lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Harmillista, että Susanna Tapanin uralla aiemminkin nähty ristiriita ringeten ja jääkiekon välillä on ajautunut jälleen törmäyskurssille. Aiempiin konflikteihin uutena ehkä tuo merkittävämpi ulottuvuus poikajoukkueen mukana harjoittelemisessa ja pelaamisessa.

Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että TPS on tässä vain paha ja Tapani julmien kiekkopomojen uhri. Tilanteessa on monta toimijaa, joilla on ymmärrettävästi omat intressinsä. Kaikkien toimijoiden osalta naisleijonien menestys ei ole intresseissä, vaan saattaa pikemminkin olla jopa haitallinen heille.

Tapani poikkeuksellisena usean lajin huippu-urheilijana haluaisi menestyä sekä jääkiekossa, että ringetessä, mikä on osaltaan ihan ymmärrettävää, kun taidot riittää siihen molemmissa. Valitettavasti ihminen voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja tällainen monessa paikassa vaikuttaminen tarkoittaa helposti sitä, että sitoutuminen ei ole mihinkään paikkaan täydellistä. Joukkuelajissa tuollainen alkaa vaikuttaa ryhmähenkeen aika nopeasti, jos kaikki eivät allekirjoita tuollaista poikkeusjärjestelyä. Varsinkin kun yhtälöön lisätään mahdolliset erot pelaajien kausimaksuissa ja vielä monessa paikassa asennetasolla tulenarka aihe eli nainen poikien joukkueessa.

TPS:n Urama haluaisi varmasti pitää Turussa Tapanin kaltaisen poikkeuksellisen henkilöbrändin, mutta ei yksinkertaisesti voi tehdä sitä enää pelätessään, miten se vaikuttaisi poikajunioreiden ja heidän vanhempiensa rahojen sitoutumiseen seuraan.

Pasi Mustosen intressi on edistää edelleen naisleijonien mahdollisuuksia osallistua kehittävämpään harjoitteluympäristöön poikien kanssa. Hän on ajanut tuota asiaa johdonmukaisesti koko päävalmentajakautensa ajan ja tulosten perusteella se onkin ollut maajoukkueen kannalta oikea ratkaisu. Sääntötasollakin on helpotettu naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia osallistua poikien sarjoihin, mikä on osaltaan aiheuttanut ristivetoa myös Naisten Liigan ja poikien sarjojen joukkueiden välille. Tapanin kohdalla Mustosella on vielä erityinen motiivi pitää hänet mukana jääkiekossa ja maajoukkueen ykkössentterinä, kun Riikka Sallinen (ent. Välilä os. Nieminen) ja Linda Leppänen (os. Välimäki) lopettivat omat uransa kevään 2019 MM-hopean jälkeen. Tällä hetkellä naisleijonien suurimmat kysymysmerkit ovat nimenomaan sentteriosastolla.

Ringeten osalta Tapanin merkitys on, jos mahdollista, vielä naiskiekkoakin suurempi. Hän on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin suurimpia tähtiä lajille, joka on jäänyt entistä enemmän puristuksiin naiskiekon alettua saada yhä enemmän huomiota parin viimeisen olympiadin aikana. Tapani todennäköisesti tiedostaa tuon itsekin ja henkilökohtaisen mieltymyksen lisäksi kokenee jonkinlaista velvollisuudentuntoa myös ringetteä kohtaan.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kuin naisten jääkiekkomaajoukkueen tähtipelaaja on monen pelin taituri. 1990-luvulla Riikka Nieminen pelasi myös pesäpalloa, kaukalopalloa ja jääpalloa. Ajat olivat silloin monella tavalla erilaiset, mutta sekin tilanne lopulta johti siihen, että muut lajit jäivät pois jääkiekon alta.

En osaa, enkä haluakaan sanoa, miten Tapanin tilanteen voisi ratkaista, mutta ongelma jatkunee vähintään jollain tasolla ja noussee lopulta aina uudestaan pintaan niin kauan kun hänen uraansa määrittää ristiveto ringeten, naiskiekon ja poikien jääkiekon välillä.
 
Viimeksi muokattu:
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Haastava on Tapnin tilanne. Mutta tässä asiassa ymmärrän hyvin Tps:n ratkaisun ja toisaalta Tps antaa edelleen Tapanin harjoitella joukkueen mukana. Jos elettäisiin normaalia eikä korona-aikaa niin Nmj pelaisi kauden aikana maaotteluita jotka Tapanille saattaisi riittää kiekon puolelta jos ja kun harjoittelee poikien mukana. Sen sijaan sitä en ymmärrä jos muutama tyttö tai nainen ympäri Suomen pelaa poikien mukana ja siitä vanhemmat kitisevät että tyttö tai nainen vie jonkun pojan pelipaikan. Pojille kyllä pelipaikkoja riittää ja kyllä ne pääsääntöisesti on paremmat poikapelaajat jotka tiputtaa näiden kitisijöiden pojat joukkueista pois. Se on sitä kilpaurheilua.
 

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Rehellinen ollakseni en ole yllättynyt tästä uutisesta. Olen itse asiassa pohtinut miksi hän haluaa pitää molemmat lajit ohjelmassa, vaikka ne ovat toisinaan päällekkäin. Fakta on se, että hän on jo ajat sitten saavuttanut huipun ringeten osalta ja dominoinut kentällä. Jääkiekon puolella hän ei ole suhteessa samalla tasolla, ja hieman ihmettelen etteikö häntä kiinnosta huippu lätkässäkin.

Molemmat lajit toki tukevat toisiaan, mutta kiekko on erilainen kuin kumirengas ja taktinen puoli siihen vielä lisäksi. Hän olisi tödennäköisesti päässyt jo ulkomaille ammattikiekkoilijaksi mikäli ringette ei olisi tiellä, on hienoa nähdä kun nuoret naiset lähtevät paremman perään kuten Viivi Vainikka esimerkiksi lähti nyt syksyllä. Tapani valinnallaan pitää ringette mukana rajoittaa omia mahdollisuuksiaan valtavasti, ja petaa tällaisia konflikteja kuten uutisessa kerrottiin. On hienoa että hänelle on tarjottu mahdollisuus olla poikien mukana, mutta tosiaan joukkueurheilussa odotetaan sitoutumista. Toivoisin että tämä olisi jonkinlainen herätys hänelle, ja panisi hänet miettimään valintojaan koska aina ei voi saada kaikkea.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Päivitetäänpä Naisleijonien tilannetta edellisten marraskuisten viestien jälkeen.

Marraskuun maajoukkuetauolla joukkue kokoontui otteluleirille Kuortaneelle. Leirin pelaajavalinnat eivät tarjoneet suuria yllätyksiä:

Maalivahdit:
Keisala Anni, Ilves Tampere
Suonpää Eveliina, Leksand IF Ruotsi

Puolustajat:
Hiirikoski Jenni, Luleå HF Ruotsi
Karjalainen Sini, Univ of Vermont USA
Karppinen Aino, RoKi Rovaniemi
Laitinen Nelli, Kiekko-Espoo
Lindstedt Rosa, Brynäs IF Ruotsi
Parkkonen Krista, HIFK Helsinki
Savolainen Ronja, Luleå HF Ruotsi
Viitasuo Ella, Kiekko-Espoo

Hyökkääjät:
Kaila Jenna, Team Kuortane
Karvinen Michelle, H.C. Ladies Lugano
Liikala Julia, HPK Hämeenlinna
Nieminen Petra, Luleå HF Ruotsi
Nilsson Matilda, KalPa Kuopio
Niskanen Tanja, KalPa Kuopio
Rakkolainen Emmi, Kiekko-Espoo
Sundelin Sofianna, Team Kuortane
Tapani Susanna, TPS Turku
Tulus Noora, Luleå HF Ruotsi
Vainikka Viivi, Luleå HF Ruotsi
Vesa Emilia, Kiekko-Espoo
Yrjänen Kiira, Team Kuortane

Elisa Holopainen ja Ida Karjalainen valittiin myös alunperin leirille, mutta pelaajien terveystilanne ei mahdollistanut osallistumista.

Varsinaisten maaotteluiden sijaan vastassa oli Ässien ja JYPin poikien U18-akatemiajoukkueet, jotka tarjosivat pelitempoltaan ja fyysisyydeltään vastaavanlaisen testin kuin Pohjois-Amerikan maajoukkueet. Ensimmäisen ottelun Naisleijonat-kokoonpano voitti Ässät voittolaukauskilpailun jälkeen 3-2. Seuraavan päivän ottelussa luistin ei enää kulkenut samalla tavalla ja JYP voitti selvin numeroin 6-1.

Varmaan parhaiten otteluleiri jäi kuitenkin mieleen siitä, että Naisleijonien pelaajalla todettiin koronatartunta, jonka vuoksi pelaajat joutuivat karanteeniin ennen seurajoukkueisiin palaamista.

***

Joulukuussa kaikki Jääkiekkoliiton sarjat olivat koronavirustilanteen vuoksi keskeytettynä ja myös Naisleijonien leiritys peruttiin.

Hieman samoin kävi nyt helmikuussa, kun leiritys päätettiin siirtää huhtikuulle. MM-kisojen siirtyminen toukokuun puolelle mahdollisti leirityksen siirtämisen myöhempään ajankohtaan.

IIHF:n nettisivuilla MM-kisojen uusi ajankohta ei vielä näy, vaan siellä lukee edelleen alkuperäinen ajankohta 7.-17. huhtikuuta.
Sen sijaan ainakin Ilta-Sanomien uutisessa on kuitenkin ihan tarkasti ilmaistu uudet päivämäärätkin eli 6.-16. toukokuuta. Turnauksen ajankohta menee juuri U18-poikien ja miesten MM-kisojen väliin eli kaikkien kolmen turnauksen toteutuessa maajoukkuejääkiekon ystäville on luvassa toukokuussa melkoinen arvokisaputki. Harmillisesti juniorikisat ja naisten kisat ovat rapakon takana, mikä tarkoittaa joko suorien TV-lähetysten äärellä valvomista tai maksupaketin taakse piilotettujen tallenteiden katsomista. Jos siis vuodenvaihteen U20-kisojen ottelulähetysten ratkaisuista voi päätellä jotain.

***

Helmikuun puolivälissä kuultiin Naisleijonien kannalta ikäviä uutisia, kun Noora Räty loukkaantui Shenzhen KRS Vanke Raysin pelatessa näytösottelua Venäjän maajoukkuetta vastaan. Rädyn kuntoutuminen MM-kisoihin ei ole täysin varmaa.

Reilu viikko ennen loukkaantumista Yle julkaisi pitkän jutun Rädyn arjesta Venäjällä. Samassa jutussa Räty väläyttää myös ajatusta, että hän ei välttämättä pelaakaan maajoukkueessa enää vuoden päästä 2022 olympialaisissa.

Loukkaantumisen jälkeen Yle julkaisi vielä samana päivänä jutun, jossa Naisleijonien maalivahtivalmentaja Vesa Virta kommentoi maajoukkueen maalivahtitilannetta.
 
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko

Ylen tuore uutinen kertoo, että Noora Rädyn toipuminen onkin edistynyt odotettua nopeammin. Hänellä on ilmeisesti mahdollisuus palata kaukaloon jo Venäjän naisten sarjan loppuotteluihin, jotka alkavat 13.3. Tosin Räty toteaa, että voittoputkessa oleva joukkue todennäköisesti ainakin aloittaa loppuottelut nuoremmilla maalivahtilupauksilla. Kanadalaisen Kimberly Newellin peluuttaminen ainakin palvelisi Kiinan olympiaprojektia, sillä hänellä on kiinalaisjuuret ja saattaa siten edustaa Kiinaa olympialaisissakin, vaikka onkin ehtinyt voittaa myös U18-tyttöjen MM-kisoissa kultaa Kanadan joukkueessa.

Räty toteaa myös, että puolikuntoisena hän saattaa jättää MM-kisat väliin ollakseen sitten olympialaisissa täydessä pelikunnossa. Toivottavasti ainakaan Venäjän loppuottelut eivät aiheuta takapakkia hänen toipumiseen, vaikka harvinainen täysiammattilaisuus luokin taloudellista painetta mennä tolppien väliin jopa puolikuntoisena.
 
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Naisleijonien MM-ehdokkaat julkaistiin eilen. Pelaajat kokoontuvat Vierumäelle kymmenen päivän leirille 28.3.-7.4. Julkaistuista nimistä löytyy 3 maalivahtia, 10 puolustajaa ja 17 hyökkääjää. MM-kisoihin matkustaa tiedotteen mukaan 3 maalivahtia ja 22 kenttäpelaajaa. Viime vuosina arvokisajoukkueisiin on valittu 3 maalivahtia, 7 puolustajaa ja 13 hyökkääjää eli tänä vuonna kisoihin matkustaa kaksi kenttäpelaajaa enemmän.

Viime vuoden peruuntuneisiin kisoihin valituja pelaajia löytyy ehdokkaista 2 maalivahtia, 6 puolustajaa, 12 hyökkääjää. Valinta viime vuoden kisoihin ei automaattisesti tarkoita valintaa tämän vuoden kisoihin, mutta todennäköisesti joukkueen runko kuitenkin muodostu pitkälti noista nimistä. Kyseessä kun on kuitenkin 2022 olympialaisiin tähtäävä usean vuoden projekti.
Noora Räty, Sanni Rantala ja Ida Karjalainen valittiin viime vuonna kisajoukkueeseen, mutta eivät ole nyt ehdokkaiden listalla. Rädyn tilanne onkin ollut julkisuudessa esillä lähinnä loukkaantumisen vuoksi. Rantala ei pelannut tällä kaudella peliäkään Kuortaneen riveissä ja ilmeisesti taustalla on isompi loukkaantuminen. Ida Karjalainen pelasi Kärpissä 29 ottelua, joten ainakaan täysin pelaamista estävää loukkaantumista hänellä ei ole taustalla. En tiedä, miksi hän ei ole edes ehdokkaiden joukossa.

Maalivahtiosastolla mielenkiintoisin tilanne on tietysti Rädyn puuttuminen ja Anni Keisalan paluu arvokisavahdiksi. Keisalan valinta tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikainen maajoukkuevahti Eveliina Suonpää jää toisena vuonna peräkkäin arvokisajoukkueen ulkopuolelle. Kilpailu maalivahtiosastolla on kovaa ja tuo ei välttämättä tarkoita vielä mitään suurempaa.

Naisleijonien puolustuksessa on edelleen monta kokenutta pelaajaa ja todennäköisesti ainakin suurin osa heistä valitaan edelleen MM-kisoihin. Se tarkoittaisi, että nuorista puolustajista jää vielä monta rannalle. Todennäköisesti ainakin Hiirikoski, Savolainen, Tuominen, Laitinen ja Lindstedt valitaan MM-kisoihin. Tuon jälkeen jäisi 2-3 paikaa auki nuoremmille. Karjalainen valittiin mukaan viime vuonna ja Viitasuo on pelannut kahdet MM-kisat ja yhdet olympialaiset.

Toisaalta viime vuoden MM-kisat jäivät kaikilta väliin, joten on mahdollista, että jonkun kokeneen pelaajan kohdalla on luvassa välivuosi ja nuoremmalle pelaajalle tarjotaan paikka kisajoukkueesta, jos katsotaan, että kisakokemuksen hankkiminen palvelee Naisleijonien olympiaprojektia ja tulevaisuutta paremmin. Toki tuollainen yritys hallittuun sukupolvenvaihdokseen saattaa tarkoittaa jonkinlaista kompromissia tämän hetken menestyksen hakemisessa.

Hyökkääjien osalta ehdokkaiden joukosta löytyy 12 viime vuoden kisoihin valittua pelaajaa. Karjalaisen lisäksi Emma Nuutisen jääminen valittujen ulkopuolelle jo toisena vuonna peräkkäin on ainakin minulle jonkinlainen yllätys. Hänen lyhyt pyörähdys Naisten Liigassa näytti, että pelitaidot eivät ole kadonneet minnekään. Joko opinnot Yhdysvalloissa estävät maajoukkuetehtävät tai sitten MM-hopeamitalisti ei vain jostain syystä kuulu Pasi Mustosen suunnitelmiin.

Suurin yllätys ehdokkaiden joukossa lienee Naisten Liiga -debyyttinsä Ilveksessä kesken kauden tehnyt Sanni Vanhanen. Hän oli toki heti seurajoukkueen avainpelaajia, mutta todennäköisesti Tyttöleijonien pelaaja on vasta haistelemassa Naisleijonien ilmapiiriä hieman samaan tapaan kuin kevään 2019 komeetta Ida Kuoppala. Hienon kauden pelanneet Emilia Vesa ja Sofianna Sundelin on myös nostettu hakemaan kokemusta tulevaisuutta varten. Rovaniemellä itsensä kiekkokartalle nostanut 27-vuotias RoKi-kapteeni Jenna Pirttijärvi on sitten toisenlainen tarina, jota NHL-kykyjenetsijät kuvaisivat todennäköisesti "late bloomeriksi". Naisten Liiga on pitkälti nuorten naisten ja jopa tyttöjen sarja, mutta Pirttijärvi on hyvä esimerkki, että kovalla työnteolla voi vielä aikuisiälläkin kehittyä harppauksin.

Koronakausi on ollut Naisleijonille haastava. Leirityksiä on peruttu ja joukkue ei ole pelannut yli vuoteen yhtään maaottelua. Leireillä on kuitenkin pelattu harjoitusotteluita poikien juniorijoukkueita vastaan. PR-mielessä siinä on omat haittapuolensa, mutta itse MM-kisoihin valmistautumista ne ottelut ovat kuitenkin varmasti palvelleet tässä vaikeassa tilanteessa.

Tässä vielä ehdokkaiden arvokisavalinnat Naisleijonissa sekä vielä aktiiviset pelaajat Pasi Mustosen päävalmentajakaudella.

Maalivahdit:
2020​
2019​
2018​
2017​
2016​
2015​
Keisala Anni​
Ilves​
Naisten Liiga​
x​
x​
Räisänen Meeri​
HPK​
Naisten Liiga​
x​
x​
x​
x​
Silvonen Jenna​
Mercyhurst University​
NCAA​
x​
x​
Puolustajat:
Hiirikoski Jenni​
Luleå HF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Karppinen Aino​
RoKi​
Naisten Liiga​
Karjalainen Sini​
University of Vermont​
NCAA​
x​
Laitinen Nelli​
Kiekko-Espoo​
Naisten Liiga​
x​
x​
Lindstedt Rosa​
Brynäs IF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Parkkonen Krista​
HIFK​
Naisten Liiga​
Savander Eve​
Ohio State​
NCAA​
x​
Savolainen Ronja​
Luleå HF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Tuominen Minnamari​
Shenzen KRS Vanke Rays​
Venäjä​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Viitasuo Ella​
Kiekko-Espoo​
Naisten Liiga​
x​
x​
x​
Hyökkääjät:
Hakala Sanni​
HV71​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
Holopainen Elisa​
KalPa​
Naisten Liiga​
x​
x​
Karvinen Michelle​
HC Ladies Lugano​
Sveitsi​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Liikala Julia​
HPK​
Naisten Liiga​
x​
Nieminen Petra​
Luleå HF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
Nilsson Matilda​
KalPa​
Naisten Liiga​
x​
Niskanen Tanja​
KalPa​
Naisten Liiga​
x​
x​
x​
x​
x​
Nylund Jenniina​
St. Cloud State University​
NCAA​
Pirttijärvi Jenna​
RoKi​
Naisten Liiga​
Rakkolainen Emmi​
Kiekko-Espoo​
Naisten Liiga​
x​
Sundelin Sofianna​
Team Kuortane​
Naisten Liiga​
Tapani Susanna​
Suomi​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Tulus Noora​
Luleå HF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
x​
x​
Vainikka Viivi​
Luleå HF​
SDHL​
x​
x​
Vanhanen Sanni​
Ilves/Tappara​
Naisten Liiga​
Vesa Emilia​
Kiekko-Espoo​
Naisten Liiga​
Yrjänen Kiira​
Team Kuortane​
Naisten Liiga​
x​
Vielä pelaavat arvokisaedustajat 2016-
Räty Noora​
Shenzen KRS Vanke Rays​
Venäjä​
x​
x​
x​
x​
Suonpää Eveliina​
Brynäs IF​
SDHL​
x​
x​
x​
x​
Tiina Ranne​
KalPa​
Naisten Liiga​
x​
Rantala Sanni​
Team Kuortane​
Naisten Liiga​
x​
Kilponen Anna​
Ilves​
Naisten Liiga​
x​
x​
x​
Karjalainen Ida​
Kärpät​
Naisten Liiga​
x​
Emma Nuutinen​
x​
x​
x​
x​
Säkkinen Sara​
Ohio State​
NCAA​
x​
x​
x​
Saila Saari​
KalPa​
Naisten Liiga​
x​
x​
x​
Valkama Saana​
Leksands IF​
SDHL​
x​
x​
Tanskanen Vilma​
x​
x​
Rantamäki Karoliina​
HIFK​
Naisten Liiga​
x​

Eri vuosien kokoonpanot poimittu liiton sivuilta: 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 & 2020

***

Tällä viikolla tiedotettiin myös, että Pasi Mustosen aikakausi Naisleijonien päävalmentajana päättyy 2022 olympialaisten jälkeen ja seuraajan haku on aloitettu. Seuraaja palkataan 2+2 vuoden sopimuksella eli tavoitteena on luonnollisesti koko seuraava olympiadi 2026 olympialaisiin, mutta takaportiksi jätetään mahdollisuus vaihtaa valmentajaa puolivälissä, jos homma lähtee alusta asti väärille raiteille. Seuraavan päävalmentajan työsuhde näyttäisi olevan päätoiminen. Mustosella on nähty myös osa-aikaisia sopimuksia.

Mustosen aikakausi on ollut menestys ja samaan aikaan naiskiekonkin näkyvyys on lisääntynyt. Osaltaan nuo ovat erillisiä seurauksia ja osaltaan varmasti myös toisistaan riippuvia seikkoja. Monia asioita olisi varmaan voitu tehdä paremminkin, kuten aina, mutta omasta mielestäni Naisleijonat ovat menneet eteenpäin ja jopa pystyneet kuromaan hieman pohjoisamerikkalaisten etumatkaa. Toivottavasti seuraajan valintaprosessi on onnistunut ja sama noususuhdanne jatkuu, vaikka seuraavan päävalmentajankin kaudelle osuu väistämättä pelaajiston sukupolven vaihtamiseen liittyviä haasteita.
 
Viimeksi muokattu:
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017
(1)
  • Tykkää
Reactions: Moto

kilpakiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nmj
Kiitos hyvistä taulukoista Lunde. Aika odotetut valinnat ja onneksi nyt näkee sen että hyviä pelaajia on enemmän mistä valita maajoukkue. Toki se johtaa sitten siihen että enää kaikki hyvät ei mahdu joukkueeseen, mutta se kuuluu kilpaurheiluun.
Sitten tietenkin voi ihmetellä muutamia valintoja tai paremminkin joukkueen ulkopuolelle jääneitä. Räty olisi tietenkin joukkueessa jos olisi kunnossa. Ida Karjalaisella ei mikään "tykkikausi" ollut ja varmaan ainakin osittain syynä on loukkaantumiset.
Sitten oma lukunsa on tapaus Emma Nuutinen. En toki tiedä onko taustalla jotain vammaa vai miksi ei mahdu edes tuohon leiriryhmään. Päävalmentaja Mustonen on kovasti painottanut sitä että pitää pystyä pelaamaan Jenkkejä ja Kanadaa vastaan ja väitän että tuossa nimetyssä joukkueessa on lähes 2 kenttää hyökkääjiä jotka ei pysty pelaamaan Pohjois-Amerikkalaisia vastaan samalla tasolla kuin Emma Nuutinen Kanadan pienemmässä kaukalossa pystyisi. Maalivahtien osalta kilpailu lienee kovinta vaikka Räty ei mukana ole, mutta mielenkiintoista on katsoa kuka on nyt ykkösmaalivahti. Sarjakauden perusteella Keisala on tällä hetkellä parempi kuin Räisänen, mutta toki Räisäsellä on enemmän kokemusta kansainvälisistä peleistä ja mikä on Jenna Silvosen vire.
 

Shinny

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ishockeyklubbar i Esbo & Grankulla
Nuutisesta olen aivan samaa mieltä, viime vuoden tiputtaminen huippukauden jälkeen ihmetyttää edelleen, taso on edelleen Naisten Liigan kärkeä kuten lyhyt stintti Espoossa todisti. Tällä kaudella Nuutinen on kuitenkin pellaillu jalkapalloa uuden maisteritason opinahjonsa Lynn Universityn puolella, pelejä tosin ei heillä ole tainnut olla koronan takia. Kiekko-Espoon puolella pelit mahdollistuivat yliopiston lukukausien välisellä ajalla, joten veikkaan vahvasti ettei vain onnistu opintojen tms. takia (sen verran hyvin Floridan aurinko maittaa tällä hetkellä somen perusteella) + Mustonen katsoo ettei 6 ottelulla kaudessa anna riittäviä näyttöjä ja pelituntuma voidaan katsoa varsinaisesta lajista pieneksi.
 
Viimeksi muokattu:

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kiekko-Espoon puolella pelit mahdollistuivat yliopiston lukukausien välisellä ajalla, joten veikkaan vahvasti ettei vain onnistu opintojen tms. takia (sen verran hyvin Floridan aurinko maittaa tällä hetkellä somen perusteella)
Tämä olikin mielenkiintoista lisätietoa, jota en itsekään ollut käsittänyt, kun Nuutisen pätkäsopimuksesta Naisten Liigaan tiedotettiin. Kiitos.

Mustonen katsoo ettei 6 ottelulla kaudessa anna riittäviä näyttöjä ja pelituntuma voidaan katsoa varsinaisesta lajista pieneksi.
Onhan tuo tavallaan ihan ymmärrettävää. Tosin samaan aikaan Naisleijonien ykkössentteriksi kaavaillaan pelaajaa, jolla on takana yksi kilpailullinen jääkiekko-ottelu koko kaudella. Sekin on pelattu syyskuussa. Ehkä ringette sitten vaan auttaa jääkiekon MM-kisoihin valmistautumisessa paremmin kuin jalkapallo. Säännöt ei ainakaan näytä olevan kaikille pelaajille samat.
 
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kalen mielestä pöyristyttävää että mitään aletaan perumaan Koronan vuoksi. Jyrähtely alkanut.
Kalen ulostulo on tietysti tässä maailmantilanteessa helppoa tuomita nopeasti todellisuudesta irtautuneeksi jyrähtelyksi. Ulostulossa on kuitenkin myös ihan asiaa. Nova Scotian paikallisviranomaisten kanta muuttui ihmeellisesti tiistain ja keskiviikon välissä, vaikka ymmärtääkseni turnauksen kuplasuunnitelmat ja paikallinen terveystilannekin on pysynyt lähes muuttumattomana jo pidemmän aikaa. Monet pitävät Nova Scotiaa jääkiekon synnyinpaikkana, mutta tällaisella tempulla heidän on jatkossa vaikea saada ainakaan IIHF:n turnauksia järjestettäväksi.

Oman osansa kritiikistä ansaitsee myös IIHF ja Hockey Canada. Ei voi olla niin, että tässä maailmantilanteessa ei ole minkäänlaista valmista varasuunnitelmaa nopeiden muutosten varalta. Irvokkaaksi asian tekee myös se, että U20-poikien MM-kisat pelattiin vuodenvaihteessa onnistuneesti kuplaolosuhteissa Kanadan Albertassa, kun taas samaan aikaan U18-tyttöjen MM-kisat Ruotsissa peruttiin. Nyt huhti-toukokuussa IIHF suunnittelee järjestävänsä U18-poikien MM-kisat Teksasissa ja miesten MM-kisat Latviassa.

Ymmärrän IIHF:n ja Hockey Canadan ajatuksen, että koronatilanteen tiukasti hallinnassa pitänyt Nova Scotia on ideaalinen paikka naisten MM-kisojen järjestämiselle. Samoin ymmärrän, että paikallisilla viranomaisilla on yksiä arvokisoja isompi vastuu koko paikallisen väestön terveydestä. Valitettavasti tilanteesta on kuitenkin piirtynyt kuva jonkinlaisesta varmuuden vuoksi tehdystä ylireagoinnista.

Ilmeisesti Nova Scotiassa on tehty koronaviruspandemian aikana aiemminkin nopeita rajoitustoimenpiteitä. Niillä on varmasti ollut osansa tautitilanteen pysymisessä kurissa, mutta IIHF:n ja varsinkin kotimaansa tuntevan Hockey Canadan olisi pitänyt tiedostaa tämä riski. Nyt mitään varasuunnitelmaa ei kuitenkaan ollut ja kaikki joukkueiden jo aloittamat valmistelu- ja matkustustoimenpiteet valuivat hukkaan, kun IIHF lähtee nollasta rakentamaan mahdollista uutta turnausajankohtaa kesälle. Japanin joukkue oli itse asiassa lähtenyt jo lennolle kohti Helsinkiä, missä se olisi liittynyt Venäjän, Suomen ja Tanskan maajoukkueiden kanssa samalle kisalennolle. Olisi hienoa, jos turnaukselle löydetään uusi ajankohta kesälle ja se vielä toteutuu. Itse olen kuitenkin seurannut naisten jääkiekkoa sen verran pitkään, että valitettavasti jaan saman pessimismin kuin Pasi Mustonen eilisissä kommenteissaan.

Kun aiemminkin naisten jääkiekko on ollut niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin ensimmäisten uhrattavien asioiden joukossa, niin vaikea uskoa, että jostain löytyisi nyt ylimääräistä tahtoa ja rahaa järjestää MM-kisat saman vuoden aikana vielä yhden lykkäyksen ja yhden perumisen jälkeen. Kisojen taustalla ei ole edes mitään suuria sponsori- tai televisiointisopimuksia, jotka pakottaisivat järjestäviä liittoja tekemään kaikensa arvokisojen mahdollistamiseksi. Todennäköisesti asiaa pahoitellaan ja surkutellaan, mutta mitään konkreettista ei tule tapahtumaan, eikä tahtoa ja rahaa löydetä naisten MM-turnauksen järjestämiseen.

Koronaviruspandemia koettelee toki koko ihmiskuntaa, eikä jääkiekko lopulta ole lähelläkään tärkeiden asioiden kärkipäätä. Silti harmittaa todella paljon, että elintilastaan taisteleva naisten jääkiekko ottaa nyt muutamassa vuodessa valtavasti taka-askelia viime vuosikymmenen lopun hyvän kehityksen jälkeen. Kanadassa naisten jääkiekko on ollut sekaisin keväällä 2019 tapahtuneen CWHL:n kaatumisen jälkeen.

Kaikki naisten ja tyttöjen kansainväliset arvokisat on peruttu vuodenvaihteen 2019-2020 U18-tyttöjen MM-kisojen jälkeen ja nekin muistetaan lähinnä televisiointiin liittyvästä "ovisilmäkamera"-farssista, mikä ei anna kovin hyvää kuvaa IIHF:n arvostuksesta naisten ja tyttöjen jääkiekkoa kohtaan. Talviolympialaiset olisi tarkoitus pelata alle vuoden päästä ja syksyllä on edessä vielä lykkääntyneitä karsintaturnauksiakin viimeisistä olympiapaikoista. Suomen joukkueessakin on melkein puolet pelaajia, jotka eivät ole pelanneet vielä yksissäkään arvokisoissa. Siksi nämä kaksi peruttua MM-turnausta vaikuttavat Suomeen erityisen paljon.

Toki keväällä 2019 IA-divisioonaan Ruotsi kärsii tilanteesta vielä Suomeakin enemmän, koska heillä ei ole sen jälkeen ollut ollenkaan mahdollisuuksia yrittää nousta takaisin MM-kisojen korkeimmalle tasolle. Ruotsi kuuluu Suomen, Kanadan ja USA:n kanssa niihin joukkueisiin, jotka ovat tähän mennessä pelanneet kaikissa naisten korkeimman tason MM-kisoissa, jotka on järjestetty vuodesta 1990 lähtien.
 
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Kisoille haetaan uutta ajankohtaa ja pitopaikkaa vielä tämän vuoden puolelta, mahdollista on että kisat järjestetään kesällä. Edelliset kisat isännöinyt Suomi on hyvin vahvoilla kisaisännäksi nytkin. Suomessa pelataan ensi keväänä miesten MM-kisat ja tähän seikkaan peilaten järjestelyt olisi helppo tehdä naisten kisoille lyhyellä aikataululla. koska puitteet on jo valmiiksi olemassa kisoja varten. Ja olisihan se hienoa myös Naisleijonille, jos pääsisivät kotijäällä yrittämään revanssia parin vuoden takaisesta kirvelevästä finaalitappiosta.
 
“There’s something in the water here in Edmonton that we don’t have right. And we got to get that figured out,” Bob Nicholson,

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ilmeisesti tilanne on nyt sellainen, että Kanada haluaa pitää kisat, elokuuta on väläytelty pito ajankohdaksi. Jos kisat pidettäisiin vasta elokuussa niin mielestäni voisi jättää väliin kokonaan. Elokuu lienee huonoin mahdollinen ajankohta arvokisoille. Muutama vuosi sitten pidetyssä Kanada cupissakin pelintaso kesälomien jälkeen oli höntsä luokkaa, ketä tuollainen ajankohta siis palvelee?

Mielestäni Mustonen on oikeassa siinä, että katseet ja energia kannattaa nyt kääntää kohti olympialaisia.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Elokuu ajankohtana ei ole paras mahdollinen jääkiekon arvokisoille ja heinä-elokuun taitteeseen osuu myös kesäolympialaiset kilpailemaan katsojista. Myös joukkueiden kannalta on haastavaa aloittaa valmistautumisprosessi uudestaan tavallaan jo kolmatta kertaa saman vuoden kisoihin.

Erityisesti Suomen kannalta puolivillaiset läpsyttelykisatkin olisivat silti tarpeen. Talviolympialaiset ovat alle vuoden päästä ja 2019 MM-kisoista uudistuneessa maajoukkueessa on paljon arvokisojen ensikertalaisia. Olisi parempi, että neljä vuotta odotetut olympialaiset eivät ole kovin isolle osalle joukkueesta ne kisat, joihin lähdetään kisaturistina keräämään kokemusta ja maksamaan oppirahoja. Monelle maajoukkueen tulokkaalle kansainväliset ottelut ovat ylipäätään uusi asia, koska korona-aikana niitä ei ole juurikaan pystytty pelaamaan.

Naisleijonilla oli todella rikkonainen kausi, kun joulukuun ja helmikuun leiritykset peruttiin sekä huhtikuun leiritystä varjosti Ruotsissa pelaavien kärkipelaajien koronakaranteeni. Tämä olisi voinut näkyä toukokuisessa turnauksessa ikävästi.

Elokuiseen turnaukseen joukkueella olisi todennäköisesti parempi mahdollisuus valmistautua yhtenäisesti ja ajan kanssa Vierumäellä tai vastaavassa paikassa. Tämä sillä oletuksella, että maajoukkuepelaajat ovat valmiita uhraamaan kesänkin maajoukkuetehtävissä. Hyvässä tapauksessa elokuinen arvokisaturnaus voisi olla jopa etu kilpailullisesti. Riippuu tosin kilpailevien maiden leirityksistä. USA ja Kanada aloittavat todennäköisesti olympialaisiin tähtäävän leirityksen viimeistään syksyllä, jos kuviot muistuttavat aiempia olympiakausia.
 
RIP Naisten SM-sarja 1982–2017

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Hyvää pohdintaa lunde. Mielenkiintoista tosiaan nähdä miten pelaajat suhtautuvat ehdotukseen. Jos mm-kisoja ei tuolloin pelata, on olympialaisia ajatellen tärkeää saada järjestettyä pelejä syksyn ja talven aikana ennen olympialaisia.
 

Shinny

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ishockeyklubbar i Esbo & Grankulla
Mustosen seuraaja on valittu, Toivolalle ylennys apuvalmentajan pestistä. Toivola on ollut 2000-luvun alusta tyttö- ja naiskiekkoilun mukana eri rooleissa, Mustosen apurina koko hänen päävalmentajakautensa ajan, Naisten Liigan johtoryhmässä ja Toivolalta löytyy omalta päävalmentajapuolelta myös U18-tyttöjen pronssi vuodelta 2011. Eli ainakin tuntee pelaajat ja joukkueen prosessin läpikotaisin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy