Nuori Suomi ry

[Vekurinen]

Se pitää tietysti täysin paikkansa, että pelkkä huippu-urheilun näkökulma on riittämätön. Toisaalta voisin mainita sen itsestäänselvän seikan, että huippu-urheilu on käsittääkseni osoittautunut melko hyväksi "näyteikkunaksi", kun mietitään harrastajamäärien lisäämistä ja ihmisten saamista liikunnan pariin.

 

[DAF]

No totta helkutissa ymmärrän, kyseenalaistinkin sen väitteen, että Venäjän huiput leivotaan samankokoisesta taikinasta kuin Suomen vastaavat

Jääkiekkoharrastajien suhteen tämä nyt on aika lailla näin. Kuten itse aiemmin sanoin, _väestö_potentiaali on tietysti toisenlainen. Jääkiekko on vain Venäjällä aika pieni ja paikallinen urheilumuoto, minkä voit tutkia muutamastakin aiemmasta ketjusta. Suomessa se taas on ykköslajeja ja huipputasolla ykköslaji, vaikkei harrastajamäärä aivan jalkapallon tasolle ylläkään. Venäjällä jääkiekko on ehkä nelos-viitoslaji, ja harrastajamäärissä ero siihen ykköseen, eli jalkapalloon on valtaisa, aivan eri kokoluokan ero kuin Suomessa.

Jos ajatuksesi perustuu siihen, että kaikki nuoret Venäjällä ja Suomessa ovat potentiaalisia jääkiekon harrastajia, on ero tässä potentiaalissa tietysti suuri. Jos taas lajia oikeasti - muodossa tai toisessa - harrastaviin, ero on mitätön.

(Kirjoittaja on vieraillut kymmeniä kertoja eri puolilla Venäjää ja myös aiemmin asunut Venäjällä, sekä kirjoittanut paikallisesta (jää-)urheilusta.)

 

[eagle]

Mikäs on viimeisin virallinen lisenssipelaajien määrä Venäjällä? Olisi kiva nähdä tilasto läpi. Mietin vain sitä että onko esim. Sloveniassa vieläkin se määrä tyyliä 500 tjsp. Onko siis tämä tilasto niin absoluuttinen totuus että Sloveniassa ei pelaa useampi kuin tuo ~500 jääkiekkoa?

Suomessa kun ollaan kuitenkin lisenssien suhteen varmasti HUOMATTAVASTI tarkempia 5-vuotiaista 75-vuotiaiseen, kun esim. Venäjällä tai jossain Sloveniassa.

 

[mjr]

Jääkiekkoharrastajien suhteen tämä nyt on aika lailla näin. Kuten itse aiemmin sanoin, _väestö_potentiaali on tietysti toisenlainen. Jääkiekko on vain Venäjällä aika pieni ja paikallinen urheilumuoto, minkä voit tutkia muutamastakin aiemmasta ketjusta. Suomessa se taas on ykköslajeja ja huipputasolla ykköslaji, vaikkei harrastajamäärä aivan jalkapallon tasolle ylläkään. Venäjällä jääkiekko on ehkä nelos-viitoslaji, ja harrastajamäärissä ero siihen ykköseen, eli jalkapalloon on valtaisa, aivan eri kokoluokan ero kuin Suomessa.

Jos ajatuksesi perustuu siihen, että kaikki nuoret Venäjällä ja Suomessa ovat potentiaalisia jääkiekon harrastajia, on ero tässä potentiaalissa tietysti suuri. Jos taas lajia oikeasti - muodossa tai toisessa - harrastaviin, ero on mitätön.

(Kirjoittaja on vieraillut kymmeniä kertoja eri puolilla Venäjää ja myös aiemmin asunut Venäjällä, sekä kirjoittanut paikallisesta (jää-)urheilusta.)

Tämänhän voi helposti suhteistaa: Venäjällä on noin 28 kertaa enemmän asukkaita eli jääkiekko on siis Suomessa 28 kertaa suositumpi laji. Näin varmaan on.

 

[Doaner]

Takapihahöntsällä ei nousta huipulle :).

Aiemmin tässä ketjussa esiin noussut yksityiskohta, jota haluan vain kommentoida.

mm. sellaiset NHL pelaajat kuten John Madden ja Glen Metropolit nousivat Toronton slummeista aina NHL:ään saakka, vaikka eivät nuorina pelanneet missään junioriseuroissa.

 

[DAF]

Tämänhän voi helposti suhteistaa: Venäjällä on noin 28 kertaa enemmän asukkaita eli jääkiekko on siis Suomessa 28 kertaa suositumpi laji. Näin varmaan on.

Akateemisena (näin olen tulkinnut ainakin) ihmisenä osannet tutustua myös demografiaan. Vaikkei siinä suhteessa Suomellakaan ole kehumista. Mitä tuohon 28/1-vertailuun tulee, se on melko absurdi, muttei edes kovin kaukana totuudesta...

 

[mjr]

Akateemisena (näin olen tulkinnut ainakin) ihmisenä osannet tutustua myös demografiaan. Vaikkei siinä suhteessa Suomellakaan ole kehumista. Mitä tuohon 28/1-vertailuun tulee, se on melko absurdi, muttei edes kovin kaukana totuudesta...

No, en ymmärrä miten tämä demografian ja esiin tulleiden faktojen valossa muuten ratkaistaisiin. Tietysti läntisellä rationaalisuudella on tunnetut rajansa, joista yksi on usein ollut Suomen itäraja. Mutta varmaan osaat valistaa lisää?

 

[The Original Jags]

Tämänhän voi helposti suhteistaa: Venäjällä on noin 28 kertaa enemmän asukkaita eli jääkiekko on siis Suomessa 28 kertaa suositumpi laji. Näin varmaan on.

Ei voida yksinkertaistaa noin paljon.

Venäjällä jääkiekon harrastaminen on suhteessa kalliimpaa kuin Suomessa, jolloin pienemmällä prosentuaalisella osuudella valtion koko väestöstä on mahdollisuus sitä harrastaa.

Jääkiekko on varmasti Suomessa monta kertaa suositumpaa kuin Venäjällä, mutta myös muut tekijät kuin pelkkä suosio vaikuttavat harrastajamäärään (ja sen vähyyteen) Venäjällä. Yksi näistä tekijöistä on se, ettei isolla osalla kansalaisista ole mahdollisuutta harrastaa lajia johtuen sen kalleudesta.

Myös alueelliset tekijät on otettava huomioon. Tietyissä osissa Venäjää jääkiekko on joko kakkos- tai kolmoslaji. Mutta monissa väkirikkaan etelä-Venäjän kaupungeissa, kuvernementeissa ja osa-tasavalloissa jääkiekkoa ei pelaa kukaan. Vai kuinka monta tshetshenialaista, ossetialaista tai kalmukkijääkiekkoilijaa on noussut huipputasolle?

 

[eagle]

Niin edelleen odottelen eksakteja numeroita kunnon lähteineen? Ihan vain mielenkiinnosta. Muidenkin kuin Venäjän, vaikka olisi kiva sekin nyt nähdä näin aluksi.

edit:Löytyikin 2005 tiedot käsiini top-10:n maan suhteen.

 

[The Original Jags]

Tässä uusinta tietoa IIHF:n sivuilta:

http://www.iihf.com/education/pdf/IIHF_Study.pdf

Finland
Rinks: 220 (indoor), 38 (outdoor)
Registered players: 60.811

Russia
Rinks: 142 (indoor), 3 (outdoor)
Registered players: 77.202


Suomessa on siis puolitoista kertaa enemmän halleja ja vain hieman vähemmän rekisteröityneitä pelaajia kuin Venäjällä.

 

[siffa]

Suomessa on siis puolitoista kertaa enemmän halleja ja vain hieman vähemmän rekisteröityneitä pelaajia kuin Venäjällä.

Nyt, kun olet selvittänyt tämän minusta aika epäoleellisen asian tasapeliksi, niin pystytkö lähteidesi kautta selvittämään Venäjän juniorijääkiekkosysteemin, mikä on se oleellisin tieto. Suomessa kehitetty Nuori Suomi-järjestelmä ei ole huippu-urheilujärjestelmä, jonka tehtävä olisi tuottaa jääkiekkoon riittävä määrä riittävän taidokkaita pelaajia.

Kun selvität Venäjän taidokkaita junioreita tuottavan systeemin, niin teet parhaan palveluksesi Suomen huippujääkiekon hyväksi. Kiitos jo etukäteen ja kiitos hyvistä raporteistasi täällä JA:ssa liittyen venäläiseen jääkiekkoiluun.

 

[The Original Jags]

Nyt, kun olet selvittänyt tämän minusta aika epäoleellisen asian tasapeliksi,

No en kutsuisi noita tilastoja epäoleelliseksi asiaksi, koska laaja massa ja hyvät olosuhteet ovat yksi osatekijä suuren huippupelaajamassan syntymisessä. On todennäköisempää että tuhannen pelaajan joukosta nousee 20 huippua kuin sadan pelaajan joukosta.

Esimerkiksi Kanadassa on yli 600000 rekisteröityä pelaajaa. Eli noin 4-5 kertaa enemmän kuin kaikissa Euroopan maissa yhteensä. Kanada tuottaa paljon huippuja, koska laji on siellä niin älyttömän suosittua ja useasti vetää mukaansa urheilullisesti lahjakkaimmat tyypit.

Samoin Kanadassa on yli 3000 jäähallia (vertaa Venäjän vastaavaan lukuun 142).

niin pystytkö lähteidesi kautta selvittämään Venäjän juniorijääkiekkosysteemin, mikä on se oleellisin tieto.

Mielestäni kerroin sen jo aikaisemmin. Seuroilla on omat junioriorganisaationsa, joissa on useimmiten ammattimainen valmennus ja scoutit. Lokomotiv Jaroslavl ja Lada Toljatti ovat hyviä esimerkkejä toimivan junioriorganisaation omaavista seuroista.

Seuroilla on omat juniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa. Näiden valmentajat saattavat nauttia lähes yhtä hyvää palkkaa kuin miesten joukkueen valmentaja.

Scoutit kiertävät ympäri Venäjää ja etsivät eri junnusarjoista ja jopa pihapeleistä lupaavan näköisiä nuoria pelaajia (jopa 10-12 vuotiaita scoutataan). Kun lupaava pelaaja sattuu silmään, tarjotaan hänelle paikka rikkaan organisaation juniorijoukkueessa. Usein pelaajan ei tarvitse itse maksaa pelaamisestaan, vaan seura kustantaa hänen valmennuksensa alusta alkaen (esimerkiksi Metallurg Magnitogorsk kustansi Jevgeni Malkinin uran pienestä pojasta maajoukkuetähdeksi asti).

Pelaajat ovat valmiita muuttamaan kotoaan hyvin nuorena isojen kiekkoseurojen kotikaupunkeihin, koska kiekkouran lisäksi kovat palkat Superliigassa houkuttelevat. Venäläiset seurat eivät etsi pelaajia vain kotimaasta, vaan myös Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Esimerkiksi Oleg Tverdovski ja Nikolai Zherdev siirtyivät Ukrainasta Venäjälle jo 12-vuotiaina pelaamaan vain jääkiekkoa.

En ota kantaa pelaajien tekniseen valmennukseen, koska en tiedä siitä laisinkaan niin paljon kuin esimerkiksi Kari Heikkilä, joka on jo kertonut oman mielipiteensä asiasta. Mutta eiköhän se pääajatus ole se, että Venäjällä harjoittelu on kovempaa ja ammattimaisempaa nuoresta pitäen kuin Suomesta. Tuollainen systeemi koulii enemmän huippuja saman kokoisesta massasta.

 

[Master Chief]

"Saman kokoinen massa"... eroa melkein 20 000. Juuh, saman kokoinen.

 

[KJR_63]

Tässä uusinta tietoa IIHF:n sivuilta:

http://www.iihf.com/education/pdf/IIHF_Study.pdf

Finland
Rinks: 220 (indoor), 38 (outdoor)
Registered players: 60.811

Russia
Rinks: 142 (indoor), 3 (outdoor)
Registered players: 77.202


Suomessa on siis puolitoista kertaa enemmän halleja ja vain hieman vähemmän rekisteröityneitä pelaajia kuin Venäjällä.

Tuo ei kerro vielä koko totuutta. Olisi mielenkiintoista tietää montako luonnonjää-kaukaloa Venäjällä on? Uskoisin, että jonkinlainen luonnonjää löytyy melkein jokaisesta kaupungista.
Jääkiekko ei ole kallis laji harrastaa varsinaisen seuratoiminnan ulkopuolella. Seuratoiminnassa mukana olevat juniorit saavat varmaankin Venäjällä varusteet seuran puolesta, mutta seuratoimintaan mukaan pääsy on kiven alla. Ainostaan lahjakkaat valitaan. Minä uskon, että koko Venäjän juniorijääkiekon muodostaa vain yksi tasoryhmä. Se paras A ryhmä. Jääkiekolla ei ole siellä sellaisia sosiaalisia tavoitteita kuin Suomessa.

 

[Major Julli]

mm. sellaiset NHL pelaajat kuten John Madden ja Glen Metropolit nousivat Toronton slummeista aina NHL:ään saakka, vaikka eivät nuorina pelanneet missään junioriseuroissa.

Ehkä näin on hockey db:n mukaan, mutta varsinkin Madden pelasi pitkän junnu ja yliopistorupeaman ennen NHL:ää.

Madden

Metro

Kyllä se käytännössä taitaa nykypäivänä olla mahdotonta päästä NHL:ään ilman juniorikiekkotaustaa.

 

[Tarinankertoja]

Tässä uusinta tietoa IIHF:n sivuilta:

http://www.iihf.com/education/pdf/IIHF_Study.pdf

Finland
Rinks: 220 (indoor), 38 (outdoor)
Registered players: 60.811

Russia
Rinks: 142 (indoor), 3 (outdoor)
Registered players: 77.202


Suomessa on siis puolitoista kertaa enemmän halleja ja vain hieman vähemmän rekisteröityneitä pelaajia kuin Venäjällä.

No yli 20% enemmän eli yli viidennes enemmän pelaajia ei mielestäni ole vähän tai pieni ero.

Ulkojäissä on ilmeisesti tekojäät ainaostaan. Luonnojäitähän on jo täällä tampereella tuplaten tuo Suomen ilmoitettu määrä.

 

[msg]

No yli 20% enemmän eli yli viidennes enemmän pelaajia ei mielestäni ole vähän tai pieni ero.

Olisi myös hyvä nähdä tilastoja valmennuksen eroavaisuuksista.

Lienee jonkinlaista itsepetosta uskotella, että yhteiskuntasysteemin romahdus olisi vienyt maasta sen tietotaidon, joka entisessä systeemissä seuloi ja valmensi näitä huippuja.
Toki systeemin romahdus pakotti muuttamaan malleja, mutta osaaminen ei ollut yhteiskuntajärjestelmään sidottua?

 

[The Original Jags]

No yli 20% enemmän eli yli viidennes enemmän pelaajia ei mielestäni ole vähän tai pieni ero.

Toisaalta hallien vähyys Venäjällä balansoi eroa.

 

[Brunberg]

Olisi myös hyvä nähdä tilastoja valmennuksen eroavaisuuksista.

No tuskin venäjällä lyödään jo c-junnuissa punasen jälkeen kiekko ränniin ja jätkät muna suorana perään, siis perus maajoukkueen taktiikat käytössä. Jos sooloilee niin huudot tulee jopa treeneissä.

 

[Turisti]

PS U-lehden nettisivuilla jääkiekon tilasta maassamme:


Nuoret Leijonat jäivät MM-turnauksessa Ruotsissa tylysti kuudenneksi. En laittaisi tapahtunutta päävalmentaja Jarmo Tolvasen piikkiin, vaikka rehellisesti sanoen hänen valintaansa tehtävään ihmeteltiin laajasti sen jälkeen, kun hän oli epäonnistunut Lukon peräsimessä. Jonkinlainen hyvä veli -verkoston valinta kyseessä oli joka tapauksessa.

Menestymättömyys nuorissa heijastelee syviä ongelmia kiekkoilussamme. Hannu Aravirran loistava valmennustyö viime vuonna nuorten parissa (MM-pronssi) ja isojen Leijonien Torinon olympialaisten hopea lakaisivat hetkeksi maton alle ne pahat epäkohdat, joiden edessä väistämättä olemme. Juniori-ikäluokkia minua tarkemmin tuntevat asiantuntijat sanovat, että tämä vuosi oli vielä herkkua sen rinnalla, mitä ainakin neljän seuraavan ikäluokan kanssa on luvassa. Edessä on kuulemma lähes katastrofi.

Suomalaisen laatujuniorituotannon ehtymiselle on kaksi syytä yli muiden. Perustavin syy on Nuori Suomi -ohjelma ja avittava syy on – jälleen kerran – SM-liigan sulkeminen.

Ymmärrän niitä asiantuntijoita, jotka kauhistelevat seuraavaan neljän ikäluokan tasoa. Nyt vastuun ottavat nuorissa Leijonissa 1988 syntyneet pojat. Tämä on ensimmäinen vuosikerta, joka on mennyt koko uransa läpi Nuori Suomen puuhastelevassa hengessä. Huippu-urheiluun valmistavan toiminnan kannalta tällä Nuori Suomen mallilla ei ole mitään tekemistä.

Jääkiekkoliitto tosin ilmoittaa nyt tehostaneensa toimiaan juniorijääkiekon parissa. Osin tämä on totta, mutta pitkälti se on pelkkää kaunista puhetta ja paperivalmennusta. Kaukaloiden arjessa työskentelevät kilpailu-orientoituneemmat juniorivalmentajat todistavat kuorossa sitä, että toimenpiteet eivät rantaudu kaukaloarkeen asti. Ja joka tapauksessa tehostetutkin toimet kokevat jatkuvaa käsijarruvaikutusta Nuoren Suomen puolelta.

Ne, jotka povaavat neljä vuoden kurimusta nuoriin Leijoniin, uskovat toiveikkaasti siihen, että tehostetut toimet alkaisivat purra 1992 syntyneistä eteenpäin. Itse olen taipuvainen epäilemään käännettä edes tuon ikäluokan kohdalla. Olen varoiksi luonut kontaktit viiteen suhteellisen merkittävään 1992 syntyneitä poikia valmentavaan henkilöön. Saan heiltä kuukausittain raportit siitä, missä ja miten jatkossa mennään.

Nuori Suomi on aiheuttanut sen, että parhaat pelaajakyvyt ovat tulleet jo jonkin aikaa pieniltä paikkakunnilta. Näissä periferian joukkueissa ryhmäkoot ovat väestöpohjan takia niin pieniä, että Nuoren Suomen tasapäistävä ja tasapuolisesti peliajan jakava oheistus ei toteudu niin murhaavalla tavalla kuin isoilla paikkakunnilla. Mutta tätä pienten paikkakuntien pelaajatuotantoa vastaan on taas alkanut sotia SM-liigan sulkeminen. Jääkiekko-buumi on taittunut luiskaan useimmilla Mestiksen ja Suomi-Sarjan paikkakunnilla. Syykin on selvä: Paikallinen joukkue on tuomittu viljelemään ammattimaisuuden sijaan puuhastelevaa jääkiekkotoimintaa. Tällainen vasemman käden toiminta ynnä sarjojen statusten heikkous eivät tuota paikallisia tähtiä, joihin pienet pojat voisivat samastua.

 

[TosiFani]

Mielestäni on turhaa mennä Nuori Suomi -ideologian taakse piiloon huonoa menestystä, kyllä siihen on monta muutakin syytä.

Kun katselee Ässien junnujen harjoittelua, niin ei yksilöiden kehitys ainakaan harjoittelusta tai peluutuksesta kiinni ole. Nuori Suomi joukkueet lakkaavat olemasta C -junnuissa ja silloin tulee kuvaan kilpakiekko, jossa toimitaan täysin voittamisen ehdoilla.

 

[eagle]

Ranskassa ei juniorit harjoittele taktiikoita tai roolituksia ennenkuin vasta joskus 15-vuotiaana tms. jalkapallon puolella. Mielestäni tämä näkyy hyvin ranskalaisten pelaajien teknisyydestä, jne. Taktiikkaa ja roolitusta voi opettaa kyllä myöhemmin, mutta henkilökohtaiset taidot ovatkin paljon hitaammin kehittyviä myöhemmällä iällä. Suomessa mielestäni yliroolitetaan ja pelataan liikaa voitosta junnuina. Tärkeämpää olisi kehittää junioreita pelaajina, kuin että voitetaan joku E-junnujen piirisarja sumputtamalla keskialuetta tai pelaamalla trappia, jne.

 

[Glove]

Taisinkin joskus jonnekin kirjoittaa liikunnallisten taitojen oppimisen herkkyyskausista. Jääkiekon (ja muunkin urheilun) kannalta tärkein on toinen herkkyyskausi noin 6-12 vuoden iässä. Eli luistelukoulusta D-junnuihin. Miksi siis tällä tasolla on yleensä suurin piirtein pystymetsästä vedettyjä valmentajia? Mitenkään aliarvioimatta isävalmentjien tekemää työtä, fakta on kuitenkin se, että monessa paikassa ne ensimmäiset valmentajat ovat jopa vastoin tahtoaan valmentajan pallille joutuneita pelaajien isiä, jotka ovat mahdollisesti joskus pelanneet kiekkoa. Mistä saadaan ne valmentajat opettaamaan pelaajille oikeita asioita oikeaan aikaan, ettei C-junnujen tai vaikka maajoukkue valmentajien tarvitse käyttää aikaansa perusasioihin (luistelu, syöttö, syötön vastaanotto, laukaus) vaan he voivat jatkaa pelaajamateriaalin "jalostamista" yksilö- ja joukkuetaktisin asioin.

 

[taunohnd]

Turistille tiedoksi että NS ohjelma alkoi 1987 ja on vaikuttanut jo ainakin ikäluokkiin 80 ja sen jälkeen syntyneet. Vuosina 1989-1997 Suomi ei voittanut ainuttakaan mitalia 20v-kisoissa ja kyseiset ikäluokat 69-77-synt. eivät olleet millään lailla tekemisissä NS:n kanssa. Sen sijaan 2000-luvulla Suomi on menestynyt erinomaisesti nuorten kisoissa pelaajilla jotka ovat olleet vahvasti mukana NS:n ohjelmassa. NHL:n kärkivarausista mm. Mikko Koivu,Joni Pitkänen,Tuomo Ruutu,Kari Lehtonen,Sean Bergenhaim,Valtteri Filppula,Hannu Toivonen,Sami Lepistö,Lauri Tukonen,Karri Rämö,Jussi Jokinen,Tuukka Rask ja monet erittäin hyvät pelaajat ovat edustaneet Suomea eri maajoukkueissa maailmalla...eikä ole tarvinnut hävetä. NS voi kehittyä ja kehittää toimintaansa huippupelaajia tukevaksi entistä enemmän mutta syitä kannattaa etsiä varmasti aivan jostain muualta kuin NS ohjelmasta. Etupäässä on varmasti ammattivalmentajien palkkaaminen juniorikiekkoon ainakin 10 kertainen määrä nykyiseen verrattuna. Toinen iso asia on ehdottomasti pelityyli joka sallii nuoremmissa ikäluokissa rohkean hyökkäävän kiekollisen pelaamisen eli uskallusta PELATA.

 

[Maple Leaf]

PS U-lehden nettisivuilla jääkiekon tilasta maassamme:
---
Suomalaisen laatujuniorituotannon ehtymiselle on kaksi syytä yli muiden. Perustavin syy on Nuori Suomi -ohjelma...

Ei ole. Perustavin syy on se, että liian nuorissa ikäluokissa "voittamista" pidetään tärkeämpänä kuin yksilöiden taitotason kehittämistä.