Naisasiat

[Freya]

Tarkoitan siis tällä sitä että jos minun läsnäolo on nyt negatiivinen asia niin miksi se ajan kanssa muuttuisi koska samanlainen minä olin eilen ja olen myös huomenna?

Sinä olet sellainen, mutta lapsi muuttuu koko ajan. @Pulle Nah tuossa sanoikin, kyllä lapsenkin mielipiteet muuttuu . 11- vuotias noin muutenkin on selkeästi jo kriittisempi esim. auktoriteetteja kohtaan ja osoittaa herkemmin mieltään. Lähestyvä/Alkava murrosikäkin saattaa vaikeuttaa yhteistyön syntymistä. Varmasti siis myös kipuilee uuden aikuisen ilmestymistä elämään, ja että joutuu jakamaan äitinsä huomion jonkun kanssa - mutta moni asia saattaa olla ihan kehitysvaiheestakin johtuvaa. Sellaista ei lapsi tietenkään osaa selittää, jos häneltä kysyy että missä mättää.

Varmasti tuolla riehumisella yrittää myös hakea huomiota itselleen, vaikka se onkin ns. negatiivista hakua. Testaa sinua, sekä rajojasi ja sitä jos tällä käytöksellä kuitenkin saisi sen äidin kokonaan itselleen, ja sinut katoamaan kuviosta. Tässä pitä vaan olla johdonmukainen. Olla se turvallinen aikuinen lapselle, ei mikään uusi isä (harva murrosikäinen itseasiassa edes tälläistä toivoo) , eikä myöskään mikään kiva "kaveri". Sinä olet yhtälailla auktoriteetti ja kuulut perheeseen, säännöt on sääntöjä ja niitä johdonmukaisesta noudatetaan, vaikka lapsi raivoaisi maailman loppuun saakka - se ei saa sinua katoamaan. Näin taisittekin olla jo tehneet.

Tuon ikäisen kanssa kannattaa olla mieluummin hivenen tarkkaileva, kuin turhan innokas ja odotella sitä aloitetta hänen puoleltaan. Uskoisin että ajan kanssa varmasti ansaitset hänen luottamuksensa "tulla osaksi perhettä".

 

[Styge]

Heh. Tuli tästä keskustelusta mieleen, kuinka huonon miesmallin annoin yhdelle poikalapselle. Vähän muutin sinne kämppää etsiessäni, kaverina ja vähäksi aikaa. Oli kai siinä muutakin. No, töitä tuli tehtyä 10-12h/pv ja viikonloput meni aika paljon muualla kaljoitellessa. Lähinnä siellä nukkui tai nukkui krapulaa pois.

Vähän kyllä oli myöhemmin puhetta tuon tyllerö kanssa, pitäisikö lapselle tulla vielä sanomaan jotain. Ilmeisesti lapsi oli kuitenkin tyytyväinen, kun katosin. Hyvä niin. Ei mikään kaunis tarina lyhykäisyydessään. Näin aikuisena voisi jollain moraalia omaavalla kaivaa omaatuntoa.

 

[ace]

Tämä keskustelu vain vahvistaa sen ajatuksen, etten helvetti sekaannu ikinä yh-naiseen. Vielä pahempi ajatus olisi, että joskus hairahtuisin tekemään omia lapsia. Puistattaa koko ajatus.

Ymmärrän toki sen, että isossa kuvassa edustan vähemmistöä. Kannattais silti teidän muidenkin miettiä tarkemmin. Ja tähän silmänisku hymiö.

 

[pernaveikko]

Tämä keskustelu vain vahvistaa sen ajatuksen, etten helvetti sekaannu ikinä yh-naiseen. Vielä pahempi ajatus olisi, että joskus hairahtuisin tekemään omia lapsia. Puistattaa koko ajatus.

Ymmärrän toki sen, että isossa kuvassa edustan vähemmistöä. Kannattais silti teidän muidenkin miettiä tarkemmin. Ja tähän silmänisku hymiö.

Et taida niin kovin kummoista vähemmistöä edustaa, koska syntyvyys laskee merkittävästi. Minullakin yh-äidin kanssa oleminen lopulta vahvisti sen, että ei tälläistä enää koskaan eikä varsinkaan omia.

Siinä ei muuten ole mitään itsekästä, jos ei kiinnosta paimentaa syntymättömiä muksuja. Jotkut tuntuvat niinkin ajattelevan.

 

[BOL]

11v. on häilyväinen luonne just nyt. Ei iso eikä pieni ja kaikki hämmentää muutenkin. Tuon ikäiset saavat raivareita muutenkin. Siis myös ne rauhalliset lapset, jotka eivät ole koskaan riehuneet mistään syystä. Heillä itse asiassa tunnekuohut voivat olla jopa suurempia kuin sellaisilla, jotka ovat aina näyttäneet negatiivisetkin tunteet. Asiaan auttaa aika ja rajat. Aikaa voi mennä vuosia :D. Rajojen kanssa pitää olla tarkka ja soveltava. Tietyt asiat ovat ehdottomasti kielletty, mutta asioita ei kannata suurennella ja osoittaa sormella, että mokasit tässä ja tässä. Ja ihan joka raivarista ei välttämättä tarvitse mitään perheneuvostoa paikalle, eli pitää osata katsoa asioita välillä vähän sormienkin läpi. Pääasia on se, että lapsi erottaa oikean ja väärän käytöksen ja tietää, että toimi väärin. Lapsen pitää myös antaa toimia väärin, jotta oppii, että ihmiset tekee virheitä. Rankka vaihe ja pää hajoaa välillä, mutta asioita ei pidä ottaa henkilökohtaisesti. Ja tilaa pitää antaa lapselle myös.

Mitä tulee kanssakäymiseen lapsen äidin kanssa, olisin lasten läsnäollessa överikunnioittava ja välttelisin fyysistä vielä tässä vaiheessa halailua ja pussailua lapsen nähden. Mulla keitti aivan yli lapsena, kun äitini halasi miesystäväänsä ja maailma levisi, vaikka erosta isäni kanssa oli vuosia. Mies oli kilpailija ja mitä pikemmin siitä päästiin eroon, sen parempi. No, ei päästy ja onneksi. Olin tuolloin ehkä 12 v. Myöhemmin hänestä tuli mulle tosi rakas. Ei tullut uutta isää, mutta tuli isäpuoli, joka tuki kaikessa ja oli hyvä pehmentäjä äidin ja mun välisissä riidoissa. Neuvoi asioissa, joissa omista vanhemmista ei ollut mitään apua. Jälkikäteen olisin toivonut, että hän olisi tullut elämääni aiemmin, jolloin hänestä oli voinut tulla enemmän varaisä ja olisin ehkä voinut istua halutessani myös hänen sylissään, kun olisin syliä tarvinnut eikä äiti riittänyt ja isä ei ollut paikalla. Mutta, koska olin jo 12v. suhde jäi sillä tavalla etäiseksi, että sylissä istuminen olisi ollut jotenkin todella kiusallista. Hänestä tuli myös vaari lapsilleni ja hänen kuolemansa oli vaikea paikka myös minulle.

Kannattaa ottaa rauhassa ja antaa tilaa kaikille. Myös lapsen pitää kunnioittaa tietysti aikuista, mutta aikuiset eivät saa olla liian herkkähipiäisiä nuorten kanssa. Kukin sitten itse päättää omat rajansa, mitä sietää ja mitä ei. Aikuisen, varsinkin ”vieraan”, pitää kuitenkin aina säilyttää maltti ja kunnioitus lasta kohtaan, vaikka korvien välistä tulisi mitä savua. Todella vaikeita asioita nämä, mutta ajan kanssa tilanne voi muuttua elinikäiseksi ystävyydeksi.

 

[Jerry100]

Pääasia on se, että lapsi erottaa oikean ja väärän käytöksen ja tietää, että toimi väärin. Lapsen pitää myös antaa toimia väärin, jotta .



Kannattaa ottaa rauhassa ja antaa tilaa kaikille. Myös lapsen pitää kunnioittaa tietysti aikuista, mutta aikuiset eivät saa olla liian herkkähipiäisiä nuorten kanssa. Kukin sitten itse päättää omat rajansa, mitä sietää ja mitä ei. Aikuisen, varsinkin ”vieraan”, pitää kuitenkin aina säilyttää maltti ja kunnioitus lasta kohtaan, vaikka korvien välistä tulisi mitä savua. Todella vaikeita asioita nämä, mutta ajan kanssa tilanne voi muuttua elinikäiseksi ystävyydeksi.

Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus.
Mutta miten tilanne jossa lapsi ei tiedä toimimiensa väärin? Ja jos tietää niin oikeuttaa omat toimensa silti? Tai vain ei välitä koska haluaa näyttää valtansa mitä koittaa ottaa? Jotenkin tuo miehenmallin puute näyttää näkyvän?

Erittäin hyvä esimerkki eiliseltä. Katsottiin telkkaria sängyssä makoillen. Lapsi tuli yläkertaan ja koitti ottaa kaukosäätimen käteen ja vaihtaa kanavaa. Ajatuksen tasolla siis oikeutti sen ettei kysynyt saako vaihtaa kanavaa. Tai kiinnittänyt mitään huomiota siihen että äitinsä katseli telkkaria.
No äiti ei antanut kaukosäädintä ja lapsi koitti väkivalloin saada sen itselleen. Lyömällä. Karjumalla. Keräsi jotain raivoa.
Tilanne oikeastaan ratkesi vasta sitten kun lapsi vietiin kylmään suihkuun. Sitten tilanne rauhottui. Anteeksi pyytäminen liki mahdotonta. Ei vain suostu.

Tähän siis äitinsä ja lapsen isän kanssa on hakemassa ammattilaisen apua että sinänsä koitetaan katsoa se kortti myös.

 

[mikko600]

Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus.
Mutta miten tilanne jossa lapsi ei tiedä toimimiensa väärin? Ja jos tietää niin oikeuttaa omat toimensa silti? Tai vain ei välitä koska haluaa näyttää valtansa mitä koittaa ottaa? Jotenkin tuo miehenmallin puute näyttää näkyvän?

Erittäin hyvä esimerkki eiliseltä. Katsottiin telkkaria sängyssä makoillen. Lapsi tuli yläkertaan ja koitti ottaa kaukosäätimen käteen ja vaihtaa kanavaa. Ajatuksen tasolla siis oikeutti sen ettei kysynyt saako vaihtaa kanavaa. Tai kiinnittänyt mitään huomiota siihen että äitinsä katseli telkkaria.
No äiti ei antanut kaukosäädintä ja lapsi koitti väkivalloin saada sen itselleen. Lyömällä. Karjumalla. Keräsi jotain raivoa.
Tilanne oikeastaan ratkesi vasta sitten kun lapsi vietiin kylmään suihkuun. Sitten tilanne rauhottui. Anteeksi pyytäminen liki mahdotonta. Ei vain suostu.

Tähän siis äitinsä ja lapsen isän kanssa on hakemassa ammattilaisen apua että sinänsä koitetaan katsoa se kortti myös.

Ikävä tilanne, mutta et sä nyt lasta väkisin vie kylmään suihkuun missään tapauksessa.

 

[Eikka86]

Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus.
Mutta miten tilanne jossa lapsi ei tiedä toimimiensa väärin? Ja jos tietää niin oikeuttaa omat toimensa silti? Tai vain ei välitä koska haluaa näyttää valtansa mitä koittaa ottaa? Jotenkin tuo miehenmallin puute näyttää näkyvän?

Erittäin hyvä esimerkki eiliseltä. Katsottiin telkkaria sängyssä makoillen. Lapsi tuli yläkertaan ja koitti ottaa kaukosäätimen käteen ja vaihtaa kanavaa. Ajatuksen tasolla siis oikeutti sen ettei kysynyt saako vaihtaa kanavaa. Tai kiinnittänyt mitään huomiota siihen että äitinsä katseli telkkaria.
No äiti ei antanut kaukosäädintä ja lapsi koitti väkivalloin saada sen itselleen. Lyömällä. Karjumalla. Keräsi jotain raivoa.
Tilanne oikeastaan ratkesi vasta sitten kun lapsi vietiin kylmään suihkuun. Sitten tilanne rauhottui. Anteeksi pyytäminen liki mahdotonta. Ei vain suostu.

Tähän siis äitinsä ja lapsen isän kanssa on hakemassa ammattilaisen apua että sinänsä koitetaan katsoa se kortti myös.

Tuossa kohdassa kasvatukselliset asiat ei kuulu sinulle missään tapauksessa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Antaa vanhempien hoitaa nuo asiat parhaaksi näkemällä tavalla.

Hankalinta tuossa lienee jos asutaan yhteistaloutta ja tuon pyörittämiseen kannattanee yhteistä sääntöpohjaa luoda missä olet myös aikuisena mukana eli voit ottaa noiden asioiden tiimoilta kantaa.

 

[Jerry100]

Ikävä tilanne, mutta et sä nyt lasta väkisin vie kylmään suihkuun missään tapauksessa.

Mitä pahaa tämä teki lapselle? Ei mitään. Rauhoittui vain. Sivusta katsoneena voin sanoa että lasta ei vahingoitettu mitenkään

 

[Eikka86]

Mitä pahaa tämä teki lapselle? Ei mitään. Rauhoittui vain.

Jos huutelet nakkikoiskilla ja kastan sinut Pyhäjärvessa niin rauhoitut mutta ei tuo kai ihan toivottava toimintamalli ole.

Eikö muita keinoja ole kuin viedä suihkuun? Lapsen äidillä siis.

 

[Jules W.]

Kokonaisuudessaan hyvä kirjoitus.
Mutta miten tilanne jossa lapsi ei tiedä toimimiensa väärin? Ja jos tietää niin oikeuttaa omat toimensa silti? Tai vain ei välitä koska haluaa näyttää valtansa mitä koittaa ottaa? Jotenkin tuo miehenmallin puute näyttää näkyvän?

Erittäin hyvä esimerkki eiliseltä. Katsottiin telkkaria sängyssä makoillen. Lapsi tuli yläkertaan ja koitti ottaa kaukosäätimen käteen ja vaihtaa kanavaa. Ajatuksen tasolla siis oikeutti sen ettei kysynyt saako vaihtaa kanavaa. Tai kiinnittänyt mitään huomiota siihen että äitinsä katseli telkkaria.
No äiti ei antanut kaukosäädintä ja lapsi koitti väkivalloin saada sen itselleen. Lyömällä. Karjumalla. Keräsi jotain raivoa.
Tilanne oikeastaan ratkesi vasta sitten kun lapsi vietiin kylmään suihkuun. Sitten tilanne rauhottui. Anteeksi pyytäminen liki mahdotonta. Ei vain suostu.

Tähän siis äitinsä ja lapsen isän kanssa on hakemassa ammattilaisen apua että sinänsä koitetaan katsoa se kortti myös.

Lapsi saattaa hyvinkin tietää toimivansa väärin, mutta ei vaan osaa käsitellä tai hallita tunteitaan. Kyseessä on edelleen 11v lapsi, joka on uudessa tilanteessa ja hänellä ei todennäköisesti ole mitään työkaluja käsitellä asiaa. Puhuit jo aiemmin, että lapselta puuttuu miehen malli, eli onko suhde omaan isään ollut hankala?

Kannattaa koittaa asettua myös lapsen asemaan ja tarkastella tilannetta siitä näkökulmasta. Aikuisenkin on hankala toimia uusissa tilanteissa, jos kotoa on opittu vääriä käyttäytymismalleja. Toki käytös voi olla vähemmän räikeää, mutta silti epäjohdonmukaista ja typerää. Lapsella on vielä vähemmän työkaluja.

Tilanne todennäköisesti vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

 

[Tadu]

Supernanny Suomessa oli mielestäni aika hyviä vinkkejä lastenhoitoon. Tosin mullahan ei ole lapsia, joten mitä vittua minä olen mitään sanomaan.

Oli muuten kyseisessä sarjassa ihan käsittämättömiä vanhempia. Lapsilla oli ongelmia, mutta ilman mitään alan koulutusta näki mistä nämä ongelmat kumpusivat (=vanhemmista). Pari jaksoa tätä sarjaa riitti. Ei kestänyt katsoa sekopäisyyttä enempää.

 

[Jerry100]

Jos huutelet nakkikoiskilla ja kastan sinut Pyhäjärvessa niin rauhoitut mutta ei tuo kai ihan toivottava toimintamalli ole.

Eikö muita keinoja ole kuin viedä suihkuun? Lapsen äidillä siis.

Jos huutele minulle nakki kioskissa. Huutelet aikuiselle joka ymmärtää puhetta ja dialogia kenties paremmin tässä tilanteessa?

Mikä on oikea toimintamalli psykoosissa riehuvalle miehenalulle ?
Sanomattakin on selvä asia että tuossa mielentilassa lapselle puhe ei auta

 

[Sanainen arkku]

Enpä tiedä tilanteesta, mutta jos minä veisin töissä jonkun lapsen kylmään suihkuun rauhoittumaan, niin kenkää tulisi ja luultavasti syyte. Riippumatta siitä, antaisiko teko välittömän ratkaisun käsillä olevaan tilanteeseen.

 

[Jerry100]

Enpä tiedä tilanteesta, mutta jos minä veisin töissä jonkun lapsen kylmään suihkuun rauhoittumaan, niin kenkää tulisi ja luultavasti syyte. Riippumatta siitä, antaisiko teko välittömän ratkaisun käsillä olevaan tilanteeseen.

Missä olet töissä? Syyte mistä?
Hoito alalla jossa on agressiivisia ihmisiä?
Mikä olisi mielestäsi oikea tapa reagoida väkivaltaan joka siis on niin rajua että lapsi ei itse osaa tai kykene lopettamaan sitä.

 

[Eikka86]

Jos huutele minulle nakki kioskissa. Huutelet aikuiselle joka ymmärtää puhetta ja dialogia kenties paremmin tässä tilanteessa?

Mikä on oikea toimintamalli psykoosissa riehuvalle miehenalulle ?
Sanomattakin on selvä asia että tuossa mielentilassa lapselle puhe ei auta

Kuinka lapsen äiti asiaa on käynyt läpi lapsen kanssa ja kuinka toimii tuommoisissa tilanteissa?

 

[Malkkinen]

Jos huutele minulle nakki kioskissa. Huutelet aikuiselle joka ymmärtää puhetta ja dialogia kenties paremmin tässä tilanteessa?

Mikä on oikea toimintamalli psykoosissa riehuvalle miehenalulle ?
Sanomattakin on selvä asia että tuossa mielentilassa lapselle puhe ei auta

Ei siihen ole oikeaa toimintamallia, kokeilemalla se selviää. Älä nyt sitten vaan parin vuoden päästä tule tänne kirjoittamaan ja ihmettelemään miksi lapsi ei suostu peseytymään kun yhdistää sen rangaistukseen.

Haastavien erityislasten kanssa työskennellessäni rauhoitettiin tilanne niin, että otettiin lapsi tiukkaan syliotteeseen ja mentiin rauhalliseen tilaan ja odotettiin että raivari laantuu. Pidät tiukan otteen niin, että lapsi ei pääse huitomaan ja rimpuilemaan, ja annat sen huutaa siinä sylissä, kyllä se pikkuhiljaa huomaa että huutamisesta ei ole mitään hyötyä. Jos on kokemusta pienistä vauvoista, niin tapa muistuttaa hyvin paljon unikoulua. Annetaan huutaa ja raivota niin kauan, että lapsi tajuaa huutamisen hyödyttömyyden.

 

[Jerry100]

Normaalisti siis tilanne on ettei ketään viedä suihkuun vaan pidetään kädet ja jalat kiinni että ei vahingoita ketään.
Lapsi vain alkaa olla liian vahva ja nainen sen verran pieni että tuossa alkaa olla jo todella paljon työtä että onnistuu.

 

[Jerry100]

Ei siihen ole oikeaa toimintamallia, kokeilemalla se selviää. Älä nyt sitten vaan parin vuoden päästä tule tänne kirjoittamaan ja ihmettelemään miksi lapsi ei suostu peseytymään kun yhdistää sen rangaistukseen.

Haastavien erityislasten kanssa työskennellessäni rauhoitettiin tilanne niin, että otettiin lapsi tiukkaan syliotteeseen ja mentiin rauhalliseen tilaan ja odotettiin että raivari laantuu. Pidät tiukan otteen niin, että lapsi ei pääse huitomaan ja rimpuilemaan, ja annat sen huutaa siinä sylissä, kyllä se pikkuhiljaa huomaa että huutamisesta ei ole mitään hyötyä. Jos on kokemusta pienistä vauvoista, niin tapa muistuttaa hyvin paljon unikoulua. Annetaan huutaa ja raivota niin kauan, että lapsi tajuaa huutamisen hyödyttömyyden.

No en mö nyt tuohon usko että kokisi puhtauden ja suihkuun menon rangaistuksena. Kyllähän tuollainen teini ikäinen jo ymmärtää hygieniasta. Toki en ole asiantuntija.

Noin muuten paljon hyvää asiaa. Tätä syliotetta on tehty mutta lapsi alkaa olla liian vahva. Äidin voimat ei riitä.
Jotenka on pakko olla muitakin tapoja.

 

[Malkkinen]

No en mö nyt tuohon usko että kokisi puhtauden ja suihkuun menon rangaistuksena. Kyllähän tuollainen teini ikäinen jo ymmärtää hygieniasta. Toki en ole asiantuntija.

Noin muuten paljon hyvää asiaa. Tätä syliotetta on tehty mutta lapsi alkaa olla liian vahva. Äidin voimat ei riitä.
Jotenka on pakko olla muitakin tapoja.

Joku täällä sanoikin että katso sitä supernanny ohjelmaa, siinä on oikeasti se nanny rautainen ammattilainen joka selvittelee juurikin teidän tapauksen kaltaisia asioita. Se on hämmästyttävää mitä esimerkiksi ihan pelkkä paijaaminen tai pieni "rapsuttelu" tai vastaava saa aikaan. 11-v. ei ole mikään teini vaan lapsi. Paha ikä kuitenkin kun pitäisi alkaa olemaan se teini ja "aikuistua", mutta voisin sanoa että tuon ikäiseen sopii paremmin "lapselliset" lepyttelykeinot kuin "aikuismaiset" rangaistukset.

 

[Sanainen arkku]

Missä olet töissä? Syyte mistä?
Hoito alalla jossa on agressiivisia ihmisiä?
Mikä olisi mielestäsi oikea tapa reagoida väkivaltaan joka siis on niin rajua että lapsi ei itse osaa tai kykene lopettamaan sitä.

Olen päiväkodissa. Tiedän, että äärimmäisiä poikkeuksia poislukien päiväkoti-ikäiset ovat hallittavissa jopa naisvoimin, että sikäli ero on suuri. Joka tapauksessa potkut olisivat edessä myös 11 vuotiaan koululaisen opettajalla.
En tuomitse tekoa vaan suhteutan siihen, mitä ammattilaisten osalta kysytään. Toki epäilen, ettei malli ole pitkässä juoksussa lapsen edun mukainen vaikka se tulipalon sammuttaakin.

Vaikeasti hallittava väkivaltaisuus on mieluummin jo eilen lastenpsykiatriseen hoitoon ilmoittautumisen väärti. Ehkä näin on jo tehtykin. Kenenkään ei pidä joutua kotonaan olemaan varuillaan väkivallan uhalle. Tässä tapauksessa mitä ilmeisemmin tällainen tilanne on käsillä, eikä tuo uhka tulevaisuudessa välttämättä ole ehdollista äidin miessuhteisiin.

Yksi asia suututtaa ja surettaa aina kun sitä näkee (usein työpaikan pihalla): lapsen ei pidä edes kaksivuotiaana antaa satuttaa vanhempiaan. Satuttaminen ei tarvitse oikeasti sattuakaan. Ketään, edes vanhempia, ei ilman seuraamuksia (estämistä ja vakavia nuhteita) saa potkia, läpsiä, raapia, repiä hiuksista jne...

Kokonaan eri juttu on taisteluleikit ja painit joissa kyllä voi sattuakin. Niitä voi ja on ihan suotavaakin harrastaa, kunhan muistaa että leikillä on alku, akti ja loppu. Hyvä käytäntö on opettaa urheilun mallia. Taistelu alkaa ja loppuu kättelyyn.

 

[Malkkinen]

Äidin voimat ei riitä.

Ja tähän vielä. Miksi sinä et voi olla se aikuinen joka rauhoittaa sen lapsen?

 

[Jerry100]

Ja tähän vielä. Miksi sinä et voi olla se aikuinen joka rauhoittaa sen lapsen?

Koska emme asu yhdessä ja näitä tilanteita on alkanut olla myös silloin kun minä en ole paikalla. Ja muutenkin antaa minun mielestä väärän viestin jos lapsi laitetaan aina kuriin vain kun minä olen paikalla. Tällöin äidin auktoriteetti on mennyt.
Tosin lapsen äiti on hyvin jämäkkä.

 

[pernaveikko]

Jollekin lääkärille toivottavasti tulee mieleen etsiä diagnoosia olisiko kyseessä erityislapsi.

Edes keittiöpsykologille ei oikein kuulosta enää normaalilta. Jos lehtiä selailee, niin näkee juttuja "vuosia piinannut asia vihdoinkin selvisi, koska nyt tiedämme mistä on kyse."

 

[BaronFIN]

Ei shaatana, jos äidillä ei ole muka muuta keinoa kuin raahata kiljuva penska kylmään suihkuun niin juoksisin tuosta taloudesta mahdollisimman kauaksi ja mahdollisimman lujaa. Kaksi tai kolme vuotta niin se penska raahaa sen äidin sinne suihkuun ja silloin sinua ulistaan pelastamaan.

”Pötköteltiin sängyllä ja tuijotettiin telkkaria kun mukula tuli yks kaks ja vei kaukosäätimen lupia kyselemättä ja vaihtoi kanavaa.” No, lapset tekee tuollaista, mutta ihan normaalina vuorovaikutuksena varmaan kommunikaatio lapsen kanssa jo silloin kun tulee huoneeseen olisi ns. normaali reaktio, eikä se että oikeasti vain odotetaan hiljaa sitä hetkeä kun pentu ymmärtää muuttaa pois kotoa 16-vuotiaana. Kyllä se lapsi huomion saa tavalla tai toisella ja nyt sweet spot oli kaukosäädin.

Oikeasti: en tiedä mikä tilanne on oikeasti ollut, mutta lähtökohtaisesti vaikuttaa siltä että vuorovaikutustaidot ovat peiliinkatsomista vailla kaikilla osapuolilla ja aikuisen tulisi olla se esimerkillinen. Toivotan onnea nykyisellä tiellä ja katsotaan muutaman vuoden päästä kuka raahaa ja kenet suihkuun ja sitten poliiseilla onkin kotikeikkaa taas tarjolla kun kaapin paikkaa määrittelee aikuiseksi kasvanut lapsi joka ottaa sen mikä on otettavissa.