Nuori Suomi ry

[Fordél]

Esimerkkini oli taitoluistelusta, mikä ei liittynyt Nuori Suomi-lajiliitoksi. Minä keskustelun jääkiekon osalta vuosista 1996-2005, jona aikana Suomen jääkiekon huippujuniorituotanto romahti. Olen esitellyt täällä aika tarkkaan Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman, jota noudatettiin jääkiekon osalta lähes kaikissa jääkiekkoseuroissa Suomessa. Ei silloin tehty tasojoukkueita G-D-junioreille, koska se ei Jääkiekkoliiton urheilutoiminnan sääntöjen mukaan ollut mahdollista. C-B-juniorien sallitut jääkiekkotapahtumat Jääkiekkoliiton alaisessa toiminnassa olivat niin pieniä, ettei niillä ollut mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa.

Lähes kaikissa? Mitä tarkoittaa konkreettisesti eli kuinka monessa seurassa monesta on toteutettu Nuoren Suomen ajatuksia?

Entä oliko noudattamisessa seurakohtaisia eroja eli sovellettiinko sitä niin kuin omassa seurassa parhaaksi nähtiin?

 

[Quattro]

Eli jääkiekon osalta, niin liikunta on sitä kun höntsätään Sorsapuiston kentällä, kun taas urheilu on sitä kun puetaan seuran peliasu päälle.

Just näin, plus että sen peliasun saamiselle on määrätyt kriteerit taidollisesti, motivaatio riittävällä tasolla yms.....ei niin, että vanhemmat vuokraavat sen pelipaidan rahalla.

 

[TosiFani]

Siten kuin liikunta ja urheilu eroavat. Liikunnassa liikutaan omaksi huviksi ja urheilussa kilpaillaan.

Eli sinulta ei löydy yhtään perustelua väitteellesi?

Harjavallassa oli ainakin pari vuotta sitten sellainen tilanne, että alakoulun rehtori halusi lapsille ohjattua valmennusta aamuisin paikalliselta jääkiekkoseuralta. Syy tähän oli se, että he olivat todenneet niiden yläkoululaisten, jotka käyvät aamutreeneissä, koulumenestyksen parantuneen. Ja tämä järjestyi, alakoululaisille järjestettiin tälläinen valmennus pari kolme kertaa viikossa. Ja tämä on täysin Nuori Suomi ry:n periaatteiden mukaista, lisätään lasten liikkumista.

Sinun mielipiteesi ovat sellaisia, joita kuulee ns. lätkäjätkiltä hallien käytäviltä. Omat uskomukset ovat syvässä, johtamistapa on vanha-aikanen ja kaikki uusi on kukkahattutätien olematonta höpinää. Ja kun kysyy perusteluita, niitä ei löydy, ainoastaan joku ryhmää hauskuuttava slogani tulee.

Lasten urheilu ja liikunta eivät käytännössä eroa mitenkään. Luistelukoululaiset tulevat jäälle, koska se kivaa, eivät siksi, että heillä on urapolku mielessä. Ja mikäli valmentaja osaa hommansa, nämä lapset kehittyvät ja haluvat harrastaa, ei se ole kiinni mistään NS -ideologiasta. Pikkujunnujen, 6 - 9 -vuotiaiden, harjoittelu pitää keskittyä positiivisten asioiden ympärille. Heidät saa harjoittelemaan leikin avulla, pakottaminen vain vähentää motivaatiota. Pitää tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa tekemään lisää.

Tämän ikäisten junnujen kanssa toimiminen on ohjaamista, ei valmentamista. Tämä ei tarkoita, että touhu olisi leikkiä ja laulua vaan ohjaajana pitäisi olla sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät näyttämään oikeita suorituksia ja korjaamaan vääriä suorituksia. Tästä syystä mailaan nojaavat isät pitäisi pystyä pitämään kaukalonlaidalla ja jäällä pitäisi olla mukana vanhoja pelaajia ja vaikka aktiivipelaajia ohjaamassa.

 

[Wäinö#16]

Esimerkkini oli taitoluistelusta, mikä ei liittynyt Nuori Suomi-lajiliitoksi. Minä keskustelun jääkiekon osalta vuosista 1996-2005, jona aikana Suomen jääkiekon huippujuniorituotanto romahti. Olen esitellyt täällä aika tarkkaan Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman, jota noudatettiin jääkiekon osalta lähes kaikissa jääkiekkoseuroissa Suomessa. Ei silloin tehty tasojoukkueita G-D-junioreille, koska se ei Jääkiekkoliiton urheilutoiminnan sääntöjen mukaan ollut mahdollista. C-B-juniorien sallitut jääkiekkotapahtumat Jääkiekkoliiton alaisessa toiminnassa olivat niin pieniä, ettei niillä ollut mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa.

Taitoluistelu on yksilölaji, joka sinänsä siis automaattisesti ottaa huomioon ihmisen biologian ja erilaiset kehityskäyrät. Sinulla ei ole siis ns. drop-out vaaraa ainoastaan sen takia, että satuit jonkun ikäisenä olemaan pieni ja heiveröinen verrattuna muihin.

Mites tilastoanalyysisi suhtautuu siihen, kun nyt kerran NS:n syöpävaikutus ulottuu myös C- ja B- junioreihin, kun yksi meidän lahjakkaimmista ikäluokista jääkiekossa oli -83 ja -84? Nämä ikäluokat oli siis vuonna -95 E-D-junioreita. Ilmeisesti heistä tehtiin rautaisia ammattilaisia jo pienemmissä junnuissa.

 

[J.Grönvall]

Esitin aikaisemmin yhden pohdinnan suomalaisten NHL pelaajatuotannon vähenemiseen, mutta J. Grönvall ei asiaa kommentoinut.

Jääkiekko muuttui amatööripuuhastelusta ammattilaissarjaksi 90-luvun vaihteessa, samalla siitä tuli täysipäiväistä työtä.

Toisaalta tuolloin elettiin myös lama-aikaa, jolloin jääkiekko kalliina lajina kärsi.

Itä-Eurooppa oli avautunut ja markkinoille oli tullut valtava määrä pelaajia, jotka kilpailivat NHL paikoista suomalaisten kanssa.

Siinä muutama ajatus.

Jos ihan rehellisesti sanon, niin mikäli tämä on teoriasi, niin siihen ei tarvitse kyllä kommentoida millään tavalla. Se ei vastaa yhtään mihinkään.

 

[J.Grönvall]

Mielestäni urheilu on harrastus siinä missä vaikkapa viulunsoitto, niin kauan kunnes sitä tehdään ammattimaisesti. Jotkut toki harrastavat sitä enemmän tosissaan kuin toiset. Urheilla voi hyvin monella tasolla ja erilaisilla panostuksilla, mutta urheilua se on silti. Onko se vasta oikeaa urheilua kun laitetaan kaikki panostukset yhden kortin, urheilu-uran, varaan vai missä menee raja?

Jos puhutaan huippupelaajatuotannosta ja siitä, että se on kärsinyt, niin puhutaan urheilusta, piste.

Jos puhutaan siitä, että kansanterveyttä on parannettava niin puhutaan liikunnasta.

"Oikeaa" urheilua on nimenomaan ammattimainen urheilu, eli siten, että siitä saa palkkaa tai muita korvauksia. Urheilla voi myös kansallisella tasolla, omaksi huvikseen mutta niin, että siinä edelleen kilpailuelementti mukana.

Urheilla voi myös harrastetasolla, kunhan siinä on kilpailuelementti mukana. Moni alemman sarjan divarijoukkue joka pelaa tavoitteellisesti voidaan katsoa myös urheilevaksi joukoksi.

Metsässä hiihtely tai työpaikkahöntsäily on liikuntaa, jossa ei kilpailla mitenkään.

Urheilun keskeisin elementti on kilpailu ja jos sitä ei ole, niin ei voida puhua urheilusta. Urheiluseuran ydinosaamista on urheilu, ei massojen liikuttaminen heikoimpien ehdoilla. Sitä varten on harrasteliikunta.

Mielellään voitaisiin lopettaa tämä termeissä kieriminen ja kuulla sieltä teidänkin leiristänne taas jokunen ihan oikea argumentti, tuntuu, että ne ovat jo pahasti loppuneet, koska tästä asiasta ei päästä irti.

Esimerkiksi voi aloittaa kertomalla sen oliko Tampereella järjestetyssä turnauksessa nähdyt tasavaihdot yms. Nuori Suomi-sääntöjä, ts. kaikki pelaa, vai jääkiekkoliiton tai Tampereen piirin vääriä tulkintoja niistä säännöistä. Ja mikäli olivat, niin mitä tarkoitusta nämä säännöt palvelivat esimerkiksi huippupelaajatuotantoa ajatellen.

 

[J.Grönvall]

Mites tilastoanalyysisi suhtautuu siihen, kun nyt kerran NS:n syöpävaikutus ulottuu myös C- ja B- junioreihin, kun yksi meidän lahjakkaimmista ikäluokista jääkiekossa oli -83 ja -84? Nämä ikäluokat oli siis vuonna -95 E-D-junioreita. Ilmeisesti heistä tehtiin rautaisia ammattilaisia jo pienemmissä junnuissa.

Kyseisen ikäluokan edustajana voin kertoa ainakin sen, että silloin kilpailtiin ja joukkueista putosi armottomasti pois, jos ei ollut tarpeeksi hyvä sinne. Kaupunginosatasolla sai harrastaa miten tykkäsi mutta sinnekään ei juuri eksynyt niitä jotka halusivat vain "liikkua".

 

[J.Grönvall]

Se todistaa juuri sen mitä siinä sanotaan eli kuinka moni nuori lopettaa lajin harrastamisen. Mielestäni tuota lukua pitää ehdottomasti saada pienemmäksi ja tämä tapahtuu esimerkiksi tarjoamalla nuorelle monipuolisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, jotta aina löytyy se itselle sopiva paikka urheilla tai liikkua.

Ja tällä nyt koitat jotenkin perustella väitteesi kilpailun haitallisuudesta junioriurheilussa. Nyt ihan oikeasti Fordél. Tarjontaa on ollut aina, kyse on silloin myös yksilön omasta halusta. Ei sillä nyt ole mitään tekemistä koko Nuori Suomi-keskustelun kannalta.

Löydätkö tutkimuksen joka sanoo, että vaikkapa 1989 KAIKKI (100%) jatkoivat lajin parissa hamaan loppuun saakka?

 

[J.Grönvall]

Nyt ollaan asian ytimessä. Eli ei Gretzkylle tai Litmaselle homma ollut "harjoittelua", vaan ainoastaan oppimista paremmaksi ja hauskan pitämistä. Siis se omalla ajalla tapahtunut toistojen tekeminen.

Lihavointi on omani. Tämä on ehdottoman tärkeää mutta pitää muistaa mikä se motivaatio sen paremmaksi tulemisen takana on. Veikkaan hyvin vahvasti, että se on pelien voittaminen, maalien tekeminen ja peliajan saaminen. Halu voittaa ja olla paras.

 

[Fordél]

Ja tällä nyt koitat jotenkin perustella väitteesi kilpailun haitallisuudesta junioriurheilussa. Nyt ihan oikeasti Fordél. Tarjontaa on ollut aina, kyse on silloin myös yksilön omasta halusta. Ei sillä nyt ole mitään tekemistä koko Nuori Suomi-keskustelun kannalta.

Enhän koita. Lue tekstejä niin homma avautuu. Siinähän vain todetaan kuinka moni lopettaa ja mielestäni luku on huolestuttavan korkea, varsinkin jos siirtymistä toisiin lajeihin tapahtuu noin vähän. Onko asialla mitään tekemistä kilpailun kanssa? Siihen ei noilla luvuilla oteta kantaa.

Sen sijaan kilpailuun otetaan kantaa selvityksen toisessa lainaamassani kohdassa, jossa todetaan vain viidesosan pitävän kilpailua tärkeänä elementtinä.

Niin tälle viidesosalle kuin lopulle 80% lapsista ja nuorista tulee olla paikka urheilla, liikkua ja hengata kaverien kanssa. Siitä tässä on koko ajan ollut mun kohdalta kyse enkä usko, että sulla on mitään näitä ajatuksia vastaan. Myös NS haluaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus liikkua ja harrastaa eikä sekään ole kilpailua vastaan.

Löydätkö tutkimuksen joka sanoo, että vaikkapa 1989 KAIKKI (100%) jatkoivat lajin parissa hamaan loppuun saakka?

En löydä, mutta fakta on, että drop-outeja tulee paljon ja mielestäni liikaa. Sinua he eivät ehkä kiinnosta, mutta minua kiinnostaa ja todella paljon.

 

[J.Grönvall]

Enhän koita. Lue tekstejä niin homma avautuu. Siinähän vain todetaan kuinka moni lopettaa ja mielestäni luku on huolestuttavan korkea, varsinkin jos siirtymistä toisiin lajeihin tapahtuu noin vähän. Onko asialla mitään tekemistä kilpailun kanssa? Siihen ei noilla luvuilla oteta kantaa.

Sen sijaan kilpailuun otetaan kantaa selvityksen toisessa lainaamassani kohdassa, jossa todetaan vain viidesosan pitävän kilpailua tärkeänä elementtinä.

Niin tälle viidesosalle kuin lopulle 80% lapsista ja nuorista tulee olla paikka urheilla, liikkua ja hengata kaverien kanssa. Siitä tässä on koko ajan ollut mun kohdalta kyse enkä usko, että sulla on mitään näitä ajatuksia vastaan. Myös NS haluaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus liikkua ja harrastaa eikä sekään ole kilpailua vastaan.

Heh, no en minä sitten keksi miksi tämä tutkimus tänne laitettiin. Muistaakseni alunperin lainailit kohtaa, jossa todettiin, että 20% kokee kilpailun tärkeäksi liikunnassa. Sitten et kuitenkaan kuulemma yrittänyt sillä perustella kilpailun tärkeyttä/haitallisuutta urheilussa. Vai niin.

Kun tämä tutkimus kertoo, että puolet ei jatka lajin parissa ja oliko niin, että 10% siirtyy toisiin lajeihin. Eli jäljelle jää 40%, jotka siis jäävät himaan makaamaan? Kerrottiinko tutkimuksessa tuota, vai oletetaanko otoksen perusteella, että nämä 40% eivät tee loppuelämänsä aikana mitään?

Minusta se kuulostaa lähinnä valheelta mutta varmaan olen taas väärässä.

EDIT. Niin ja ennen kaikkea se, että johtuuko tämän 40%:n himassa makaaminen siitä, että he ovat mahdollisesti joutuneet kilpailemaan?

 

[TosiFani]

Jos ihan rehellisesti sanon, niin mikäli tämä on teoriasi, niin siihen ei tarvitse kyllä kommentoida millään tavalla. Se ei vastaa yhtään mihinkään.

Keskustelu kanssasi on turhaa, koska et ota vastaan mitään vaan hoet omaa, monesti hyvillä perusteilla kyseenalaistettua mielipidettäsi.

Jääkiekko muuttui 90-luvulla.

Aikasemmin hyvin treenannut pelaaja oli harvinaisuus jääkiekon SM-liigassa, koska kyse oli suurimmalle osalle porukkaa harrastuksesta, jota tehtiin työnohessa. Tämä tilanne muuttui 90-luvun alussa. Muistan kun Tihonov jr. korvasi Keinosen joulukuun alussa -90. Hänen joulutauon harjoittelu oli tuolloin aivan poikkeavaa, harjoiteltiin kahdesti päivässä, aamulla puntti ja jää, illalla portaat ja jää. Tämä oli täysin uutta Suomessa ja tästä oli seurauksena pitkä voittoputki ja Korpisalon nouseminen huippupelaajaksi.

Toisen esimerkin kertoi K. Takko maalivahdin näkökulmasta. Aikaisemmin joukkueissa oli parikolme hyvää laukojaa eli pelissä tuli käytännössä muutama vaarallinen veto, loput olivat vaarattomia. Tämä muuttui 90-luvulla harjoittelun seurauksena. Tänä päivänä jokainen pelaaja osaa laukoa huomattavasti paremmin kuin 90-luvun alussa. Välineillä on tietysti suuri merkitys, mutta suurin merkitys on toistomäärien kasvamisella.

En ymmärrä, miksi jääkiekon kehityksellä ei olisi merkitystä, kun puhutaan juniorituotannosta. Uusi tilanne vaati junioreilta huomattavasti lisäpanostuksia, jääkiekosta tuli ympärivuotinen laji, kustannukset kasvoivat. Totta kai tämä vaikutti harrastajamääriin ja lahjakkuuksien siirtymiseen muihin lajeihin.

Toisaalta suomalainen jääkiekkovalmennus oli tuossa vaiheessa jälkijunassa, miehet ulkomailta toimivat uranuurtajina uuteen aikaan. Tihonov jr., Bogdanov, Jursinov ja tietysti Lindström, olivat tuon ajan johtavia valmentajia. Itse sain seurata Tihon toimintaa hyvin läheltä ja se oli kyllä valovuoden edellä Flickiä ja Keinosta, joka taisi vielä tuohon aikaan toimia nuorten maajoukkuevalmentajana.

90-luvun alun lama

90-luvun alun lama vaikutti varmasti eri lajien harrastajamääriin. Yritin googlata asiaa, mutta en löytänyt tilastoa. Tämä on mutu-tuntumalla heitetty väite, mutta tiedän Porista useamman tapauksen, kun harrastaminen loppui vanhempien rahan puutteeseen tai masennukseen.

Itä-Eurooppa avautui

90-luvun vaihteessa itäblogin maat avautuivat, jolloin markkinoille tuli huomattavat määrät pelaajia, jotka olivat harjoitelleet ammattimaisesti lapsuudesta lähtien. Huomattavaa on, että samaan aikaan avautui kymmenille tuhansille lapsille ja nuorille tie parempaan elämään urheilun kautta. Nämä lapset ja nuoret olivat harjoitelleet huomattavasti paremmin kuin suomalaiset ikäkumppaninsa ja olivat näin selvässä etulyöntiasemassa suomalaisiin verrattuna. Parempi harjoittelu johtui yhteiskuntajärjestelmän antamasta edusta, lapset olivat ammattilaisia jo tuolloin. Suomessa tähän päästiin lopullisesti vasta 90-luvun lopulla kun koulujärjestelmän antamat mahdollisuuden käytettiin oikeasti hyväksi. Aluksi nämä aamutreenit olivat useimmiten nukkumista kotona.

Valmennuksen taso, mukavoituminen maailmanmestaruuden jälkeen, kiristynyt kilpailu ja laman, siinä syitä. Nuori Suomi -ideologialla on varmasti oma pieni roolinsa tässä, mutta ei merkittävä.

Ja sinusta näillä asioilla ei ole mitään merkitystä suomalaiseen NHL-pelaaja tuotantoon vaan kaiken ratkaisi tasosarjojen puuttuminen F-D -junnuista ja vihelletyt vaihdot F-junnuissa??

Olet muuten ollut luultavasti katsomassa F-junioreiden turnausta, jossa on 90 sekunnin vaihdot, kerroin tämän jo aikoja sitten kun vastasin Eaglelle.

 

[Fordél]

Heh, no en minä sitten keksi miksi tämä tutkimus tänne laitettiin. Muistaakseni alunperin lainailit kohtaa, jossa todettiin, että 20% kokee kilpailun tärkeäksi liikunnassa. Sitten et kuitenkaan kuulemma yrittänyt sillä perustella kilpailun tärkeyttä/haitallisuutta urheilussa. Vai niin.

Ei tarvitse keksiä vaan kelaa taakse päin tätä keskustelua ja katso missä kohtaa nostin asian esille. Kyse oli siitä, että kaikille pitäisi olla tarjolla omanlaista liikuntaa, koska esimerkiksi kilpailuelementti ei kiinnosta kaikkia lapsia ja nuoria. Näin kirjoitin silloin ja tämän perään nostin esiin tuon selvityksen tuloksen:

Osaksi kyse on myös siitä, että aina ei ole tarjolla eri lähtökohdista ponnistavaa liikkumista. On kenties vain tavoitteelista kilpaurheilua, mutta ei kenties vähemmän tosissaan vedettävää liikkumista, jossa nuoret voiat hengata yhdessä ja liikkua. Siksi nuori saattaa tippua pois liikunnasta.

Eli tutki ennen kuin hutkit.

Kun tämä tutkimus kertoo, että puolet ei jatka lajin parissa ja oliko niin, että 10% siirtyy toisiin lajeihin. Eli jäljelle jää 40%, jotka siis jäävät himaan makaamaan? Kerrottiinko tutkimuksessa tuota, vai oletetaanko otoksen perusteella, että nämä 40% eivät tee loppuelämänsä aikana mitään?

Minusta se kuulostaa lähinnä valheelta mutta varmaan olen taas väärässä.

Tottakai se kuulostaa valheelta kun se on sinun olettama eikä selvityksessä ole väitetty näin.

EDIT. Niin ja ennen kaikkea se, että johtuuko tämän 40%:n himassa makaaminen siitä, että he ovat mahdollisesti joutuneet kilpailemaan?

Kuten tänne jo referoin v. 1999 tehtyä tutkimusta lätkän lopettaneista niin sieltä löyty lopettamisen syiksi mm. "Liian usein vaihtopenkillä" 32%, "Ei ollut kivaa" 25%, "Harjoittelu oli liian kovaa" 23%. Eniten vastauksia oli kuitenkin tullut ajankäyttöön liittyviin juttuihin kun harrastus vei liikaa aikaa. Osaa kuitenkin on varmasti häirinnyt myös liian kova kilpailu ja se on ollut osasyy miksi harrastaminen on loppunut. Kuinka suurta osaa niin näiden selvitysten perusteella on vaikea sanoa. Täytyy kaivaa lisää tietoa jos tätä olisi tutkittu.

 

[Wäinö#16]

Kyseisen ikäluokan edustajana voin kertoa ainakin sen, että silloin kilpailtiin ja joukkueista putosi armottomasti pois, jos ei ollut tarpeeksi hyvä sinne. Kaupunginosatasolla sai harrastaa miten tykkäsi mutta sinnekään ei juuri eksynyt niitä jotka halusivat vain "liikkua".

Eli Nuori Suomi ei siis estä urheilua ja toisaalta tietyissä tilanteissa joukkueesta putoamista, vai kuinka tämä tulee tulkita? Siffahan juuri kertoi, että JKL:n NS-ohjelma ulottui aina B-junioritasolle.

Itse näen asian niin, että NS:n tavoite ei ole missään nimessä kieltää kilpailua tai poistaa urheilua urheilusta. Ainoastaan kannustaa ottamaan jokainen yksilönä huomioon ja lisätä toimintaan kasvatuksellisia elementtejä. Edelleen nämä tavoitteet eivät poista siltä 1%:lta mahdollisuutta kehittyä huippuunsa ja saada lajista vaikka ammatin, mutta toivottavasti antavat kestäviä arvoja elämään kaikille. Ja erityisesti joukkueurheilussa tämä on tärkeää.

Keinoista voidaan aina keskustella, mutta kun niitä on yrittänyt kysellä, esim. että kuinka ottaisitte huomioon lasten yksilöllisiä eroja joukkueurheilussa, niin hiljaista on ollut Sihvosten leirissä. Urheilu urheiluna -mantraa on taas saanut kuulla joka viestissä. Ilmeisesti laitetaan joku tieteellisesti katsoen keinotekoinen ikäraja ja jos et pärjää se on voi voi. Se voi hyvinkin olla faktaa, että joissain kohdissa JKL on tehnyt idioottimaisia linjauksia, mutta silloinkin vika on siellä JKL:n päässä, joka on vastuussa lajistaan. NS:n tavoitteet ovat minusta joka tapauksessa erittäin hyviä.

Tässä keskustelussa ei oikeastaan päästä eteenpäin, ennen kuin Sihvosten puolueella on esittää tieteellistä faktaa vaikkapa darwinististen kilpailuolosuhteiden hyödyllisestä vaikutuksesta huippupalloilijoiden kehitykseen ikävuosina 2-14 ja erityisesti niihin määriin. Tai vastaavasti siihen, että joukkueen sisäisen kilpailun jonkin asteinen rajoittaminen ja tietyn peliajan takaaminen joukkueen jäsenille olisi kehitykselle haitallista näinä ikävuosina. Siihen asti NS:n vaikutus esim. NHL-pelaajatuotantoon pysyy myyttinä. Aika monessa palloilulajissa on ollut myös nousevaa käyrää, vaikka NS on saastuttanut nuorisoamme jo pian parikymmentä vuotta. Eikä siellä jäkiksessäkään ihan pohjille olla pudottu.

Sekin on minusta jännä, että tätä asiaa ajatellaan niin paljon NHL-pelaajalähtöisesti. Lähes kaikki meidän nykyisistä NHL-tähdistä ovat olleet täysin ylivoimaisia omassa ikäluokassaan jo hyvin nuorena ja lisäksi harjoitelleet aivan tolkuttomasti omalla ajalla. Siinä ei paljoa vaikuta, jos pienikokoiselle mutta innokkaalle möttöselle annetaan muutama minuutti enemmän peliaikaa omassa ikäluokassaan. Sitten kun möttösen kipinä lajiin on pysynyt yllä ja koko ajan on kovasti harjoiteltu, saattaa hän hyvin nousta myöhemmällä iällä vaikka kansalliselle huipputasolle.

 

[J.Grönvall]

Ei tarvitse keksiä vaan kelaa taakse päin tätä keskustelua ja katso missä kohtaa nostin asian esille. Kyse oli siitä, että kaikille pitäisi olla tarjolla omanlaista liikuntaa, koska esimerkiksi kilpailuelementti ei kiinnosta kaikkia lapsia ja nuoria. Näin kirjoitin silloin ja tämän perään nostin esiin tuon selvityksen tuloksen:

Niin, ja edelleen tässä on kai ollut kyse pitkälti siitä kenen ehdoilla urheiluseuroissa pitäisi toimia. Minusta urheiluseurassa tulee toimia urheilun "sääntöjen" mukaan ja sinusta ei, koska on huolestuttavaa, kun osa ei pidäkään urheilusta.

Ja totesin jo silloin sinulle, että on aika naurettavaa jos urheiluseurojen täytyy alkaa olla hengailupaikkoja.

Tottakai se kuulostaa valheelta kun se on sinun olettama eikä selvityksessä ole väitetty näin.

Ei väitetty niin, joten kysyn edelleen mitä tästä luvusta nyt pitäisi saada irti? Ja miten se liittyy mitenkään tähän urheiluseurojen rooliin ja Nuori Suomi-ideologiaan?

On siis yhtä paljon mahdollista, että tämä 40% käy liikkumassa itsekseen, kö?

Kuten tänne jo referoin v. 1999 tehtyä tutkimusta lätkän lopettaneista niin sieltä löyty lopettamisen syiksi mm. "Liian usein vaihtopenkillä" 32%, "Ei ollut kivaa" 25%, "Harjoittelu oli liian kovaa" 23%. Eniten vastauksia oli kuitenkin tullut ajankäyttöön liittyviin juttuihin kun harrastus vei liikaa aikaa. Osaa kuitenkin on varmasti häirinnyt myös liian kova kilpailu ja se on ollut osasyy miksi harrastaminen on loppunut. Kuinka suurta osaa niin näiden selvitysten perusteella on vaikea sanoa. Täytyy kaivaa lisää tietoa jos tätä olisi tutkittu.

Osaahan se häiritsee aina ja sitä tässä nyt on sivukaupalla jo koitettu takoa päähän, että nämä henkilöt ovat silloin väärässä paikassa. Ja jopa teidän "leirinne" on itse jankannut tuhanteen kertaan, että on muitakin tapoja liikkua. En siis ymmärrä missä on ongelma. MIKSI MENNÄ URHEILUSEURAAN JOS EI HALUA KILPAILLA?

Se, että osaa asia häiritsee ei tarkoita sitä, että kaikkien (urheiluseurojen) olisi muututtava näiden vuoksi, vaan kyllä se on tämä osa joka saa keksiä sitten sellaista mistä saa nautintoa.

 

[TosiFani]

...Osaahan se häiritsee aina ja sitä tässä nyt on sivukaupalla jo koitettu takoa päähän, että nämä henkilöt ovat silloin väärässä paikassa. Ja jopa teidän "leirinne" on itse jankannut tuhanteen kertaan, että on muitakin tapoja liikkua. En siis ymmärrä missä on ongelma. MIKSI MENNÄ URHEILUSEURAAN JOS EI HALUA KILPAILLA?

Se, että osaa asia häiritsee ei tarkoita sitä, että kaikkien (urheiluseurojen) olisi muututtava näiden vuoksi, vaan kyllä se on tämä osa joka saa keksiä sitten sellaista mistä saa nautintoa.

Miten tämä miksi mennä urheiluseuraan jos ei halua kilpailla?, näkyy 6 - 9 -vuotiaiden toiminnassa? Pitäisikö jokainen lapsi, joka ei heti ole silmät kiiluen voittamassa luistelukilpailua heittää ulos luistelukoulusta tai Leijonaliigasta?

 

[J.Grönvall]

Keskustelu kanssasi on turhaa, koska et ota vastaan mitään vaan hoet omaa, monesti hyvillä perusteilla kyseenalaistettua mielipidettäsi.

Höpö höpö, kyllä minä hyvät perustelut kelpuutan mutta jos toinen puhuu jostain ihan muusta, niin ei niillä perusteluilla ole mitään virkaa.

Luin tämänkin pätkän nyt kahdesti enkä edelleenkään pääse edes jyvälle siitä mihin koitat vastata. Koitat laittaa P.Sihvosen sanoja suuhuni ja sillä tavalla olla nokkela. Hienosti menee.

Keskustelun lähtökohta on edelleen se, että mielestäni Nuori Suomi ei voi kuulua urheiluun millään tavoin ja toinen asia on selvä tason lasku suomalaisessa jääkiekossa. Tason laskun näkee konkreettisesti esim. NHL-pelaajien määrässä ja heidän rooleissaan joukkueissaan, suomalaisten "huippu"lupausten lopullisissa urahuipuissa jne.

Tason laskun näkee harjaantunut silmä myös kentän tasolla ja katsellessaan etenkin liigajoukkueisiin nousevia pelaajia, sekä joukkueidensa tähtipelaajia. Tämän vuoksi käytän fraasia, että taannoiset kolmosketjun pelaajamme olivat myös taidollisesti usein jopa edellä nykyisiä lupauksia.

 

[J.Grönvall]

Miten tämä miksi mennä urheiluseuraan jos ei halua kilpailla?, näkyy 6 - 9 -vuotiaiden toiminnassa? Pitäisikö jokainen lapsi, joka ei heti ole silmät kiiluen voittamassa luistelukilpailua heittää ulos luistelukoulusta tai Leijonaliigasta?

Älä nyt yritä kysellä minulta P.Sihvosen mielipiteitä. Ja tämäkin tekstisi toisaalta osoittaa, että et nyt valitettavasti puhu kanssani samoista asioista.

 

[Quattro]

Eli sinulta ei löydy yhtään perustelua väitteellesi?

Sinun mielipiteesi ovat sellaisia, joita kuulee ns. lätkäjätkiltä hallien käytäviltä. Omat uskomukset ovat syvässä, johtamistapa on vanha-aikanen ja kaikki uusi on kukkahattutätien olematonta höpinää. Ja kun kysyy perusteluita, niitä ei löydy, ainoastaan joku ryhmää hauskuuttava slogani tulee.

Se varmaan johtuu siitä, että olen siellä hallien uumenissa parikymmentä vuotta viettänyt. Pitäisikö minun pyytää anteeksi, että olen muodostanut mielipiteeni juniorijääkiekkoon liittyvistä asioista itse tapahtumapaikalla, enkä jonkun tekemiä tutkimuksia ja raportteja lukien? Mielestäni ei.

Olen myös vaatimattoman "valmentajaurani" aikana istunut yhteensä viikkotolkulla Vierumäellä kuuntelemassa niin SJL:n virallisen NS-propakandan mm. Eero Lehden esittämänä sekä ns. oikeaa valmennusasiaa Myllyniemen Ilpoineen, Toivolan Juusoineen, Lamminahoineen, Jalosineen, Hakkaraisesta puhumattakaan. Silti olen muodostanut näkemykseni asioista siellä hallien perukoilla ja räkäisissä vaihtoaitioissa, en niinkään SJL:n tai NS:n prosyyreistä. Sorry, jos en aina ole ihan kaikkien kanssa samaa mieltä, koska välillä tulee pakostakin fiilis, ettei kaikki tännekään kirjoittavat ole käyneet jäähallissa vip-aitiota pidemmällä.

 

[Fordél]

Niin, ja edelleen tässä on kai ollut kyse pitkälti siitä kenen ehdoilla urheiluseuroissa pitäisi toimia. Minusta urheiluseurassa tulee toimia urheilun "sääntöjen" mukaan ja sinusta ei, koska on huolestuttavaa, kun osa ei pidäkään urheilusta.

Täh? Missä olen todennut ettei urheiluseura voisi toimia myös urheilun sääntöjen mukaan? Totta helkkarissa urheiluseuroissa on myös kilpailutoimintaa.

Urheiluseura toimii sen jäseniensä ehdoilla. Ei urheilun, ei kuntoilun, ei Nuoren Suomen, ei opetusministeriön, ei Tapio Korjuksen, ei Petteri Sihvosen, ei jäsen F:n, ei J.Grönvallin mukaan. Jäsenet päättävät minkälaista toimintaa seura järjestää. PISTE. Mistään ei tule mitään isoa pahaa kättä ja sano, että nyt tehdään kuten NS sanoo ja nyt lopetetaan kilpailu (näinhän NS ei edes sano) vaan seura toimii juuri niin kuin sen päättävät tahot itse päättävät.

Ja totesin jo silloin sinulle, että on aika naurettavaa jos urheiluseurojen täytyy alkaa olla hengailupaikkoja.

Mitä naurettavaa siinä on? Otat pikkasen liian kirjaimellisesti nyt ton hengailun. Kyse on siitä, että vaikka nuoret saavat ohjatusti ja valmennuksen alla pelailla ilman, että pelkää putoamista jengistä tai vaikka jopa ilman valmennusta. Tarjotaan vain puitteet. Miksi tämä on naurettavaa jos se tuo seuralle lisää jäseniä, aktiivisempaa toimintaa ja resursseja kassaan? Jos seura näin haluaa tehdä niin miksi se on sinusta naurettavaa?

Ei väitetty niin, joten kysyn edelleen mitä tästä luvusta nyt pitäisi saada irti? Ja miten se liittyy mitenkään tähän urheiluseurojen rooliin ja Nuori Suomi-ideologiaan?

On siis yhtä paljon mahdollista, että tämä 40% käy liikkumassa itsekseen, kö?

Kertoo se sen, että urheiluseurojen toiminnasta tippuu paljon lisenssin ostaneita lapsia ja nuoria pois, mikä ei ole mielestäni toivottava kehitys.

On toki mahdollista, että tämä 40 % liikkuu itsekseen. Jos lasten omaehtoinen liikunta on viime vuosina kuitenkin vain vähentynyt eikä se ole kovin hurrattavalla tasolla (muun kuin kärjen osalta) niin ei sen perusteella kaikkien 40 % liikkuminen ole kovinkaan todennäköistä.

Osaahan se häiritsee aina ja sitä tässä nyt on sivukaupalla jo koitettu takoa päähän, että nämä henkilöt ovat silloin väärässä paikassa. Ja jopa teidän "leirinne" on itse jankannut tuhanteen kertaan, että on muitakin tapoja liikkua. En siis ymmärrä missä on ongelma. MIKSI MENNÄ URHEILUSEURAAN JOS EI HALUA KILPAILLA?

Kuten nimimerkki TosiFani tuossa hyvin kysyi niin eihän asiaa voida heti tietää lapsen osalta. Aika näyttää ja sitten jos kilpailu ei kiinnostakaan, on tärkeää että seuralla on tarjota toimintaa myös vähemmän vakavaan liikkumiseen eikä harrastaminen lopu.

Se, että osaa asia häiritsee ei tarkoita sitä, että kaikkien (urheiluseurojen) olisi muututtava näiden vuoksi, vaan kyllä se on tämä osa joka saa keksiä sitten sellaista mistä saa nautintoa.

Ei urheiluseurojen tarvitse väkisin mihinkään muuttua. He ovat järjestäneet ja tulevat jatkossakin järjestämään monenlaista toimintaa. Katso vaikka edellienn SISU-ohjelma YLE Areenasta ja näet millaista toiminta on Kiimingissä. Valitettavasti homma ei ole kuitenkaan aukoton ja vielä on paljon tehtävää, jotta kaikille löytyy mahdollisimman hyvät olosuhteet liikkumiseen ja kilpaurheiluun.

 

[TosiFani]

...Keskustelun lähtökohta on edelleen se, että mielestäni Nuori Suomi ei voi kuulua urheiluun millään tavoin ja toinen asia on selvä tason lasku suomalaisessa jääkiekossa. Tason laskun näkee konkreettisesti esim. NHL-pelaajien määrässä ja heidän rooleissaan joukkueissaan, suomalaisten "huippu"lupausten lopullisissa urahuipuissa jne.

Tason laskun näkee harjaantunut silmä myös kentän tasolla ja katsellessaan etenkin liigajoukkueisiin nousevia pelaajia, sekä joukkueidensa tähtipelaajia. Tämän vuoksi käytän fraasia, että taannoiset kolmosketjun pelaajamme olivat myös taidollisesti usein jopa edellä nykyisiä lupauksia.

Keskustelu on mahdotonta siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli nostaa itsensä selkeästi toisen yläpuolelle ja syntyy argumentum ad auctoritatem -argumentointivirhe. P. Sihvonen on nostanut itsensä täysin perusteettomasti johtavaksi ja nyt sinä seuraat hänen perässään.

Jääkiekko on kehittynyt lajina valtavasti ja nykyiset kolmos-nelosketjun miehet olisivat 90-luvulla maajoukkueen johtavia pelaajia. Luistelu, laukaisutaito, lajivoima ja peliymmärtäminen ovat kehittyneet huimasti viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana. Tästä syystä väitteesi, että taannoiset kolmosketjun pelaajat olisivat taidollisesti edellä, jopa nykyisiä lupauksia on väärä.

 

[Fordél]

Se varmaan johtuu siitä, että olen siellä hallien uumenissa parikymmentä vuotta viettänyt. Pitäisikö minun pyytää anteeksi, että olen muodostanut mielipiteeni juniorijääkiekkoon liittyvistä asioista itse tapahtumapaikalla, enkä jonkun tekemiä tutkimuksia ja raportteja lukien? Mielestäni ei.

Olen myös vaatimattoman "valmentajaurani" aikana istunut yhteensä viikkotolkulla Vierumäellä kuuntelemassa niin SJL:n virallisen NS-propakandan mm. Eero Lehden esittämänä sekä ns. oikeaa valmennusasiaa Myllyniemen Ilpoineen, Toivolan Juusoineen, Lamminahoineen, Jalosineen, Hakkaraisesta puhumattakaan. Silti olen muodostanut näkemykseni asioista siellä hallien perukoilla ja räkäisissä vaihtoaitioissa, en niinkään SJL:n tai NS:n prosyyreistä. Sorry, jos en aina ole ihan kaikkien kanssa samaa mieltä, koska välillä tulee pakostakin fiilis, ettei kaikki tännekään kirjoittavat ole käyneet jäähallissa vip-aitiota pidemmällä.

Tää on helkkarin hieno juttu ja respektit tosta kattavasta toiminnasta! Itselläni ei ole läheskään noin suurta kokemusta lasten ja nuorten kiekkotoiminnasta. Kuten edellä jo totesin niin kaikille näkökulmille pitää olla tilaa, oli lähtökohdat sitten oma vankka kokemus, havainnot kaukalon laidalta, tutkittu tieto tai mikä tahansa. Toisin kuin nimimerkki P.Sihvonen täällä yrittää toitottaa. Ja loppupeleissä täällä vääntävät vain asiat ja ainakin itse oon saanut paljon oppia myös vastaleirin argumenteista. Annetaan siis palaa vain!

 

[J.Grönvall]

Eli Nuori Suomi ei siis estä urheilua ja toisaalta tietyissä tilanteissa joukkueesta putoamista, vai kuinka tämä tulee tulkita? Siffahan juuri kertoi, että JKL:n NS-ohjelma ulottui aina B-junioritasolle.

No hei, ei se nyt noin vaikea ollut. Meillä ei ollut tietoakaan Nuori Suomesta tai kaikki pelaa-meiningistä.

Itse näen asian niin, että NS:n tavoite ei ole missään nimessä kieltää kilpailua tai poistaa urheilua urheilusta. Ainoastaan kannustaa ottamaan jokainen yksilönä huomioon ja lisätä toimintaan kasvatuksellisia elementtejä. Edelleen nämä tavoitteet eivät poista siltä 1%:lta mahdollisuutta kehittyä huippuunsa ja saada lajista vaikka ammatin, mutta toivottavasti antavat kestäviä arvoja elämään kaikille. Ja erityisesti joukkueurheilussa tämä on tärkeää. .

Se silti tekee sen, jos urheilua ei saa tehdä siten, että siinä on jatkuva kilpailuelementti mukana niin se ei ole urheilua ensinkään.

Joukkueurheilussa pyritään aina ottamaan yksilö huomioon mutta se ei tarkoita, että annetaan peliaikaa pelkästään siksi, että viitsii paikalle vaivautua.

Keinoista voidaan aina keskustella, mutta kun niitä on yrittänyt kysellä, esim. että kuinka ottaisitte huomioon lasten yksilöllisiä eroja joukkueurheilussa, niin hiljaista on ollut Sihvosten leirissä. Urheilu urheiluna -mantraa on taas saanut kuulla joka viestissä. Ilmeisesti laitetaan joku tieteellisesti katsoen keinotekoinen ikäraja ja jos et pärjää se on voi voi. Se voi hyvinkin olla faktaa, että joissain kohdissa JKL on tehnyt idioottimaisia linjauksia, mutta silloinkin vika on siellä JKL:n päässä, joka on vastuussa lajistaan. NS:n tavoitteet ovat minusta joka tapauksessa erittäin hyviä..

Paskan marjat. Tämä on edelleen lähtökohdiltaan täysin mahdoton keskustelu, jos et ymmärrä mikä meidän perimmäinen ajatuksemme on. Se on toistettu jo varmaan toistakymmentä kertaa. Urheiluihmiset varmasti sen äkkäävät.

Se miten minä ottaisiin huomioon yksilöllisiä eroja on esimerkiksi pelipaikkojen jaossa ja myöhemmin vahvuuksien korostamisessa, sekä pelaajalle itselleen, että myös hänen vanhemmilleen. Pitkä ja hidas poika voi olla hyvä maalivahti mutta huono hyökkääjä jne. Pääasia, että asiat osaa perustella hyvin.

Tässä on taas hyvä paikka varovasti kokeilla, että saisiko vastauksen siitä Tampereen turnauksesta ja niistä säännöistä...

Tässä keskustelussa ei oikeastaan päästä eteenpäin, ennen kuin Sihvosten puolueella on esittää tieteellistä faktaa vaikkapa darwinististen kilpailuolosuhteiden hyödyllisestä vaikutuksesta huippupalloilijoiden kehitykseen ikävuosina 2-14 ja erityisesti niihin määriin. Tai vastaavasti siihen, että joukkueen sisäisen kilpailun jonkin asteinen rajoittaminen ja tietyn peliajan takaaminen joukkueen jäsenille olisi kehitykselle haitallista näinä ikävuosina. Siihen asti NS:n vaikutus esim. NHL-pelaajatuotantoon pysyy myyttinä. Aika monessa palloilulajissa on ollut myös nousevaa käyrää, vaikka NS on saastuttanut nuorisoamme jo pian parikymmentä vuotta. Eikä siellä jäkiksessäkään ihan pohjille olla pudottu..

Ei vaan, tässä junnataan niin kauan paikallaan, kunnes esimerkiksi sinä osaat nähdä miten ulkomailla urheillaan ja mihin olosuhteisiin meidän JOKAINEN juniorimme lähtee, ja miksi esimerkiksi minä näen nykytilanteessa ongelman. Aina on syy ja seuraus. Laajasti urheilua seuraavana olen todennut tietynlaisen trendin suomalaisissa nuorissa urheilijoissa ja olen ilokseni huomannut, että niin on moni muukin. Jos joudun sen erikseen selittämään, niin keskustelu tyssää oikeastaan jo siihen, koska toinen osapuoli tulee niin eri lähtökohdista.

Tuo pseudotieteellinen lässytys on pelkkää tyhjää puhetta.

Sekin on minusta jännä, että tätä asiaa ajatellaan niin paljon NHL-pelaajalähtöisesti. Lähes kaikki meidän nykyisistä NHL-tähdistä ovat olleet täysin ylivoimaisia omassa ikäluokassaan jo hyvin nuorena ja lisäksi harjoitelleet aivan tolkuttomasti omalla ajalla. Siinä ei paljoa vaikuta, jos pienikokoiselle mutta innokkaalle möttöselle annetaan muutama minuutti enemmän peliaikaa omassa ikäluokassaan. Sitten kun möttösen kipinä lajiin on pysynyt yllä ja koko ajan on kovasti harjoiteltu, saattaa hän hyvin nousta myöhemmällä iällä vaikka kansalliselle huipputasolle.

Sinä väität, että möttösen kipinä pysyy yllä mutta voit lukea vaikka sitä Fordélin tutkimusta, niin se jo kertoo ettei se pysy yllä. Silloin on parempi tehdä jotain mistä saa nautintoa.

Kerro vaikka oma näkemyksesi siitä mikä saa nämä mainitsemasi tähdet harjoittelemaan omalla ajalla, jos se ei ole halu olla paras, ts. kilpailla muita vastaan? Ja miksi kukaan harjoittelisi omalla ajalla koskaan, jos peliaika pysyy kaikesta huolimatta samana?

Minä näen tämän asian pitkänä prosessina jossa ilman yhtä ei voi olla toista. Eli vaikka toitotetaan, että kyllähän siinä ja tässä iässä jo tehdään sitä ja tätä, niin sekin pitää olla opittuna jo aiemmin. Eli jos nyt teoriassa, vaikka 12-vuotiaita poikia aletaan karsimaan edustusjoukkueesta, niin jokainen kuitenkin jo tietäisi pelin hengen, koska olisi pienestä asti ollut kilpailuympäristössä. Itku siinä varmasti tulee ja harmittaa mutta elämä jatkuu, niin se aina tehnyt.

 

[Keltainen Jaffa]

Ammunta ja Nuori Suomi

Noh, kun tänne laitetaan taitoluistelustakin tietoa, niin kerronpa hieman siitä, miten erilainen on Suomen Ampumaurheiluliiton tulkinta Nuoresta Suomesta verrattuna jääkiekon vastaavaan. Minulla on henk. kohtaisia kokemuksia sinettiseurassa junnuna ampumisesta, mutta vain 2-3 vuodelta, kunnes siirryin metsästysammuntapuolelle, jossa ei ole mitään järjestäytynyttä junnujen valmennusta.

- Kilpailua korostetaan todella paljon, mutta Nuori Suomi pyrkii teroittamaan sitä, että lapset kilpailevat keskenään, eivät vanhemmat. Nuoresta Suomesta huolimatta tai juuri sen ansiosta virallisia kisoja on paljon, seuran keskinäisiä harjoituskisoja on paljon, ja lisäksi kaikkien junnujen harjoituksissa ampumansa henk. koht. ennätykset kerätään seinälle kaikkien näkyviin ja rikottaviksi. Lisäksi vain parhaat pääsevät suurimpiin kisoihin, esim. Länsi-Suomen mestaruus- tai SM-kisoihin.
- Nuori Suomi pyrkii korostamaan, että treeneissä pitää olla hyvä ilmapiiri ja kaikki saavat ampua yhtä paljon. NS ei virallisesti suosittele, että harjoituksissa mennään tulospainotteisesti lasten tuloksia vertaillen, mutta käytännössä näin toimitaan, eli kun ammutaan, ammutaan tosissaan joko käskystä tai lasten itsensä aloitteella, poislukien jokin laukaisuharjoitus tai vastaava yhteen asiaan painottuva treeni.
- Sitten on tämä Operaatio Pelisääntö, jota ei ollut minun aikanani. Se on jotain "sovitaan pelisäännöt yhdessä valmentajien, lapsien ja vanhempien kanssa" -tyylistä, mutta kuvittelisin kokemuksesta, että tämä käytännössä tarkoittaa kimppakyytejä kisoihin ja lapsen aseen säilytystä ampumaradalla.
- Nuori Suomi myös kouluttaa 15-20 vuotiaita nuoria ammuntavalmentajiksi. Tämä on äärimmäisen hyvä asia, sillä SAL:in valmentajakoulutus on hienompaa, kauemmin kestävää ja kalliimpaa, mikä ei ole välttämättä järkevää ammunnassa, jossa seuroja on paljon -rahaa vähän, ja periaatteessa joka seurasta löytyy useita SM-tason konkareita, jotka tietävät valmennuskuviot.
- Yksilöllisyys ja nuorien tarpeiden mukainen valmennus on sitä, että laiskat saavat ampua niin surkeasti kuin ampuvat, ja ne jotka haluavat oikeasti harjoitella, saavat harjoitella muita enemmän. Valmentaja pyrkii auttamaan jokaista.

Eli hiukkasen eri meininki SAL:n junnupuolella kuin SJL:n vastaavalla osastolla.

En ymmärrä, miksi Nuori Suomi mukamas olisi kaiken tappava syöpä joka estää kilpailun. Näin ei tapahdu ainakaan ammunnan puolella.

Edit. Uskallan väittää, että ilman Nuorta Suomea, meidän kunnan ilma-aserata olisi edelleen pieni nurkka monitoimiurheilukeskuksen keilaradan kupeessa parilla tähtäyspaikalla. Olen ollut mukana toiminnassa ennen Nuorta Suomea ja sen jälkeen, aktiivisesti sen 2-3 vuotta.

 

[J.Grönvall]

Jääkiekko on kehittynyt lajina valtavasti ja nykyiset kolmos-nelosketjun miehet olisivat 90-luvulla maajoukkueen johtavia pelaajia. Luistelu, laukaisutaito, lajivoima ja peliymmärtäminen ovat kehittyneet huimasti viimeisen kahdenkymmenenvuoden aikana. Tästä syystä väitteesi, että taannoiset kolmosketjun pelaajat olisivat taidollisesti edellä, jopa nykyisiä lupauksia on väärä.

No sitten voinkin täältä norsunluutornistani huikata, että tällä naulasit arkkusi lopullisesti kiinni. Suoraan sanoen ihan posketon väite. Mutta se on sinun näkemyksesi.