Nyt sitä taas saa. Kiekkoherkkua. Harjoitusleiri pyörähti tänään käyntiin nuoriso-osaston jääharjoituksilla.
Avataanpa toivottavasti vilkas keskustelu muutamalla lauseella. Ensi kauden joukkue on paperilla jo kohtuullisen pitkällä. Ennakkoon katsottuna ensi kauden joukkueessa on avoinna 2-3 hyökkääjän paikkaa ja yksi pelaavan puolustajan paikka. Hyökkääjistä pelipaikkaa hakevat ensisijaisesti Rostislav Olesz, Jacob Josefson, Stephen Gionta, Krys Barch ja Mattias Tedenby. Pienin varauksin myös Andrei Loktionov joutuu antamaan näyttöjä.
Puolustuksessa on todella kiinnostava asetelma. Olen tässä jo pidempään intoillut Devilsin nuorten puolustajien esiinmarssista. Alkutahteja uuden sukupolven esiinmarssille on jo lyöty, mutta tämän syksyn leirillä aletaan oikein vakavissaan kisata pelipaikoista. Jon Merrill, Eric Gelinas ja Alexander Urbom lienevät ne varteenotettavimmat nimet haastamaan veteraaneja. Damon Seversonin aika ei ole vielä ja Brandon Burlon tuskin on riittävän kova haastamaan Salvadoria ja Voltshenkovia. Jokaisella näistä viidestä on omat erityisvahvuutensa, mutta heitä yhdistävät raamikkuus ja luisteluvoima. Devils on puolen vuosikymmenen ajan varannut systemaattisesti tällä periaatteella puolustajia ja tulevien parin kolmen kauden aikana sisään ajetaan 2010-luvun jälkimmäisen puoliskon ja 2020-luvun puolustuksen vakiokasvoja.
Muutenkin ensi kauden joukkueessa kannattaa kiinnittää huomiota kesän hankintoihin myös osana kokonaisuutta. Jagr, Clowe ja Olesz tuovat yksin fyysisellä olemuksellaan deboerilaiseen kaksinkamppailupelaamiseen lisää vääntövoimaa Zubrusin, Zajacin, Carterin ja Bernierin rinnalle. Tietenkin on eri asia, miten uudet hankinnat lopulta onnistuvat, mutta ainakin paperilla Devils vahvisti pelitapansa keskeistä osa-aluetta eli kaksinkamppailupelaamista.
Tietyllä tapaa tämä trendi pelaajahankinnoissa on myös paluuta Devils-kiekon juurille, siihen duunarimentaliteettiin, josta joukkue on opittu tuntemaan. Toivottavasti kaukalossa nähdään omien rakastama ja muiden inhoama paholaislauma, jota on vaikea voittaa. Kauden 2013-2014 Devilsistä on rakennettu neljään ketjuun tasaisesti nojaava joukkue, osin perinnetietoisesti, osin olosuhteiden pakosta. Alkavaa kautta voidaan myös pitää pitkänä tryoutina, jonka aikana selvitetään, mille osa-alueille joukkue lopulta tarvitsee vahvistuksia.
Konkarivetoinen joukkue on amerikkalaisittain ilmaistuna rakennettu pudotuspelejä varten. Matka niihin karkeloihin on kuitenkin kovan työn takana. Alkukaudesta ei kannattane odottaa mitään riemumarssia, vaan ensimmäinen sarjaneljännes mennee ketjukoostumuksia hakiessa. Väistämättömästä sopeutumisjaksosta huolimatta on tärkeää, taas kerran, pystyä napsimaan pisteitä tasaisesti, ettei kauden jälkimmäisellä puoliskolla jouduta pelaamaan selkä seinää vasten.
Moneen kertaan todettu tosiasia on, että Parisen ja Kovaltshukin tehojen korvaaminen ei ole se kovin urakka, vaan löytää ne ukot, jotka pystyvät menestyksellä pelaamaan vastustajan parhaita vastaan. Viime kaudella nähtiin, mitä tapahtuu, kun pari kolme top 6 -hyökkääjää putoaa pelistä pois. Lou Lamoriello on paikannut tätä puutetta ja nyt 1-2 loukkaantumista ei vielä keikuta venettä nurin. Ilmassa on kuitenkin kysymys siitä, miten hyvin uudet kasvot ja omat nuoret pystyvät ottamaan vastuulleen hyökkäyspelin.
Devilsin harjoitusotteluiden ohjelma
16.9. Rangers kotona
19.9. Islanders kotona
21.9. Islanders vieraissa
23.9. Canadiens vieraissa
24.9. Flyers vieraissa
26.9. Flyers kotona
Avataanpa toivottavasti vilkas keskustelu muutamalla lauseella. Ensi kauden joukkue on paperilla jo kohtuullisen pitkällä. Ennakkoon katsottuna ensi kauden joukkueessa on avoinna 2-3 hyökkääjän paikkaa ja yksi pelaavan puolustajan paikka. Hyökkääjistä pelipaikkaa hakevat ensisijaisesti Rostislav Olesz, Jacob Josefson, Stephen Gionta, Krys Barch ja Mattias Tedenby. Pienin varauksin myös Andrei Loktionov joutuu antamaan näyttöjä.
Puolustuksessa on todella kiinnostava asetelma. Olen tässä jo pidempään intoillut Devilsin nuorten puolustajien esiinmarssista. Alkutahteja uuden sukupolven esiinmarssille on jo lyöty, mutta tämän syksyn leirillä aletaan oikein vakavissaan kisata pelipaikoista. Jon Merrill, Eric Gelinas ja Alexander Urbom lienevät ne varteenotettavimmat nimet haastamaan veteraaneja. Damon Seversonin aika ei ole vielä ja Brandon Burlon tuskin on riittävän kova haastamaan Salvadoria ja Voltshenkovia. Jokaisella näistä viidestä on omat erityisvahvuutensa, mutta heitä yhdistävät raamikkuus ja luisteluvoima. Devils on puolen vuosikymmenen ajan varannut systemaattisesti tällä periaatteella puolustajia ja tulevien parin kolmen kauden aikana sisään ajetaan 2010-luvun jälkimmäisen puoliskon ja 2020-luvun puolustuksen vakiokasvoja.
Muutenkin ensi kauden joukkueessa kannattaa kiinnittää huomiota kesän hankintoihin myös osana kokonaisuutta. Jagr, Clowe ja Olesz tuovat yksin fyysisellä olemuksellaan deboerilaiseen kaksinkamppailupelaamiseen lisää vääntövoimaa Zubrusin, Zajacin, Carterin ja Bernierin rinnalle. Tietenkin on eri asia, miten uudet hankinnat lopulta onnistuvat, mutta ainakin paperilla Devils vahvisti pelitapansa keskeistä osa-aluetta eli kaksinkamppailupelaamista.
Tietyllä tapaa tämä trendi pelaajahankinnoissa on myös paluuta Devils-kiekon juurille, siihen duunarimentaliteettiin, josta joukkue on opittu tuntemaan. Toivottavasti kaukalossa nähdään omien rakastama ja muiden inhoama paholaislauma, jota on vaikea voittaa. Kauden 2013-2014 Devilsistä on rakennettu neljään ketjuun tasaisesti nojaava joukkue, osin perinnetietoisesti, osin olosuhteiden pakosta. Alkavaa kautta voidaan myös pitää pitkänä tryoutina, jonka aikana selvitetään, mille osa-alueille joukkue lopulta tarvitsee vahvistuksia.
Konkarivetoinen joukkue on amerikkalaisittain ilmaistuna rakennettu pudotuspelejä varten. Matka niihin karkeloihin on kuitenkin kovan työn takana. Alkukaudesta ei kannattane odottaa mitään riemumarssia, vaan ensimmäinen sarjaneljännes mennee ketjukoostumuksia hakiessa. Väistämättömästä sopeutumisjaksosta huolimatta on tärkeää, taas kerran, pystyä napsimaan pisteitä tasaisesti, ettei kauden jälkimmäisellä puoliskolla jouduta pelaamaan selkä seinää vasten.
Moneen kertaan todettu tosiasia on, että Parisen ja Kovaltshukin tehojen korvaaminen ei ole se kovin urakka, vaan löytää ne ukot, jotka pystyvät menestyksellä pelaamaan vastustajan parhaita vastaan. Viime kaudella nähtiin, mitä tapahtuu, kun pari kolme top 6 -hyökkääjää putoaa pelistä pois. Lou Lamoriello on paikannut tätä puutetta ja nyt 1-2 loukkaantumista ei vielä keikuta venettä nurin. Ilmassa on kuitenkin kysymys siitä, miten hyvin uudet kasvot ja omat nuoret pystyvät ottamaan vastuulleen hyökkäyspelin.
Koodi:
[B]Devilsin leiriryhmä
Maalivahdit[/B]
30-Martin Brodeur
35-Cory Schneider
40-Keith Kinkaid
50 Scott Wedgewood
55-Maxime Clermont
60-Anthony Brodeur
[B]Puolustajat
NHL-rinki[/B]
2-Marek Zidlicky-D
5-Adam Larsson-D
6-Andy Greene-D
7-Mark Fayne-D
10-Peter Harrold-D
24-Bryce Salvador-D
28-Anton Volchenkov-D
32-Eric Gelinas-D
33-Alexander Urbom-D
34-Jon Merrill-D
[B]AHL- ja junioriosasto[/B]
36-Damon Severson-D
37-Seth Helgeson-D
38-Brandon Burlon-D
39-Dan Kelly-D
41-Harry Young-D
42-Corbin McPherson-D
43-Reece Scralett-D
44-Raman Hrabarenka-D
[B]Hyökkääjät
NHL-rinki[/B]
8-Dainius Zubrus-RW
9-Mattias Tedenby-RW
11-Stephen Gionta-C
14-Adam Henrique-C
15-Harri Pesonen-RW
16-Jacob Josefson-C
17-Michael Ryder-RW
18-Steve Bernier-RW
19-Travis Zajac-C
20-Ryan Carter-LW
21-Andrei Loktionov-C
22-Krys Barch-LW
23-Tim Sestito-C
25-Rostislav Olesz-LW
26-Patrik Elias-LW
29-Ryane Clowe-LW
68-Jaromir Jagr-RW
[B]AHL- ja junioriosasto[/B]
45-Cam Janssen-RW
46-Ben Thomson-LW
47-Graham Black-C
48-Rod Pelley-C
49-Stefan Matteau-LW
51-Riley Boychuk-LW
52-David Wohlberg-C
54-Mike Hoeffel-LW
56-Mike Sislo-RW
57-Chris McKelvie-LW
58-Joe Whitney-RW
59-Reid Boucher-RW
61-Darcy Zajac-C
62-Remy Giftopoulos-LW
63-Ryan Kujawinski-C
64-Myles Bell-RW
65-Ben Johnson-C
Devilsin harjoitusotteluiden ohjelma
16.9. Rangers kotona
19.9. Islanders kotona
21.9. Islanders vieraissa
23.9. Canadiens vieraissa
24.9. Flyers vieraissa
26.9. Flyers kotona