Nato

[Ränse]

Mites tuo artikla 5 toimii niissä tapauksissa joissa Naton joukot ovat jo maassa. Esim. jos Venäjä ja VV suorittaa Suwalkin käytävän invaasion, saako Liettuan Nato-joukot tehdä yhtään mitään ennenkuin artikla 5 saadaan voimaan? Toisekseen voiko artikla 5:sta ottaa voimaan ennenkuin invaasio on tapahtunut vaikka tilanne olisi hyvinkin ilmiselvä sitä ennen että hyökkäys tapahtuu? Tommosessa tapauksessa edes 1 päivä voi olla liikaa odottaa päätöstä.

 

[tres11]

Unkari ei meinaa puolustautua jos terroritunkio tulee kylään. Tai pitäisi melkein sanoa että kun, koska tämmöiset puheet ovat bunkkerirotalle kuin syömään kutsuisi. Mitenkäs artikla 5 tässä tapauksessa? Rientävätkö muut maat puolustamaan halutonta puolustajaa? Uskomatonta. Laittakaa se Unkari nyt pihalle Natosta ja EU:sta. Tämmöiset puheet sitä paitsi ovat karmeita Ukrainankin kannalta, kun bunkkerirotta tietää nyt, että siellä on palkintona vielä Unkarikin odottamassa jos Ukraina kaatuu:

Linkki: https://x.com/NeilCamilleri5/status/1839584324317843667

edit: Nämä puheet tarkoittavat myös sitä, että Unkari ei varmasti tule puolustamaan toista Naton jäsenvaltiota jos Venäjä hyökkää. Eihän tämmöistä valtiota voida Natossa pitää jäsenenä...

 

[-Kantor-]

Tuorehko dokumentti Natosta, sen historiasta aina tähän päivään saakka.

Naton vaikeat 75 vuotta

Sotilasliitto Naton peruskirja allekirjoitettiin huhtikuussa 1949: 12 maata, joista osa oli taistellut toisiaan vastaan toisessa maailmansodassa, löysi yhteisen sävelen. Kylmän sodan jälkeen vallitsi pitkään vakaa tilanne, mutta miltä tulevaisuus näyttää nyt, kun Venäjän vuonna 2014 Krimin...

areena.yle.fi

Linkki: https://areena.yle.fi/1-71646174

Dokumentti avaa täälläkin paljon pohdittua tilannetta siitä, että vaatiiko 5. artiklan käyttöönottaminen kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden - tähän on toki jo moneen kertaan saatu vastaus. Dokumentissa kerrotaan: ''Jos yksikin maa on eri mieltä viidettä artiklaa ei voida käyttää, mutta jäsenmaa voi myös äänestää tyhjää ja tällöin 5. artiklaa voidaan käyttää ilman yksimielisyyttä kunhan yksikään maa ei äänestä vastaan (itselleni tämä tyhjää äänestäminen oli ainakin uusi asia). Ja jos jokin jäsenvaltio ei pitäisi hyökkäystä viidennen artiklan mukaisena, niin muut maat voisivat silti tehdä monenvälistä yhteistyötä, silloin se ei vain tapahtuisi Naton piirissä''. Käy myös selväksi että aina kylmästä sodasta lähtien on läsnä ollut niitä samoja kysymyksiä mitä mekin edelleen pohdimme: ''kuinka pitävä 5. artikla on? - puolustaisiko Yhdysvallat todella Eurooppaa jos sitä uhattaisiin ydinaseella?''

Katsoin myös tämän dokumentin ja herätti kieltämättä ajatuksia. Haastateltavana ollut NATO:n komentaja muotoili tuon 5. artiklan jotenkin mielenkiintoisesti, että jos jotain jäsenmaata kohtaan hyökätään, niin kaikkien jäsenmaiden tulee yksimielisesti päättää, että liittoa vastaan on hyökätty, ja yksittäinen jäsenmaa voi toki sanoa ”ei”, mutta kun hyökkäys jatkuu, niin tarvitaan ratkaisu, eli kieltäytyvältä maalta pitää saada vaihtoehtoinen myöntyminen. Mitä tämä käytännössä sitten ikinä tarkoittaakaan.

Hyvä uutinen on, että Trump ei voi vetää Yhdysvaltoja Natosta, vaan siihen tarvittaisiin kongressin päätös, mutta toisaalta sitten hyökkäyksen sattuessa ja Yhdysvaltojen asevoimien ylipäällikkönä presidentti voisi kieltäytyä lähettämästä yhdysvaltalaisia joukkoja mihinkään.

Kyllähän tuosta päällimmäisenä jäi mieleen, että Euroopan tulisi kyetä ottamaan suurempaa roolia omasta puolustuksestaan, oli taustalla Jenkkien tuki tai ei. Ongelma on vain siinä, että ei ole kansallisen lainsäädännön yläpuolella olevaa keskushallintoa vaan on erilaisia valtioita omine lainsäädäntöineen ja armeijoineen, mitä on tällä hetkellä mahdotonta koordinoida hallitusti. Pelkästään aseiden liikuttaminen maiden välillä on todella byrokraattinen ja aikaa vievä prosessi. Hypoteettisessa tilanteessa, jos EU olisi liittovaltio, jolla olisi yksi yhteinen raja Venäjän kanssa, niin tällaista ongelmaa ei olisi.