskoakseni syyt ovat kuitenkin hyvin moninaiset lähtien aina lasten ja nuorten omatoimisen treenaamisen määrän laskusta junnujärjestelmäämme, jossa on ehkä painotettu vääriä asioita asioita mm. taidon kustannuksella.

Kysyin, että mitä mieltä olet siitä, että vuoden 1986 jälkeen syntyneitä suomalaisia pelasi viime kaudella vain Teemu Hartikainen. Tein virheellisen kysymyksen, kun muistissani oli tilasto, jossa tarkasteltiin vuoden 1987 jälkeen syntyneiden määrää ja niissä oli ainoana meiltä Teemu Hartikainen. Kysyn uudelleen. Mitä mieltä olet siitä, että vuoden 1986 jälkeen syntyneitä suomalaisia pelasi NHL:ssä viime kaudella Tuukka Rask 23 ottelua, Teemu Hartikainen 17 ottelua, Teemu Laakso 9 ottelua ja Jussi Rynnäs 2 ottelua? Olet tämän alan asiantuntija siinä kuin kuka tahansa muu jääkiekkoa seuraava katsoja. Minusta olet yksi parhaita jääkiekon asiantuntijoita täällä JA:ssa. Kerro vain oma mielipiteesi siitä, mikä tämän mittarin mukaan on ollut huippujuniorituotannon taso meillä Nuori Suomen aikana verrattuna kovimpiin kilpailijamaihin. Entä nuorten MM-kisamenestyksemme viimeisten kuuden vuoden aikana (kerran 7., kolme kertaa 6., kerran 5. ja kerran 4.) verrattuna kovimpiin kilpailijamaihin. Yritä nyt vastata rehellisesti näihin hyvin yksinkertaisiin kysymyksiini, vaikka se olisi sinusta kuinka vaikeaa. Ei sinun tarvitse pohtia syitä, vaan kertoa yksinkertaisesti esim. onko mennyt hyvin vai huonosti verrattuna kovimpiin kilpailijamaihin.
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
Tähänkin vastasin jo edellisessä viestissäni. Merkittävä tekijä on valmentajien ammattitaito, mutta tämä on ollut kunnossa vuosien 1996-2005 aikana. Nuori Suomi-ohjelman raamit ovat rajoittaneet valmentajien työtä. Quatro tuntuu olevan täällä parhaiten perillä tästä valmentaja-asiasta ja voinee kertoa siitä enemmän.

Toisessa lauseessa kerrot kuinka valmentajien ammattitaito on ollut kunnossa 1996-2005, mutta neljännessä lauseessa sanot, että Quatro tuntuu olevan parhaiten perillä valmentaja asiassa. Eli oletko nyt varma, että valmentajien ammattitaito on ollut kunnossa 96-05 vai heitätkö pelkäästän mututuntumalta näitä juttuja? Tarkoitatko kaikkia valmentajia G-junioreista A-junioreihin ja mitkä todisteet sinulla on juniorivalmentajien ammattitaidosta kyseiseltä ajalta? Tunnetko kyseisen ajanjakson juniorivalmentajia kuinka paljon?

Juniorikiekon taktillisuus tuona aikana kiinnostaa minua paljon. P.Sihvonen on monesti lytännyt väitteet, että juniorikiekko olisi ollut liian taktista tuona aikana. Omasta mielestä kyseisellä aikakaudella junioireissa tavoiteltiin voittoa keskittymällä suurelta osin pelkkään puolustamiseen, riistoihin ja täydelliseen taktiikan noudattamiseen. Esimerkkinä toimi osiltaan Suomen maajoukkue ja vahva usko riistopeliin. Siinä saattoi kiekolliset taidot ja pelinrakentelu jäädä vähemmälle huomiolle. Yksittäisenä esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa JYPin A-junorit 2000-luvun vaihteesta. Nykyään kohtuullisen tunnettu valmentaja oli kieltänyt joukkeelta poikittaissyötöt jopa ylivoimalla. Poikittaissyöttö oli kuulemma liian riskialtis, kun sen voi vastustaja katkaista. Aika riskitöntä pelitaktiikkaa viljeltiin ja sitten ihmeteltiin miksi ylivoimallakaan ei tahdo tulla maaleja.

Kysyin, että mitä mieltä olet siitä, että vuoden 1986 jälkeen syntyneitä suomalaisia pelasi viime kaudella vain Teemu Hartikainen.... Yritä nyt vastata rehellisesti näihin hyvin yksinkertaisiin kysymyksiini, vaikka se olisi sinusta kuinka vaikeaa. Ei sinun tarvitse pohtia syitä, vaan kertoa yksinkertaisesti esim. onko mennyt hyvin vai huonosti verrattuna kovimpiin kilpailijamaihin.

Esitit nämä kysymykset myös minulle aiemmin. En viitsinyt silloin edes vastata itsestäänselvyyksiin. Jokainen NHL:ää seuraa suomalainen tietää tuon onnettoman huonon tilanteen. Ehkä olet kertonut aiemmin, mutta miksi vedät rajan vuoden 86-jälkeen syntyneisiin? Mitä mieltä olet, jos NHL tänä vuonna käynnistyy, montako vuoden 85-jälkeen syntynyttä suomalaista pelaa NHL:ssä? Entä kolmen vuoden päästä?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös