Tääkin kuuluisi melkeen vitutusketjuun, mutta laitetaanpa nyt tänne kuitenkin. Elikkä muija jätti meikän eilen ehtoolla mun mustasukkaisuuteen vedoten. Tiedän, että olen ollut mustasukkainen, mutta en mielestäni mitenkään liikaa. Jos muija herää jokatoinen aamu jonkun kaverin vierestä kun ollaan juomassa niin kyllä mielestäni on syytäkin olla hieman mustasukkainen (tähän olisi kiva saada myös jonkun naispuolisen mielipide). Tosin ei se kyllä mitään muuta ole tehnyt kuin nukkunut niiden kainalossa, mutta kyllä mielestäni silti on hiukan paikallaankin olla mustasukkainen.
No joka tapauksessa 4 kuukautta kestänyt suhde päättyi ja nyt tuntuu tosipahalta koska tämä sattui olemaan se ensimmäinen mulle ja rakastan häntä todella, mutta turhapa tässä on enää mitään valittaa. Toisaalta jos nainen jättää mut siitä syystä, että mä välitän siitä, niin antaa mennä vaan. Ja mulle on oikeasti tärkeintä se, että hän on onnellinen vaikka en itse olisikaan.
No nyt sit on vaan pistettävä uutta matoa koukkuun ja "kalastelemaan". Vaikka kuinka mä häntä rakastan niin ei se saa naista takaisin mun kaulaani. Joskohan se oikea sattuisi tulemaan vielä vastaan vaikka tuo entinenkin tuntui häneltä kenen kanssa haluaisin viettää loppuelämäni.
Tosin tällähetkellä olen senverran hajalla, että nyt pidetään paussia seurustelemisista ja keskitytään bilettämiseen.
Mutta pikkuhiljaa alkaa pelottaa löytyykö sitä oikeaa mulle ollenkaan kun ikää alkaa jo olla 22 vuotta mittarissa. Ei täältä Jatkoajasta sattuisi löytymään?? olis ainakin todennäköisesti jotain yhteistä:). Tuo entinen ei oikeen nauttinut jääkiekosta.
Ei kellään olisi mitään keinoa siihen, että miten pääsisin mustasukkaisuudesta eroon on ollut hieman aikaisemminkin vaikeuksia sen kanssa. Tosin tämä oli ensimmäinen joka siitä johtuen mut hylkää. Tosin niistä aikaisemmista on turha edes jutella koska ne ovat kestäneet niin vähän aikaa, että en edes oikeastaa laske niitä seurusteluksi.
No joka tapauksessa 4 kuukautta kestänyt suhde päättyi ja nyt tuntuu tosipahalta koska tämä sattui olemaan se ensimmäinen mulle ja rakastan häntä todella, mutta turhapa tässä on enää mitään valittaa. Toisaalta jos nainen jättää mut siitä syystä, että mä välitän siitä, niin antaa mennä vaan. Ja mulle on oikeasti tärkeintä se, että hän on onnellinen vaikka en itse olisikaan.
No nyt sit on vaan pistettävä uutta matoa koukkuun ja "kalastelemaan". Vaikka kuinka mä häntä rakastan niin ei se saa naista takaisin mun kaulaani. Joskohan se oikea sattuisi tulemaan vielä vastaan vaikka tuo entinenkin tuntui häneltä kenen kanssa haluaisin viettää loppuelämäni.
Tosin tällähetkellä olen senverran hajalla, että nyt pidetään paussia seurustelemisista ja keskitytään bilettämiseen.
Mutta pikkuhiljaa alkaa pelottaa löytyykö sitä oikeaa mulle ollenkaan kun ikää alkaa jo olla 22 vuotta mittarissa. Ei täältä Jatkoajasta sattuisi löytymään?? olis ainakin todennäköisesti jotain yhteistä:). Tuo entinen ei oikeen nauttinut jääkiekosta.
Ei kellään olisi mitään keinoa siihen, että miten pääsisin mustasukkaisuudesta eroon on ollut hieman aikaisemminkin vaikeuksia sen kanssa. Tosin tämä oli ensimmäinen joka siitä johtuen mut hylkää. Tosin niistä aikaisemmista on turha edes jutella koska ne ovat kestäneet niin vähän aikaa, että en edes oikeastaa laske niitä seurusteluksi.
Viimeksi muokattu: