Eikö tässä nyt melkoselvästi ole suurempi riski tällähetkellä NATOn ja Venäjän väliselle konfliktille kuin Suomen ja Venäjän? Miksi sinne NATOon nyt sitten on niin kiire? Hinku sotimaan?
NATO ei missään tilanteessa hyökkää Venäjälle tai ainakin sellaista skenaariota on vaikea keksiä. Edes kuvitteelliset venäläisten suorittamat kansanmurhat jossain kolmansissa maissa tuskin sellaista aiheuttaisivat, vaan NATO keskittyisi todennäköisesti tällä kertaa keskenään puolustuskykyynsä (vrt. Serbia ja ysäri). Eli voimme unohtaa arviostamme tämän osuuden kokonaan.
Venäjä ei myöskään oikein tykkää kiusata isompiaan. Tästä on paljon merkkejä. Vuonna 2015 Turkki ampui alas venäläisen koneen ja tästä ei seurannut mitään. Putin ja Lavrov olivat hyvin, hyvin vihaisia ja Turkki ei edes pahoitellut tapahtunutta. Jos asuisin vaikka jossain Australian aavikolla, tekisi mieli nähdä seuraukset tilanteessa, jossa Suomi ampuisi alas venäläisen ilmatilaloukkaajan, mutta nyt on vain todettava, että Suomen ilmatilaa saa jatkuvasti loukata ja veronmaksajien rahoja poltellaan tunnistuslentoihin säännöllisesti kun koulukiusaaja tekee mitä haluaa. Edes varsin hämärissä olosuhteissa alas ammuttu venäläinen sotilaskonekaan ei siis saa Venäjää tekemään mitään yhtään mitään NATO-maata vastaan.
Kun siirrämme tarkastelun hieman lähemmäs itseämme, katsokaamme Baltian ja Venäjän rajaa. Baltian maiden, erityisesti Viron, oma puolustuskyky on kovin heikko. Vähäisestä NATO-sotilaiden määrästä huolimatta julkisuudessa on esitetty, että Venäjä saisi halutessaan Baltian vallattua varsin nopeasti ja helposti. Hallussa pitäminen on sitten vähän eri juttu tietenkin, mutta yllätyshyökkäys, sikäli kun nykyään mikään yllätyksenä pysyy, olisi simulaatioiden mukaan menestyksekäs. Samaan aikaan esimerkiksi Viro louskuttaa leukojaan Venäjän suuntaan jatkuvasti, suomettuminen on siellä kaukana mielialasta. Ovat jopa avoimen vihamielisiä puheissaan. Varmaan onkin niin, että Viron ja Venäjän rajalla on meno kuin Pohjois-Irlannissa pahimmillaan ja kivet ja polttopullot lentelee piikkilankamuurien yli? No ei ole ei.
Kaliningrad on syvällä NATOn alueella, varmaan siellä sentään on Berliinin muurin tunnelma ja tankkimiehistöt katsovat silmästä silmään toisiaan sormi napilla? Kaliningradin alueen rauhallisuus viimeistään todistaa, että edes Venäjä ei oikeasti pidä NATOa minään uhkana itselleen. Ja miksipä puolustaja olisikaan uhka alueen ainoalle hyökkäilijälle.
NATOn ja Venäjän välisen suoran konfliktin todennäköisyys on häviävän pieni. Ennen vanhaan sentään hyvät ja pahat kalisteli Vietnamissa ja sen sellaisissa, mutta sellainenkin on nykyään pois muodista.
Suomen ja Venäjän välisen konfliktin todennäköisyys on myös häviävän pieni. Mutta jos Suomi mistä tahansa syystä heikentyisi, Venäjä reagoisi välittömästi. Esimerkiksi Ahvenanmaa voisi ihan hyvin olla Krim. Ne ottavat kaiken, minkä irti saavat, kunhan halvalla saavat. Suomen sisäpoliittiset kriisit ovat tietenkin myös äärimmäisen epätodennäköisiä, että sikäli hyvä tilanne.
Jos Ahvenanmaalle ilmaantuisi turhan innokkaita turisteja huomisaamuksi, mitä tapahtuisi? Uskaltaisiko Suomi lopulta tehdä mitään vai olisiko uuden jäätyneen konfliktin aika? Muut eivät ainakaan tekisi mitään, paitsi länsimainen yhteisö kyllä tekisi kaikkensa Ruotsin, tuon itäisimmän länsimaisen pohjoismaan, puolustuskyvyn parantamiseksi. Macron ehdottaisi diplomaattista ratkaisua ja venäläisten intressien ymmärtämistä. Niinistö ja Putin sopisivat, että laivat saavat kulkea Suomeen edelleen, banaanit eivät loppuisikaan kaupasta. Idänkauppaakin vahvistettaisiin, elämä jatkuisi. Vanhanen kertoisi A-studiossa, että Ahvenanmaan itsehallinnon jatkumisesta ennallaan on sovittu ja että itse asiassa venäläisten läsnäolo saarilla parantaa Itämeren alueen vakautta huomattavasti. Ahvenanmaan edustaja, Sergei, tekee aloitteen eduskunnan muuttamisesta kolmekieliseksi. Aloite hyväksytään yksimielisesti.
Sitten kun Ukrainan kysymys on ratkaistu, venäläisillä ei oikein ole muutakaan tekemistä kuin alkaa kiusata Suomea seuraavaksi. Suomen ja Venäjän välisen konfliktin todennäköisyys on suurempi kuin NATOn ja Venäjän konfliktin. Vielä toistaiseksi tosin todennäköisyyksien ero ei liene kovin suuri. Mutta jos Kiinakin vielä hyökkää Taiwaniin, siinäkin on kansainväliselle yhteisölle tärkeämpi ongelma ratkaistavaksi. Suomesta ja Ukrainasta on kuitenkin kovin pitkä matka vielä marssia Pariisiin, mutta Taiwanista tulee kaikkia kivoja gadgetejä.