Kuinka olet päättänyt tälläiseen johtopäätökseen?Suomenkaan maanpuolustusta ei voi perustaa pitemmällä aikavälillä yleiseen asevelvollisuuteen. Se ei ole poliittisesti kantava idea.
Kuinka olet päättänyt tälläiseen johtopäätökseen?Suomenkaan maanpuolustusta ei voi perustaa pitemmällä aikavälillä yleiseen asevelvollisuuteen. Se ei ole poliittisesti kantava idea.
Täysin varma ei voida olla, mutta kyllä mä luotan siihen vielä. Venäjä luuli, että Ukraina murtuu helpolla ja nopeasti. Ei Venäjä tiennyt, että se joutuu uhraamaan näin paljon kalustoa, ihmisiä ja aikaa sekä rahaa tähän sotaan. Diktaattori kun päättää jotain, niin siitä ei peräännytä.Suomessa oltiin ja ollaan edelleen siinä uskossa, että pelote oli ja on ollut riittävä. Näin voi olla, mutta en olisi kuitenkaan asiasta täysin varma.
Kyllä mä itse luulen ja luotan, että Suomen pelote toimii ja tasan siitä syystä, että nuo kyllä tietävät, että täältä lentää puikkoa samalla mitalla takaisin. Tai ainakin pitäisi lentää, sillä jos ei lennä ja alistutaan, niin pulassa ollaan. On helpompi lähteä sopimaan rauhaa, jos on päässyt tilanne eskaloitumaan, mutta eiköhän molemmat maat halua kaupunkinsa säilyttää ehjinä.
Näköjään tätä sinulta eilen jo kysyttiin, mutta minuakin kiinnostaisi tietää perusteesi boldattuun kohtaan lainausta. Miksi Suomen maanpuolustusta ei voisi perustaa toimivimpaan ja ylivoimaisesti kustannustehokkaimpaan vaihtoehtoon pitää terroristiraiskaajat rajojemme ulkopuolella? Tuo maanpuolustustahtokin on ainakin gallupien perusteella huomattavan korkea mm. sinun kirjoittamiesi viestien sävyyn nähden, vaikka luonnollisesti paniikinlietsonnasta tuloksensa tekevä iltapäivälehdistö repiikin lööpit yksittäisistä henkilöistä ketkä tulevat ylpeänä ja omalla nimellään retostamaan miten heille on kyllä vaan oma napa tärkein ja Suomesta kelpaa kaikki oikeudet muttei mitkään velvollisuudet. Samaan tyyliin kuin aina löytyy joku kehumaan miten on hienoa väärinkäyttää sosiaalietuuksia ja loisia yhteiskunnan rahoilla....
En usko suomalaisnuortenkaan käytännölliseen maanpuolustustahtoon. Jos miesten asevelvollisuus tulisi vapaaehtoiseksi, jo ensimmäisenä vapaaehtoisena vuonna kaiketi alle puolet ikäluokasta tahtoisi palvelukseen. Kymmenen vuoden päästä luku olisi tipahtanut reilusti. Ajan myötä palvelukseen hakeutuisivat enää tietynlaiset armeijaan vetoa tuntevat persoonallisuudet.
Suomenkaan maanpuolustusta ei voi perustaa pitemmällä aikavälillä yleiseen asevelvollisuuteen. Se ei ole poliittisesti kantava idea.
Nato sitten riittää mihin riittää.
Itsekin tätä pohtinut asevelvollisuuden tulevaisuutta. Voitaisiinko NATO:n alla Suomessa luopua jostain aselajista, jos samaa saataisiin riittävästi NATO-naapurimaista tarpeen mukaan. Ja muutenkin ajatella että ollaan enempi osana NATO-armeijaa..
Nyt pitää Saksan, Ranskan ja UK:n ottaa enemmän roolia.
Tämän hetkinen sodan ajan vahvuushan (280 000), ja siten myös maavoimien (180 000), on huomattavasti pienempi kuin aiemmissa sodissa.Ja tarvitaanko esimerkiksi maavoimia niin paljon tulevaisuudessa kuin aiemmissa sodissa. Korvautuuko tykistö droneilla tehtäviin hyökkäyksiin vähemmällä miesmäärällä ja jäljellejäänyt pienempi tykistö kauempana rintamasta tms..
Nyt tietysti asevelvollisuus on ihan ok asia nykyisessä tilanteessa.
Tämä kelpaisi muutamaan muuhunkin ketjuun, mutta laitetaan nyt tänne, eli vähän juttua Saksasta ja ilmapiiristä koskien aseistautumista ja varautumista:
Järisyttävä muutos Saksassa – Tällaista ei ole kuultu sitten toisen maailmansodan
Saksa on Venäjän hyökkäyssodan myötä joutunut sopeutumaan täysin uudenlaisiin odotuksiin. Kohti uudistusta maata ajaa poikkeuksellinen puolustusministeri, jonka sotapuheet ovat aiheuttaneet skandaalin.www.iltalehti.fi
Tuttua toki monille jo entuudestaan, mutta valaisee sitä, miksi perussaksalaiselle voi olla vaikeaa niellä ajatusta vahvasta armeijasta ja miksi sellaista ajava saksalaispolitiikko ottaa ison riskin uransa kannalta katsottuna.
Tuskinpa kukaan mielellään haluaa tulla persraiskatuksi. Saksalaisilla on kuitenkin omakohtaista kokemusta siitä, että nimenomaan "oman puolustuksen kuntoon laittaminen" voi lopulta johtaa persraiskatuksi tulemiseen. Tämä vaikuttaa paljon saksalaisten ajatusmaailmaan, vaikka se esim. Suomen näkökulmasta voi tuntua oudolta.Saksalaiset voisivat tehdä kyselyn kansalta, että haluavatko tulla venäläisten persraiskaamiksi niin kuin iso/isoäitinsä/-isänsä vai olisiko oman puolustuksen kuntoon laittaminen mukavampi vaihtoehto…
Tuskinpa kukaan mielellään haluaa tulla persraiskatuksi. Saksalaisilla on kuitenkin omakohtaista kokemusta siitä, että nimenomaan "oman puolustuksen kuntoon laittaminen" voi lopulta johtaa persraiskatuksi tulemiseen.
Juuri siksi laitoinkin lainausmerkkeihin tuon "oman puolustuksen kuntoon laittamisen". Hyökkäämiseen ne tietenkin oli tarkoitettu, mutta niitä perusteltiin puolustustarkoituksella.Taisi silloin olla joku ihan muu asia mielessä kuin oma puolustus. Jos ei puolustusvoimia osaa erottaa hyökkäysvoimista, niin sitten ei voi kyllä auttaa. Ilmeisesti suomalaistenkin pitäisi pelätä, että kohta lähdetään valloittamaan maailma, kun meillä on niin järeät puolustusvoimat…
Tätä on jossakin suunnassa pelätty vaihtelevalla totisuuden asteella, lähinnä kuitenkin osana retorista kekkulointia. Aiheesta voi koostaa jonkinmoisen katsauksen mm. selailemalla SKDL:n ja Vasemmistoliiton kansanedustajien puheenvuoroja eduskunnassa viime vuosikymmeniltä.Taisi silloin olla joku ihan muu asia mielessä kuin oma puolustus. Jos ei puolustusvoimia osaa erottaa hyökkäysvoimista, niin sitten ei voi kyllä auttaa. Ilmeisesti suomalaistenkin pitäisi pelätä, että kohta lähdetään valloittamaan maailma, kun meillä on niin järeät puolustusvoimat…
Tuossa jutussahan kyllä sanotaan, ettei saksalaisen puolustuspolitiikan kulttuurin muotoutuminen nykymuotoon ole pelkästään saksalaisten mielipiteistä kiinni, vaan että mm. Iso-Britannia ja Ranska ovat näyttäneet nuivaa naamaa saksalaisten varustautumiselle toisen maailmansodan jäljiltä. Kuten jutussa sanotaan, kylmän sodan aikana (Länsi-)Saksalla oli iso armeija, kun oli etulinjassa, mutta sitä ei haluttu itsenäiseksi, vaan se oli tiukasti Naton (eli Yhdysvallat-Ranska-Iso-Britannia -akselin) ohjaksissa.Taisi silloin olla joku ihan muu asia mielessä kuin oma puolustus. Jos ei puolustusvoimia osaa erottaa hyökkäysvoimista, niin sitten ei voi kyllä auttaa.
Ei suomalaisten tarvitse mitään tuollaista pelätä. Meillä ei ole tässä asiassa samanlaista traumaattista taustaa kuin saksalaisilla.
Tuossa jutussahan kyllä sanotaan, ettei saksalaisen puolustuspolitiikan kulttuurin muotoutuminen nykymuotoon ole pelkästään saksalaisten mielipiteistä kiinni, vaan että mm. Iso-Britannia ja Ranska ovat näyttäneet nuivaa naamaa saksalaisten varustautumiselle toisen maailmansodan jäljiltä. Kuten jutussa sanotaan, kylmän sodan aikana (Länsi-)Saksalla oli iso armeija, kun oli etulinjassa, mutta sitä ei haluttu itsenäiseksi, vaan se oli tiukasti Naton (eli Yhdysvallat-Ranska-Iso-Britannia -akselin) ohjaksissa.
Näen sikäli eri tavalla, että asiat kulkevat lähestulkoon verenperintönä sukupolvelta toiselle.Toisesta maailmansodasta on aikaa 80 vuotta ja kylmästä sodastakin 35 vuotta. Ei noita aikoja nyt oikein voi pitää kuin tekosyinä. Siellä on haluttu käyttää rahat ennemmin muualle kuin puolustukseen. Ja mukavampaahan se olisi Suomellekin, jos muut hoitaisivat ilmaiseksi maan puolustamisen ja säästyneet rahat voisi laittaa minne haluaa…
Vähän jäi, joo, mutta ei mitään senlaatuista kuin Saksalle.Noh, kyllähän Jatkosodasta vähän traumoja jäi, mutta silti ollaan piilotettu aseita ja pidetty puolustusvoimat voimissaan…
Toisesta maailmansodasta on aikaa 80 vuotta ja kylmästä sodastakin 35 vuotta. Ei noita aikoja nyt oikein voi pitää kuin tekosyinä. Siellä on haluttu käyttää rahat ennemmin muualle kuin puolustukseen. Ja mukavampaahan se olisi Suomellekin, jos muut hoitaisivat ilmaiseksi maan puolustamisen ja säästyneet rahat voisi laittaa minne haluaa…
Ei tässä mun puolelta ole kyse mistään tekosyistä, vaan syistä ja seurauksista. Saksalainen turvallisuuspolitiikka on muotoutunut tuon 80 vuoden aikana, eikä todellakaan pelkästään saksalaisten vaikutuksesta, vaan siihen on liittynyt Euroopan maiden välistä politiikkaa. Kun Ranska ja Iso-Britannia eivät ole katsoneet hyvällä sitä, että Saksa alkaa varustautumaan, niin Saksa ei ole alkanut varustautumaan: koko toisen maailmansodan jälkeinen aika nojasi vahvasti siihen, että Saksa pidetään kurissa ja herran nuhteessa kaikenlaisin sopimuksin ja muine menetelmineen.Toisesta maailmansodasta on aikaa 80 vuotta ja kylmästä sodastakin 35 vuotta. Ei noita aikoja nyt oikein voi pitää kuin tekosyinä.
Näinpä. Minä tykkään ymmärtää sitä, millaisten syiden takia seuraukset ovat syntyneet. On paljon helpompi ymmärtää maailmaa, kun ymmärtää, millaiset tekijät ovat vaikuttaneet asioiden muokkautumiseen johonkin suuntaan.En minäkään Saksan nykyistä turvallisuuspolitiikkaa pidä lainkaan järkevänä, mutta pidän sen perusteita tai niihin johtanutta ajattelua ymmärrettävänä.
Jos tässä nyt peiliin katsomisen paikka on, niin se on Euroopan isoilla valtioilla kaikilla.
Asia on juuri näin. Minulla on sellainen kyseenalainen onni, että isänpuoleinen sukuni on Suomesta ja äidinpuoleinen sukuni Saksasta. Seuraava esimerkki on aika kärjistynyt, mutta tuon sen esiin, koska se on omakohtainen (lähisukuun lasken kuuluviksi isovanhemmat ja heidän sisaruksensa sekä serkkunsa perheineen):Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen vaikuttaa edelleen suomalaiseen kansalliseen ajatteluun isoksi osaksi sen vuoksi, että nykypäivän aktiivi-ikäiset suomalaiset ovat vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta olleet kosketuksissa kyseiseen asiaan.