New Jersey Devils 2013–2014

[Henkka]

Brunnerin perässä siellä nyt ollaan.

Devils pursuing Red Wings’ Damien Brunner? - Fire & Ice

 

[Tkachuk7]

Onhan tämä uutinen vähän sellaista "unreal" -osastoa.

Kovalchukilla tietty on jo nyt rahaa enemmän kuin ikinä ehtii käyttää (järkevästi) ja venäjällä tulot pysyy varmasti enemmän kuin kivoina. Mutta mutta;.. tässä on monellakin tapaa ennakkotapauksen hajua.

Devilsin kannalta harmittaa, mutta NHL ei sinänsä menettänyt mitään. Ainakaan toistaiseksi siis.

 

[ms.qvist]

Mitä tähän itse Kovaltsuk-saagaan tulee, niin sen enempää kantaa ottamatta on sanottava, että onneksi Kovaltsuk hoiti tilanteen paremmin kuin muuan Radulov aikoinaan.

Niin olipa itse Kovaltchukin teosta mitä mieltä tahansa niin kaikkiaan hän hoiti tilanteen paljon paremmin ja ammattimaisemmin kuin Radulov ja tästä propsit Kovaltchukin suuntaan.

vlad.

 

[mchi]

Tässä NY Postin artikkelissa nyt on vielä ihan Bill Dalyn sanoilla varmistus siihen, miten tuo hypoteettinen paluu toimisi. Eli vaatisi tosiaan kaikilta managereilta suostumuksen TAI vuoden pelaamattomuuden, jolloin tarvittaisiin silti vielä Devilsin suostumus. Näin vuoteen 2018 asti, mutta tämän jälkeen (Kovalchukin täyttäessä 35), eli kaudesta 2018-19 eteenpäin olisi Kovy vapaa siirtymään takaisin NHL:ään UFA:na ilman suostumuksia.

Tämä kaikki siis ihan vaan ajatusleikkinä, mutta itse en ainakaan usko että Ilyaa enää tullaan änärissä näkemään. Voipahan nyt ainakin spekuloida oikeiden tietojen kanssa, jos sellaista haluaa harrastaa.

Tämä nyt ei ehkä varsinaisesti enää ollut tämän ketjun asiaa, mutta kun täällä keskustelua on tähänkin asti käyty, niin päätin pistää tänne.

 

[Boltning]

Pakko heittää vielä vähän suolaa Devils-fanien fanien haavoille ja antaa osanottoni. Mielestäni ihan Top-3 NHL:n viihdyttävimmistä pelaajasta on kyse ja todella suuri menetys laijille. Harvoja pelaajia nyky NHL-kiekossa, joka uskaltaa haastaa 1vs1 tilanteisiin kiekonmenetyksen uhallakin ja pääsee puolustajista ohi näyttävillä harhautuksilla. Tälläisia pelaajia on änärissä vain kourallinen. Ja kyllähän nuo maalimäärät puhuu puolestaan. Niistä karhunosa vielä roskaporukoissa ilman huipputason pelinrakentajia.

 

[Kirjoittelija]

Sääntöhän tuli vasta uuden CBA:n mukana, mutta se liittyi silti jo aikaisemmin tehtyihin sopimuksiin.

Tarkoitin sitä, että vaikea Devilsin on vuonna 2010 sopimusta rustatessaan ollut ottaa huomioon sääntöä, joka laadittiin vuonna 2012.

 

[San Jose Shark #50]

Mites noin sääntöteknisesti tämä Kovalchukin loikka eroaa case Yashinista?
Yashin näet ei lopuksi saanutkaan pelilupaa IIHF:lta Dynamoon 99-00 kaudelle vaan joutui käkkimään vuoden pelaamatta ja palaamaan sitten Ottawaan pelailemaan sopimuksensa viimeiset kaudet pois alta. Senators tietty treidasi Yashinin myöhemmin Islandersille ja Islanders teki mottipäisiä sopimuksia niin Yashinin kuin muutaman muunkin kanssa, mutta se ei taas kuulu tähän.

 

[Noppa10]

Mites noin sääntöteknisesti tämä Kovalchukin loikka eroaa case Yashinista?
Yashin näet ei lopuksi saanutkaan pelilupaa IIHF:lta Dynamoon 99-00 kaudelle vaan joutui käkkimään vuoden pelaamatta ja palaamaan sitten Ottawaan pelailemaan sopimuksensa viimeiset kaudet pois alta. Senators tietty treidasi Yashinin myöhemmin Islandersille ja Islanders teki mottipäisiä sopimuksia niin Yashinin kuin muutaman muunkin kanssa, mutta se ei taas kuulu tähän.

Ei kai siinä mitään sen ihmeellisempää pitäisi olla. Kovalchuk ja Devils purkivat sopimuksen yhteisymmärryksessä, ja Devils "suostui" ottamaan sanktiot tästä (sopimuksesta) vastaan. Itse en ainakaan näe mitään pykälää, jonka avulla kukaan voisi Kovalchukia kieltää pelaamasta SKA:ssa.

Eikös Yashinin keissi ollut nimenomaan se, että Ottawa olisi halunnut miehen pelaavan NHL:ssä, mutta Yashin itse kieltäytyi? Tällöinhän IIHF oystyi helposti määräämään Yashinin pelikieltoon, koska tällä oli voimassaoleva sopimus Senatorsin kanssa.

 

[Walkin]

Kovaltshukin lähipiiri: Hän aikoo palata vielä NHL:ään

Sportti.com sivulta löytyi tuollainen juttu. Jos mies nyt oikeasti vielä joku pv aikoo palata NHL:ään niin toivottavasti tulee Devilsiin ja vielä semmoisella kunnon alesopimuksella, mutta vähän epäilen kyllä, että kyseistä kaveria ei enään NHL:ssä nähdä.

 

[dali]

Palataanpa muutaman ajatuksen kanssa vielä case-Kovaltshukiin. Lainaan SaucerPassin viestiä, koska siinä on esitetty paljon niitä kysymyksiä, joita olen hiljaa mielessäni miettinyt.

Mitä Devils tässä oikeasti menettää muuta kuin ensi vuoden ykkösvarauksena ja 0.3 milliä vuosittaisesta capistään pitkälle tulevaisuuteen? Imagollisesti Kovyn menetystä jopa liioitellaan. Kyllä Devilsin imago on rakentunut kaikkien muiden kuin yksittäisten pelaajien ympärillä. Jos sieltä joku henkilö pitäisi poimia, niin se olisi Don Lou. Pelaajista sitten Marty. Kun puhutaan Devilsistä, tähti on nimenomaan joukkue.

Imagosta viis, sanon minä. Punamustat menetti tärkeimmän kenttäpelaajansa, puutteistaan huolimatta ainutlaatuisen yksilön, jonka ympärille joukkuetta piti rakentaa 2020-luvulle saakka. En nyt väitä, että taivas putoaa niskaan, mutta onhan tämä kova koettelemus, kun Parisen jälkeen toinenkin ykkösketjun talentti jättää joukkueen. Joukkue sitoi tulevaisuutensa Kovaltshukin ympärille ja nyt tämä suunnitelma on hylättävä pakon edessä. Luotto Lou Lamoriellon kykyihin ja osaamiseen on korkealla, mutta ei hänkään taio franchise-pelaajia tuosta noin vain edellisten korvikkeeksi. Tahtoo olla niin, ettei tämän kaliiberin pelaajia korvata, vaan joukkue on rakennettava uusiksi vaihtoehtoisin keinoin.

Devils on ainakin periaatteessa ollut enemmän kuin osiensa summa, mutta tämä romanttinen näkemys tahtoo peittää sen faktan, että Devilsissä on myös aina ollut ensiluokkaisia yksilöitä johtamassa joukkuetta.

Viime kaudella Zach Parisen jättämä aukko palasi kummittelemaan loukkaantumisten yhteydessä ja nyt Kovyn lähdön jälkeen alkavan kauden riskit vaikuttavat ihan samoilta. Terve Devils-miehistö pystyy kilvoittelemaan idän keskikastin sijoituksista, mutta ennestään kapean kärjen loukkaantumiset ovat todellinen riski tänäkin vuonna.

Jossain vaiheessa Kovalchukin sopimus olisi kuitenkin muodostunut riippakiveksi, jonka kauppaaminen on lähes mahdotonta ainakin nykyisen CBA:n aikana. Toki tuo sopimus mammuttimaisuudessaan olisi jatkunut vielä seuraavankin CBA:n aikana. Se olisi ollut iso isku Devilsille, jos Kovalchukin taso olisi laskenut nopeasti motivaatio-ongelmien ja iän vuoksi. Nyt organisaatio selviää käsittämättömän pienellä cap-rangaistuksella.

Aiemmassa viestissäni kirjoitin myös, ettei Kovy varsinaisesti tehnyt seuralle palvelusta. Hänen lähtönsä on valtava menetys, kuten franchise-pelaajien menettäminen yleensä. Olivat Kovyn lähdön syyt sitten lopulta mitkä tahansa (raha, perhesyyt, koti-ikävä, olympialaiset), täytyy kuitenkin nostaa hattua hänelle suoraselkäisyydestä ja kantista tehdä vaikea päätös ja saattaa tilanne päätökseen Devilsin kanssa. Parempi näin kuin uusi monivuotinen hiljainen ongelma kulisseissa, kuten Scott Niedermayerin kanssa kävi. Olisi ollut joukkueen kannalta sietämätöntä, jos johtava pelaaja ei ole sydämellään mukana, vaan nostaa palkkaa toinen jalka ovenraossa. Eihän siitä edes ole kovin kauaa, kun joukkueen kapteenina oli yksi murjottava kiukkupussi.

Ja jos Kovyn selkä todella on pysyvästi paskana, ratkaisu on myös tällöin palvelus Devilsille.

Ajoitukseltaan sopimuksen purkaminen oli, kuten todettua, ihanteellinen. Devilsin puolelta keskusteluissa on varmasti myös työehtosopimuksen näkökulmasta haluttu, että Kovaltshuk tekee lähtöpäätöksensä kertarysäyksellä, jos hän haluaa enemmän pelata kotimaassaan kuin NHL:ssä.

Monissa kommenteissa on pohdittu, ettei Devilsin kurinalainen ja koruton kulttuuri olisi sopinut Kovaltshukille. Minusta asia ei ollut näin ainakaan yksioikoisesti. Kovaltshuk sitoutui Devilsiin ja ainakin teki kaikkensa lunastaakseen häneen kohdistetut odotukset. Hän olisi voinut valita KHL:n tai jonkin toisen NHL-seuran kesällä 2010, jos Devils olisi tuntunut hänestä huonolta vaihtoehdolta.

Lähtö Venäjälle muuttaa tyystin Kovaltshukin statuksen myös pelaajana. Erityisesti Pietarissa palvotaan maata hänen jalkojensa alla, hän on kiistatta koko sarjan ykköspelaaja ja varsinkin olympialaisten kotikisojen alla maan ykköspelaajiin kuuluvan supertähden paluu on parasta huumetta. New Jerseyssä hän oli (super)tähteydestään huolimatta yksi pelaaja muiden joukossa ja sai elää verrattain rauhassa. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko Kovyn habitus kaukalossa tai sen ulkopuolella merkittävästi tämän ratkaisun myötä.

Kyllähän Devils Ilyasta kuitenkin ehti jo hyötyäkin. Organisaatio tarvitsi supertähteä, kun talouspuolella meni kehnosti, ja kyllähän Ilya oli markkinoitava supertähti. Lisäksi hankkimalla valmiin supertähden jo valmiiseen pakettiin, Lou antoi sille organisaation suurimmalle pelaajalle vielä yhden mahdollisuuden voittaa. Kovin nopeasti on unohtunut Devilsin finaalimatka, vaikka Kings olikin astetta kovempi. Ilyahan noista finaaleista sai kuraa niskaansa, vaikka pelasi selvästi loukkaantuneena. Sopii kysyä, olisiko Devils ikinä selvinnyt niin pitkälle ilman Kovya. Kiitos juuri etupainotteisen sopimuksen Devlis sai Ilyalta tämän uran ehkä kaksi täysvaltaisinta vuotta reilulla cap-alennuksella, joskaan ei palkallisella.

Kovaltshuk hankittiin talvella 2010 joukkueeseen tilanteessa, jossa Lou Lamoriello halusi katkaista monivuotisen epäonnistumisten sarjan pudotuspeleissä. Edellisen työsulun jälkeen Devils ei ollut edennyt kertaakaan toista pudotuspelikierrosta pidemmälle ja se oli sulanut pahasti kahtena edeltävänä keväänä jo ensimmäisellä kierroksella. Kovyn jatkosopimuksessa taas painoivat vahvasti nämä mainitsemasi pr-syyt ja tämä herätti paljon spekulointia, onko hankinta Jeff Vanderbeekin vai Lou Lamoriellon käsialaa.

Lamoriello oli aikanaan avoimesti Kovaltshukille laadittua sopimusta vastaan. Ei niinkään siksi, etteikö Kovaltshuk olisi ehta supertähti, vaan sopimuksen rakenteen ja Kovyn vaatiman palkan takia. Sadan miljoonan dollarin sopimus oli cap hitin puolesta edullinen, mutta samalla se oli muodostumassa taakaksi, koska työehtosopimukseen kirjattiin häntäsopimuksia rokottava recapture-sanktio ja erityisesti siksi, että omistajatilanteen velloessa on käynyt selväksi, etteivät Jeff Vanderbeekin taskut olekaan riittävän syvät sen jälkeen, kun Brick cityn rahamiehet jättivät seuran.

Olet oikeassa siinä, ettei Devils olisi pelannut kevään 2012 finaaleissa ilman Kovaltshukin panosta. Kausi 2011-2012 oli kokonaisuudessaan loistava esitys Kovylta, koska hän pelasi kokonaisvaltaisemmin kuin koskaan aiemmin urallaan. Ehkä Devils olisi laittanut Kingsin vielä ahtaammalle, jos Kovy (ja muutama muu avainpelaaja) olisi ollut edes auttavassa pelikunnossa finaalisarjassa. Mutta jo yksin finaaleihin pääsy oli Devilsiltä huippusuoritus, eikä Devilsin tuhkimotarinaa olisi nähty ilman Kovyn panosta erityisesti Flyersia ja Rangersia vastaan.

Tuo Henkan linkkaama upea yv-maali Rangersin verkkoon on myös hieman ironinen osuma, koska tuo oli niitä harvoja kertoja, kun Kovy oli ylivoimakuviossa ns. omalla paikallaan b-pisteellä.

Edelleenkin seuran, joka ei ole Stanley Cup -finaaleissa edes vieraillut oman elämäni aikana, kannattajana en millään pysty näkemään Ilya-kokeilua niin negatiivisessa valossa, kuin täällä annetaan ymmärtää.

Sehän tässä juuri kaivelee pahiten, että organisaation kasvoiksi megalomaanisella sopimuksella kiinnitetty, ja Devilsin näköiseksi pelaajaksi kasvanut Kovy lähti ja hänen ennenaikaisesti päättynyt aikakautensa muistetaan vuosien kuluttua lähinnä dramaattisesta alusta ja lopusta.

[jatkuu]

 

[dali]

[jatkoa]

Vielä pari sanaa cap-rangaistuksista ja kesän 2012 varausvuoron säilyttämisestä.

Devilsin liigalta saamassa rangaistuksessa voi nähdä ilmeisen capin kiertämisrangaistuksen ohella myös sellaisen piirteen, että Kovaltshukin sopimuksen ensimmäinen versio oli viimeinen pisara ja liigan päätökseen vaikutti myös Devilsin toistuva liikkuminen työehtosopimuksen harmaalla alueella ennen Kovyn sopimus-saagaa. Lamoriellohan oli tehnyt muutamia närää herättäneitä peliliikkeitä saadakseen joukkueen palkkakaton alle, kuten Vladimir Malakhovin sopimuksen hautaamisen Sharksiin, harjoittanut luovaa IR-listan käyttöä Alexander Mogilnyn ja Richard Matvichukin kanssa ja dumpannut Dan McGillisin sopimuksineen farmiin.

Sinänsä liigan toiminta näiden eläkesopimusten kanssa oli kaksinaamaista puuhastelua ennen nykyistä työehtosopimusta ja enimpien porsaanreikien ja tulkinnanvaraisuuksien tukkimista. Kovaltshukin diili on edelleen ainoa, josta on annettu rangaistus. Liigan toimettomuus ja ympäripyöreästi kirjoitettu työehtosopimus avasivat oven näille häntäsopimuksille, joihin sitten liiga tai vielä vähemmän pelaajayhdistys halusivat jälkikäteen puuttua. Ymmärrän kyllä, miksi liiga puuttui Kovyn sopimukseen ja antoi siitä rangaistuksen, mutta liigan uskottavuutta söi se, ettei se puuttunut muihin vastaavalla tavalla cappihyötyä tavoitteleviin sopimuksiin, tai alun alkaen kieltänyt niitä. Viimeinen naula arkkuun oli, että Devilsin saamasta rangaistuksesta huolimatta meininki jatkui käytännössä entiseen malliin kesällä 2011 ja 2012, sillä erotuksella tosin, että liiga nyökkäsi hyväksyvästi uusille eläkesopimuksille ja myös sellaisille, joissa kikkaillaan vuosittaisina kertakorvauksina maksettavien avokätisten allekirjoitusbonusten kanssa.

Liigan perimän ykköskierroksen varausvuoron luovuttamisesta on kirjoitettu jo moneen kertaan, mutta tässä nyt vielä se, miten minä asian näen. Jos ykkösvarauksen luovuttamisessa kyse olisi vain varausvuoron luovuttamisesta, kesän 2012 ykkösvaraus olisi ollut helppo valinta. Joukkueen rakentamisesta vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta spekuloida, vaan päätös on tehtävä joukkueen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Devilsin päätyminen lottery-joukkueeksi kesällä 2014 on monen sattuman summa, eikä päätöstä voi tehdä sillä perusteella, että menestys saattaa olla odotettua heikompaa. Devils piti kesän 2012 ykkösvuoron, koska sillä oli/on tarve saada NHL-tason hyökkääjälupaus kasvamaan taustalle. Vuosien 2014-2016 välillä NHL:ään tulevalla pelaajalla on Devilsille varsinkin nykytilanteessa huomattavasti suurempi arvo kuin vuoden 2014 ykkösvarauksella, joka ehkä saattaa vakiinnuttaa paikkansa ammattilaisena joskus vuonna 2017-2018. Toisaalta päätöksen lähtökohtana on myös ollut se, että Devils on pudotuspelijoukkue, jolloin luovutettava vuoro on suhteellisen myöhäinen.

Tässä keskustelussa Devilsin ykkösvarauksen luovuttamisessa monien kommenteissa toistuu jälleen varausvuorojen ja prospektien yliarvostus. Menestyviä (tai menestykseen pyrkiviä) joukkueita yhdistää se, että vastuunkantajat ovat ensisijaisesti veteraanipelaajia, ja että joukkueiden runko on ollut useamman kauden ajan yhdessä. Junnut nousevat parhaiten vastuunkantajiksi kilpailun kautta. Olkoot NHL-joukkueeseen tyrkyllä olevat nuoret sitten miten lahjakkaita, he ovat vasta alkutaipaleella matkallaan NHL-ammattilaisiksi.

Myös tästä näkökulmasta katsottuna Kovyn (ja Parisen) menetys on huono asia Devilsin kannalta. Heidän lähtönsä sotkee hyökkäyksen roolitukset ja pakottaa pelaajia joko liian suuriin tai vääriin rooleihin. Ihanteellinen tapa ajaa nuoria pelaajia sisään isompiin rooleihin on luoda kilpailuasetelmia pelipaikoista, joita Devilsin hyökkäyksessä ei tällä hetkellä hirveästi ole luvassa.

 

[Dissonanssi]

Liigan perimän ykköskierroksen varausvuoron luovuttamisesta on kirjoitettu jo moneen kertaan, mutta tässä nyt vielä se, miten minä asian näen. Jos ykkösvarauksen luovuttamisessa kyse olisi vain varausvuoron luovuttamisesta, kesän 2012 ykkösvaraus olisi ollut helppo valinta. Joukkueen rakentamisesta vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta spekuloida, vaan päätös on tehtävä joukkueen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Devilsin päätyminen lottery-joukkueeksi kesällä 2014 on monen sattuman summa, eikä päätöstä voi tehdä sillä perusteella, että menestys saattaa olla odotettua heikompaa. Devils piti kesän 2012 ykkösvuoron, koska sillä oli/on tarve saada NHL-tason hyökkääjälupaus kasvamaan taustalle. Vuosien 2014-2016 välillä NHL:ään tulevalla pelaajalla on Devilsille varsinkin nykytilanteessa huomattavasti suurempi arvo kuin vuoden 2014 ykkösvarauksella, joka ehkä saattaa vakiinnuttaa paikkansa ammattilaisena joskus vuonna 2017-2018. Toisaalta päätöksen lähtökohtana on myös ollut se, että Devils on pudotuspelijoukkue, jolloin luovutettava vuoro on suhteellisen myöhäinen.

Mielestäni tässä ajattelutavassa hieman oi'otaan mutkia. Joskin tässä tulisi ensinnäkin pystyä tarkalleen sanomaan, millainen Devils-organisaation urheilullinen strategia on.

Mitä tulee Devils-organisaatioon n. suunnilleen 2000-luvun alusta, niin näen siinä paljon samaa kuin mitä Sabres-organisaatiossa Pegulan tuloon asti. Siis urheilupuolen strategian osalta, vaikkakin Devils-organisaatio eittämättä on tätä strategiaa paremmin toteuttanut. Linjaukseen on varmasti vaikuttanut pitkälti taloudellisten (ja muiden) resurssien niukkuus.

Kyse on siis pitkälti varsin lyhytjänteisestä lähestymistavasta, jossa helpommin ollaan valmiita luopumaan "tulevaisuudesta" valmiiden pelaajien muodossa, jolloin joukkueen rakentaminen on pakostakin varsin reaktiivista, koska markkinat määrittävät pitkälti toimintavaihtoehdot.

Mielestäni tällä tavalla on vain hyvin hankala saada _pitkäkestoista_ menestystä aikaiseksi, vaikka yksittäiset suonenvedot ovat täysin mahdollisia. Kovalchuk-treidi oli aika poikkeus siinä mielessä, että franchise-tason pelaajia on todella vaikea ja harvinaista saada treidien muodossa. Melkeinpä ainoa tapa niitä on saada joko vapailta markkinoilta (tämäkin vaihtoehto on kuihtunut viime vuosina varsin paljon) tai sitten varata niitä itse.

Tästä päästään tuohon strategiseen linjaukseen, mikä nähdäkseni mahdollistaa ainoastaan kakkoskorin pelaajahankinnat (esim. Ryder ja Clowe). Sikäli siis tuon 29. pickin pitäminen saattoi olla johdonmukaista, mutta kokonaan toinen asia on se, että onko kyseinen strategialinjaus kuinka perusteltu huomioiden realiteetit, mitä tulee pelaajamarkkinoihin yms. Nimittäin mielestäni on täysin perusteltua sanoa, että tuon pickin pitäminen oli ennen muuta lyhytnäköinen ratkaisu, vaikka se saattoikin olla johdonmukainen.

Tässä keskustelussa Devilsin ykkösvarauksen luovuttamisessa monien kommenteissa toistuu jälleen varausvuorojen ja prospektien yliarvostus. Menestyviä (tai menestykseen pyrkiviä) joukkueita yhdistää se, että vastuunkantajat ovat ensisijaisesti veteraanipelaajia, ja että joukkueiden runko on ollut useamman kauden ajan yhdessä. Junnut nousevat parhaiten vastuunkantajiksi kilpailun kautta. Olkoot NHL-joukkueeseen tyrkyllä olevat nuoret sitten miten lahjakkaita, he ovat vasta alkutaipaleella matkallaan NHL-ammattilaisiksi.

En tiedä, mitä tarkoitat tuolla prospektien ja pickien yliarvostamisella. Jos tarkoitat sitä, että lähestulkoon aina esim. ykköskierroksen kaverin oletetaan saavuttavan täyden potentiaalin ja olevan se franchise-palanen, niin siinä suhteessa olen samaa mieltä. Kuitenkin prospectit ja pickit ovat (nykyään) niitä ainoita tapoja saada franchise-palasia.

Kuitenkin lähtökohtaisesti myöskin prospect-poolin voidaan sanoa muistuttavan omalta osaltaan osakesalkkua, ja mitä enemmän on hajautusta (pickejä) sitä todennäköisimmin sieltä joku saavuttaa edes lähelle täyttä potentiaaliansa. Tottakai nämä top-3-pickit ovat asia erikseen, koska ovat jo tilastollisestikkin aika paljon varmempia kuin muut.

Tämän lisäksi (mielestäni täysin oikea) havaintosi siitä, että prospectien sisäänajo ei välttämättä ole tehokkainta siten, että laitetaan joukkueellinen junnuja pelaamaan minuutteja ja rooleja, joihin heistä ei ole, ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että niitä laatuprospecteja on syytä olla. Havaintosi koskee siis ennemminkin metodia tämän prospect-poolin kasvattamisesta, ei niinkään itse tämän poolin tärkeyttä.

Tämän lisäksi, jos katsoo noita pitkähköön menestyneitä joukkueita (esim. Boston, Pens, Chicago ja Kings), niin voi nopeasti huomata, että näiden joukkueiden avainpelaajat on draftattu itse. Päälle ollaan sitten treideillä hankittu täydentäviä palasia. Toisin sanoen onnistunut draftaaminen on ollut avainasemassa, ja draftaaminen ei luonnollisesti onnistu ilman pickeja.

Näistä huomioista johtuen tulen kieltämättä seuraamaan Devils-organisaation etenemistä mielenkiinnolla, koska, kuten aikaisemmin totesin, Sabres-organisaatiossa otettiin selkeä strateginen linjanmuutos (toki resurssien mahdollistamana), kun taas Devils-organisaatio mitä ilmeisimmin jatkaa samaa linjaa. Lou on eittämättä ollut pätevä toteuttamaan tähän asti linjaustaan, mutta itse epäilen, että ylipäänsä strateginen linjaus on hieman outdated. Minun on siis vaikea uskoa, että Devils tulee olemaan moneen, moneen vuoteen jatkuva, legitiimi-contender. Pelaajamateriaali on vain auttamatta liian köykäinen siihen, vaikka toki yksittäisiä suonenvetoja jopa todennäköisesti tulee. Aika kuitenkin näyttää sen ohella, että strategisen linjauksen toteutus on tietenkin avainasemassa yhtälailla.

 

[dali]

Tässä lyhyesti vastaus edelliseen.

Kommenttini Devilsin valinnasta käyttää kesän 2012 ykkösvaraus oli lähinnä vastine viesteihin, joissa tätä ratkaisua pidettiin perusteettomana. Jos sen haluaa erityisesti nähdä osana suurempaa strategista linjaa, joutuu väistämättä pettymään.

Päätelmien tekeminen yksittäisten pelaajahankintojen tai yhden varausvuoron perusteella on muutenkin vähän heikolla pohjalla, saati nyt, kun ykkösvarauksen kohdalla arvioidaan poikkeustilannetta. Clowe ja Ryder ovat hyvin tyypillisiä heinäkuun pelaajahankintoja mille tahansa seuralle, jonka pitää täydentää hyökkäystään. Samoin ykkösvaraus Stefan Matteau edustaa vain välillisesti suurempaa kokonaisuutta, paitsi osana keskustelua eri pelaajatyyppien sisäänajosta Devilsissä tai David Conten johtaman kykyjenetsintäryhmän tavasta etsiä Devilsin organisaation muokattavaksi soveltuvia pelaajia.

Prospektien ja varausvuorojen yliarvostuksella tarkoitan ensisijaisesti sitä, että korkealla varausvuorolla oletetaan joukkueen saavan automaattisesti huippulupaavan nuoren, ja näiden huippulupaavien nuorten oletetaan automaattisesti saavuttavan potentiaalinsa ja toisaalta heiltä helposti odotetaan veteraanipelaajan suoritusta heti, kun nimi ilmestyy NHL-joukkueen kokoonpanoon.

Laadukkaalla prospektiosastolla on toki arvoa, siitä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Prospektiosaston määrä ja laatu ja nuorten sisäänajo eivät kuitenkaan ole mitään erillisiä saarekkeita, vaan kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Aiemmat kommenttini esimerkiksi Mängimiehen kanssa käydyssä keskustelussa viittasivat siihen, ettei prospektiosasto vielä itsessään tarkoita kovin paljoa, vaan on pelkkää potentiaalia. Vasta nuorten suunnitelmallinen ja oikeanlainen sisäänajo tekee nuorista merkityksellisiä. Ja vielä silloinkin menestys on epävarmaa.

Devilsin urheilullisen stragian voi pelkistää kahteen sanaan: Win now. Niin on ollut jo yli 25 vuoden ajan, kun Lou Lamoriello on johtanut Devilsiä. Tämä ideologia ohjaa kaikkea seuran toimintaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lamoriellon merkittävin ja kauaskantoisin ansio on ollut luoda seuraan kulttuuri, jossa win now on sanojen sijaan tekoja. Mukaan mahtuu paljon kompromisseja ja lyhyen aikavälin ratkaisuja ja reagointeja muuttuviin tilanteisiin, mutta samojen tilanteiden ääressä muutkin seurat ovat.

 

[Kirjoittelija]

Tämän lisäksi, jos katsoo noita pitkähköön menestyneitä joukkueita (esim. Boston, Pens, Chicago ja Kings), niin voi nopeasti huomata, että näiden joukkueiden avainpelaajat on draftattu itse. Päälle ollaan sitten treideillä hankittu täydentäviä palasia.

Itse laskisin Charan, Tim Thomasin ja Raskin mieluummin avainpelaajiksi kuin täydentäviksi pelaajiksi, mutta toki Bruinsilla on paljon omiakin varauksia.

 

[Ralph]

Itse laskisin Charan, Tim Thomasin ja Raskin mieluummin avainpelaajiksi kuin täydentäviksi pelaajiksi, mutta toki Bruinsilla on paljon omiakin varauksia.

Hossa, Carter ja Richards eivät myöskään mitään täytepelaajia olleet mestaruuden voittaessaan.

 

[Dissonanssi]

Päätelmien tekeminen yksittäisten pelaajahankintojen tai yhden varausvuoron perusteella on muutenkin vähän heikolla pohjalla, saati nyt, kun ykkösvarauksen kohdalla arvioidaan poikkeustilannetta. Clowe ja Ryder ovat hyvin tyypillisiä heinäkuun pelaajahankintoja mille tahansa seuralle, jonka pitää täydentää hyökkäystään. Samoin ykkösvaraus Stefan Matteau edustaa vain välillisesti suurempaa kokonaisuutta, paitsi osana keskustelua eri pelaajatyyppien sisäänajosta Devilsissä tai David Conten johtaman kykyjenetsintäryhmän tavasta etsiä Devilsin organisaation muokattavaksi soveltuvia pelaajia.

Ryderin hankinta oli mielestäni perusteltu "tyypillisenä täydennyksenä", koska sopimuksen pituus ja caphit olivat maltillisia. Clowen sopimus ei taas millään tähän sapluunaan mene. Sopimus mallia 5/5 Clowenkaltaiselle pelaajalle ei ole kyllä nähdäkseni kovinkaan perusteltu, ellei hänestä ajatella sitten takuuvarmaa contendertason top-6-hyökkääjää. Tuollainen sopimus taasen on aivan liian kallis bottom-6-tason hyökkääjälle. Nyt kun eletään cap-ajassa (puhumattakaan sitten Devilsin taloudellisesta tilanteesta ylipäänsä), niin tuollainen sopimus jopa todennäköisesti on riippakivenä viimeistään muutaman vuoden kuluttua, mikä taas hankaloittaa muuta joukkueen rakennusta.

Prospektien ja varausvuorojen yliarvostuksella tarkoitan ensisijaisesti sitä, että korkealla varausvuorolla oletetaan joukkueen saavan automaattisesti huippulupaavan nuoren, ja näiden huippulupaavien nuorten oletetaan automaattisesti saavuttavan potentiaalinsa ja toisaalta heiltä helposti odotetaan veteraanipelaajan suoritusta heti, kun nimi ilmestyy NHL-joukkueen kokoonpanoon.

Laadukkaalla prospektiosastolla on toki arvoa, siitä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Prospektiosaston määrä ja laatu ja nuorten sisäänajo eivät kuitenkaan ole mitään erillisiä saarekkeita, vaan kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Aiemmat kommenttini esimerkiksi Mängimiehen kanssa käydyssä keskustelussa viittasivat siihen, ettei prospektiosasto vielä itsessään tarkoita kovin paljoa, vaan on pelkkää potentiaalia. Vasta nuorten suunnitelmallinen ja oikeanlainen sisäänajo tekee nuorista merkityksellisiä. Ja vielä silloinkin menestys on epävarmaa.

Tästä ollaan lienee pitkälti samaa mieltä.

Devilsin urheilullisen stragian voi pelkistää kahteen sanaan: Win now. Niin on ollut jo yli 25 vuoden ajan, kun Lou Lamoriello on johtanut Devilsiä. Tämä ideologia ohjaa kaikkea seuran toimintaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Lamoriellon merkittävin ja kauaskantoisin ansio on ollut luoda seuraan kulttuuri, jossa win now on sanojen sijaan tekoja. Mukaan mahtuu paljon kompromisseja ja lyhyen aikavälin ratkaisuja ja reagointeja muuttuviin tilanteisiin, mutta samojen tilanteiden ääressä muutkin seurat ovat.

Pitkän ja lyhyen tavoitteet vaan ovat väistämättä usein ristiriidassa toistensa kanssa, ja olen antanut itselleni ymmärtää, että keskimäärin Lou painottaa lyhyen aikavälin tavoitteita. Se on eittämättä ollut toimivaa tähän asti. Kuitenkin, kuten totesin, mielestäni vallitseva ympäristö on muuttunut hyvin paljon ihan nyt vaikka viimeisen 5 vuoden aikana hyvin paljon, ja onkin mielenkiintoista nähdä, toimiiko tämä sama strategia enää.

Viimeisten vuosien aikaan eritoten hyökkäyspäästä on lähtenyt aika tavalla laatua pois, eikä tätä vajetta olla nähdäkseni ainakaan toistaiseksi pystytty paikkaamaan. Elias ja Zubruskin ovat jo ehtoopuolella. Ryder ja Clowe eivät vain mielestäni millään tasolla ole sellaisia top-6-tason avainhyökkääjiä, joilla oltaisiin legitiimi contender. Eritoten kun Zajacin ei voida sanoa olevan prima facie -franchise-sentteri - ainakaan vielä.

Sivu silmällä kuitenkin ehdottomasti tätä asiaa täytyy seurata.

 

[Dissonanssi]

Itse laskisin Charan, Tim Thomasin ja Raskin mieluummin avainpelaajiksi kuin täydentäviksi pelaajiksi, mutta toki Bruinsilla on paljon omiakin varauksia.

Nämä ovat eittämättä aina määrittelykysymyksiä. Tosin sen verran sanoisin, että Chara ehdottomasti lukeutuu (tai ainakin on lukeutunut) ihan kulmapalasiin, koska koko puolustus käytännössä voidaan/ollaan voitu rakentaa Charan varaan. Maalivahdit ovat aina tässä suhteessa hankalempia arvioida. En kuitenkaan näkisi Thomasia/Raskia sen tason maalivahdeiksi, että koko joukkueen pelitapaa voitaisiin rakentaa heidän tasonsa varaan. Tällaisia toki on jopa NHL:n modernissa historiassa sangen harvassa.

Hossa, Carter ja Richards eivät myöskään mitään täytepelaajia olleet mestaruuden voittaessaan.

Mielestäni kyseiset pelaajat ovat juuri niitä täytepalasia. He eivät ole yksittäin sitä ydinrunkoa, jonka varaan contender-joukkue rakennetaan. Se ei tarkoita, etteivätkö he voisi olla jopa todella tärkeässä roolissa esim. playoffeissa. Esimerkiksi nyt vaikka Kopitarin/Doughtyn sekä Toewsin/Keithin tasoisia palasia on käytännössä jopa mahdoton saada treidaamalla. Koska viimeksi on liikkunut treidissä Norris-tason puolustaja tai eliittisentteri? Joe Thornton tulee viimeisimpänä mieleeni.

Hieman havainnolistakseni voin todeta, että esim. Buffalossa ei ole tällä hetkellä ainoatakaan pelaajaa (ei edes Vanek, joka tosin on eittämättä loistava täytepelaaja contenderin top-6-osastoon), jonka voisin luokitella franchise-palaseksi.

edit. Vielä tärkeimpänä pointtina unohtui mainita se, että näiden "täytepalasten" hankkiminen vaatii lähes järjestäen omia, vähintään hieman jo realisoituneita laatupalasia toiseen suuntaan (kuten Carterin ja Richardsin tapaukset osoittavat). Tämän lisäksi muissa kuin poikkeustapauksissa näiden huippu UFA-pelaajien saaminen edellyttää jo muuten vahvaa joukkuetta. Niitäkään kun ei edes puhtaalla rahalla saa.

 

[larzzon]

->Bruins on rakennettu pidemmän aikaa maalivahdin, kahden pakin ja kahden sentterin varaan. Määrittelykysymys että ovatko nämä avainpelaajia vai mitä, mutta nämä ovat joukkueen runko. Omia varauksia tästä rungosta ovat olleet viime vuosina vain sentterikaksikko.

 

[Caston]

Twitterissä kertoilevat Jagr:in olevan tulossa Paholaisiin. Huomenna viimeistään julkistus. Mielipiteitä saapumisesta? Mun mielestä erikoinen valinta Jagrilta, kun ei ole kyseessä todellinen contender- tiimi.

 

[Samsonov]

Twitterissä kertoilevat Jagr:in olevan tulossa Paholaisiin. Huomenna viimeistään julkistus. Mielipiteitä saapumisesta? Mun mielestä erikoinen valinta Jagrilta, kun ei ole kyseessä todellinen contender- tiimi.

Haluaakohan ikämies-Jagr mieluummin itäiseen konferenssiin pelaamaan 82 ottelun runkosarjan? Vähemmän matkustamista, divisioonavastustustajat "illaksi kotiin" - matkan päässä.

 

[Stonemaki]

Twitterissä kertoilevat Jagr:in olevan tulossa Paholaisiin. Huomenna viimeistään julkistus. Mielipiteitä saapumisesta? Mun mielestä erikoinen valinta Jagrilta, kun ei ole kyseessä todellinen contender- tiimi.

Mikäli pitää paikkansa, niin kyllä mulle oikeestaan kelpaa ihan hyvin. Varmaankin vuoden diili ja liksaa $3-4m. Ryder ja Jagr ovat lähes varmoja 40-50 pisteen miehiä ja paikkaavat Kovalchukin menetystä hyvin. Clowe on Clarksonin korvaaja. Ihan hyvää reagointia Loulta toteutuessaan. Brunner tuskin tulossa, mikäli Jagrin hankinta pitää paikkansa.

Schneiderin hankinta sekä mm. Eliaksen ja Zubruksen jatkot tehtynä, joten ihan ok fiilikset. Puolustus vähän kapea, mutta rohkeesti nuorille (Larsson + Gelinas) isoa roolia.

 

[Kirjoittelija]

Twitterissä kertoilevat Jagr:in olevan tulossa Paholaisiin. Huomenna viimeistään julkistus. Mielipiteitä saapumisesta? Mun mielestä erikoinen valinta Jagrilta, kun ei ole kyseessä todellinen contender- tiimi.

Vuosi sitten se meni Starsiin, joka ei tainnut ihan mestarisuosikkeja olla sekään. Eli ei ne menestysmahdollisuudet välttämättä Jagrille ole kaikki kaikessa.

 

[Calgaryman]

Eli ei ne menestysmahdollisuudet välttämättä Jagrille ole kaikki kaikessa.

Ja voihan sitä siirtorajan kynnyksellä vaihtaa seuraa ja mennä jahtaamaan Cupia varmaan contanderiin, jos siltä tuntuu.

Jagerin Dallasiin menohan johtui siitä, että hän halusi joukkueeseen jolla oli tarjota isoa roolia. Mielestäni aivan ymmärrettävä syy seuravalinnalle.

 

[Kirjoittelija]

Ja voihan sitä siirtorajan kynnyksellä vaihtaa seuraa ja mennä jahtaamaan Cupia varmaan contanderiin, jos siltä tuntuu.

Edellyttäen, että joku contender Jagrin vielä ensi maaliskuussa haluaa.

 

[dali]

Jos Jagr nyt sitten todella tulee, niin Devils saisi ihan nimekkään laastarin paikkaamaan hyökkäyksen puutteita kiekollisella puolella ja erikoistilanteissa. Nyökkään hyväksyvästi #68:n kiinnittämiselle mielellään yksivuotisella sopimuksella. Tuon sopimuksen päättyessä pelaajamarkkinat ovat taas erinäköiset ja joukkueen sisäiset tarpeet ovat paremmin selvillä, kun nähdään esimerkiksi Larssonin, Henriquen ja Loktionovin kaltaisten pelaajien kehityksen suunta.

Mitä tulee Ryane Clowen hankintaan, niin hänenlaisensa pelaajan hankinta muodostui erityisen tarpeelliseksi Clarksonin lähdön vuoksi. Ymmärtääkseni Lou Lamoriello on ollut kiinnostunut Clowesta jo vuosien ajan. Hänet haluttiin Devilsiin ja nyt hankinta onnistui vapailta markkinoilta. Clowen hankintaa voidaan pitää myös parannuksena, koska hän soveltuu Clarksonia paremmin kahteen ensimmäiseen ketjuun. Hän ei yksilönä toki ole huipputason pelaaja, tai ydinpelaaja tarkoittamassasi merkityksessä. Oleellista on, että Pete DeBoerilla on Clowen ansiosta enemmän mahdollisuuksia roolittaa hyökkääjiä ja kokonaisia ketjuja. Devilsin pelitavassa eräs keskeinen tavoite on pakottaa vastustaja kaksinkamppailuihin ja viedä tila, aika ja pelihuumori vastustajalta. Tämän suunnitelman menestyksekkääseen toteuttamiseen ja taitoyksilöiden auttamiseen tarvitaan Zubrusin ja Clowen kaltaisia pelaajia. Voisi hyvin kuvitella, että Travis Zajac on Clowen hankinnasta mielissään varsinkin, jos tämä sijoitetaan samaan ketjuun. Zajacin parhaat ominaisuudet tulevat esiin suoraviivaisten ja kaksinkamppailuissa viihtyvien pelaajien kanssa, kuten Parisen ja Langenbrunnerin kanssa nähtiin.

Keskustelussa Ryane Clowesta on paljon samoja piirteitä kuin kesällä 2007, jolloin Scott Gomez lähti vuolemaan taaloja Rangersiin ja nimekkäin hankinta hyökkäykseen oli Dainius Zubrus. Devils ei tuolloinkaan hankkinut lähtijän tilalle suoranaista korvaajaa, vaan paikkasi organisaatiota vaivanneen kaksinkamppailuvoiman puutetta ja muokkasi Devilsin hyökkäyksestä enemmän halutunlaista kiinnittämällä Zubrusin pitkällä sopimuksella. Yksi keskeinen syy kevään 2007 pudotuspelien aikaiselle päätökselle oli Senatorsin sahalaitaosasto. Devils ei pystynyt vastaamaan Mike Fisherin, Chris Nealin ja kumppaneiden antamaan paineeseen ja hävisi paljon kaksinkamppailuja Senatorsin duunareille.

Sitten vielä pari sanaa tuosta strategiasta ja painotuksista aikajänteellä nykyhetki seuraava vuosikymmen. Lyhyen tähtäimen menestyksen tavoittelu ja sen tarpeisiin vastaaminen on tietysti sitä toimintaa, joka näkyy eniten ulospäin ja jota Devilsissä toki painotetaan paljonkin. Lyhyen aikavälin menestyksen tavoittelu on sinänsä itseisarvo, mutta samalla samalla keino, jonka avulla toteutetaan tavoitetta pysyä huipulla pitkään. Joukkueen avainpelaajat ja organisaation taustahenkilöt on mahdollista kiinnittää pitkäksi aikaa, kun organisaation teot vastaavat puheita. Toisaalta (pelkistettynä) win now -ajattelu myös tuottaa ja ylläpitää seurakulttuuria, jota ilman mitään tavoitteita ei voi saavuttaa.

edit. Devilsille menestys on ollut elinehto, jotta se on pystynyt vakiinnuttamaan paikkansa New Yorkin alueen urheilumarkkinoilla. Menestys ylipäänsä on taannut seuran toimintaedellytykset. Vuoden 1995 Stanley Cup -mestaruus saattoi olla ratkaiseva tekijä, joka piti seuran New Jerseyssä, sillä yksikään poliitikko ei luonnollisesti halunnut saada niskaansa mainetta päättäjänä, jonka takia Devils jätti New Jerseyn. Pitkäaikainen menestys loi osaltaan mahdollisuudet Prudential Centerin rakentamiseen, joka lopullisesti vakiinnutti organisaation New Jerseyhyn.

Muuta pientä

- Devils nimesi uudeksi apuvalmentajaksi Mike Folignon. Tuttuun tapaan Lou Lamoriello ja Pete DeBoer kehuvat kilvan, millainen laatupersoona Foligno on (ei sillä, etteikö hän olisi). Folignon roolista ja vastuista valmennusryhmässä ei vielä ollut puhetta.

- Devils on tehnyt tällä viikolla yksivuotiset jatkosopimukset Jacob Josefsonin, Keith Kinkaidin ja Mike Sislon kanssa. Josefsonin sopimus on yhdensuunnan sopimus, jonka arvo on 725 000 taalaa eli identtinen Andrei Loktionovin sopparin kanssa. Kinkaidin ja Sislon diilit ovat kahdensuunnan sopimuksia ja molempien NHL-palkka on 550 000 dollaria.

- Adam Henriquen sopimuksen pitäisi myös alkaa olla pulkassa. Henrique kommentoi torstaina, että sopimus on syntymässä lähiaikoina. Neuvottelujen kohteena oli ensisijaisesti sopimuksen kesto.

- Ensi kauden otteluohjelma on Devilsille sekä hyvä että huono. Hyvää on kevyt matkaohjelma, mutta tätä etua tasapainottaa peräti 22 back to back -peliä.

- Sokerina pohjalla Patrik Eliaksen haastattelu, jossa hän sanoo tavoilleen uskollisena suorat sanat Jaromir Jagrin hankinnasta sekä kertoo näkemyksensä case Kovaltshukista. Tässä Google-kääntäjän avulla tehty karkea tiivistelmä. Eliaksen mukaan Kovyn tehoja on vaikeaa korvata, mutta puolustuspelissä Kovy ei ollut kovin hyvä. Lisäksi Elias sanoo, ettei Kovy sopeutunut Devilsiin, joten myös siksi parempi, että tiet Kovyn kanssa erkanivat. Nyt seuralla on mahdollisuus hankkia tilalle joku muu.