Naisasiat

[Ted Raikas]

Minun naisasiani sujuvat aivan helvetin hyvin.

Niitä ei nimittäin ole lainkaan.

Ehheheehee.

 

[Johannes]

Turambar, mene ihmeessä tunnustamaan tunteesi naiselle. Kirjoita tänne kuinka kävi, sitten me kaikki nauretaan sulle. (not)

No ei totta puhuen, ennemmin kannattaa aina tehdä jotain kuin jättää tekemättä, tietysti järkevissä rajoissa. Ihan loppupeleissä vain ne jutut harmittavat, kun ei ollut rohkeutta edes yrittää.

 

[kissankarva]

Johannes on oikeilla jäljillä.
Ennemmin kannattaa katua sitä mitä on tehnyt, kuin sitä mitä ei sitten ollutkaan pokkaa tehdä. Ja miettiä vuositolkulla että mitä jos sittenkin...?

Eihän siinä nyt piru vieköön mitään pahaa ole jos jostain tykkää? Joku saattaa jopa ilahtua siitä että tykätään.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti kissankarva

Eihän siinä nyt piru vieköön mitään pahaa ole jos jostain tykkää? Joku saattaa jopa ilahtua siitä että tykätään.

Eihän siinä olekaan, tai pitäisi olla. Itselläni vaan on kokemuksia siitä, että kun olen moista sanonut, niin se on säikäyttänyt toisen pois.... miltei pysyvästi. Jotkut ehkä kokee sen uhkaksi, tai miettii että tämä ihastunut/rakastunut henkilö käy tilaisuuden tullessa käsiksi tai jotain. Tai ehkä rupeaa muuten vaan vainoamaan ja häiritsemään elämää. Monilla se saattaa olla samalla sitten kaveruussuhteen tuhoaja, koska ei enää halua jatkaa frendinä sellaisen kanssa joka on lääpällään.

 

[kissankarva]

Viestin lähetti Ted Raikas
Eihän siinä olekaan, tai pitäisi olla. Itselläni vaan on kokemuksia siitä, että kun olen moista sanonut, niin se on säikäyttänyt toisen pois.... miltei pysyvästi. Jotkut ehkä kokee sen uhkaksi, tai miettii että tämä ihastunut/rakastunut henkilö käy tilaisuuden tullessa käsiksi tai jotain. Tai ehkä rupeaa muuten vaan vainoamaan ja häiritsemään elämää. Monilla se saattaa olla samalla sitten kaveruussuhteen tuhoaja, koska ei enää halua jatkaa frendinä sellaisen kanssa joka on lääpällään.

Ei kai se nyt ihan noin rankkaa ole? Kyllä se voi joksikin aikaa tehdä vaivautuneen olon kyseisen ihmisen seurassa, mutta mun mielestä kyllä tosiystävyys kestää tollaisenkin koettelemuksen. Eikä sellaisista pelkuri-haistapaska-kavereista niin väliä sitten olekaan.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti kissankarva
Ei kai se nyt ihan noin rankkaa ole?

Luulisi ettei se ole mutta joillekin se voi, ihan totta, olla noinkin rankkaa. Jos kaveri kertoo ihastumisestaan niin pahimmassa tapauksessa se voi tietää koko kaveruussuhteen lopahtamista, kas kun löytyy ihmisiä jotka haluavat olla jonkun kanssa kavereita mutta kun tämä kaveri tunteekin jotain muuta kuin pelkkää kaveruutta, hänen kanssa ei enää halutakaan olla tekemisissä, joten aina pieni riskinsä piilee näissä tunteiden kertomisissa, mutta kaikesta huolimatta, mielummin niistä kerron kuin jätän kertomatta. Menetykset kertomatta jättämisellä voivat olla suuremmat kuin kertomisella.

vlad.

 

[mtmela]

Jaahas, taas yksi puhelu mihin ei jaksa vastata. Nyt arvon palstasisaret ja miksei myös veljet, saisinko neuvon.

Miten päästä eroon turhasta suhteesta mahdollisimman vähän toista loukkaamatta, vai oisko paremmin loukata toista, ettei jää roikkumaan? Tämä on tälläinen on-off-suhde, joka on jatkunut aivan siitä syystä että aina kun on ollut eron paikka, nainen on aloittanut jos jonkinlaiset kommervenkit ja syyllistämisen, ja oon sit heltyny että katellaan vielä.

Puhtaasti fysiikkaan painottuva on tämä suhde. Ja tuossa päällä ollessani aloin miettimään, että laittasinko lasit päähän, jotta näkis tuon telkkarin vähän paremmin. Tuli vaan semmonen olo, että hyi helvetti..ei tässä ole mitään järkeä, kun ei ole tunteita ei niin yhtään.

Eli siis total ignore, vai onkos jollain joku kypsempi vaihtoehto? Ja voin sanoa sen verran, että niitä kypsempiä vaihtoehtoja olen kokeillut 3 kertaa. Ja tiedän senkin, että itsemurhalla uhkailu ei ole ongelmani..mutta kyllä se pistää miettimään.

nimimerkki "There ain´t a such thing as a free pussy".

 

[kissankarva]

Viestin lähetti mtmela
Miten päästä eroon turhasta suhteesta mahdollisimman vähän toista loukkaamatta, vai oisko paremmin loukata toista, ettei jää roikkumaan?

Arvoisa mtmela. Sano suoraan ettei kiinnosta. Kun se nyt on vähän niin että jos ei kiinnosta niin sille ei minkään voi. Vähemmän rääkkäät itseäsi ja toista kun pistät kerrasta poikki. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.
Nimim "kokemusta on".

 

[mtmela]

Viestin lähetti kissankarva
Arvoisa mtmela. Sano suoraan ettei kiinnosta. Kun se nyt on vähän niin että jos ei kiinnosta niin sille ei minkään voi. Vähemmän rääkkäät itseäsi ja toista kun pistät kerrasta poikki. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.
Nimim "kokemusta on".

Valittevasti se kitinä jatkuu viikkotolkulla sen kertarytinän jälkeenkin. Siksi kysynki neuvoa, koska normaalitoiminnot eivät ko.henkilöön tepsi. Eli tylysti ei vastaa mihinkään? Onko se sama asia kuin kertarytinä?

 

[kissankarva]

No, jos vaikka ensin teet selväksi ettei kiinnosta ja sitten vaikenet kuin kiinan muuri? Koska et sä ole kuitenkaan mitenkään vastuussa kyseisen henkilön tekemisistä tai elämästä.

 

[hekottava pappi]

Viestin lähetti mtmela
Valittevasti se kitinä jatkuu viikkotolkulla sen kertarytinän jälkeenkin. Siksi kysynki neuvoa, koska normaalitoiminnot eivät ko.henkilöön tepsi. Eli tylysti ei vastaa mihinkään? Onko se sama asia kuin kertarytinä?

No melkoinen tyyppi saa olla, jos se ei siihen jää.

Itse olen myös kissankarvan kannalla. Otat asian puheeksi, sanot, ettei ole yhtään tunteita. Asiat menee vain paljon vaikeammaksi, mitä pitemmälle sitä suhdetta vielä jatkaa, kai se kumppaniskin sen tajuaa?

Niin, ja sen voi tehä loukkaamattakin. Sanot asiat vain niin suoraan kuin mahdollista. Niin, ja annat ymmärtää, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa suhde. Jos ei mene sen jälkeen perille, niin tule kysymään uudestaan neuvoa ;)

 

[Tobias]

Viestin lähetti mtmela
Valittevasti se kitinä jatkuu viikkotolkulla sen kertarytinän jälkeenkin. Siksi kysynki neuvoa, koska normaalitoiminnot eivät ko.henkilöön tepsi. Eli tylysti ei vastaa mihinkään? Onko se sama asia kuin kertarytinä?

Pistät asian kerralla selväksi. Ja jos ei rauhaa tule sen jälkeen, niin sanot kerran kohteliaasti, että voisitkos olla pitämättä yhteyttä. Jos tämä ei tepsi, niin käske sen painua helvettiin ja olet niinkuin tuota ihmistä ei olisi olemassakaan. Toimii varmasti.

 

[Co.]

Varokaa kuukautisia. Siihen aikaan on ihan sama että mitä sanotte, nainen tulistuu kuitenkin.

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Co.
Varokaa kuukautisia. Siihen aikaan on ihan sama että mitä sanotte, nainen tulistuu kuitenkin.

Tiedetään ja myös ymmärretään (tosin eikös tuo asioista tulistuminen ole silti vähän tapauskohtaista?). Vaikka nyt luonnollisesti en, kuten ei kukaan mies varmaankaan, voi tietää miltä se olotila tarkkaan tuntuukaan. Minulle ainakin riittää että nainen mainitsee niiden olevan päällä, niin ymmärrystä ja joustamista asioissa löytyy varmasti. Tarpeen tullen jätän rauhaan, jos siltä tuntuu.

 

[mtmela]

Viestin lähetti emest
No melkoinen tyyppi saa olla, jos se ei siihen jää.

Itse olen myös kissankarvan kannalla. Otat asian puheeksi, sanot, ettei ole yhtään tunteita. Asiat menee vain paljon vaikeammaksi, mitä pitemmälle sitä suhdetta vielä jatkaa, kai se kumppaniskin sen tajuaa?

Niin, ja sen voi tehä loukkaamattakin. Sanot asiat vain niin suoraan kuin mahdollista. Niin, ja annat ymmärtää, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa suhde. Jos ei mene sen jälkeen perille, niin tule kysymään uudestaan neuvoa ;)

Näin tuli tehtyä ja tavaraa kyllä on tullut tänne päin jos jonkinlaista reittiä. Eiköhän tuo tule vielä duunipaikallekin räyhäämään :) En oo alentunu kommunikoimaan tuolla tavalla ja ollut siis vain hiljaa.

 

[Pärde]

Tapasin tänään eksän kahvin merkeissä, puoli vuotta erosta. Tuli juteltua ja tehtyä sovinto (ei olla siis enää"vihoissa"), sekä vihdoin kuultua todelliset syyt erolle.

Osa vanhoista haavoista ei näemmä vieläkään ollut parantunut, ja niitä tuli revittyä auki, mutta tämän jälkeen olen kyllä entistä tyytyväisempi nykyisten naisasioiden tilaan. Oma tyttö on aika ihana. :)

 

[mysteeri]

Blondi, punapää vai tumma?
-Kaikki käy, mutta vastataan kysymykseen että tumma ripauksella vaaleaa.

Pituus itseesi verrattuna?
-Pidempi mielummin kuin lyhyempi.

Luinen, normaali, lihavahko?
-Normaali, mutta ei se niin tarkkaa ole.

Tissit: pienet, normaalit vai kunnon kannut?
-

Mistä asioista hänen tulisi olla kiinnostunut
-Sisustamisesta, taiteista, musiikista, hauskanpidosta ja hassuttelusta, metroilusta, sekoilusta.

Mistä asioista hänen ei ehdottomasti tulisi olla kiinnostunut
-Minkään muun kuin kynttilöiden ja suitsukkeiden polttamisesta, järjettömästä ryyppäämisestä, liiallisesta urheilusta tai urheilun liiallisesta katsomisesta.

Sporttinen, sohvaperuna vai jotakin siltä väliltä?
-Sohvaperuna huomattavasti mielummin.

Ketä julkisuuden henkilöä hän etäisesti voisi muistuttaa?
-Oma ihana itsensä kaikkein mieluiten.

Niin, ja pitihän se tähän vastata kun kerran tähän ovat muutkin aikanaan vastanneet.

 

[Fallossymboli]

Kulttuurivaihtoa

Löytyykös jatkoaikalaisista ketään kertomaan kokemuksia pidempiaikaisesta ulkomaanelävän kanssa seurustelusta? Tai peräti avo-/avioliitosta?

Omakohtaisesti lähinnä kiinostaa tilanne jossa kommunikointi tapahtuu englanniksi henkilöiden välillä, jotka eivät puhu englantia kuin syntyperäiset eli sanavarasto ei ole valtava ja keinot ilmaista itseään ovat kaikkea muuta kuin vivahteikkaat.

Tottakai yhteinen kieli kehittyy ajan mittaan mutta onko esiintynyt pahemmanlaatuista turhautumista (puolin tai toisin) kyvyttömyyteen ilmaista itseään yhtä selkeästi ja tarkasti kuin esim. suomeksi osaisi? Varsinkin jos haluaisi sepustaa ummet ja lammet sfääreissä liikuvaa tajunnanvirtaa ja sanakirja on jäänyt kotiin. Minkälaisessa aikataulussa olette päässeet syväluotaavalle tasolle (pervot hiljaa)? Vai onko jäänyt pääsemättä?

Muitakin ulkomaalaisen kanssa seurustelun ongelmia tai plussapuolia olisi mielenkiintoista kuulla. Kertokaa, te kokeneet.

 

[Sv veinikretski]

Joo-o , millä kielellä ongelmista tahtoisit kuulla? Muutamia vuosia harjoitelleena voin antaa hyvän neuvon,ole oma itsesi ja huido käsillä helvetisti niin kauan kunnet osaa kieltä kunnolla! Pitää myöskin muistaa että vaikka osaisit kielenkin hyvin on hän eri maasta ja kulttuurista kuitenkin kotoisin,elikkä esimerkiksi ei kannata niin valtavasti panostaa jääkiekon puhumiseen jos daami on vaikkapa Zambiasta! Mikäli haluat pysyvän pitkän suhteen, OPETTELE KIELI. Niin kauan on sinun tukeuduttava loistavaan suoritukseen makuuhuoneessa, muuten on piru merrassa.Vaikka kuinka hymyilisit ja olisit romantista jätkää, niin kauan se ei toimi. Plussa puolia on paljon, ja sitä enemmän niitä löytyy, mitä enemmän ymmärrät!

PS. Vastaus Fallossymbolille!

 

[mtmela]

Viestin lähetti Pärde
Tapasin tänään eksän kahvin merkeissä, puoli vuotta erosta. Tuli juteltua ja tehtyä sovinto (ei olla siis enää"vihoissa"), sekä vihdoin kuultua todelliset syyt erolle.

Osa vanhoista haavoista ei näemmä vieläkään ollut parantunut, ja niitä tuli revittyä auki, mutta tämän jälkeen olen kyllä entistä tyytyväisempi nykyisten naisasioiden tilaan. Oma tyttö on aika ihana. :)

Pärde, uskoisin, että nyt kun saitte puhuttua asiat selviksi ja selvitettyä eron syyt, ne vanhat ja nyt uudestaan avautuneet haavat paranevat entistä paremmin ajan kuluessa. Nyt ei todennäköisesti tule jäämään läheskään niin pahoja arpia, jotka rasittaisivat tulevaa rakkauselämääsi.

Ja tätä kautta uusi suhteesi tulee kukoistamaan entistä paremmin. Tsemppiä ja Onnea uuteen suhteeseen!

 

[Snakster]

Re: Kulttuurivaihtoa

Viestin lähetti Fallossymboli
Löytyykös jatkoaikalaisista ketään kertomaan kokemuksia pidempiaikaisesta ulkomaanelävän kanssa seurustelusta? Tai peräti avo-/avioliitosta?

Itse olen ollut perulaisen naisen kanssa yksissä vuodesta -99, josta ajasta naimisissa viimeiset neljä vuotta. Jälkikasvuakin olemme saaneet aikaiseksi.

Itse suhteeseen liittyviä ongelmia ei ole ollut tavallista enempää, mutta tokikaan kulttuurien yhteentörmäykseltä ei ole kokonaan vältytty. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin olleet sinänsä suhteeseen kuulumattomia ja liittyneet lähinnä vieraaseen maahan sopeutumiseen. Yhteisenä kielenämme on vaimon äidinkieli espanja, jota puhuin jo tavatessamme. Nykyisin hommat hoituisivat kyllä myös suomeksi.

En usko että ulkomaalaisuus sinänsä olisi suhteessa etu tai haitta, vaan enemmän on aina kuitenkin kyse ihmisten kemioista. Tietysti eri kulttuurista tulevan kanssa elämä on helpompaa, jos oma maailmankatsomus on sillä tavalla avara, että hyväksyy esimerkiksi mahdollisesti omasta näkemyksestä poikkeavan uskonnon tms.

 

[Monipuolisenhuono]

Mitkä v***n naisasiat? Kaikki menee päin vittua paitsi mun muna. Taas onnistuin tykästymään naiseen joka on kaunis, mukava, älykäs, suht hyvännäköinen, mielyttävä, on myös ne rinnatkin jopa aika isot, ok kroppa muutenkin ja yks mikä tekee siitä mun silmissä seksikkään on se että sillä on rillit. But now, pitää seurustella ja vakavasti. Onko sinne valamon dösään viellä tsargoja mahtua mukaan?

edit. typo

 

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Another HAB
...ja yks mikä tekee siitä mun silmissä seksikkään on se että sillä on rillit.

Olen miettinytkin, että mikähän siinä on, että naisilla silmälasit tekee heistä entistä seksikkäämpiä hyvin usein. Etenkin, kun ottavat ne lasit pois. Seksuaalisuus on läsnä lasit päässäkin, mutta lasien poistuessa se suorastaan hyökyy esiin. Toki voi olla kyse pelkästään omista kuvitelmistani. Itse kyllä melkein vaadin (no ei pakosti), että naisellani olisi silmälasit. Osin, koska itse olen tälläinen rillipiru, eihän silmälasittomat naiset nyt rillipäitä katsele!

Miehet näyttääkin rillit päässä lähes poikkeuksetta nörteiltä.

Itse olen luopunut Valamoon menemisestä... koska en ole niin kristillissuuntautunut, niin päätin lähteä Tiibetiin, onhan niitä luostareita sielläkin!

Moi!

 

[peruspata]

Alkaa viereenkirjoitelleestakin tuntua, että Valamo huutaa mun nimeä. Naisasioissa on hiljaista kuin huopatossutehtaalla, ellei jopa hiljaisempaa. Tälle avautumiselle olisi ehkä parempikin ketju, mutta aiheen vuoksi laitan sen tänne.

Ihan aikuisten oikeasti, suoraan sanottuna alkaa olla sellainen fiilis, että olkoon, ei nämä jutut sitten taida olla minua varten. Mutta.... kun näkee tätä ihmistä, joka saa tunteet pintaan, alkaa luostarireissukin tuntua kaukaisemmalta. Kerran olen varovasti vihjaissut tunteistani, ja vastaukseksi tuli, että hänellä ei ole vastaavia tuntemuksia minua kohtaan. Järkevämpi ihminen kaiketi luovuttaisi ja päästäisi irti, mutta itseltäni se ei ole onnistunut. Ei, älkää käsittäkö väärin, en ole aloittanut mitään asialla vainoamista ja toisen elämän hankaloittamista, omasta tunnemaailmasta on lähinnä kysymys. Vainoaminen näissä asioissa on nimittäin valitettavan surullista puuhaa.

Ainakin minulla (ja varmaan muillakin uroksilla) nämä asiat tulevat myös sopivasti tunnemaailmassa pintaan juuri silloin, kun muitakin stressaavia asioita on näkösällä. Välillä se tuntuu suorastaan kohtalon julmalta leikiltä, voi hyvin laulella Ilveksen peleissä kuultua laulua, hei hei hermot meni, hei hei hermot meni.... Hetkittäin on ahdistus noussut niin kymppiin, että järki lähtee ja hiukset siinä mukana.

Kai tässä nyt aikaakin vielä on jokunen vuosi ennen virallista vanhaksi pojaksi jäämistä, peräkamarissa en sentään ole vaan ihan omillani. Mutta joskus vain tuntuu siltä, että kaikille muille ympärilläni oleville ihmisille tuokin onni on elämään tullut, mutta minulla ei ole montaa merkkiä siitä, että olisi tulossakaan.

 

[hekottava pappi]

Viestin lähetti peruspata
Ihan aikuisten oikeasti, suoraan sanottuna alkaa olla sellainen fiilis, että olkoon, ei nämä jutut sitten taida olla minua varten. Mutta.... kun näkee tätä ihmistä, joka saa tunteet pintaan, alkaa luostarireissukin tuntua kaukaisemmalta. Kerran olen varovasti vihjaissut tunteistani, ja vastaukseksi tuli, että hänellä ei ole vastaavia tuntemuksia minua kohtaan. Järkevämpi ihminen kaiketi luovuttaisi ja päästäisi irti, mutta itseltäni se ei ole onnistunut. Ei, älkää käsittäkö väärin, en ole aloittanut mitään asialla vainoamista ja toisen elämän hankaloittamista, omasta tunnemaailmasta on lähinnä kysymys. Vainoaminen näissä asioissa on nimittäin valitettavan surullista puuhaa.

Öö, siis oletko paljon tekemisissä tämän ihmisen kanssa? Jos, niin se voi olla aika ahdistavaa, ja voi olla todella vaikea päästä niistä tunteista irti. Siihen ei auta oikein mikään muu, kuin irrottautua kokonaan tyypistä. Siis, että näkee mahdollisimman vähän, ja yrittää unohtaa koko tyypin, keskittyy muuhun elämään. Muuten siitä ei varmasti tule mitään. Helpoitenhan se tietenkin käy, kun muuttaa muualle. ;)

Toisaalta, jos elättelet vielä jotain toiveita tämän tyypin suhteen, niin kannattaa ensin selvittää nämä asiat. Sen jälkeen sullaki pitäis olla varmuus, että mihin suuntaan jatkaa.