Naisten maajoukkue

[Tarinankertoja]

Lindan haastattelu (vaatii kirjautumisen)

Linda Välimäki - kovan päätöksen taustat - Media Mika Live

 

[lunde]

Naisleijonien testileirin harjoitusottelut poikien juniorijoukkueita vastaan

31.7. Naisleijonat–Pelicans B2 6–1
1.8. Naisleijonat–KooKoo C/B 1–6


Naisleijonien joukkue kotiturnauksessa

Naisleijonien kokoonpano elokuun maajoukkueturnaukseen on myös julkaistu. Suomella on laittaa jäälle kotiturnauksessa lähes paras mahdollinen kokoonpano. Myös Michelle Karvinen on listalla toisin kuin heinäkuun lopun testileirillä. Noora Räty on nimekkäin poissaolija. Mielenkiintoista nähdä, miten Rädyn maajoukkue-edustukseen vaikuttaa mahdollinen boikotista johtuva pelaamattomuus alkavalla kaudella. Meeri Räisänenhän jätettiin viime kaudella valitsematta marraskuiseen Kanadan turnaukseen vähäisen pelituntuman vuoksi.

Maalivahdit:
Räisänen Meeri, AIK Stockholm SWE
Suonpää Eveliina, Linköping HC SWE

Puolustajat:
Hiirikoski Jenni, Luleå HF SWE
Karjalainen Sini, Univ. of Vermont USA
Karppinen Aino, Kärpät Oulu
Laitinen Nelli, Kiekko-Espoo
Lindstedt Rosa, HV71 SWE
Rantala Sanni, Team Kuortane
Savolainen Ronja, Luleå HF SWE
Tuominen Minnamari, Kiekko-Espoo
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo

Hyökkääjät:
Hakala Sanni, HV71 SWE
Holopainen Elisa, KalPa Kuopio
Karjalainen Ida, HPK Hämeenlinna
Karvinen Michelle, Luleå HF SWE
Kuoppala Ida, Kiekko-Espoo
Liikala Julia, HPK Hämeenlinna
Nieminen Petra, Luleå HF SWE
Niskanen Tanja, KalPa Kuopio
Nuutinen Emma, Mercyhurst University USA
Nylund Jenniina, St. Cloud State Univ. USA
Rajahuhta Annina, Kiekko-Espoo
Tapani Susanna, TPS Turku
Tulus Noora, Luleå HF SWE
Vainikka Viivi, Team Kuortane
Valkama Saana, Linköping HC SWE

 

[lunde]

Ensi viikon maajoukkueturnauksen otteluohjelma menee jonkin verran uusiksi, koska Ruotsi vahvisti eilen jäävänsä turnauksesta pois. Kirjoitin asiasta enemmän uuteen muiden maiden naismaajoukkueisiin keskittyvään ketjuun. 43 maajoukkuetason ruotsalaista pelaajaa ilmoitti keskiviikkona boikotoivansa toistaiseksi maajoukkuetta, kunnes pääsevät uuteen sopimukseen maajoukkuetoimintaan liittyvistä korvauksista.

Naisleijonilla olisi ollut lauantaina 24.8. ottelu Keravalla Ruotsia vastaan, mutta ilmeisesti vastustaja vaihtuu nyt. Turnauksen ottelumuutoksista ei ole vielä tiedotettu, mutta eiköhän niistä pian ilmoiteta, koska Ruotsin ensimmäinen peli olisi ollut keskiviikkona 21.8. Japania vastaan. Naisleijonien ohjelmaan on ilmestynyt yksi peli lisää, kun Suomi kohtaa Japanin ensimmäisen kerran jo sunnuntaina. Samaan ryppääseen on yhdistetty kätevästi eurooppalaisjoukkueiden EHT-turnaus ja Japanin maajoukkueen harjoitusmaaottelut näitä EHT-maita vastaan. Tosin Ruotsin poisjääminen sotkee kuviota nyt lisää.

Avasin toisenkin uuden ketjun keskustelupalstalle, kun ajattelin tyttömaajoukkueidenkin ansaitsevan oman ketjunsa. Ei tarvitse sitten niitäkään juttuja sotkea tänne Naisleijonia koskevan keskustelun sekaan.

 

[lunde]

Nyt on tiedossa, miten Ruotsin poisjäänti vaikuttaa ensi viikon Suomen turnauksen otteluohjelmaan. Naisleijonien osalta lauantain vastustaja Keravalla vaihtuu Venäjään. Vierumäen otteluihin on vapaa pääsy ja otteluista on myös suora verkkolähetys Leijonat.fi-sivustolla. Panostuksena ei nyt ihan siis Ylen televisiontia Hartwall Areenalta, mutta pääasia, että edes kiinnostuneilla on mahdollisuus seurata Naisleijonien otteita. Uskoakseni kiinnostuneita on viime kevään jäljiltä aiempaa enemmän.

Ti 20.08.
klo 15:00 Venäjä – Japani, Vierumäki
klo 19:00 Tshekki – Suomi, Vierumäki

Ke 21.08.
klo 15:00 Tshekki – Japani, Vierumäki
klo 18:30 Suomi – Venäjä, Mikkeli (liput: 8€/4€/maksuton)

Pe 23.08.
klo 15:00 Japani – Suomi, Vierumäki
klo 15:15 Venäjä – Tshekki, Vierumäki

La 24.08.
klo 10:30 Japani – Tshekki, Vierumäki
klo 13:00 Suomi – Venäjä, Kerava (liput: 8€/4€/maksuton)

 

[lunde]

18.8.2019 Suomi–Japani 3-0

Naisleijonat kohtasi tänään Japanin Vierumäellä. Ennakkosuosikki Suomi pelasi melko vakuuttavan ottelun, vaikka maalilukemat jäivätkin maltillisiksi. Varmasti puolustanut Suomi ei tarjonnut Japanille juurikaan maalipaikkoja. Ilahduttavasti pistesaraketta kartutti enimmäkseen nuoremman kaartin naisleijonat. Tätä tosin hieman avitti se, että muutama joukkueen kokeneimmista runkopelaajista seurasi peliä tällä kertaa katsomosta ja tarjosi siten nuoremmille pelaajille näyttöpaikkoja.

Suomen kokoonpano

23 Sanni Hakala – 7 Susanna Tapani – 18 Julia Liikala
14 Matilda Nilsson – 19 Tanja Niskanen – 22 Emma Nuutinen
26 Ida Kuoppala – 25 Viivi Vainikka – 10 Elisa Holopainen
27 Saana Valkama – 20 Jenniina Nylund – 11 Annina Rajahuhta

5 Aino Karppinen – 8 Ronja Savolainen
14 Nelli Laitinen – 15 Minnamari Tuominen
2 Sanni Rantala – 4 Rosa Lindstedt
28 Ella Viitasuo – 32 Sini Karjalainen

30 Meeri Räisänen 24/24
(1 Eveliina Suonpää)

Poissa kokoonpanosta: 6 Jenni Hiirikoski, 12 Ida Karjalainen, 16 Petra Nieminen, 21 Michelle Karvinen, 24 Noora Tulus

Ottelun maalit (linkit vievät Jääkiekkoliiton YouTube-tilin ottelutallenteeseen)

13:54 1–0 Kuoppala (Vainikka, Nuutinen) PP
27:43 2–0 Nilsson (Rantala, Nuutinen)
43:36 3–0 Valkama (Lindstedt, Nylund)

Ottelun tilastot kokonaisuudessaan

 

[lunde]

20.8.2019 Tšekki-Suomi 2–9

Naisleijonat kohtasi tänään Tšekin. Kevään MM-kisoissa mainiosti esiintynyt perinteinen kiekkomaa oli tällä kertaa pelkkä suupala Suomelle. Kiekko oli Tšekki-maalissa ensimmäisen kerran jo 19 sekunnin pelaamisen jälkeen ja ennen avauserän puoliväliä Suomi johti 4–0. Suonpään nollapeli meni rikki 11 minuutin jälkeen.
Suomi teki toisen erän alkuun nopeasti kaksi maalia, mutta alkoi sen jälkeen jäähyilemään käsittämättömästi. Tšekki ei onnistunut hyödyntämään ylivoimia, mutta kavensi illan toisella erän lopulla. Vielä ennen toista erätaukoa Suomi iski kaksi maalia erän viimeisen minuutin aikana. Kolmannen erän tilastomerkinnät kertyivät vain Suomelle: neljä jäähyä ja yksi maali toiseksi viimeisellä peliminuutilla.

Suomi sai kokoonpanoon loputkin Luleån Naisleijonat ja tilaa tekivät muun muassa Susanna Tapani, Annina Rajahuhta ja Minttu Tuominen. Ykkössentterin saappaita sovitteli tällä kertaa seurajoukkuetta harvemmin maajoukkueessa keskushyökkääjänä pelannut Noora Tulus.

Suomen kokoonpano

21 Michelle Karvinen – 24 Noora Tulus – 16 Petra Nieminen
26 Ida Kuoppala – 19 Tanja Niskanen – 22 Emma Nuutinen
23 Sanni Hakala – 25 Viivi Vainikka – 10 Elisa Holopainen
27 Saana Valkama – 18 Julia Liikala – 14 Matilda Nilsson

6 Jenni Hiirikoski – 8 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 2 Sanni Rantala
5 Aino Karppinen – 4 Rosa Lindstedt
28 Ella Viitasuo – 32 Sini Karjalainen

1 Eveliina Suonpää 18/20
(30 Meeri Räisänen)

Poissa kokoonpanosta: 7 Susanna Tapani, 11 Annina Rajahuhta, 12 Ida Karjalainen, 15 Minnamari Tuominen, 20 Jenniina Nylund

-Ottelun tilastot
-Maalikoostevideo ja ottelutallenne

Päivän toisessa ottelussa Venäjä voitti Japanin numeroin 2–0.

 

[lunde]

21.8.2019 Suomi–Venäjä 3–0

Euroopan kärkimaajoukkueet Suomi ja Venäjä kohtasivat Mikkelissä eilen. Naisleijonat pääsivät siis poikkeuksellisesti pelaamaan muuallakin kuin Vierumäellä.

Suomi siirtyi johtoon ensimmäisen erän puolivälissä, kun Naisleijonien luulajalaispelaajat syöttelivät Petra Niemisen näyttävästi maalipaikkaan B-pisteiden väliin. Ottelun hallinta siirtyi toisessa erässä Venäjälle ja Suomen valmennusjohto ottikin aikalisän erän loppupuoliskolla. Toiselle erätauolle siirryttiin kuitenkin Naisleijonien maalin johdossa.

Ottelu ratkesi kolmannen erän alussa, kun Suomi teki reilun minuutin aikana kaksi osumaa. Ensiksi kevään MM-kisojen nuorisoketjun Sanni Hakala taisteli kiekon Venäjän maalin edustalta Morozovan taakse. Hetkeä myöhemmin Ronja Savolainen pelattiin ylivoimalla vapaaksi vasemmalle B-pisteelle, josta tarkka rannelaukaus upposi Venäjän maaliin. Tämän jälkeen ei nähty enää kovin suurta kiriä Venäläisiltä ja Meeri Räisänen piti maalinsa puhtaan loppusummeriin asti.

Suomen kokoonpano

21 Michelle Karvinen – 24 Noora Tulus – 16 Petra Nieminen
26 Ida Kuoppala – 20 Jenniina Nylund – 22 Emma Nuutinen
23 Sanni Hakala – 25 Viivi Vainikka – 10 Elisa Holopainen
27 Saana Valkama – 18 Julia Liikala – 14 Matilda Nilsson

6 Jenni Hiirikoski – 8 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 2 Sanni Rantala
5 Aino Karppinen – 4 Rosa Lindstedt
28 Ella Viitasuo – 32 Sini Karjalainen

30 Meeri Räisänen 17/17
(1 Eveliina Suonpää )

Poissa kokoonpanosta: 7 Susanna Tapani, 11 Annina Rajahuhta, 12 Ida Karjalainen, 15 Minnamari Tuominen, 19 Tanja Niskanen

Ottelun tilastot
Maalikoostevideo
Koko ottelun videotallenne

Suomen seuraava peli on perjantaina Vierumäellä Japania vastaan ja turnaus päättyy lauantaina Keravalla Venäjää vastaan.

 

[lunde]

23.8.2019 Japani–Suomi 1–3

Naisleijonat sai otteluun lentävän lähdön, kun kahden minuutin jälkeen Matilda Nilsson punnersi Japanin puolustuksen keskeltä maalille ja nosti komeasti rystyltä kiekon Nana Fujimoton olkapään yli ylänurkkaan. Japani tasoitti ylivoimalla toisen erän lopulla. Naisleijonat hävisi kulmassa kaksinkamppailun ja B-pisteiden väliin noussut Hanae Kubo sai jatkaa kiekon Suomen maaliin.

Kolmannen erän alussa Naisleijonat siirtyi uudestaan johtoon yksinkertaisen tehokkaalla kuviolla. Kapteeni Hiirikoski toimitti siniviivasta kiekkoa maalille ja Viivi Vainikka ehti ensimmäisenä lyömään paluukiekon Japanin maaliin. Viimeinen niitti nähtiin 53 minuutin kohdalla, kun ylivoimaa pelanneiden vieraiden hyökkäyspään syöttö laidasta siniviivaan karkasi keskialueelle, jossa Petra Nieminen ehti luistella kiekkoon ensiksi. Toista laitaa viilettänyt Michelle Karvinen sai jatkaa Niemisen syötön takakulmalta ohi voimattoman Fujimoton.

Suomen kokoonpano

21 Michelle Karvinen – 24 Noora Tulus – 16 Petra Nieminen
27 Saana Valkama – 18 Julia Liikala – 22 Emma Nuutinen
23 Sanni Hakala – 25 Viivi Vainikka – 10 Elisa Holopainen
26 Emilia Vesa – 20 Jenniina Nylund – 14 Matilda Nilsson

6 Jenni Hiirikoski – 8 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 2 Sanni Rantala
5 Aino Karppinen – 4 Rosa Lindstedt
28 Ella Viitasuo – 32 Sini Karjalainen

30 Meeri Räisänen 20/21
(1 Eveliina Suonpää )

Poissa kokoonpanosta: 7 Susanna Tapani, 11 Annina Rajahuhta, 12 Ida Karjalainen, 15 Minnamari Tuominen, 19 Tanja Niskanen, Ida Kuoppala

Ottelun tilastot
Maalikoostevideo
Koko ottelun videotallenne

 

[Matbus]

Suomi siis voitti Venäjän 4-2 viimeisessä pelissä, ja vei näin turnausvoiton puhtaalla pelillä. Satuin katsomaan vikan pelin, ja täytyy todeta että vielä ollaan kesäterässä. Tiheä pelitahtikin varmaan oli vennyt mehuja. Eniten pisti silmään sanotaanko jälleen kerran syöttöpeli, eli monesti se ns. helppo syöttökin menee lavan vierestä. Usein myös syötettiin kaverille, joka oli selin menosuuntaan ja vastustaja oli melkein iholla. Yllensä sellaisista tilanteista ei eteenpäin päästy. Peruspeli kuntoon niin kyllä se siitä. Vielä sellainen huomio, että tuloksenteko onnistui ainoastaan ykkösketjulta.

 

[lunde]

24.8.2019 Suomi–Venäjä 4–2

Venäjä iski ottelun avausmaalin kahden minuutin jälkeen ylivoimalla, kun Suomi puolusti oman maalin edustan lepsusti. Tasoitus syntyi kuitenkin minuutin päästä, kun Noora Tulus sai siirtää takakulmalta lähes tyhjään maalin päädystä kimmonneen Ronja Savolaisen laukauksen. Naisleijonat siirtyi erän lopulla vielä johtoon, kun Luleån viisikko syötteli ylivoimalla näyttävästi. Lopulta Petra Nieminen sai laukoa B-pisteiden välistä kiekon maaliin.

Toisen erän alkupuolella Nieminen ohjasi ylivoimalla Jenni Hiirikosken laukauksen ja kiekko pomppi juuri ja juuri ohi hölmistyneen Merkushevan. Tämän maalin jälkeen ote kirposi kuitenkin Naisleijonilta ja Venäjä kavensikin kolme minuuttia myöhemmin, kun Suomen neloskenttä hävisi maalineduskamppailun kohtalokkaasti. Naisleijonat selvisi kuitenkin johdossa toiselle erätauolle.

Kolmannen erän puolivälissä Suomi pääsi ylivoimalle ja teki kolmannen ylivoimamaalin. Tulus syötti laidasta siniviivalle ja Hiirikoski laukoi suoraan syötöstä tarkasti kohti maalia. Merkushevalla ei ollut mahdollisuutta nähdä laukausta Rosa Lindstedtin tehdessä loistavan maskin Venäjän maalilla. Nämä jäivät myös loppulukemiksi.

Aiemmissa otteluissa maalit jakaantuivat tasaisemmin joukkueen sisällä ja tuoreammillekin kasvoille. Viimeisessä ottelussa vastuu oli vahvasti Naisleijonien profiilipelaajilla, kuten @Matbus ehtikin jo kirjoittaa. Erityisesti Luleå-pelaajat kunnostautuivat maalinteossa.

Suomen kokoonpano

21 Michelle Karvinen – 24 Noora Tulus – 16 Petra Nieminen
27 Saana Valkama – 18 Julia Liikala – 22 Emma Nuutinen
23 Sanni Hakala – 25 Viivi Vainikka – 10 Elisa Holopainen
26 Emilia Vesa – 20 Jenniina Nylund – 14 Matilda Nilsson

6 Jenni Hiirikoski – 8 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 2 Sanni Rantala
5 Aino Karppinen – 4 Rosa Lindstedt
28 Ella Viitasuo – 32 Sini Karjalainen

1 Eveliina Suonpää 28/30
(30 Meeri Räisänen)

Poissa kokoonpanosta: 7 Susanna Tapani, 11 Annina Rajahuhta, 12 Ida Karjalainen, 15 Minnamari Tuominen, 19 Tanja Niskanen, Ida Kuoppala

Ottelun tilastot
Maalikooste ja ottelun videotallenne

* * *

Suomi voitti siis kotiturnauksensa voittamalla jokaisen ottelun ja näyttäisi olevan edelleen kovin maa Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Toisaalta turnauksessa nähdyt otteet jättävät vielä paljon parantamisen varaa, minkä päävalmentaja Pasi Mustonenkin sanoi kommenteissaan käytännössä jokaisen ottelun jälkeen. Se on tietysti ihan ymmärrettävää, kun miettii minkä tason pelaajien tilalle ajetaan uusia pelaajia joukkueeseen.

Turnauksen pelaajaluetteloon merkitty Ida Karjalainen ei pelannut yhtään ottelua, vaikka kaikki muut pelaajat pääsivät näyttämään osaamistaan vähintään yhdessä ottelussa. Seurajoukkueiden harjoitusottelut pakottivat myös jonkin verran pelaajien rotaatioon. Esimerkiksi Luleå pelasi vielä viime viikonloppuna Ruotsissa ja Kiekko-Espoo pelasi tänä viikonloppuna Kiinassa.

* * *

Ruotsin jäätyä pois turnauksesta Suomi, Venäjä ja Tsekki saivat kukin suoraan 3 pistettä Euro Hockey Tourin sarjataulukkoon. Näiden lisäksi joukkueilta laskettiin kutakin vastustajaa vastaan yksi keskinäinen ottelu sarjataulukkoon. Japani-otteluita ei luonnollisesti laskettu mukaan EHT-sarjataulukkoon.

         O  3p 2p 1p 0p TM – PM  P
Suomi    2  2  0  0  0  12 –  2  9
Venäjä   2  1  0  0  1   6 –  4  6
Tshekki  2  0  0  0  2   3 – 15  3
Ruotsi   0  0  0  0  0   0 –  0  0

* * *

Tämä turnaus toimi hyvänä esimerkkinä, kuinka Naisleijonien pelatessa Vierumäellä Jääkiekkoliitto hukkaa katsojia naiskiekolta. Mikkelissä ja Keravallakin jäätiin kauas Espoon MM-kisojen luvuista, mutta niiden osalta voi kuitenkin puhua jo jonkinlaisesta yleisötapahtumasta. Varsinkin Mikkelissä Naisleijonat ovat tavallistakin harvinaisempaa herkkua. Mahtoiko olla jopa ensimmäinen ottelu päämajakaupungissa?

Ilmeisesti molempien paikkakuntien osalta paikallinen naiskiekkoseura osallistui ottelujärjestelyihin talkoopohjalta. Vaikea kuvitella, että miesten Karjala-turnauksessa Jokerien C-junioreiden vanhemmat olisivat myymässä makkaraa Hartwall Areenalla.

Su 18.8. klo 18.00 FIN-JPN, 10 katsojaa (Vierumäki)
Ti 20.8. klo 19.00 CZE–FIN, 40 katsojaa (Vierumäki)
Ke 21.8. klo 18.30 FIN–RUS, 613 katsojaa (Mikkeli)
Pe 23.8. klo 15.00 JPN–FIN, 70 katsojaa (Vierumäki)
La 24.8. klo 13.00 FIN–RUS, 375 katsojaa (Kerava)

 

[predsfan]

Ehtikö joku katomaan eilistä neljän maan turnauksen Suomi - Sveitsi peliä? Ilmeisesti nauhoitetta ei ole nähtävissä.
Tilastoja kun katsoo niin näyttäisi tehot olevan täysin kokeneen kaartin varassa. Vaivaako nuorempia sama tehottomuus joka on näkynyt tyttöleijonien pelissä?
Maalivahtien torjunnat on merkitty 3-3 ... jos pitää paikaansa niin ilmeisesti on ollut melkoista kulma- ja keskialuevääntöä.
Ja tuon perusteella siis molempien maalivahtien torjuntaprosentti noin 43% !!!

 

[lunde]

Kausi on niin pitkällä, että naisten viimeinen maajoukkueturnaus ennen huhtikuun MM-kisoja on käsillä. Kyseessä on naisten EHT-päätösturnaus eli sinne osallistuu kauden aikana kaikissa EHT-nimellä pelatuissa turnauksissa esiintyneet joukkueet. Miesten perinteisestä nelikosta poiketen naisten EHT:llä on tällä kaudella nähty Suomi, Venäjä, Ruotsi, Tsekki, Saksa ja Sveitsi. Näiden lisäksi ainakin elokuisessa Suomen turnauksessa Japani pelasi turnaukseen osallistuneita maita vastaan turnauksen ulkopuolisia maaotteluita.

Suomi ei ole kauden aiemmissa turnauksissa ollut eurooppalaisia vastustajia vastaan ylivoimainen, vaan peli on takkuillut pahemman kerran. Kokeneiden runkopelaajien lopettamiset näkyvät varmasti, mutta ennen Ruotsin turnausta päävalmentaja Pasi Mustonen puhui myös tiedostamattomasta menestyskrapulasta. Joka tapauksessa peli ei ole ollut koko ajan uomissaan ja kokeneetkin pelaajat ovat tehneet räikeitä virheitä etenkin puolustuspelissä.

Ruotsin Trånasin ja Eksjön pikkukaupungeissa pelattavan turnauksen Naisleijonat-kokoonpanoon valittiin tuttuja ja uusia nimiä.

Maalivahdit:
Räty Noora, Kunlun Red Star CHN
Suonpää Eveliina, Linköping HC SWE

Puolustajat:
Hiirikoski Jenni, Luleå HF SWE
Laitinen Nelli, Kiekko-Espoo
Lindstedt Rosa, HV71 SWE
Rantala Sanni, Team Kuortane
Savolainen Ronja, Luleå HF SWE
Tuominen Minnamari, Kiekko-Espoo
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo

Hyökkääjät:
Hakala Sanni, HV71 SWE
Holopainen Elisa, KalPa Kuopio
Karjalainen Ida, HPK Hämeenlinna
Karvinen Michelle, Luleå HF SWE
Liikala Julia, HPK Hämeenlinna
Nieminen Petra, Luleå HF SWE
Nilsson Matilda, KalPa Kuopio
Niskanen Tanja, KalPa Kuopio
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Säkkinen Sara, Ohio State USA
Tapani Susanna, TPS Turku
Vainikka Viivi, Team Kuortane

Turnauksen otteluohjelma löytyy Ruotsin jääkiekkoliiton tulospalvelusta ja ottelulähetykset on katsovissa suorina ja tallenteina samaisen liiton videopalvelusta.

Kun naisten jääkiekosta on puhe, niin usein puheenaiheeksi nousee myös kaukalon ulkopuoliset asiat. Niin tämänkin turnauksen yhteydessä, kun Noora Rädyn turnausjärjestelyitä kritisoiva twiitti nostettiin lehdistössä esille. Suomessa asiaan tarttuivat ainakin Iltasanomat, Helsingin Sanomat ja Yleisradio.

Kritiikille on toki tälläkin kertaa aihetta eurooppalaisten naisten maajoukkueiden kokoontuessa ruotsalaisiin pikkuhalleihin samaan aikaan, kun Tukholman Globenissa pelataan miesten EHT-turnausta. Myös Yhdysvaltojen ja Kanadan naisten maajoukkueet pelaavat samaan aikaan Anaheimin NHL-hallissa yli 11 000 katsojan edessä. Lehdissä esille noussut kritiikki on kohdistunut lähinnä ruotsalaisia turnausjärjestäjiä kohtaan, mutta sama linja on ollut kaikissa kauden EHT-turnauksissa. Kotimaassa jääkiekkoliitto on myös useampaan kertaan unohtanut Twitterissä Naisleijonien ottelut, vaikka samaan aikaan siellä muistetaan twiittata miesten ja poikien maajoukkueiden peleistä. Tämä on erityisen ristiriitaista siksi, että Jääkiekkoliiton vuosien 2018-2022 strategiassa nais- ja tyttökiekko on yksi painopistealueista. Ruohonjuuritasolla tietysti tehdään koko ajan työtä, mutta lippulaivan suhteenkin pitäisi hoitaa hommat kunnolla, koska se seuraava sukupolvikin seuraa, miten heidän esikuviaan kohdellaan.

Paljon on siis vielä työtä jäljellä, että naisten maajoukkueiden ja naiskiekon olosuhteet ylipäätään paranevat.

 

[lunde]

5.2.2020 Suomi–Saksa 3–1

Naisleijonat aloitti turnauksen keskiviikkona Saksaa vastaan. Tuttuun tapaan tiiviisti puolustava Saksa oli ison osan pelistä puolustuskannalla ja maalivahti Jennifer Harss joutuikin melkoiseen kiekkosateeseen Naisleijonien lauottua ottelussa 50 kertaa. Kolme laukauksista löysi kuitenkin tiensä maaliin asti ja niinpä voittajasta lopulta ollut suurta epäselvyyttä. Kauden aiemmissa otteluissa nähty ailahtelevuus esiintyi tässäkin ottelussa, kun Naisleijonien puolustus herpaantui vielä viimeisellä minuutilla ja saksalaiset rikkoivat Eveliina Suonpään nollapelin.

Suomen kentälliset

33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
25 Kiira Yrjänen – 26 Sara Säkkinen – 18 Julia Liikala
- 61 Tanja Niskanen – 23 Sanni Hakala
12 Ida Karjalainen – 27 Emmi Rakkolainen – 24 Viivi Vainikka

6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
28 Ella Viitasuo – 15 Minnamari Tuominen
4 Rosa Lindstedt – 7 Sanni Rantala
9 Nelli Laitinen

1 Eveliina Suonpää
(41 Noora Räty)

Ottelun tilastot
Verkkolähetyksen tallenne
Maalikooste


7.2.2020 Sveitsi–Suomi 2–8

Sveitsi-ottelussa Naisleijonat jatkoi siitä, mihin joukkue jäi Saksaa vastaan. Hyökkäykset vyöryivät yksi toisensa jälkeen Sveitsin maalille, mistä kertoo myös ottelun laukaukset 43–6. Hieman ennen ottelun puoliväliä Saskia Maurerille riitti Sveitsin maalilla, kun Michelle Karvinen kiersi alivoimalla hänen ympäri ja punalamppu paloi neljännen kerran Sveitsin päädyssä. Vaihtamalla ei tilanne ei parantunut, vaan myös Caroline Spies joutui antautumaan vielä neljästi. Kaukalossa nähty Sveitsi oli aika kaukana siitä joukkueesta, joka venyi 2014 aina olympiapronssille, eikä vähiten siksi, että tolppien välistä puuttuu nykyään Florence Schellingin kaltainen huippumaalivahti. Hän oli parhaina päivinä Noora Rädyn tasoinen maalivahti. Tosin tämäkin sveitsiläiskokoonpano osoitti osaavansa maalinteon, kun saa siihen paikan. 0–5-maalin jälkeen Suomen viisikkopuolustus herpaantui jälleen ja Sveitsi iski heti kaksi maalia alle puolessa minuutissa. Lopulta Noora Rädyn tilastoiksi jäi tästä ottelusta 4 torjuntaa ja kaksi päästettyä maalia ja noihin torjuntoihinkin mahtui ainakin yksi läpiajo. Maalivahdin kannalta todella inhottava ottelu, josta ei voi vetää juuri minkäänlaisia johtopäätöksiä kesän harjoittelematta olleen huippumaalivahdin nykykunnosta.

Suomen kentälliset

33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
10 Elisa Holopainen – 27 Emmi Rakkolainen – 23 Sanni Hakala
12 Ida Karjalainen – 26 Sara Säkkinen – 21 Matilda Nilsson
25 Kiira Yrjänen – 24 Viivi Vainikka – 18 Julia Liikala

6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 15 Minnamari Tuominen
28 Ella Viitasuo – 4 Rosa Lindstedt
7 Sanni Rantala

41 Noora Räty
(1 Eveliina Suonpää)

Ottelun tilastot
Verkkolähetyksen tallenne
Maalikooste

* * *

Näiden voittojen ansiosta Naisleijonat selviytyi oman oman lohkonsa voittajana lauantain loppuotteluun Ruotsia vastaan. Viime keväänä MM-kisojen 1A-divisioonaan pudonnut ja syksyllä liittonsa kanssa tapellut Ruotsi yllätti keskiviikon avausottelussa Venäjän numeroin 1–3. Kun joukkue venyi torstainakin Tsekkiä vastaan voittolaukaustappioon, Venäjä ei enää perjantain Tsekki-voitollakaan pystynyt nousemaan ohi. Suomi on lauantain ottelussa selkeä ennakkosuosikki ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten joukkue käsittelee tilanteen.

Ottelu alkaa Suomen aikaa klo 20 ja verkkolähetys löytyy täältä.

 

[Matbus]

Turnausvoitto sieltä sitten tuli. Katsoin lähes koko ottelun (kiva että ottelu striimattiin). Lukemat 4-0 ovat tietysti selvät, mutta pelillisesti ei ihan niin selvää esim. laukaukset olivat melko tasaiset. Selvästi on havaittavissa tuo ns. sukupolvenvaihdos, jossa nuoria ajetaan sisään. Esimerkiksi tyttöjen kisoissa pelanneet Rantala ja Yrjönen esiintyivät pirteästi. Toki kärkipeelaajat pystyvät periaatteessa luomaan tilanteita vaihdosta vaihtoon, mutta on tärkeää olla taustavoimia.

Kukaan Suomen pelaajista ei häikäissyt, ja tuntui kuin muutamilla olisi ollut kiviä taskussa. Yhteenvetona sanon, että kyllä Suomi naisilla on potentiaalia, mutta huolellisuus ja tarkkuus pitää parantua jos aiotaan haastaa Jenkit ja Kannada.

 

[lunde]

8.2.2020 Suomi–Ruotsi 4–0
(EHT-päätösturnauksen loppuottelu)

Naisleijonat selvitti tosiaan turnauksen puhtaalla pelillä voittamalla Ruotsinkin suoraan varsinaisella peliajalla. Kuten @Matbus kirjoitti, ottelu oli lukemiaan tasaisempi jo laukauksien ja kiekonhallinnankin näkökulmasta. Toisaalta Suomi rakensi vaarallisemmat maalipaikat ja viimeisteli niistä myös tehokkaammin. Savolaisen 3–0-maali pomppasi myös Grahnin haparoivasta torjunnasta olkapään yli, joten silläkään osastolla Ruotsi ei ollut parhaimmillaan. Joka tapauksessa sinikeltaisten kannalta jo tuohon loppuotteluun selviäminen oli jonkinlainen toivonpilkahdus vaikean vuoden jälkeen.

Naisleijonille suhteellisen ehjä turnaus oli myös tervetullut kauden aiempien turnausten ailahtelevuuden jälkeen. Tässä turnauksessa joukkueen kärkipelaajat keräsivät eniten huomiota jo ihan otteluiden tilastojakin lukemalla. Maajoukkueen tulevaisuuden kannalta kärkipelaajien joukossa on onneksi myös jo nuorempia pelaajia, kuten 22-vuotias Ronja Savolainen, 20-vuotias Petra Nieminen ja 18-vuotias Elisa Holopainen.

Suomen kentälliset

33 Michelle Karvinen – 77 Susanna Tapani – 16 Petra Nieminen
23 Sanni Hakala – 61 Tanja Niskanen – 10 Elisa Holopainen
12 Ida Karjalainen – 27 Emmi Rakkolainen – 21 Matilda Nilsson
25 Kiira Yrjänen – 24 Viivi Vainikka – 18 Julia Liikala

6 Jenni Hiirikoski – 88 Ronja Savolainen
9 Nelli Laitinen – 15 Minnamari Tuominen
4 Rosa Lindstedt – 7 Sanni Rantala

41 Noora Räty
(1 Eveliina Suonpää)

Ottelun tilastot
Verkkolähetyksen tallenne
Maalikooste

 

[lunde]

Naisleijonien joukkue MM-kisoihin julkaistiin tänään. Kaikki pelaajat ovat luonnollisesti esiintyneet maajoukkuepaidassa, mutta MM-kisojen ensikertalaisia on silti joukossa seitsemän, mikä on etenkin kotikisojen kokeneeseen joukkueeseen verrattuna runsaasti. Naisleijonien nuorennusleikkaus jatkuu siis edelleen. Nimiä katsellessa jää myös mielikuva, että muutaman pelaajan kohdalla on todennäköisesti valittu tulevaisuutta ajatellen tietoisesti nuorempi leijona, jos samalla viivalla on ollut kokenut ja nuori pelaaja. Joukkueen ydinhän on edelleen hyvin kokenut, joten joukkue ei suinkaan ole untuvikkoja täynnä.

Valitut pelaajat pelipaikoittain: (kursiivilla kirjoitetut pelaajat ensi kertaa MM-kisoissa)

Maalivahdit:
Räisänen Meeri, AIK Stockholm
Räty Noora, Shenzhen KRS Vanke Rays
Silvonen Jenna, Mercyhurst University

Puolustajat:
Hiirikoski Jenni, Luleå HF
Karjalainen Sini, University of Vermont
Laitinen Nelli, Kiekko-Espoo
Lindstedt Rosa, HV71
Rantala Sanni, Team Kuortane
Savolainen Ronja, Luleå HF
Tuominen Minnamari, Kiekko-Espoo

Hyökkääjät:
Hakala Sanni, HV71
Holopainen Elisa, KalPa
Karjalainen Ida, HPK
Karvinen Michelle, Luleå HF
Liikala Julia, HPK
Nieminen Petra, Luleå HF
Nilsson Matilda, KalPa
Niskanen Tanja, KalPa
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Tapani Susanna, TPS Akatemia
Tulus Noora, Luleå HF
Vainikka Viivi, Team Kuortane
Yrjänen Kiira, Team Kuortane


Jos kauden aiemmista maaotteluista voi päätellä jotain, Naisleijonien kokoonpano voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta:

Karvinen - Tapani - Nieminen
Tulus - Niskanen - Nilsson
Hakala - Vainikka - Holopainen
Karjalainen I. - Rakkolainen - Liikala
Yrjänen

Hiirikoski - Savolainen
Laitinen - Tuominen
Lindstedt - Rantala
Karjalainen S.

Räty
Räisänen
Silvonen


Kun MM-kisojen ensikertalaisia on joukossa noin paljon, jotkut pelaajat ovat tehneet heille tilaa. Ketä joukkueesta siis puuttuu?

Riikka Sallinen
Venla Hovi
Linda Välimäki
Kokeneet maajoukkuepelaajat lopettivat pelaajauransa viime kauteen. Etenkin keskushyökkääjäosastolla Sallisen ja Välimäen korvaaminen on ihan oikea haaste Naisleijonille, vaikka kokoonpanossa löytyykin paljon seurajoukkueissaan sentterin tontilla viihtyviä pelaajia.

Isa Rahunen
Kärpät-puolustaja jatkaa pelaajauraansa siviiliuran ehdoilla, mutta se ei mahdollista hänelle maajoukkueen vaatimaa panostusta urheilu-uraan.

Annina Rajahuhta
Viime kaudella kalkkiviivoilta vielä MM-kisajoukkueeseen ja tälläkin kaudella vielä seitsemän maaottelua ilman tehomerkintöjä. Neljät MM-kisat ja kolmet olympialaiset pelanneen Rajahuhdan hieno maajoukkueura on tainnut nyt päättyä. Siitä taisi jo vähän vihjata pelaajan kultaisella ansiomerkillä palkitseminen helmikuussa ennen miesten Suomi-Venäjä-maaottelun alkamista, kun Naisleijonat olivat samaan aikaan Ruotsissa.

Eveliina Suonpää
Rädyn ja Räisäsen valinnat ovat vieläkin lähes varmoja, kun ovat terveenä. 1999 syntynyt Jenna Silvonen nappasi tällä kertaa 1995 syntyneen Suonpään edestä paikan joukkueessa. Suonpää on istunut jo aika monet arvokisat penkillä ja katsomossa, joten sillä osastolla ei olisikaan ollut hänelle enää juurikaan uutta koettavaa. Hyvin mahdollista, että Silvonen ei pääse pelaamaan yhtään ottelua eli tilanne on hänelle siis sama kuin Espoossa. Todennäköisesti Suonpää nähdään taas tulevaisuudessa arvokisoissa, vaikka kilpailu maalivahdin tontilla onkin Rädyn ja Räisäsen takana kovaa.

Ella Viitasuo
Kahdet MM-kisat ja yhdet olympialaiset Naisleijonia edustanut peruspakki ei mahtunut tällä kertaa kokeneeseen puolustuskalustoon, kun tilaa piti löytää Sanni Rantalalle ja SIni Karjalaiselle. MM-kisat jäivät väliin myös 2017, mutta kokeneempien puolustajien lopettaessa väistämättä jossain vaiheessa vasta 23-vuotiaan puolustajan arvokisakokemukselle on todennäköisesti jälleen käyttöä.

Emma Nuutinen
Jenna Silvosen joukkuekaverina viimeistä kautta Mercyhurstin yliopistossa pelaavan taitohyökkääjän putoaminen kisakoneesta on itselleni ehkä suurin yllätys. Hän voitti joukkueensa pistepörssin ja ei tietääkseni ole edes loukkaantuneena. 23-vuotias hyökkääjä nähdään Viitasuon tavoin todennäköisesti tulevaisuudessa vielä arvokisoissa, vaikka ei nyt kisakoneeseen mahtunutkaan.

Vilma Tanskanen
24-vuotias hyökkääjä putosi viime keväänä MM-kisajoukkueesta viimeisenä pelaajana. Seurajoukkueessa tapahtunut loukkaantuminen pilasi häneltä tämän kauden, mistä Jatkoajan verkkolehti julkaisikin jutun tällä viikolla.

Ida Kuoppala
20-vuotias yliopistohyökkääjä edustaa maajoukkueessakin vasta tulokasta, mutta jo ensimmäisellä kaudella Mainen sisäisen pistepörssin voittanut maalitykki pelasi syksyllä kahdeksan maaottelua. Maalintekijöitä ei ole koskaan liikaa ja Kuoppala pääseekin todennäköisesti tuulettamaan maaleja tulevissa arvokisoissa.

Aino Karppinen
Toista kautta maajoukkueringissä oleva puolustaja puki leijonapaidan 13 otteluun tällä kaudella, mutta arvokisadebyytti jää hänelläkin vielä tulevaisuuteen. Viitasuon tavoin joukkueen melko vakiintuneeseen puolustukseen on tällä hetkellä todella vaikea murtautua.

 

[Shinny]

Mikäköhän tuossa Nuutisen (tai Kuoppalan) tiputtamisessa on syynä, kisatkin vielä Kanadassa? Roolitus alemmissa ketjuissa ja mm. Liikala pystyy pelaamaan keskellä, pelitapaan/maju-juttuihin sitoutuminen, joukkuehenki? Rakkolaisen perusteella voisi nähdä nelosen pystyvän "jarrukenttänä" pelaamiseen, vaikka kukaanhan heistä ei ole sarjajoukkueissa lähelläkään sitä roolia.

Nuutinen oli kuitenkin nyt ennätyskaudellaan pisteissä NCAA top-20, CHA konferenssin parhaaksi pelaajaksi palkittu. Kuoppala johdatti kuun vaihteessa joukkueen konferenssin välieriin 2+1 tehoilla (2 pv. o.), konferenssin 3.AllStar-kentällisessä ainoana Mainen pelaajana, joukkueen kärki pisteissä, helmikuun kuukauden tulokaspelaaja koko liigassa, valinta yksimielisesti tulokkaiden All-Star kentälliseen konferenssissa. Miten Liigasta voi mennä ensikertalaisia edelle, kun Nuutinen on pelannut jo Liigan "läpi" monta vuotta sitten ja Kuoppalakin viime vuonna? Nää mimmit ovat pelanneet ja kamppailleet koko kauden jenkkejä ja kanukkeja vastaan, Hockey Eastissa muutama koko sarjan Top10 mm. Northeastern ja Nuutinen on dominoiva pelaaja omassa konferenssissa. Miksi Karjalainen olisi parempi kuin Nuutinen tai Liikala vs Kuoppala (mahd. sentterikyky hyväksynen selitykseksi)?

 

[lunde]

Mikäköhän tuossa Nuutisen (tai Kuoppalan) tiputtamisessa on syynä, kisatkin vielä Kanadassa?

Hyvä kysymys, johon vastauksen taitaa tietää vain Pasi Mustonen ja voi olla, että emme sitä tule koskaan kuulemaan. Hän puhui haastattelussa luisteluvoimaisen joukkueen kasaamisesta. Ainakaan Nuutisen kohdalla en osaa nähdä tuossa syytä, miksi hän puuttuu joukkueesta.

Jos ei valitsematta jääneiden terveystilanteessa tai henkilökemioissa jne. ole jotain julkisuudelta piilossa olevaa, niin ehkä tuossa on vaan ajateltu rotaatiomaisesti jakaa arvokisakokemusta isommalle joukolle nuoria pelaajia, kun kokeneemman kaartin viimeiset arvokisat ovat joka vuosi lähempänä. Tämä siis siitäkin huolimatta, että yksittäisen turnauksen osalta menestysmahdollisuudet olisivat ohuen siivun verran kapeammat näillä valinnoilla. Tämä on kuitenkin ihan pelkkää spekulaatiota ja en tiedä ajattellaanko maajoukkueessa noin pitkälle. Yleensä kai yritetään kuitenkin saada kasaan sen hetken paras kokoonpano juurikaan tulevia vuosia ajattelematta.

 

[Matbus]

Mielenkiintoinen tapaus tuo Nuutinen. Ja rohkeata peliä Mustostoselta noin muutenkin valintojen suhteen. Suomi ei tödennäköisesti pysty haastamaan Jenkkejä ja Kanukkeja niin kuin kotikisoissa. Tarvitaan aikaa nuorille pelaajille.

Olen myös miettinyt tuota naismj:n valmentaja puolta. Mustosella on sopimus vielä seuraavat 3 kautta. Mitä sen jälkeen? On totta että naiskiekko on mennyt eteenpäin, tosin en tiedä Mustosen osuutta kehityksessä. Hän on olllut kyllä äänekäs tasa-arvon puolustaja, ja mitalejakin on tullut. Mutta onko hän naiskiekon näkyvimmällä pallilla seisovana edistänyt lisä resurssien saamisessa naiskiekkoon tai että Suomessa pelattavat harjoituspelit saataisiin sinne missä on yleisökin (eli pois Vierumäeltä).?

Jos halutaan vielä paremmin haastaa CAN ja USA, on kotimainen liiga saatava paremmalle tasolle. Miestenkin puolella tasokas oma liiga on mahdollistanut menestykset maailmalla. Näkisin että maajoukkueen päävalmentajalla on iso vastuu, mutta myös mahdollisuus edistää lajia. Siksi toivon näkeväni Mustosen jälkeen jonkun korkean profiilin kiekkovalmentajan naisten penkin takana. Tämän hetken unelma henkilö olisi Jukka Jalonen, jolla kovien meriittien lisäksi paljon vaikutusvaltaa liitossa ja mediassa.

Pointti pohdiskelussani on se että peliä ei pelata vain kaukalossa vaan myös sen ulkopuolella. Maajoukkue peilaa Suomikiekon tilaa, toki suunta on oikea mutta paljon voidaan vielä tehdä tilan parantamiseksi. Näen että mj:n päävalmentaja voi tehdä paljonkin koko lajin kohentamiseen, ja siksi uskon että Esim. Jalonen olisi mitä parhain vaihtoehto.

 

[Orvo Muusi]

Kisat on peruttu. Jääkiekon naisten MM-kilpailut perutaan koronaviruksen takia

 

[lunde]

Peruuntuneiden MM-kisojen jälkeen tähän ketjuun ei ole tullut yhtään viestiä. Yritän siis koota vähän, mitä tässä kolmen kuukauden aikana on tapahtunut Naisleijonien suhteen.

Huhtikuun lopulla Naisleijonien pitkäaikainen hyökkääjä Annina Rajahuhta ilmoitti päättävänsä maajoukkueuransa. Tämä ei ollut suuri yllätys. Jo 2019 MM-kotikisoihin hän kisasi viimeisen pelaajan paikasta Vilma Tanskasen kanssa. Tälle keväälle häntä ei valittu enää MM-kisoihin. Tosin Rajahuhta joutui olemaan alkuvuodesta jonkin verran peleistä sivussakin loukkaantumisen vuoksi.

* * *

Olympiakomitea tiedotti toukokuun lopulla talvilajien urheilija-apurahoista. Vuosi sitten arvelin, että Naisleijonilla on hyvä mahdollisuus pysyä olympiakomitean apurahoilla koko olympiadin ajan. Tämänkin vuoden päätös on linjassa tuon ajatuksen kanssa. 101 apurahan saajan joukossa oli 31 naiskiekkoilijaa, mikä on merkittävä osuus, kuten on myös 242 000 euron osuus koko 884 000 euron potista.

Naisleijonien rungon tilanne näkyy apurahoissa sillä tavalla, että isompien 10 000 euron apurahojen määrä pieneni jälleen muutamalla (22 -> 19 -> 14). Sen sijaan pienempien 6 000 euron apurahojen määrä on yli kolminkertaistunut kahdessa vuodessa (5 -> 8 -> 17). Koko Naisleijonien apurahojen potti on kolmatta vuotta peräkkäin noin neljännesmiljoonan suurusluokassa (250 000 € -> 238 000 € -> 242 000 €). Kun maajoukkueiden kokeneiden runkopelaajien ydin näyttää kaventuvan muutaman pelaajan tahtia vuosittain ja haastajaryhmä on tasainen sekä aiempia vuosia laajempi, saman potin jakaminen useammalle pelaajalle on mielestäni ihan järkevä ratkaisu.

Tässä vielä päivitetty yhteenveto Naisleijonille myönnetyistä olympiakomitean apurahoista vuodesta 2016 lähtien. Ainakaan 2010-luvulla ei tuota ennen Naisleijonille myönnetty apurahoja, kuten vuosi sitten selvitin.

2020
14 × 10 000 €
17 x 6 000 €
yhteensä 242 000 €

2019
19 x 10 000 €
8 x 6 000 €
yhteensä 238 000 €
-> MM-kisat peruttiin koronaviruksen vuoksi

2018
22 x 10 000 €
5 x 6 000 €
yhteensä 250 000 €
-> 2019 MM-hopea

2017
8 x 5 000 €
yhteensä 40 000 €
-> 2018 olympiapronssi

2016
4 x 5000 €
yhteensä 20 000 €
-> 2017 MM-pronssi


* * *

Naisleijonat ovat parhaillaan aloittaneet valmistautumisen seuraavaan kauteen Vierumäellä. Jääkiekkoliitto tiedotti leiritykseen valituista pelaajista toukokuun lopulla.

Pelaajarinki on poikkeuksellisen laaja sillä pelaajia on kaksi joukkueellista ja valittujen lisäksi leirityksestä puuttuu ainakin Noora Rädyn, Jenni Hiirikosken ja Michelle Karvisen kaltaiset eturivin pelaajat. Leiritys järjestetäänkin kahdessa osassa 11.-15.6.2020 Molempiin leirityksiin osallistuu kolme pelaajaa: Jenna Silvonen, Ida Kuoppala ja Julia Liikala.

Valintojen joukossa on myös muutama yllätysnimi, joiden en ainakaan itse olettanut vielä kolkuttelevan maajoukkueen porttia. Voi olla, että tällaisen kesäleirityksen laajalla kartoituksella tähdätään jo esimerkiksi seuraavalle olympiadille vuoden 2022 toiselle puolelle. Toisekseen melkein jokaisesta Naisten Liigassa syksyllä aloittavasta joukkueesta näyttäisi löytyvän edustus. Todennäköisesti tällä halutaan viedä valittujen pelaajien kautta myös viestiä ja kokemusta seurajoukkueisiin, mikä on vauhti ja vaatimustaso maajoukkuetasolla. Sekin ajatus kuulostaa ihan viisaalta. Myös Yhdysvaltojen yliopistosarjojen pelaajilla on runsas edustus, kun he ovat viettämässä kesää valtameren tällä puolen.


Valkoinen joukkue (11.–13.6.2020):

Maalivahdit:
Keisala Anni, Ilves Tampere
Pajarinen Tiia, Kiekko-Espoo
Silvonen Jenna, Mercyhurst University USA

Puolustajat:
Karjalainen Sini, Univ. of Vermont USA
Karppinen Aino, RoKi Rovaniemi
Lindstedt Rosa, HV71 SWE
Parkkonen Krista, HIFK Helsinki
Savander Eve, Ohio State USA

Hyökkääjät:
Holopainen Elisa, KalPa Kuopio
Koukkula Niina, HPK Hämeenlinna
Kuoppala Ida, Maine University USA
Liikala Julia, HPK Hämeenlinna
Nilsson Matilda, KalPa Kuopio
Nieminen Petra, Luleå HF SWE
Nylund Jenniina, St. Cloud State Univ. USA
Pirttijärvi Jenna, RoKi Rovaniemi
Säkkinen Sara, Ohio State USA
Valkama Saana, Linköping HC SWE


Sininen joukkue (13.–15.6.2020):

Maalivahdit:
Räisänen Meeri, AIK Stockholm SWE
Silvonen Jenna, Mercyhurst University USA
Suonpää Eveliina, Linköping HC SWE

Puolustajat:
Allinen Heli, HPK Hämeenlinna
Laitinen Nelli, Kiekko-Espoo
Rantala Sanni, Team Kuortane
Timonen Anni, TPS Turku
Tuominen Minnamari, Kiekko-Espoo
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo

Hyökkääjät:
Hakala Sanni, HV71 SWE
Havana Oona, Kärpät Oulu
Kuoppala Ida, Maine University USA
Liikala Julia, HPK Hämeenlinna
Melotindos Linnea, Kiekko-Espoo
Mäkelä Miressa, HIFK Helsinki
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Sundelin Sofianna, Team Kuortane
Tapani Susanna, TPS Turku
Vainikka Viivi, Team Kuortane
Vesa Emilia, Kiekko-Espoo
Yrjänen Kiira, Team Kuortane

 

[Matbus]

Heps

Eipä ole tosiaan tänne tullut kirjoiteltua toviin, tietysti asiaakin on ollut vähemmän. Hyvä kuitenkin, että saadaan taas leirejä käyntiin ja palataan toivottavasti kohti normaalia. Mielestäni on hyvä pitää laaja rinki ja täten voidaan "ajaa" sisään uusia pelaajia hyvissä ajoin. Karvisesta sen verran, että hänhän lopetti Luulajassa ja on spekuloitu hänen panevan hokkarit naulaan. Katsoin hänen Facebookia ja siellä hän selvästi sanoi uran jatkuvan vielä ainakin tovin, pelivuosiahan muuten on jäljellä vaikka kuinka jos haluaa.

 

[Shinny]

Naisten maajoukkue ja U18-tytöt ovat pelanneet varsin aktiivisesti heinä- ja elokuussa poikajoukkueita vastaan, tuloksia peleistä alla:

29.7. NMJ - KooKoo U17 9-1
30.7. NMJ - Pelicans U18 Akatemia (U18 Mestis) 3-7

25.8. NMJ - KJT Haukat U17 3-4
26.8. NMJ - KooKoo U17 4-3
27.8. NMJ - Kiekko-Espoo U18 Challenger (U18 Mestis) 0-8

26.8. N18 - Pelicans U15 Akatemia (AA) 8-1
27.8. N18 - KJT Haukat U15 (AAA) 2-5

 

[Carlos]

Susanna Tapani valitsi ringeten, ei saa enää pelata TPS:ssa: ”Aiheutti pahaa verta”

Kahdessa lajissa maailman huipulla oleva hyökkääjä pantiin TPS:ssa vaikeaan valintatilanteeseen.

www.iltalehti.fi

Mielenkiintoista että TPS näkee joidenkin Akatemia -pelaajien vanhemmat tärkeämmäksi kuin tukea Suomen naismaajoukkueen ykköspelaajaa. Voisi varmaan nämä itkevät vanhemmatkin lähinnä itkeä niille esko-pettereilleen, että mikseivät treenaa enemmän, ei tarvitsisi sitten rutista miten iso paha Suski vie kaikkien pelipaikat.

Tsemppiä Tapanille, TPS arvostaa naiskiekkoilun näköjään todella "korkealle".

edit: typoja

 

[lunde]

Harmillista, että Susanna Tapanin uralla aiemminkin nähty ristiriita ringeten ja jääkiekon välillä on ajautunut jälleen törmäyskurssille. Aiempiin konflikteihin uutena ehkä tuo merkittävämpi ulottuvuus poikajoukkueen mukana harjoittelemisessa ja pelaamisessa.

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että TPS on tässä vain paha ja Tapani julmien kiekkopomojen uhri. Tilanteessa on monta toimijaa, joilla on ymmärrettävästi omat intressinsä. Kaikkien toimijoiden osalta naisleijonien menestys ei ole intresseissä, vaan saattaa pikemminkin olla jopa haitallinen heille.

Tapani poikkeuksellisena usean lajin huippu-urheilijana haluaisi menestyä sekä jääkiekossa, että ringetessä, mikä on osaltaan ihan ymmärrettävää, kun taidot riittää siihen molemmissa. Valitettavasti ihminen voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja tällainen monessa paikassa vaikuttaminen tarkoittaa helposti sitä, että sitoutuminen ei ole mihinkään paikkaan täydellistä. Joukkuelajissa tuollainen alkaa vaikuttaa ryhmähenkeen aika nopeasti, jos kaikki eivät allekirjoita tuollaista poikkeusjärjestelyä. Varsinkin kun yhtälöön lisätään mahdolliset erot pelaajien kausimaksuissa ja vielä monessa paikassa asennetasolla tulenarka aihe eli nainen poikien joukkueessa.

TPS:n Urama haluaisi varmasti pitää Turussa Tapanin kaltaisen poikkeuksellisen henkilöbrändin, mutta ei yksinkertaisesti voi tehdä sitä enää pelätessään, miten se vaikuttaisi poikajunioreiden ja heidän vanhempiensa rahojen sitoutumiseen seuraan.

Pasi Mustosen intressi on edistää edelleen naisleijonien mahdollisuuksia osallistua kehittävämpään harjoitteluympäristöön poikien kanssa. Hän on ajanut tuota asiaa johdonmukaisesti koko päävalmentajakautensa ajan ja tulosten perusteella se onkin ollut maajoukkueen kannalta oikea ratkaisu. Sääntötasollakin on helpotettu naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia osallistua poikien sarjoihin, mikä on osaltaan aiheuttanut ristivetoa myös Naisten Liigan ja poikien sarjojen joukkueiden välille. Tapanin kohdalla Mustosella on vielä erityinen motiivi pitää hänet mukana jääkiekossa ja maajoukkueen ykkössentterinä, kun Riikka Sallinen (ent. Välilä os. Nieminen) ja Linda Leppänen (os. Välimäki) lopettivat omat uransa kevään 2019 MM-hopean jälkeen. Tällä hetkellä naisleijonien suurimmat kysymysmerkit ovat nimenomaan sentteriosastolla.

Ringeten osalta Tapanin merkitys on, jos mahdollista, vielä naiskiekkoakin suurempi. Hän on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin suurimpia tähtiä lajille, joka on jäänyt entistä enemmän puristuksiin naiskiekon alettua saada yhä enemmän huomiota parin viimeisen olympiadin aikana. Tapani todennäköisesti tiedostaa tuon itsekin ja henkilökohtaisen mieltymyksen lisäksi kokenee jonkinlaista velvollisuudentuntoa myös ringetteä kohtaan.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kuin naisten jääkiekkomaajoukkueen tähtipelaaja on monen pelin taituri. 1990-luvulla Riikka Nieminen pelasi myös pesäpalloa, kaukalopalloa ja jääpalloa. Ajat olivat silloin monella tavalla erilaiset, mutta sekin tilanne lopulta johti siihen, että muut lajit jäivät pois jääkiekon alta.

En osaa, enkä haluakaan sanoa, miten Tapanin tilanteen voisi ratkaista, mutta ongelma jatkunee vähintään jollain tasolla ja noussee lopulta aina uudestaan pintaan niin kauan kun hänen uraansa määrittää ristiveto ringeten, naiskiekon ja poikien jääkiekon välillä.