Tiede-lehden artikkelista vuodelta 2008 on lainattu aiemminkin olennaisia kohtia huippu-urheilijoiksi kehittymisen edellytyksistä. Olen korostanut täällä jo useasti, että on olemassa ns. lapsiurheilulajeja, jotka on valittava jo lapsuudessa ja joissa on aloitettava harjoittelu/leikki jo hyvin varhain. Tähän ketjuun sopii hyvin esimerkiksi tälläisistä lajeista jalkapallo. Jääkiekko on lähestymässä jalkapallon taitovaatimuksia sitä mukaa, kuin kansainvälinen kilpailu jääkiekossa kovenee. Jääkiekossa, pienenä urheilulajina, ollaan kuitenkin vielä kaukana jalkapallon taitovaatimuksista. Sitten on paljon lajeja, jotka valitaan päälajeiksi vasta murrosiässä, kuten keihäänheitto.
Tiede-lehden artikkelissa sanotaan aivan oikein, että vaativimmissa taitolajeissa varhainen erikoistuminen on ainoa tie huipulle. Taitolajeissa leijonanosan taitoharjoittelusta täytyy tehdä lapsena. Psykologian professori Anders Ericsson on tutkinut mestaritason urheilijoiden kehitystä ja saanut tulokseksi, että huippuosaaminen alkaa kypsyä vasta, kun takana on 10 000 tuntia keskittynyttä harjoittelua. On selvää, että kansainvälisen huippujalkapallon ja -jääkiekon taito-ominaisuuksien hankkiminen on aloitettava lapsena eli laji on valittava lapsuusiässä. Lapsen hermosto kehittyy vauhdikkaimmin ennen kymmenen vuoden ikää ja vaativat motoriset taidot on tehokkainta panna taimelle silloin. Murrosiässä hermoston kehitys hidastuu, kädet ja jalat pitenevät. Keihäänheittäjälle hyvä lajin valinnan aloittamisikä on Tero Pitkämäen esimerkin mukaan 15 vuotta. Ennen lajin valintaa Pitkämäki harrasti monipuolisesti eri lajeja, kuten hiihtoa ja sai niistä keihäänheiton kovan harjoittelun vaatimia ominaisuuksia.
Liikuntatieteen professori Jean Cote piti lehden artikkelissa valaisevana esimerkkinä kaikkien aikojen parhaana jääkiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn haastattelua, jossa kiekkolegenda kertoo, miten hän luisteli lapsena kahdeksankin tuntia päivässä. Pikku-Wayne pyöri koulun jälkeen lähijäällä aina siihen saakka, että äiti pakotti hänet sisälle. Kun Gretzkylle on ihmetelty, miten hän jaksoi harjoitella lapsena niin paljon, hän on oikaissut:"Jos olisin ajatellut, että harjoittelen, en varmaan olisi tehnyt sitä. Minusta se ei ollut harjoittelua, vaan hauskinta mitä tiesin".
Tiede-lehden artikkelissa sanotaan aivan oikein, että vaativimmissa taitolajeissa varhainen erikoistuminen on ainoa tie huipulle. Taitolajeissa leijonanosan taitoharjoittelusta täytyy tehdä lapsena. Psykologian professori Anders Ericsson on tutkinut mestaritason urheilijoiden kehitystä ja saanut tulokseksi, että huippuosaaminen alkaa kypsyä vasta, kun takana on 10 000 tuntia keskittynyttä harjoittelua. On selvää, että kansainvälisen huippujalkapallon ja -jääkiekon taito-ominaisuuksien hankkiminen on aloitettava lapsena eli laji on valittava lapsuusiässä. Lapsen hermosto kehittyy vauhdikkaimmin ennen kymmenen vuoden ikää ja vaativat motoriset taidot on tehokkainta panna taimelle silloin. Murrosiässä hermoston kehitys hidastuu, kädet ja jalat pitenevät. Keihäänheittäjälle hyvä lajin valinnan aloittamisikä on Tero Pitkämäen esimerkin mukaan 15 vuotta. Ennen lajin valintaa Pitkämäki harrasti monipuolisesti eri lajeja, kuten hiihtoa ja sai niistä keihäänheiton kovan harjoittelun vaatimia ominaisuuksia.
Liikuntatieteen professori Jean Cote piti lehden artikkelissa valaisevana esimerkkinä kaikkien aikojen parhaana jääkiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn haastattelua, jossa kiekkolegenda kertoo, miten hän luisteli lapsena kahdeksankin tuntia päivässä. Pikku-Wayne pyöri koulun jälkeen lähijäällä aina siihen saakka, että äiti pakotti hänet sisälle. Kun Gretzkylle on ihmetelty, miten hän jaksoi harjoitella lapsena niin paljon, hän on oikaissut:"Jos olisin ajatellut, että harjoittelen, en varmaan olisi tehnyt sitä. Minusta se ei ollut harjoittelua, vaan hauskinta mitä tiesin".