Kahden ottelun, puoli seitsemään valvotun yön ja vähän yli kuuden tunnin unien jälkeen pää on vähän jumissa, mutta koitetaan nyt jotain järkevää puristaa ulos. Eilen illalla Balt-Indy matsin jälkeen oli kyllä paljonkin sanottavaa :)...
Ravens-Colts 6-15
Eli Colts pystyi siihen mihin ei kovinkaan moni uskonut eli voitti playoff ottelun vieraissa ja vielä Ravensin maasta taivaisiin hehkutettua puolustusta vastaan. Sinänsä kyllä Cube on ihan oikeassa, että Baltimorelle jäi kyllä hirveästi jossittelun varaan. Kaiken järjen mukaan Baltimoren olisi pitänyt voittaa tämä matsi. Manningin postseason-kirous jatkui, milloinkohan hän olisi viimeksi jäänyt ilman TD:tä? Peyton ei yksinkertaisesti ole sama Peyton playoffeissa kuin runkosarjassa. Aina puhutaan miten Colts on yhtä kuin heittohyökkäys. No nyt Indy eteni ilmateitse hihkiset 170 jaardia ja menetti pallon kahdesti. Eihän Colts koskaan pelaa tilastollisesti noin huonosti. Silti se voitti joukkueen jolla oli kaiken järjen mukaan täydellinen joukkue Super Bowl-voittoa silmällä pitäen? Miten tämä on mahdollista?
Itse näkisin tuon pelin niin että siinä missä Manning pelasi omaan tasoonsa nähden huonosti, paransi muu joukkue aivan helvetisti. Colts puolustus oli todella hyvä. Vai miltä kuulostavat playoff ottelu vieraissa, kausi katkolla, 83 juoksujaardia ja 173 heittojaardia? Aivan, aika perkeleen hyvältä. Eli Manning alisuoritti, mutta muu joukkue, puolustus etunenässä otti isoa roolia. Varsinkin tuo cover 2-puolustusfilosofia näytti omat hyvät puolensa. Aina oli monta ukkoa nopeasti taklaamassa pallonkantajaa eikä Baltimore saanut oikeastaan yhtään isoa peliä. Ensimmäisellä puoliajalla Lewis näpäytti meikäläistä ja osoitti olevansa oikeasti hyvä RB, eikä vain iso puupökkelö millaisena olin häntä pitänyt. Toisella puoliajalla Baltimoren juoksupeli ei kuitenkaan ollut enää niin iso tekijä, suurilta osin siksi että Indy hyökkäys veti pitkiä kelloa kuluttavia draiveja. Baltimoren puolelta taas puolustus oli juuri niin kova kuin etukäteen pelkäsinkin. Aivan fantastinen puolustusmiehistö, melkein kuin pro bowl-puolustus. Jos tuo puolustus ei ollut Super Bowl-luokan puolustus niin ei sitten mikään. Eikä hyökkäyskään oikeastaan mitenkään hirveästi jäänyt Indyn hyökkäyksen varjoon. Kumpikaan hyökkäys ei päässyt kertaakaan end zonelle ja ratkaisu syntyi potkumaaleilla. Vinatieri pelasi maineensa veroisesti ja pommitti viisi kertaa kolme on viisitoista. Toisaalta Stover onnistui myös sataprosenttisesti joten kaipa ratkaisu sitten löytyi kenttäasemista ja siitä että Indyn hyökkäys oli ratkaisevan siivun verran parempi ja Indy pääsi useammin potkumaalietäisyydelle.
Sekavaa spekulointia, mutta huomaan etten oikein edelleenkään löydä mitään syytä miksi Baltimoren matsin hävisi. Tai no tietenkin syy on tuo 6 tehtyä pistettä, mutta ei Ravens pelillisesti ollut Indyä huonompi. Molemmat puolustukset pelasivat helvetin hyvin, Indyn hyökkäys oli sitten vähän terävämpi. Niin ja toki Vinatieri on aivan uskomaton jätkä. Ei omaa ehkä vahvinta jalkaa, mutta on aivan uskomaton jäämies. Kaveri on ihan omassa zonessa noissa tilanteissa. Ei varmaan hermostuisi vaikka joku pitäisi asetta hänen ohimollaan potkun ajan. Vanderjagt ei olisi ikinä onnistunut viittä kertaa näin tärkeässä matsissa. Vinatieri, I think I love you. Ja mitä koutsaamiseen tulee, niin eipä kyllä Billick hirveästi nostanut osakkeitaan mun silmissä. En ole aikaisemminkaan, jostain mielivaltaisesta syystä, pitänyt häntä oikein minään. Eilen pelasi melkoisen konservatiivisesti, mm. ensimmäisen puoliajan lopussa oli lähes minuutti aikaa vielä yksi draivi mutta Billick ei edes yrittänyt. Ja sen yhden kerran ensin aikoi go for it on 4th down, mutta sitten aikalisän jälkeen meni pupu pöksyyn ja punttasikin pois. Tiedän että hän on voittanut Super Bowlin ja näin on varmasti hyvä valmentaja, mutta itse en kyllä häntä kovin korkealle rankkaa.
Ja mitä noihin jossitteluihin tulee niin se nyt on ihan turhaa. INTtareita olisi Ravens voinut saada kaksi lisää mutta molemmat muuttivat heidän kannaltaan harmittavasti suuntaa Rayn sormenpäistä. Vastaavasti Sanders missasi yhden satavarman INTin Coltseilta. Rähmäyksiä on mun mielestä turha spekuloida, niitä tulee kun on tullakseen. Reedin lateralista sen verran että on totta että tuomarit vihelsivät pelin poikki liian aikaisin, mutta toisaalta samalla hetkellä Indy lopetti pelaamisen joten ei palloa olisi välttämättä kovin pitkälle palautettu. Se jääköön ikuiseksi mysteeriksi. Ja tuo Addain rähmäyksen jälkeinen peittotilanne niin Utecht vaan oli kaikken valppaimpana siinä. Ravens miehillä pallo poltti käsissä liikaa.
Ja Ed Reedistä sen verran että hän on todellakin aivan uskomaton pelaaja. Juoksupuolustamisesta en vielä tuon pelin perusteella hirveästi osaa sanoa, mutta äijä omaa kyllä aivan käsittämättömät pallovaistot. Aivan hirveä kaveri vaistoamaan nuo potentiaaliset syötönkatkot ja tulee kirjaimellisesti lentäen paikalle. Ainakin yhden hulppean pomminkin veti joten myös taklaaminen lienee kunnossa. Ehdottomasti liigan top 3 safetyjen joukossa.
Niin ja vielä Ray Raysta pari sanaa. Vaikka pelasikin eilen omalta kannaltani vastustajan riveissä, ei kaveria kyllä voi kuin ihailla. Voi kuulostaa vähän kornilta ottaen huomioon hänen kentän ulkopuolisen menneisyyden, mutta on se hieno mies. Kuten Cube sanoi, johtajana yksi tsiljoonasta. Saakeli mitkä fiilikset tuli kun tuo eilinen lähetys alkoi, siihen alkuun hyvät alkuhehkutukset CBS:ltä. Sitten Reiska tulee kentälle ja vetää oman tanssinsa ja näytetään tuo Ravensin kuuluisa "piirileikki" jossa Ray vetää showta keskellä. Jumalauta että meni kylmät väreet. Toinen vähän samantyylinen kaveri on Philadelphian Brian Dawkins. Tulee ihan helvetin näyttävästi kentälle ja pitää koko ajan omaa showtaan käynnissä. Nämä sällit eroavat kuitenkin joistain hyökkäyksen pelleistä (Owens...) siinä että he ovat joukkuepelaajia ja tarkoituksena on saada seurakaverit ja yleisö fiiliksiin eikä vetää huomiota itseensä.
Niin ja vielä viimeiseksi, kyllä sillä Indyllä taitaa sittenkin olla joku paikka mun sydämessä. Aikaisemmin olen vain kuvitellut seuraavani heitä Peytonin takia, mutta eilen Manning vitutti mutta silti jännitin ihan viimeistä päivää Indyn puolesta. Vinatierin viimeisen potkumaalin jälkeen oli pakko vähän hihkaistakin vaikka kello oli jo yli kaksi yöllä. Piti sitten tyytyä hiljaisiin voitontuuletuksiin. Saints-Eagles matsista sitten seuraavassa viestissä...
Ravens-Colts 6-15
Eli Colts pystyi siihen mihin ei kovinkaan moni uskonut eli voitti playoff ottelun vieraissa ja vielä Ravensin maasta taivaisiin hehkutettua puolustusta vastaan. Sinänsä kyllä Cube on ihan oikeassa, että Baltimorelle jäi kyllä hirveästi jossittelun varaan. Kaiken järjen mukaan Baltimoren olisi pitänyt voittaa tämä matsi. Manningin postseason-kirous jatkui, milloinkohan hän olisi viimeksi jäänyt ilman TD:tä? Peyton ei yksinkertaisesti ole sama Peyton playoffeissa kuin runkosarjassa. Aina puhutaan miten Colts on yhtä kuin heittohyökkäys. No nyt Indy eteni ilmateitse hihkiset 170 jaardia ja menetti pallon kahdesti. Eihän Colts koskaan pelaa tilastollisesti noin huonosti. Silti se voitti joukkueen jolla oli kaiken järjen mukaan täydellinen joukkue Super Bowl-voittoa silmällä pitäen? Miten tämä on mahdollista?
Itse näkisin tuon pelin niin että siinä missä Manning pelasi omaan tasoonsa nähden huonosti, paransi muu joukkue aivan helvetisti. Colts puolustus oli todella hyvä. Vai miltä kuulostavat playoff ottelu vieraissa, kausi katkolla, 83 juoksujaardia ja 173 heittojaardia? Aivan, aika perkeleen hyvältä. Eli Manning alisuoritti, mutta muu joukkue, puolustus etunenässä otti isoa roolia. Varsinkin tuo cover 2-puolustusfilosofia näytti omat hyvät puolensa. Aina oli monta ukkoa nopeasti taklaamassa pallonkantajaa eikä Baltimore saanut oikeastaan yhtään isoa peliä. Ensimmäisellä puoliajalla Lewis näpäytti meikäläistä ja osoitti olevansa oikeasti hyvä RB, eikä vain iso puupökkelö millaisena olin häntä pitänyt. Toisella puoliajalla Baltimoren juoksupeli ei kuitenkaan ollut enää niin iso tekijä, suurilta osin siksi että Indy hyökkäys veti pitkiä kelloa kuluttavia draiveja. Baltimoren puolelta taas puolustus oli juuri niin kova kuin etukäteen pelkäsinkin. Aivan fantastinen puolustusmiehistö, melkein kuin pro bowl-puolustus. Jos tuo puolustus ei ollut Super Bowl-luokan puolustus niin ei sitten mikään. Eikä hyökkäyskään oikeastaan mitenkään hirveästi jäänyt Indyn hyökkäyksen varjoon. Kumpikaan hyökkäys ei päässyt kertaakaan end zonelle ja ratkaisu syntyi potkumaaleilla. Vinatieri pelasi maineensa veroisesti ja pommitti viisi kertaa kolme on viisitoista. Toisaalta Stover onnistui myös sataprosenttisesti joten kaipa ratkaisu sitten löytyi kenttäasemista ja siitä että Indyn hyökkäys oli ratkaisevan siivun verran parempi ja Indy pääsi useammin potkumaalietäisyydelle.
Sekavaa spekulointia, mutta huomaan etten oikein edelleenkään löydä mitään syytä miksi Baltimoren matsin hävisi. Tai no tietenkin syy on tuo 6 tehtyä pistettä, mutta ei Ravens pelillisesti ollut Indyä huonompi. Molemmat puolustukset pelasivat helvetin hyvin, Indyn hyökkäys oli sitten vähän terävämpi. Niin ja toki Vinatieri on aivan uskomaton jätkä. Ei omaa ehkä vahvinta jalkaa, mutta on aivan uskomaton jäämies. Kaveri on ihan omassa zonessa noissa tilanteissa. Ei varmaan hermostuisi vaikka joku pitäisi asetta hänen ohimollaan potkun ajan. Vanderjagt ei olisi ikinä onnistunut viittä kertaa näin tärkeässä matsissa. Vinatieri, I think I love you. Ja mitä koutsaamiseen tulee, niin eipä kyllä Billick hirveästi nostanut osakkeitaan mun silmissä. En ole aikaisemminkaan, jostain mielivaltaisesta syystä, pitänyt häntä oikein minään. Eilen pelasi melkoisen konservatiivisesti, mm. ensimmäisen puoliajan lopussa oli lähes minuutti aikaa vielä yksi draivi mutta Billick ei edes yrittänyt. Ja sen yhden kerran ensin aikoi go for it on 4th down, mutta sitten aikalisän jälkeen meni pupu pöksyyn ja punttasikin pois. Tiedän että hän on voittanut Super Bowlin ja näin on varmasti hyvä valmentaja, mutta itse en kyllä häntä kovin korkealle rankkaa.
Ja mitä noihin jossitteluihin tulee niin se nyt on ihan turhaa. INTtareita olisi Ravens voinut saada kaksi lisää mutta molemmat muuttivat heidän kannaltaan harmittavasti suuntaa Rayn sormenpäistä. Vastaavasti Sanders missasi yhden satavarman INTin Coltseilta. Rähmäyksiä on mun mielestä turha spekuloida, niitä tulee kun on tullakseen. Reedin lateralista sen verran että on totta että tuomarit vihelsivät pelin poikki liian aikaisin, mutta toisaalta samalla hetkellä Indy lopetti pelaamisen joten ei palloa olisi välttämättä kovin pitkälle palautettu. Se jääköön ikuiseksi mysteeriksi. Ja tuo Addain rähmäyksen jälkeinen peittotilanne niin Utecht vaan oli kaikken valppaimpana siinä. Ravens miehillä pallo poltti käsissä liikaa.
Ja Ed Reedistä sen verran että hän on todellakin aivan uskomaton pelaaja. Juoksupuolustamisesta en vielä tuon pelin perusteella hirveästi osaa sanoa, mutta äijä omaa kyllä aivan käsittämättömät pallovaistot. Aivan hirveä kaveri vaistoamaan nuo potentiaaliset syötönkatkot ja tulee kirjaimellisesti lentäen paikalle. Ainakin yhden hulppean pomminkin veti joten myös taklaaminen lienee kunnossa. Ehdottomasti liigan top 3 safetyjen joukossa.
Niin ja vielä Ray Raysta pari sanaa. Vaikka pelasikin eilen omalta kannaltani vastustajan riveissä, ei kaveria kyllä voi kuin ihailla. Voi kuulostaa vähän kornilta ottaen huomioon hänen kentän ulkopuolisen menneisyyden, mutta on se hieno mies. Kuten Cube sanoi, johtajana yksi tsiljoonasta. Saakeli mitkä fiilikset tuli kun tuo eilinen lähetys alkoi, siihen alkuun hyvät alkuhehkutukset CBS:ltä. Sitten Reiska tulee kentälle ja vetää oman tanssinsa ja näytetään tuo Ravensin kuuluisa "piirileikki" jossa Ray vetää showta keskellä. Jumalauta että meni kylmät väreet. Toinen vähän samantyylinen kaveri on Philadelphian Brian Dawkins. Tulee ihan helvetin näyttävästi kentälle ja pitää koko ajan omaa showtaan käynnissä. Nämä sällit eroavat kuitenkin joistain hyökkäyksen pelleistä (Owens...) siinä että he ovat joukkuepelaajia ja tarkoituksena on saada seurakaverit ja yleisö fiiliksiin eikä vetää huomiota itseensä.
Niin ja vielä viimeiseksi, kyllä sillä Indyllä taitaa sittenkin olla joku paikka mun sydämessä. Aikaisemmin olen vain kuvitellut seuraavani heitä Peytonin takia, mutta eilen Manning vitutti mutta silti jännitin ihan viimeistä päivää Indyn puolesta. Vinatierin viimeisen potkumaalin jälkeen oli pakko vähän hihkaistakin vaikka kello oli jo yli kaksi yöllä. Piti sitten tyytyä hiljaisiin voitontuuletuksiin. Saints-Eagles matsista sitten seuraavassa viestissä...