Nato

  • 807 835
  • 8 243

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli mikäli joku EUn NATO-maa joutuu konfliktiin, niin Lissabonin sopimus velvoittaa Suomea(kin) avunantoon toiselle EU maalle (joka siis on NATO-maa), eli siis NATOlle. Jos olisimme halunneet pysyä puolueettomia, meidän olisi pitänyt äänestää EU-jäsenyyttä vastaan aikanaan.
Aikas pitkälle samaa mieltä Stonewallin kanssa, mutta sellainen huomio, että edes suomalaiset NATOn vastustajat eivät pidä Lissabonin sopimusta sitovana. Sen perusteella voi toimia, mutta mitään velvoitetta/pakkoa ei ole. EUn ja NATOn vihulaisen silmissä asia on kuitenkin niin, että me seisomme NATOn leirissä. Olemme vain heikompi lenkki ilman täysjäsenyyttä.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Se on toki selvää, että mahdollisten maailmanpalojen aikana Suomi on puolensa jo ennakkoon valinnut ja se on Länsi, historiallisella akselilla K.M. Armfelt - J.V.Snellman - M.Jacobsson, ainakin näin aatteen ja ideologian tasolla.

Jos sen sijaan mennään konkreettisesti mm. Lissabonin tai muihin EU:n keskinäisiin sopimuksiin, niin niitä ei voi pitää kuin ohjeistavina ja suuntaa antavina solidaarisuuden julistuksina.

EU on viime vuosien kriisinhallintaoperaatioidensa sotkuisuudella onnistunut osoittamaan, että kovin on vaikeaa.

En lähtisi vetämään suoria johtopäätöksiä EU:n halusta auttaa ja avustaa Suomea hädän hetkellä, vaikka toki yksittäiset jäsenmaat meitä auttaa saattavatkin.

Käytännössä katsoen Suomella on tasan kaksi maata, jotka meitä aika isolla varmuudella auttaisivat ja ne maat ovat Norja ja Ruotsi. Varauksin mukaan voi lisätä Tanskan ja Baltian maista Viron, mutta lienee selvää, että virolaisilla on muuta mielessä, jos ja kun kerran konflikti tänne Suomeenkin olisi levinnyt.

Paras vaihtoehto aatteellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti olisi olla (valtio)liitossa Ruotsin kanssa. Koska tämä ei kuitenkaan konkretian tasolla ole mahdollista, eikä oikein järkevääkään, niin uusin suositukseni NATO-jäsenyyden pikaisesta hakemisesta ja siten USA:n materiaaliavun turvaamisesta.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Aikas pitkälle samaa mieltä Stonewallin kanssa, mutta sellainen huomio, että edes suomalaiset NATOn vastustajat eivät pidä Lissabonin sopimusta sitovana.

Ovatko ne sopimukset sitten koskaan sitovia vai ei? Nimittäin kyllä Lissabonin sopimus uutena EUn peruskirjana on kv-oikeuden mukaan nimenomaan sitova sopimus, joka velvoittaa avunantoon allekirjoittajien kesken sodan tai hyökkäyksen aikana. Toki se ei määrittele avunantoa, eli se voi periaatteessa olla mitä tahansa, vaikkapa taloudellista apua, laivalasti nötköttiä, oligarkkien tilien sulkemista tai sitten erikoissotilaspataljoona jne. Asiaahan selviteltiin kovasti vuonna 2008, kun uusi perussopimus oli astumassa voimaan. Periaatteessa ei ole mahdollista noukkia perussopimuksesta vain itselle sopivia kohtia, vaan niitä kaikkia on noudatettava.

Konfliktin tullessa EUssa laitetaan kaikki muu syrjään ja pääministerit kokoustavat sekä sopivat yhteisesti reaktioista. Se voi olla surkuhupaisaakin kuten nyt Ukrainan tapauksessa aikaan saadut "sanktiot". Yhtäkaikki Nato-maita koskettavat konfliktit siirtyvät EUn kautta koskemaan Suomea - ja päinvastoin. Näin itseasiassa riippumatta siitä mennäänkö varsinaisten turvatakuiden alle (Eli Ukrainankin tilanteeseen reakoidaan yhteisesti). Olemme Naton puolella halusimme tai emme.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Nämä "Justimuksen" nuoret miehet olivat vieraan EL Crewssa, kuulemma intistä lomilla koko kolmikko.

Enbuske kysyi näiltä nuoriso-idoleilta heidän Nato-kantaansa, johon sällit totesivat, etteivät ole tarpeeksi päteviä arvioimaan asiaa/ottamaan kantaa.

Ihan fiksuja tyyppejä siis.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ihan mielenkiintoinen linjanveto, että se on fiksuuden merkki jos toteaa, ettei asiantuntemus riitä ottamaan kantaa. Periaatteellisella tasollahan ne kaikkein fiksuimmat ihmiset ovat sitten niitä, jotka jäävät vaalipäivänä kotiin nukkumaan. Eihän käytännössä juuri kellään tavan tallaajalla ole sellaista perehtyneisyyttä ja tietopankkia, että kykenisivät määrittelemään, että minkä puolueen vaaliohjelma on talouden, demokratian, kansallisen eheyden, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ynnä muiden asioiden kannalta absoluuttisesti paras. Täten kai olisi fiksumpaa jäädä kotiin ja jättää päätös niille, jotka asiaan ovat parhaiten perehtyneet.
 

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Ihan mielenkiintoinen linjanveto, että se on fiksuuden merkki jos toteaa, ettei asiantuntemus riitä ottamaan kantaa. Periaatteellisella tasollahan ne kaikkein fiksuimmat ihmiset ovat sitten niitä, jotka jäävät vaalipäivänä kotiin nukkumaan. Eihän käytännössä juuri kellään tavan tallaajalla ole sellaista perehtyneisyyttä ja tietopankkia, että kykenisivät määrittelemään, että minkä puolueen vaaliohjelma on talouden, demokratian, kansallisen eheyden, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ynnä muiden asioiden kannalta absoluuttisesti paras. Täten kai olisi fiksumpaa jäädä kotiin ja jättää päätös niille, jotka asiaan ovat parhaiten perehtyneet.

Ihan mielenkiintoinen analyysi köyhän miehen TOJ:lta. Ei käynyt mielessä, että se fiksuus saattoi tulla siitä, että nuorison idoleina pojat ymmärsivät pitää suunsa kiinni, kun perusteltua kantaa ei ollut muodostettuna. He nyt kuitenkin olivat suorassa tv-lähetyksessä.

Suun kiinnipitämisen taitoa ei kaikilla ole. Joidenkin on vain pakko päästä sitä vajavaista tietämystään levittämään muille, vaikka heidän olisi parempi ehkä olla vain hiljaa.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko

Menee vähän Natosta ohi, mutta Suomi olisi parempi paikka mikäli ihmiset jotka omaavat puutteelliset tiedot taloustiedosta ja yhteiskuntaopista jättäisivät suosiolla äänestämättä. Eli demokratian suurin ongelma on että tyhmällä tunteella elävällä ihmisellä on yhtä painava ääni kuin fiksulla asioihin analyyttisesti suhtautuvalla kaverilla. En sano ettei saisi olla eri mieltä asioista mutta pitäisi pystyä ymmärtäämään mikä asia vaikuttaa mihinkin ja miten. Siksi mielestäni olisikin hyvä olla joku koe äänestyskelpoisuuden edellytykseksi jossa katsottaisiin että kansalainen ymmärtää tarpeeksi hyvin asioiden syy-seuraus-suhteet.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ihan mielenkiintoinen analyysi köyhän miehen TOJ:lta. Ei käynyt mielessä, että se fiksuus saattoi tulla siitä, että nuorison idoleina pojat ymmärsivät pitää suunsa kiinni, kun perusteltua kantaa ei ollut muodostettuna. He nyt kuitenkin olivat suorassa tv-lähetyksessä...

No joo, Juteeni ehtikin jo ottamaan kantaa, mutta juuri näin.

Muutenkin vaikuttivat paljon selväpäisemmiltä tyypeiltä, kuin mitä osasin odottaa sen perusteella, että puolisoni teini-ikäinen pikkusisko tykkää näistä pojista.

Kundeilla armeijakin kohta käytynä, niin sitten voi paukuttaa niitää youtube-viedoita lisää :)
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
I että nuorison idoleina pojat ymmärsivät pitää suunsa kiinni,
Lähetystä en nähnyt, mutta yleisön suosio voi pienentyä, jos ottaa kantaa kansaa voimakkaasti jakavaan asiaan.

Ven - Kotimaan uutiset - Ilta-Sanomat
- Tässä kohtaa ”punaisena rajana” (Putinille) on tietenkin neutraalin statuksen säilyttäminen ”puskurivaltioissa”: Ukrainassa, Georgiassa, Ruotsissa ja Suomessa, lehti kirjoittaa.
Meidän turvallisuupoliittiset ratkaisut tehdään nykyään ja taas Kremlissä...
Huomion arvoista on, että EU nähdään Venäjällä neutraalina. Ne ei oikein ymmärrä sitä.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Meidän turvallisuupoliittiset ratkaisut tehdään nykyään ja taas Kremlissä...

Huomasin tuon linkin myös, mutta toivoin että on vaan sontalehden tyypillistä liioittelua ja että kyseinen venäläinen lehti ei ole merkityksellinen eikä tiedä mistä kirjoittaa. Jos tälläinen doktriini Kremlistä julistettaisiin niin se tarkoittaisi Suomen aggressiivista palauttamista takaisin jonkinlaiselle turvallisuuspoliittisesti "harmaalle alueelle" Euroopassa ja sitä ei vain pitäisi hyväksyä, mutta hyväksymättä jättäminen johtaisi tälläisissä olosuhteissa hyvin, hyvin kireään tilanteeseen. Notta toivottavasti tämä ei ole mikään oikea arvio Kremlin ajattelusta Suomen suhteen.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Suomen ja Ruotsin puolustustahojen pitäisi istua jälleen alas ja pohtia vakavissaan yhteistä pohjoismaista puolustusliittoa ja sen tuomia taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia synergiaetuja.

Näiden kahden valtion valttina on ollut vuosikymmenien ajan sotilaalinen liitoutumattomuus ja rooli rauhanvälittäjinä. Orastavalle sotilaalliselle tyhjiölle, joka näissä maissa on kuitenkin nähtävissä, tulisi yhteistuumin jatkossa tehdä järkeviä ratkaisuja, jota naapurimme Venäjä ei tulkitsisi provokaationa.
 
Viimeksi muokattu:

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Notta toivottavasti tämä ei ole mikään oikea arvio Kremlin ajattelusta Suomen suhteen.
Neukkulan mahtavuuden aikana Suomi oli eräänalinen sateliitti ja YYA:lla itään sidottu. Meidän presidentit valittiin Kremlissä ja ministeriksi ei pääsyt ilman Tehtaankadun hyväksyntää. Miksi ihmeessä Neuvostoliiton hajoamista korjaavalla Putin Valloittajalla olisi pienempiä tavoitteita? EU:lle ei hän enään mitään voi, mutta NATOn voi vielä -esim sotimalla- estää. Sotavoiman käyttö onkin jo tuuttua puuhaa, kun hän esti Guusian NATO-liitoksen hyökkäyksellä ja Ukrainan kääntyminen länteen sai taas puna-armeijan liikkeelle. Eikä unohdeta Tsetsenian yritystä irtautua, sotimalla sekin ratkesi.

Osaako kukaan sanoa tuosta lehdestä? Vzgljad on IS jutun mukaanm sen nimi.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Suomen ja Ruotsin puolustustahojen pitäisi istua jälleen alas ja pohtia vakavissaan yhteistä pohjoismaista puolustusliittoa ja sen tuomia taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia synergiaetuja.
Mitä hyötyä tulee köyhän (Suomi) ja sotilaallisesti kyvyttömän (Ruotsi) liitosta? Tuo ratkaisu on täydellistä haihattelua.

Näiden kahden valtion valttina on ollut vuosikymmenien ajan sotilaalinen liitoutumattomuus
Itse asiassa Suomi oli vuosikymmenet sidottu YYA:lla Neuvostoliittoon, joka siis oli myös sota-sopimus. Muistin virkistykseksi tärkein eli 1. artikla.
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään
YYA-sopimus – Wikipedia
 

Byvajet

Jäsen
Menee vähän Natosta ohi, mutta Suomi olisi parempi paikka mikäli ihmiset jotka omaavat puutteelliset tiedot taloustiedosta ja yhteiskuntaopista jättäisivät suosiolla äänestämättä. Eli demokratian suurin ongelma on että tyhmällä tunteella elävällä ihmisellä on yhtä painava ääni kuin fiksulla asioihin analyyttisesti suhtautuvalla kaverilla.

Pidän näkemystäsi eriskummallisena. Käytäntö on osoittanut, että joka ikinen meistä on demari, se kiivainkin oikeistolainen. Vetoamme porukan kautta, kun tarvitsemme tukea, ja hyödynnämme tilanteet, joissa voimme häikäilemättömästi ajaa omaa etuamme porukasta piittaamatta.

Kirjoituksestasi syntyy vaikutelma, että yksilön pitäisi äänestää yhteistä etua. Työntekijän pitäisi luopua eduistaan, laskea palkkaansa ja lyhentää lomiaan, jotta Suomen talous kohenisi ja vienti alkaisi vetää.

Oikeasti kukaan ei äänestä yhteisen Suomen puolesta vaan oman porukkansa ja itsensä puolesta. Vaikka joku naiivi idealistinen duunari suostuisikin herrojen metkuihin, niin herrat eivät duunaria paljon kunnioita. He kyllä pitävät omastaan huolen.

Nato-kysymykseenkään ei ole oikeaa vastausta. Norjalainen kenraali totesi menneinä vuosina, ettei Natosta olisi Norjalle sodassa tukea. Samaa arveli Gustav Hägglund Suomen tilanteesta. Mielipiteitä on laidasta laitaan, eikä kysymykseen ole varmaa vastausta. Se paljastuu vasta hetkellä, jolloin Natoa mahdollisesti tarvitaan.

Tämän vuoksi on perusteetonta vedota pelkästään asiantuntijuuteen tai valistuneisuuteen. Niin voi tehdä kysymyksissä, joissa asia on ratkaistavissa asiantuntijuudella, mutta Nato-kysymys ei sellainen ole, koska kaikkia tilanteen muuttujia ei pystytä huomioimaan senkään vuoksi, että ne saattavat aktivoitua vasta 30 vuoden päästä.

Minäkin toivon kansalta analyyttisyyttä, mutta en sellaista analyyttisyyttä, että on oltava "oikealla puolella" kuten esimerkiksi EU-kysymyksessä tai pankkien tukemisessa. Analyyttisyys tarkoittaa, että oikeaa ja pysyvää vastausta ei ole tilanteissa, joissa on ennustamattomia muuttujia. Jäljelle jää vain erilaisia vaihtoehtoja.
 
Sveitsin äänestyksissähän kansalaisille lähetetään infopaketti äänestettävästä asiasta.

En voi hyvällä omatunnolla uskoa millään, että suomalaiset saisivat objektiivisia ja sellaisia infopaketteja kasaan, missä ei jätetä tiettyjä kriittisiä asioita huomiotta.

Itse en luota naton integriteettiin mutta tälläistä näkökantaa meidän pakettimme ei ikinä sisältäisi. Ei sillä, että me mitään infopaketteja tai kansanäänestyksiä mistään ikinä tehtäisiin muutenkaan. Jopa 2 "aiheäänestystä" päästy tekemään maan historiassa. Euroonkin mentiin ilman.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Mitä hyötyä tulee köyhän (Suomi) ja sotilaallisesti kyvyttömän (Ruotsi) liitosta? Tuo ratkaisu on täydellistä haihattelua.

Haihatteluako..? Eiköhän haihattelua persaukisen Suomen kohdalla ole ennemminkin liittyä Natoon, jonka kustannukset tulisivat olemaan liian isot Suomen kokoiselle maalle. Tänäänkin uutisoinnissa olemme nähneet, että ei köyhällä Suomella ole varaa NATO-kalustonsa standardisoimiseen. YLE - HS: Sadan miljoonan ohjuskauppa USA:n kanssa peruuntui – hinta liian kova Tuollaiset uutiset eivät anna millään tapaa uskottavaa kuvaa Suomen päättäjien halusta panostaa maanpuolustukseemme tai Nato-maille Suomen kyvystä liittyä siihen, hetkellä jolloin naapurimme Venäjä pullistelee voimansa tunnossa..

Suomi-neidon olisikin järkevintä ottaa lusikka kauniiseen, jäljellä olevaan kätöseensä ja jakaa puolustuskulunsa yhteisesti Ruotsin kanssa. Yhdessä Suomi & Ruotsi saavat jalkeille n. 260 hävittäjän ilmavoimat. Ruotsi voisi myös yhteisessä puolustusliitossa keskittyä vanhana merenkulkumaana merivoimiin ja Suomi maapuolustukseen ja sen kalustoon. Norja ja Tanska jos saataisiin houkuteltua vielä Nato-jäseninä lähipuolustuksesta koituvilla synergia-eduilla ja yhteisillä puolustusintresseillä mukaan, niin aina parempi.

Itse asiassa Suomi oli vuosikymmenet sidottu YYA:lla Neuvostoliittoon, joka siis oli myös sota-sopimus..

YYA-sopimus oli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta ja siten toki oli myös puolustusyhteistyön ehtoja etukäteen määrittelevä hyökkäämättömyyssopimus. Sopimuksesta huolimatta Suomi oli kuitenkin liittoutumaton maa, eli ei kuulunut kylmän sodan aikaisiin sotilasliittoihin, Varsovan liittoon tai Natoon.

Suomi ei sopimuksesta huolimatta ollut myöskään mikään ns. rautaesiripun takainen maa ja täältä pääsi esim. halutessaan matkustamaan länteen mielin määrin milloin itse halusi. Teollisuudellemme sotien jälkeen YYA-sopimus oli mielestäni verrattain hyvä, joka takasi vuosikymmeniksi mm. halvan öljyn Neuvostoliitosta.
 
Viimeksi muokattu:

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Haihatteluako..? Eiköhän haihattelua persaukisen Suomen kohdalla ole ennemminkin liittyä Natoon, jonka kustannukset tulisivat olemaan liian isot Suomen kokoiselle maalle. Tänäänkin uutisoinnissa olemme nähneet, että ei köyhällä Suomella ole varaa NATO-kalustonsa standardisoimiseen.
Naton vaatimus on 2%BKT ja siitä useimmat maat tinkii. Saman maksaa jos havitellaan omaa tai Ruotsin kanssa uskottavaa puolustusta. Pelotearvo on kuitenkin suorastaan eri planeetalta. Kaikki voi arvailla kumpaan suuntaan jämäkämpi arvo on. Sitä paitsi Ruotsilta kestää vähintään vuosikymmenen rakentaa uskottava maanpuolustus. Vähintään.
YYA-sopimus oli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta ja siten toki oli myös puolustusyhteistyön ehtoja etukäteen määrittelevä hyökkäämättömyyssopimus. Sopimuksesta huolimatta Suomi oli kuitenkin liittoutumaton maa, eli ei kuulunut kylmän sodan aikaisiin sotilasliittoihin, Varsovan liittoon tai Natoon.
Noin asia oli Suomesta päin katsellessa. Kun kulma vaihdetaan Neuvostoliittoon, niin kuvio on erilainen. Toki tuollaisen Suomen luoman mielikuvan ylläpitäminen oli poliittisesti edullista ja lännen etujen mukaista "hyväksyä". Kun katsotaan lännen kylmän sodan aikaisia ydinaseiden maalilistoja, niin totuus paljastuu. Suomi oli noilla listoilla.
Ydinsodan uhka ja Suomen lähihistoria:"Niinpä nykytietojen mukaan Nato oli valinnut 1950- ja 60-luvulla satoja ydinasemaaleja, joista osa oli Pohjois-Suomessa. Enimmillään maaleja näyttää olleen jopa lähes 3 000." linkki rauhanpuolustajat
Suomi ei sopimuksesta huolimatta ollut myöskään mikään ns. rautaesiripun takainen maa ja täältä pääsi esim. halutessaan matkustamaan länteen mielin määrin milloin itse halusi. Teollisuudellemme sotien jälkeen YYA-sopimus oli mielestäni verrattain hyvä, joka takasi vuosikymmeniksi mm. halvan öljyn Neuvostoliitosta.
Kyllä, matkustamaan pääsi ja järjestelmämme oli markkinatalous. Mutta oli meillä yhtäläisyyksiä rautaesiripun takaisiin, sillä Kremlissä päätettiin presidenteistä ja ministeriksi ei päässyt ilman hyväksyntää idästä. Kokoomuksen oppositiotaival ei ollut riippuvainen vaalituloksista ja Honka räiken puuttuminen presidentin valintaa.

Tuo kauppa oli Suomelle suorastaan kultakaivos, mutta tuli siitä myös lasku. Kun neukkula romahti, niin 30% (prosentit ulkomuistista) tipahti pois ja tuotettu tavara ei kelvannut muualle. Joku voi jopa muistaa 90-luvun laman. Tuo kauppa oli poliittisesti motivoitua NL:n puolelta, sillä samat kamat se olisi saanut muualta halvemmalla esim tekstiiliteollisuudessa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Meidän turvallisuupoliittiset ratkaisut tehdään nykyään ja taas Kremlissä...
Huomion arvoista on, että EU nähdään Venäjällä neutraalina. Ne ei oikein ymmärrä sitä.

Karrikoiden sanottuna, mikään ei siis muutu. Meillä on naapurina suurvalta, joka jyrää Suomen halutessaan, joten Suomen pitää ottaa aina Kremlin suhtautuminen huomioon. Suhtautuminen Venäjään on valitettavan negatiivista historiallisista syistä johtuen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Ihme, että tätä Hesarin galluppia ei ole täällä vielä mainittu. Alkaa näköjään vasemmallakin takit Naton suhteen kääntyä. Mielestäni tämä on kerrassaan positiivista kehitystä. Vaikka vasemmistosta vielä selkeä enemmistö Natoa vastustaakin, niin onhan tuo muutos aikamoinen. Kannatus noussut neljästä prosentista viiteentoista prosenttiin. Se on paljon! Ehkä meillä on sittenkin vielä toivoa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Joo, on kyllä älyttömän iso muutos, ottaen huomioon millaisia änkyröitä osa tuosta porukasta on.

Ehkä tämä tästä, saadaan pikkuhiljaa Nato aidosti mukaan poliittiseen keskusteluun.

Ihan ensi alkuun kansalle pitäisi selittää, ettei kukaan ole suin päin ryntäämässä puolustusliittoihin, vaan aloitetaan selvitys/kartoitus liittymisen eduista ja haitoista.

Ja ennen kaikkea otetaan yhteyttä Natoon itseenä ja kysellään vähän heidän ajatuksiaan Suomen mahdollisesta jäsenyydestä. Toki tällaisia keskusteluja on jo käyty, mutta olisi hyvä saada lisää konkretiaa keskusteluihin, mm. päätös siitä miten asevelvollisuusarmeijamme suhteutuu Naton toimintalinjaan.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ja ennen kaikkea otetaan yhteyttä Natoon itseenä ja kysellään vähän heidän ajatuksiaan Suomen mahdollisesta jäsenyydestä. Toki tällaisia keskusteluja on jo käyty, mutta olisi hyvä saada lisää konkretiaa keskusteluihin, mm. päätös siitä miten asevelvollisuusarmeijamme suhteutuu Naton toimintalinjaan.

Olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla kanssasi tässä asiassa, ja tietyssä mielessä olisi hyvä, että joitain merkittäviä teemoja tuotaisi julkiseen keskusteluun ja avattaisi ne kansalaisille niin hyvin kuin mahdollista. Ensimmäinen ja merkittävin teema tässä vaiheessa on minusta se, että kuinka NATOssa suhtaudutaan Suomen mahdolliseen jäsenhakemukseen ja millainen proseduuri se tulee olemaan jos Suomi jäsenhakemuksensa jättää sitten aikanaan ja tähän teemaan voi sitten linkittää toisen merkittävän teeman eli NATOn suhtautumisen asevelvollisuusarmeijaan nykymuotoiseen Suomen puolustamiseen.

Seuraava on sitten täysin minun oma mielipiteeni ja täydellistä spekulaatiota - eli kenenkään ei pidä ottaa sitä kovinkaan vakavasti.

Olen hiukan miettinyt sitä kuinka NATOssa suhtauduttaisi Suomen asevelvollisuusjärjestelmään ja puolustusvoimiin yleisesti, mutta pohdinnoistani huolimatta en ole löytänyt oikeastaan mitään sellaista negatiivista syytä miksi näiden seikkojen tähden Suomen NATO-hakemus joutuisi jollain tapaa erityistarkasteluun ja pöydälle, en etenkään jos Suomessa kyetään järjestämään tulevaisuudessa edes noin 230 000 miehen reservi asevoimille.

Ja mikäli jostain kummallisesta syystä Suomessa päätettäisi panostaa olennaisella tapaa puolustukseen lisää varoja (esim. siirtää kehitysyhteistyöstä jokunen sata miljoonaa puolustusbudjettiin - mitä kannatan varauksetta) ja näin kyettäisi nostamaan lopulta reservin määrää olennaisesti vaikkapa jonnekin 300 000 mieheen ja pitämään se siellä ja harjoituttamaan sitä riittävästi, niin näkisin asian sellaisena, että Suomen sitoutuminen omien rajojensa puolustamiseen on sen verran vakuuttavalla pohjalla, että tällöin NATOn ei missään nimessä kannata ryhtyä asettamaan erityisehtoja Suomelle.

On huomioitava, että kriisitilanteessa Suomi kykenisi tarjoamaan NATOlle jotain - miettikää mitä. Ja toisaalta jos joku päivä päästään sopimuksessa niin pitkälle, että Suomi liittyy NATOon niin Suomen on mahdollista saada apua avainsektoreilla eli juuri ilmapuolustuksessa sekä ilmavoimien toiminnassa - helpottaisi nimittäin suuresti Suomen ilmapuolustuksen järjestämistä jos joukoilla olisi suora kontakti vaikkapa NATOn ilmavalvontaan ja ilmapuolustus saisi reaaliaikaista tietoa NATOn AWACS-koneilta, koska sellaisia joka tapauksessa operoi kriisitilanteessa Jäämerellä ja Norjan ilmatilassa.

Ja niin kauan kuin Suomi kykenee hoitamaan puolustuksensa nykyisellä budjetilla jotakuinkin hyvin, on se samalla myös osoitus NATOn suuntaan siitä, että inhimillisinkin resurssein puolustus on järjestettävissä ja vieläpä kohtuullisen hyvin - mutta painotan, varaa laskuun ei ole yhtään. Nyt ollaan jo alarajalla ja henk.koht. olen sitä mieltä, että tätä alemmas ei tule mennä. Seuraavaksi voisinkin siirtyä asevelvollisuus-ketjuun, mutta jätetään se toiseen kertaan.

Tämä tällaisena kevyenä ajatusryöppynä aiheesta.

vlad.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Käsitykseni mukaan -voin siis olla väärässä- NATOn pooliin tarjotaan x määrä joukkoja ja ne ovat niitä yhteisen puolustuksen joukkoja. Ne tulee olla ammattimaisia ja varustettu hyvin. Oman maan suojeluun tarkoitetut osastot voivat olla asevelvollisia. Ei tästä ole kuin 20v kun valtaosassa NATO-maita oli asevelvolisuus vallitsevana järjestelmänä. Silloin Neuvostoliitto oli suurin uhka. Kun Venäjä miellettiin -kuten nyt tiedämme väärin- kumppaniksi, niin armeijat muuttui ammatti sellaisiksi ja päätarkoitus oman maan puolustuksesta kriisinhallintaan.

Tuo x-määrä ei ole kovin suuri. Viron puolustusministeriön virkamies sanoi taannoin telkussa, että nykyinen Viron puolustus on omat + 2.000.000 NATOsta. Kun tuota jyvittää maittain, niin Suomen kokoiselle pienellä väestömäärällä siunatulle maalle ei yhteisten joukkojen määrä suureksi nousisi.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jyrki Katainen sanoo kannattavansa Nato-jäsenyyttä, jatkaen Ahtisaaren viikolla aloittamaa keskustelua.

Valitettavaa on tietysti se, että Katainenkin uskaltaa tulla "henkilökohtaisen" kantansa kanssa julkisuuteen vasta nyt, kun hänen poliittinen uransa on käytännössä päätöksessään, miehen vetäytyessä kesällä pj:n ja pääministerin tehtävistä...

Nyt tarvittaisiin vähän enemmän siviilirohkeutta niiltä monilta kansanedustajilta ja virkamiehiltä, jotka oikeasti kannattavat Nato-jäsenyyttä, mutteivät sitä uskalla esille tuoda.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jyrki Katainen sanoo kannattavansa Nato-jäsenyyttä, jatkaen Ahtisaaren viikolla aloittamaa keskustelua.

Tuomioja ja Sipilä ovat jatkaneet keskustelua. Heidän mukaan Suomen ei tule liittyä Natoon. Tosin Sipilän mukaan Nato-optio tulee säilyttää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös