Toni on aivan erinomaisen nöyrä luonne jäällä. Mahtava pelisilmä ja nopeus tekee hänestä myös loistavan syötönkatkojan ja karvaajan, joten hänellä on myös ns. likaisentyön tekijän ominaisuudet kuosissa. Ei toki toistaiseksi ole tietenkään mikään taklaaja, kun ei painoa ole kovin paljon yli 70kg. Ainoa puute minkä Rajalasta olen tämän kauden liigamatseissa havainnut on ns. seisovat kulmatilanteet, joissa hän ei pääse hyödyntämään nopeuttaan vaan joutuu ihan puhtaasti vääntökaksinkamppailuun. Niissä Toni ei vielä pärjää, mutta aivan satavarmasti jo ensi vuonna ja varsinkin siitä eteenpäin tilanne on toinen.
Minä olen miettinyt ihan samaa kuin Sniper - "riittääkö Rajalan luonne iskujen kestämiseen ja kamppailemiseen sekä mietityttää, että onkohan poika liian pehmeä?". Minua vaivaa se, ettei Rajala
A-junnujen otteluisssa taistele kiekosta samalla tavalla kuin monet muut pienehköt häkkipäät - aivan kuin hän tietäisi olevansa fyysisesti muita jäljessä. Vaikka onkin heiveröinen, niin ei se tarkoita että kamppailuihin pitäisi suhtautua välinpitämättömästi ja välttelevästi.
Ja siitä nousee esiin toinen kysymys. Miksi Rajala on vääntövoimassa jäljessä? Eikö voima tartu vai eikö häntä kiinnosta punttitreenit? Jollei puntit kiinnosta, niin onko asenne ja työmoraali kohdallaan?
Aivan kuten kirjoitat, Rajalalla on "Mahtava pelisilmä ja nopeus tekee hänestä myös loistavan syötönkatkojan ja karvaajan", mutta kyllä likainen työ on muutakin kuin syötönkatkoja ja kiekonriistoja vastustajan mailaa nostamalla. Minä käsitän likaisella työllä taklaamista ja vääntämistä ja kiekon kaivamista pelaajakasoista. Rajala tekee "likaista työtä" tavallaan passiivisesti, mutta toivoisin näkeväni häneltä aktiivista ja aggressiivisempaa otetta.
Jos Rajala joskus NHL:ään asti pääsee, niin hänen pitäisi mahtua suoraan hyökkääviin ketjuihin. En minä oikein usko, että Rajala olisi valmis aloittamaan alemmista ketjuista ja sieltä nousemaan ykkös-kakkosketjuun.