Palataanpa muutaman ajatuksen kanssa vielä case-Kovaltshukiin. Lainaan SaucerPassin viestiä, koska siinä on esitetty paljon niitä kysymyksiä, joita olen hiljaa mielessäni miettinyt.
Mitä Devils tässä oikeasti menettää muuta kuin ensi vuoden ykkösvarauksena ja 0.3 milliä vuosittaisesta capistään pitkälle tulevaisuuteen? Imagollisesti Kovyn menetystä jopa liioitellaan. Kyllä Devilsin imago on rakentunut kaikkien muiden kuin yksittäisten pelaajien ympärillä. Jos sieltä joku henkilö pitäisi poimia, niin se olisi Don Lou. Pelaajista sitten Marty. Kun puhutaan Devilsistä, tähti on nimenomaan joukkue.
Imagosta viis, sanon minä. Punamustat menetti tärkeimmän kenttäpelaajansa, puutteistaan huolimatta ainutlaatuisen yksilön, jonka ympärille joukkuetta piti rakentaa 2020-luvulle saakka. En nyt väitä, että taivas putoaa niskaan, mutta onhan tämä kova koettelemus, kun Parisen jälkeen toinenkin ykkösketjun talentti jättää joukkueen. Joukkue sitoi tulevaisuutensa Kovaltshukin ympärille ja nyt tämä suunnitelma on hylättävä pakon edessä. Luotto Lou Lamoriellon kykyihin ja osaamiseen on korkealla, mutta ei hänkään taio franchise-pelaajia tuosta noin vain edellisten korvikkeeksi. Tahtoo olla niin, ettei tämän kaliiberin pelaajia korvata, vaan joukkue on rakennettava uusiksi vaihtoehtoisin keinoin.
Devils on ainakin periaatteessa ollut enemmän kuin osiensa summa, mutta tämä romanttinen näkemys tahtoo peittää sen faktan, että Devilsissä on myös aina ollut ensiluokkaisia yksilöitä johtamassa joukkuetta.
Viime kaudella Zach Parisen jättämä aukko palasi kummittelemaan loukkaantumisten yhteydessä ja nyt Kovyn lähdön jälkeen alkavan kauden riskit vaikuttavat ihan samoilta. Terve Devils-miehistö pystyy kilvoittelemaan idän keskikastin sijoituksista, mutta ennestään kapean kärjen loukkaantumiset ovat todellinen riski tänäkin vuonna.
Jossain vaiheessa Kovalchukin sopimus olisi kuitenkin muodostunut riippakiveksi, jonka kauppaaminen on lähes mahdotonta ainakin nykyisen CBA:n aikana. Toki tuo sopimus mammuttimaisuudessaan olisi jatkunut vielä seuraavankin CBA:n aikana. Se olisi ollut iso isku Devilsille, jos Kovalchukin taso olisi laskenut nopeasti motivaatio-ongelmien ja iän vuoksi. Nyt organisaatio selviää käsittämättömän pienellä cap-rangaistuksella.
Aiemmassa viestissäni kirjoitin myös, ettei Kovy varsinaisesti tehnyt seuralle palvelusta. Hänen lähtönsä on valtava menetys, kuten franchise-pelaajien menettäminen yleensä. Olivat Kovyn lähdön syyt sitten lopulta mitkä tahansa (raha, perhesyyt, koti-ikävä, olympialaiset), täytyy kuitenkin nostaa hattua hänelle suoraselkäisyydestä ja kantista tehdä vaikea päätös ja saattaa tilanne päätökseen Devilsin kanssa. Parempi näin kuin uusi monivuotinen hiljainen ongelma kulisseissa, kuten Scott Niedermayerin kanssa kävi. Olisi ollut joukkueen kannalta sietämätöntä, jos johtava pelaaja ei ole sydämellään mukana, vaan nostaa palkkaa toinen jalka ovenraossa. Eihän siitä edes ole kovin kauaa, kun joukkueen kapteenina oli yksi murjottava kiukkupussi.
Ja jos Kovyn selkä todella on pysyvästi paskana, ratkaisu on myös tällöin palvelus Devilsille.
Ajoitukseltaan sopimuksen purkaminen oli, kuten todettua, ihanteellinen. Devilsin puolelta keskusteluissa on varmasti myös työehtosopimuksen näkökulmasta haluttu, että Kovaltshuk tekee lähtöpäätöksensä kertarysäyksellä, jos hän haluaa enemmän pelata kotimaassaan kuin NHL:ssä.
Monissa kommenteissa on pohdittu, ettei Devilsin kurinalainen ja koruton kulttuuri olisi sopinut Kovaltshukille. Minusta asia ei ollut näin ainakaan yksioikoisesti. Kovaltshuk sitoutui Devilsiin ja ainakin teki kaikkensa lunastaakseen häneen kohdistetut odotukset. Hän olisi voinut valita KHL:n tai jonkin toisen NHL-seuran kesällä 2010, jos Devils olisi tuntunut hänestä huonolta vaihtoehdolta.
Lähtö Venäjälle muuttaa tyystin Kovaltshukin statuksen myös pelaajana. Erityisesti Pietarissa palvotaan maata hänen jalkojensa alla, hän on kiistatta koko sarjan ykköspelaaja ja varsinkin olympialaisten kotikisojen alla maan ykköspelaajiin kuuluvan supertähden paluu on parasta huumetta. New Jerseyssä hän oli (super)tähteydestään huolimatta yksi pelaaja muiden joukossa ja sai elää verrattain rauhassa. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko Kovyn habitus kaukalossa tai sen ulkopuolella merkittävästi tämän ratkaisun myötä.
Kyllähän Devils Ilyasta kuitenkin ehti jo hyötyäkin. Organisaatio tarvitsi supertähteä, kun talouspuolella meni kehnosti, ja kyllähän Ilya oli markkinoitava supertähti. Lisäksi hankkimalla valmiin supertähden jo valmiiseen pakettiin, Lou antoi sille organisaation suurimmalle pelaajalle vielä yhden mahdollisuuden voittaa. Kovin nopeasti on unohtunut Devilsin finaalimatka, vaikka Kings olikin astetta kovempi. Ilyahan noista finaaleista sai kuraa niskaansa, vaikka pelasi selvästi loukkaantuneena. Sopii kysyä, olisiko Devils ikinä selvinnyt niin pitkälle ilman Kovya. Kiitos juuri etupainotteisen sopimuksen Devlis sai Ilyalta tämän uran ehkä kaksi täysvaltaisinta vuotta reilulla cap-alennuksella, joskaan ei palkallisella.
Kovaltshuk hankittiin talvella 2010 joukkueeseen tilanteessa, jossa Lou Lamoriello halusi katkaista monivuotisen epäonnistumisten sarjan pudotuspeleissä. Edellisen työsulun jälkeen Devils ei ollut edennyt kertaakaan toista pudotuspelikierrosta pidemmälle ja se oli sulanut pahasti kahtena edeltävänä keväänä jo ensimmäisellä kierroksella. Kovyn jatkosopimuksessa taas painoivat vahvasti nämä mainitsemasi pr-syyt ja tämä herätti paljon spekulointia, onko hankinta Jeff Vanderbeekin vai Lou Lamoriellon käsialaa.
Lamoriello oli aikanaan avoimesti Kovaltshukille laadittua sopimusta vastaan. Ei niinkään siksi, etteikö Kovaltshuk olisi ehta supertähti, vaan sopimuksen rakenteen ja Kovyn vaatiman palkan takia. Sadan miljoonan dollarin sopimus oli cap hitin puolesta edullinen, mutta samalla se oli muodostumassa taakaksi, koska työehtosopimukseen kirjattiin häntäsopimuksia rokottava recapture-sanktio ja erityisesti siksi, että omistajatilanteen velloessa on käynyt selväksi, etteivät Jeff Vanderbeekin taskut olekaan riittävän syvät sen jälkeen, kun Brick cityn rahamiehet jättivät seuran.
Olet oikeassa siinä, ettei Devils olisi pelannut kevään 2012 finaaleissa ilman Kovaltshukin panosta. Kausi 2011-2012 oli kokonaisuudessaan loistava esitys Kovylta, koska hän pelasi kokonaisvaltaisemmin kuin koskaan aiemmin urallaan. Ehkä Devils olisi laittanut Kingsin vielä ahtaammalle, jos Kovy (ja muutama muu avainpelaaja) olisi ollut edes auttavassa pelikunnossa finaalisarjassa. Mutta jo yksin finaaleihin pääsy oli Devilsiltä huippusuoritus, eikä Devilsin tuhkimotarinaa olisi nähty ilman Kovyn panosta erityisesti Flyersia ja Rangersia vastaan.
Tuo Henkan linkkaama upea yv-maali Rangersin verkkoon on myös hieman ironinen osuma, koska tuo oli niitä harvoja kertoja, kun Kovy oli ylivoimakuviossa ns. omalla paikallaan b-pisteellä.
Edelleenkin seuran, joka ei ole Stanley Cup -finaaleissa edes vieraillut oman elämäni aikana, kannattajana en millään pysty näkemään Ilya-kokeilua niin negatiivisessa valossa, kuin täällä annetaan ymmärtää.
Sehän tässä juuri kaivelee pahiten, että organisaation kasvoiksi megalomaanisella sopimuksella kiinnitetty, ja Devilsin näköiseksi pelaajaksi kasvanut Kovy lähti ja hänen ennenaikaisesti päättynyt aikakautensa muistetaan vuosien kuluttua lähinnä dramaattisesta alusta ja lopusta.
[jatkuu]