Naisasiat

  • 7 503 809
  • 26 557

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Eikös nämä hääjutut ole vähän off-topic. Itse haluaisin mennä naimisiin jossain persoonallisessa paikassa - vaikka luonnossa yms. Mihin tarvitaan prameita häitä, jos hääpari haluaa mennä naimisiin missä lystää?
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
No varmaankin suurin syy on raha. Toinen syy on sitten kun hääpari sylkee lasiin ja niitä kun tympii juopuneesti käyttäytyvä porukka, niin juhlissa ei sitten juoda. Uskonto on usein osasyynä myös. Ei siinä varmaan kummempia syitä ole.

Olen ollut myös kerran alkoholittomissa häissä eikä niissä kyllä kovin hauskaa ollut, vaan tylsät ja kiusallisetkin häät lopulta olivat ainakin minulle. Ehkä ei jollekin muulle.

Hääparin päätöshän tämä on, ei kenenkään muun, eikä siihen tosiaan sen kummempia syitä tarvita. Jos ei kutsuttu vieras halua sopeutua hääparin toivomukseen eikä kunnioita heidän toivettaan asian suhteen, niin parempi sitten pysyä poissa, jos ryyppääminen on tärkeämpää kuin hääparin toive saada mieleisensä häät. Monelle suomalaisellehan dokaaminen on se ydinasia niin häissä kuin hautajaisissakin.

Jos nyt jostain sattuman oikusta päätyisin ikinä naimisiin, niin eipä houkuttaisi ajatus mistään Pohjolan pidoista, jossa ihmiset örisisivät kaatokännissä "ilo ilman viinaa on teeskentelyä"-periaatteella. Sellaisiksihan monet häät degeneroituvat illan ja alkuyön mittaan. Häiden alkupuoli ja alkuiltahan on häiden parasta aikaa, kun keskitytään ruokatarjoiluihin, hääparille pidetään pari sopivan lyhyttä puhetta ja ihmiset voivat sivistyneesti kohottaa yksi tai kaksi tervetuliaismaljaa. Ei siinä muuta kaivatakaan.

En minä ainakaan mene yksiinkään häihin sillä periaatteella, että siellä pitäisi kovin hauskaa ja juhlien pitäisi edetä juuri minun mieltymyksieni mukaan. Vaivautunut tunnelma juhlissa aina on, mutta sehän se vasta vaivautunutta olisikin, jos pitäisi keskustella humalaisten tuntemattomien kanssa. Eivät häät ole minun juhlani, jos niissä kutsuvieraana olen. Ne ovat hääparin juhla.

Pakkopulliahan lähes kaikki vastaavat juhlat ovat muutenkin. Kyllä niistä selviää, jos saa rituaalit kunnialla hoidettua ja pääsee selvin päin tarpeeksi aikaisin lähtemään kotiin. Ja kunhan ei osallistu häihin liian usein, ei sitä joka seremoniaan tarvitsekaan osallistua. Olen ollut 2000-luvulla kaksissa häissä, siinä on ihan riittävästi.

Jos ne omat häät koittaisivat, niin ei minulla olisi kohtuukäyttöä vastaan mitään, mutta taatusti ei olisi piikki auki rajattomasti enkä hakisi mistään Virosta kuin korkeintaan ne shamppanjat juhlamaljoja varten sekä jokusen potun boolia yms. varten. Ja toki sulhasen ominaisuudessa poistuisin morsion kanssa jo alkuillasta hääyötä viettämään. Vieraat saisivat toki sen jälkeen vetää itsensä vaikka vatsahuuhteluun asti, kunhan eivät tekisi sitä minun laskuuni.

Ennemmin toki se vartin seremonia maistraatissa. Säästyisi hermoja, rahaa ja aikaa parempaankin. Tai sitten pienen porukan ns. omat juhlat ja seremoniat ilman satapäistä laumaa puolituntemattomia kumminkaimoja ja pikkuserkkujen äpärälapsia.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kertoo ehkä enemmän ihmisestä se, ettei pysty yksiä juhlia seurustelemaan ilman viinaa. Aika surkuhupaisaa suorastaan. Tietysti voi jättäytyä poiskin, mutta onhan tuo aika huvittavaa, että "en tuu kun ei ole viinaa". Herätys.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Pakkopulliahan lähes kaikki vastaavat juhlat ovat muutenkin. Kyllä niistä selviää, jos saa rituaalit kunnialla hoidettua ja pääsee selvin päin tarpeeksi aikaisin lähtemään kotiin. Ja kunhan ei osallistu häihin liian usein, ei sitä joka seremoniaan tarvitsekaan osallistua. Olen ollut 2000-luvulla kaksissa häissä, siinä on ihan riittävästi.

Jos ne omat häät koittaisivat, niin ei minulla olisi kohtuukäyttöä vastaan mitään, mutta taatusti ei olisi piikki auki rajattomasti enkä hakisi mistään Virosta kuin korkeintaan ne shamppanjat juhlamaljoja varten sekä jokusen potun boolia yms. varten.

No höps! Meilla taitaa olla ihan erilaiset tuttavapiirit :) Ei todellakaan ole ollut mitään pakkopullaa juhlat joihin minut on viimeisen 15 vuoden aikana kutsuttu. Toiset hääparit lähtevät ajoissa viettämään hääyötä ja toiset on jäänyt aamuyöhön juhlimaan vieraiden kanssa. Mutta toisaalta, maistraatissa ja alkottomissa häissä en ole tainnut koskaan olla, (kertonee tämäkin siitä tuttavapiiristä) joten olen vähän jäävi puhumaan sellaisista. Mutta joka kesälle on jotkut häät tai pirskeet ja hauskaa on ollut.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vähän ihmettelen tuota kirkossa naimisiin menemistä siinä tapauksessa, jos itse ei täysillä usko siihen juttuun. Sen lisäksi, että sellainen tuntuu typerältä, se on minusta myös oikeasti uskovien ihmisten uskon banalisointia. Vaikka itse en kuulu kirkkoon enkä usko noihin juttuihin, niin pidän uskonasioita kuitenkin sillä tavalla vakavissaan otettavina, että ei tulisi mieleenkään mennä toisille pyhään paikkaan pelleilemään jonkun seremonian merkeissä ilman todellista sitoutumista.

Meilläkään tämä ei onneksi aikanaan aiheuttanut isompia kiistoja, vaikka vaimo olisi kirkkohäät halunnutkin. Hän ymmärsi perustelut oikein hyvin ja hyvin pääsi naimisiin maistraatissakin. Bileet olivat mökillä, jossa vaihtelevissa kokoonpanoissa pitkin iltaa ja yötä esiintynyt bändi veivasi nurmikolla, viinaa oli yllin kyllin, sauna oli lämpimänä ja majoitustilaa joko sisätiloissa tai teltoissa kaikille halukkaille.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
No höps! Meilla taitaa olla ihan erilaiset tuttavapiirit :) Ei todellakaan ole ollut mitään pakkopullaa juhlat joihin minut on viimeisen 15 vuoden aikana kutsuttu. Toiset hääparit lähtevät ajoissa viettämään hääyötä ja toiset on jäänyt aamuyöhön juhlimaan vieraiden kanssa. Mutta toisaalta, maistraatissa ja alkottomissa häissä en ole tainnut koskaan olla, (kertonee tämäkin siitä tuttavapiiristä) joten olen vähän jäävi puhumaan sellaisista. Mutta joka kesälle on jotkut häät tai pirskeet ja hauskaa on ollut.

Minäkään en muuten ole ollut maistraattihäissä tai alkoholittomissa häissä, mutta eroa tuskin olisi kauheasti. Maistraattihäät olisivat piristävä poikkeus, kirkkohäät ovat monesti äärettömän tekopyhiä kun leipäpapit jorisevat joutavia ja harva on tosiaan mitenkään aidosti uskossakaan kuten Snakster totesikin.

Hyvin luultavasti meillä on hyvin erilaiset tuttavapiirit. Eipä minun lähipiirissäni (tässä tapauksessa veljeni sekä pieni määrä hyviä ystäviä) ole juuri kukaan naimisiin mennyt tai menossakaan.

Tehdään pieni korjaus. Ne toiset häät, joihin muistin osallistuneeni olivatkin polttarit - itse häihin en osallistunut syystä tai toisesta. Polttarit olivat kyllä kohtalaisen alkoholipitoiset, ja niissä oli hauskaa, mutta ne olivatkin pienen porukan varsin kekseliäät polttarit.

Eli olenkin ollut 2000-luvulla muistini mukaan vain yksissä häissä 2001. Tuolloin olin sulhasen bestmanina tämän pyynnöstä, kyseessä oli yksi lapsuusvuosieni parhaista kavereista. Polttarivaihe sisälsi kohdallani alkoholinkin juontia muun ohessa, mutta bestmanin hommassa oli kohtalaisesti vastuuta ja hommaa, joten itse häätilanteessa en olisi missään tapauksessa voinut kiskaista mitään perskänniä.

Enkä olisi kiskaissut vaikka olisin voinutkin, sillä otin bestmanin velvollisuuteni vakavasti enkä taatusti olisi vaarantanut ystäväni suurta päivää sillä, että en olisi ollut skarppina ja selvin päin. Loppuillasta taisin muutaman paukun ottaa ja toki häämaljat, mutta siinä se.

Yleiset juhlat ovat aina pakkopullaa, oli kyse sitten häistä, kastajaisista, rippijuhlista, ylioppilasjuhlista tai hautajaisista. Toki riippuu aina kohteesta. Koen velvollisuudekseni osallistua riittävän läheisen ihmisen juhliin jos se ei kohtuutonta ole (esimerkiksi Turun ulkopuolelle matkustaminen hääjuhlaan olisi kohtuutonta) ja kunnioittaa heidän pyyntöään osallistua tapahtumaan, oli se mikä tahansa edellämainituista, mutta harvoin niistä mitään lystinpitoa saa. Hautajaisista nyt ainakaan.

Vaikka koen formaalit juhlatilaisuudet lähinnä tylsänä velvollisuutena, se ei silti tarkoita, ettenkö pyrkisi tekemään parhaani ja tinkimään tarvittaessa omasta viihtyvyydestäni jotta juhlan kohde saisi päivästään parhaalla tavalla irti. Siis jos kyse on läheisestä ihmisestä eikä "sisäpiirin" ulkopuolisesta. Avoliitossa aikoinani ollessani jouduin ikäväkseni osallistumaan turhan moneen sellaiseen tapahtumaan, jotka olivat sekä pakkopullaa että sellaisten ihmisten juhlia, jotka eivät merkinneet minulle juuri mitään.

Sellaiset juhlat olivat ja ovat kaikkein pahimpia. Joku exän veljen lapsen kastajaistilaisuus oli täysin turha. Pakkokasteet saisi muutenkin kieltää, ne ovat vielä tekopyhempiä kuin kirkkohäät. Ei vauvalla ole omaa tahtoa ja halua liittyä seurakunnan jäseneksi, kysytään asiaa sitten uudestaan vaikka rippikouluiässä (jolloin saa rahaa siitä kun ottaa konfirmaation, vain voidakseen erota kirkosta täysi-ikäisenä).
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Pakkopulliahan lähes kaikki vastaavat juhlat ovat muutenkin. Kyllä niistä selviää, jos saa rituaalit kunnialla hoidettua ja pääsee selvin päin tarpeeksi aikaisin lähtemään kotiin.

No, tämähän on hieno kuulla. Onneksi et ollut häissäni mistä monet kiittelivät jälkeenpäin. Miten kehtaat edes mennä tuolla asenteella.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
No, tämähän on hieno kuulla. Onneksi et ollut häissäni mistä monet kiittelivät jälkeenpäin. Miten kehtaat edes mennä tuolla asenteella.

Pahoittelen, jos en ollut häissäsi, kuka ikinä sinä nyt sitten oletkaan. Kaipaatko useinkin juhlatilaisuuksiisi täysiä ventovieraita tai Jatkoajan nimimerkkejä?

Aika vaisut häät kyllä sinulla, jos ainoa kohokohta on se, että jälkeenpäin kiitellään vain sitä, ettei Jatkoajan foorumille kirjoittava nimimerkki ollutkaan mukana.

"Asennetta" kutsutaan velvollisuudentunnoksi ja kunnioitukseksi riittävän läheistä kutsujaa kohtaan, ja asenteeseen kuuluu asettaa oma egonsa toissijaiseksi ja olla sekä paikan päällä valittamatta vaivautuneesta kahvittelusta. En minä kenellekään paikan päällä avaudu, että "onpas vitun tylsät häät, enkä tunne puoliakaan", mutta ei keneltäkään voi myöskään edellyttää väkinäistä ns. lystinpitoa tai pakkoryyppäämistä aamunkoittoon, jos ei huvita vetää päätä täyteen jonkun Kesäillan valssin tahdissa.

Ai miten kehtaan mennä jonkun häihin? Yhdet häät 15 vuodessa eivät ole niin kauheaa häissä ravaamista. Pariin häihin olisin mennyt, mutta oli muuta sovittua menoa kuten kesälomareissu, ja aniharva nykyisin naimisiin on edes menossakaan. Kehtaan mennä mielelläni jos joku läheisistä ystävistäni avioituisi, mutta kehtaan oikein hyvin olla menemättä jos joku puolituntematon kumminkaiman pikkuserkun miniän naapuri olisi avioitumassa.

Siinä ei jäänyt kenellekään nokan koputtamista kun minä bestmanin hommat aikanaan kaverini häissä hoidin, päin vastoin sulhasen vanhemmatkin tulivat kyynelsilmin illan aikana kiittelemään. Tuskin olisivat kiitelleet, jos olisin vetänyt jotain Viron viinaa pottukaupalla huiviin.

Suuressa osassa häitä ja kihlajaisia sitä paitsi voi melkein jo aavistaa, että liitto ei tule kestämään. Eroonhan yli puolet taitaa jo nykyisin päättyä.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Hääparin päätöshän tämä on, ei kenenkään muun, eikä siihen tosiaan sen kummempia syitä tarvita. Jos ei kutsuttu vieras halua sopeutua hääparin toivomukseen eikä kunnioita heidän toivettaan asian suhteen, niin parempi sitten pysyä poissa, jos ryyppääminen on tärkeämpää kuin hääparin toive saada mieleisensä häät. Monelle suomalaisellehan dokaaminen on se ydinasia niin häissä kuin hautajaisissakin.

Totta kai se on hääparin päätös. Tai no, kaverini tapauksessa vaimonsa päätös. Hänen vaimonsa kun sattuu olemaan jonkinmoinen hihhuli, niin eihän sitä häissäkään voi alkoholia tarjota. Esim. sulhasen isä oli tästä melko vittuuntunut, ei niinkään sen takia että viina ei tarjottu, vaan sen takia että koko homma oli tehty ihan toisen osapuolen haluja mukaillen.

Ja ryyppääminen ei ole tärkeämpää kuin hääparin toive saada haluamansa häät, mutta ei se että alkoholia on tarjolla, tarkoita sitä että sitä pitää vetää kaksin käsin (vaikka toki osa tekee sitäkin).

En minä ainakaan mene yksiinkään häihin sillä periaatteella, että siellä pitäisi kovin hauskaa ja juhlien pitäisi edetä juuri minun mieltymyksieni mukaan. Vaivautunut tunnelma juhlissa aina on, mutta sehän se vasta vaivautunutta olisikin, jos pitäisi keskustella humalaisten tuntemattomien kanssa. Eivät häät ole minun juhlani, jos niissä kutsuvieraana olen. Ne ovat hääparin juhla.

Hääparin juhlat, ehdottomasti. Mutta kyllä kai siinä samalla saavat vieraatkin pitää hauskaa. Mitä hauskempaa vierailla on, sitä hauskemmat koko juhlat ovat. Vaivaannuttavaa on kun osa porukasta on saatanan kännissä, mutta yhtä vaivaanuttavaa on kun ihmiset eivät puhu mitään ja muodostetaan kuppikuntia vain niistä tutuista ihmisistä.

Tai ainakin minä miellän tuon alkoholin "hyvän puolen" niin, että jengi ottaa muutamat pohjalle, ruvetaan juttelemaan ristiin rastiin tuntemattomien kanssa, osa jopa uskaltaa heittää vitsiä yms.

Jos ne omat häät koittaisivat, niin ei minulla olisi kohtuukäyttöä vastaan mitään, mutta taatusti ei olisi piikki auki rajattomasti enkä hakisi mistään Virosta kuin korkeintaan ne shamppanjat juhlamaljoja varten sekä jokusen potun boolia yms. varten. Ja toki sulhasen ominaisuudessa poistuisin morsion kanssa jo alkuillasta hääyötä viettämään. Vieraat saisivat toki sen jälkeen vetää itsensä vaikka vatsahuuhteluun asti, kunhan eivät tekisi sitä minun laskuuni.

Ennemmin toki se vartin seremonia maistraatissa. Säästyisi hermoja, rahaa ja aikaa parempaankin. Tai sitten pienen porukan ns. omat juhlat ja seremoniat ilman satapäistä laumaa puolituntemattomia kumminkaimoja ja pikkuserkkujen äpärälapsia.

Tämähän on kuin suoraan mun näppäimistöltä.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tai ainakin minä miellän tuon alkoholin "hyvän puolen" niin, että jengi ottaa muutamat pohjalle, ruvetaan juttelemaan ristiin rastiin tuntemattomien kanssa, osa jopa uskaltaa heittää vitsiä yms.

Juuri näin homma toimi ainakin omissa häissäni. Ei vieraitakaan kyllä ollut kuin parikymmentä, mutta osa toisilleen tuntemattomia kuitenkin. Alkoholi ymmärrettävästi auttoi jutustelun alkuun. Meillä oli kyllä hotellin baarissa piikki auki, mutta ehkä juuri siksi vieraat eivät hirvittäviä kumaroita vetäneetkään, kun eivät kehdanneet meidän rahoja juoda. Tai no kehtasivat, mutta piikin suljin vähän ennen yökerhoon siirtymistä, eikä määrittelemämme maksimipiikki (taisi olla 600 euroa, tästä en kyllä ole varma) ollut vielä lähelläkään.

Oli muuten hauskahkoa seuraavana päivänä katsella kuittiyhteenvedosta, että mitä kaikkea tiskiltä oli haettu. Kalleimmat juomat taisivat olla minun hakemat pari laadukasta viskimoukkua. Loppuillasta olivat sitten niin vieraat kuin hääparikin rehellisesti humalassa, mutta silloin oltiin jo yökerhon puolella, eikä juotu kollektiivisesti minun rahoilla, vaan meille tarjottiin, mikä tietysti omalla tavallaan oikein olikin.

Noin yleisesti ilta oli erittäin onnistunut niin minun kuin vaimonkin mielestä ja sehän siinä on pääasia. Pakko vielä mainita "seremoniasta" sen verran, että se oli lyhyt ja ytimekäs, eli sekin juuri sellainen kun haluttiin. Maistraatin äijä tuli juhlapaikalle meidät vihkimään ja koko toimituksessa taisi aikaa mennä pari-kolme minuuttia.
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Harmillista, että ei saa itsemoderoida. Nämä kuin voisi siirtää sujuvasti Naimisiin-ketjuun.

Haluaisin kuulla juhlista mitkä menivät pilalle, kun tullimies Tallinnassa päästi liikaa juomia läpi.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mieti Mustat Kortit kahdesti, ennenkuin päästät käärmettä paratiisiin.. Ei vainen, hienoa kun olet löytänyt rakkaan ihmisen, jonka kanssa haluat jakaa elämäsi.

Heh joo, kyllä näitä hääjuttuja on mietitty ja pähkäilty ja päätös on tehty rauhassa ja harkiten.

Sanon vielä loppukaneettina tähän järjestelykeskusteluun, että mikäli haluaa laadukkaat paikat ja juhlatilan kesähäitä varten, pitää toimia ajoissa. Meidän tapauksessamme (häät kesän alussa 2015) olimme ilmeisesti ihan viimeisten joukossa liikkeellä, koska ainakin juhlahuoneisto (G18) on jo täynnä liki kaikkina kesän viikonloppuina.

Siitä muuten olen samaa mieltä, että häitä on hankalaa järjestää aikavälillä juhannus - koulujen alku, kun moni saattaa olla reissussa, itsekin tykkään silloin olla lähinnä Turun saaristossa mökkeilemässä.

Näin ollen häät päätettiinkin pitää kesän alussa.

Alkoholista häissä: kun kyseessä on about 80 ihmisen häät, niin olen ajatellut tehdä saman, kuin eräs kaverini teki omiin häihinsä, eli hakea Virosta oikein kunnon setin bisseä, siideriä jne. Sinällään hassua, en ole ikinä ostanut Virosta edes viskipulloa, nyt pitäisi sitten ottaa kaikkea mahdollista.

Naisasia-ketjussa kun ollaan, niin olen kuitenkin yllättynyt siitä, että ihan stereotyyppisesti tämä meidän hääjärjestelymme ei ole sujunut. Tällä tarkoitan sitä olettamusta, että tyttöystäväni katselisi ja hössöttäisi jo kaikista eri asioista ja minä taas seurailisin hiljaa vieressä.

Vaikka häihin on pitkä aika, eikä niistä ole virallisesti informoitu lähipiiriä, eikä paikkavarausten lisäksi tehty mitään valmisteluja, niin olen huomannut kyllä vähän silmäileväni tiettyjä hääjulkaisuja ja -ohjelmia. En tieten tahtoen, mutta näitä "Satuhäitä" jäänyt vaikkapa tuijottamaan.

Me olemme tyttöystäväni kanssa sopineet alustavasti, että minä saan hoitaa häitä varten kuntoon ruoka- ja juomapuolen sekä musiikkihässäkät nyt ainakin.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Olipahan taas viikonloppu. Baarissa sattumalta tuli nähtyä hemmetin kaunis naispuolinen työkaveri. Enemmän ihmetystä sitten aiheutti jo heti, kun tämä vaikutti kovin innokkaalta ja suorastaan iski kiinni meikäläiseen. Juteltiin siinä niitänäitä ja silmiin pisti muijan innokkuus ja halu kokoajan päästä koskettelemaan minua. Lähdin siitä sitten viereiseen baariin kavereiden luokse, mutta pilkkujen aikaan piti vielä takki hakea tästä aikaisemmasta baarista ja tuli siinä ovella taas törmättyä tähän muijaan. Lähdettiin siitä sitten samaa matkaa kävelemään kotejamme kohti ja jälleen kerran höpistiin vain niitänäitä matkan ajan. Siinä kohtaa kun olin hyvästelemässä ja kääntymässä omaan suuntaani, niin alkoikin avautuminen. Kertoi ihan suoraan kuinka on ollut ihastunut jo pitkän aikaa ja haluaisi meidän välille "jotain".
Tarinan kohokohta vain on se, että muija on varattu, ollut neljä vuotta yhdessä ukkonsa kanssa ja myös asuvat yhdessä.

Tämä on aivan sama toisinto, minkä kävin läpi erään toisen työkaverin kanssa noin reilu puolitoista vuotta sitten. Täysin samalla kaavalla tapahtui myös se. Ilmeisesti meikäläisestä on muovautunut sopiva ihminen näihin omista suhteista karkaamisiin.
Molempia yhdistää vielä se, että ovat aivan helvetin hyvännäköisiä, sen tasoisia joista luuli, että ovat täysin oman "liigan" yläpuolella. Voisikohan seuraavaksi vaikka joku samaa tasoa oleva sinkku osoittaa kiinnostustaan, kiitos?

Tälle neidille sanoin, että voidaan katsoa asioita uudestaan, jos on oikeasti eroamassa miehestään, koska edellisen daamin kanssa onnistuin itse jopa ihastumaan ja se juttu kaatui omaan mahdottomuuteensa(muija ei uskaltanut erota).
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Tälle neidille sanoin, että voidaan katsoa asioita uudestaan, jos on oikeasti eroamassa miehestään, koska edellisen daamin kanssa onnistuin itse jopa ihastumaan ja se juttu kaatui omaan mahdottomuuteensa(muija ei uskaltanut erota).
Kokemuksesta voin kyllä sanoa että ihan fiksusti tehty. Itseäni on ainakin alkanut melkeimpä jo vituttamaan se että on tullut ihastuttua varattuun naiseen vaikka pikku hiljaa se onkin hiipumassa pois. Oli vaan tarkoitus käydä leikkimässä aikuisten leikkejä, mutta ensin ihastui toinen ja sitten minä. Se vaan että kun tuo on niin paskahousu ettei uskalla ottaa sitä ratkaisevaa askelta vaikka mies kohtelee kuin arvotonta. Vaikka oltaisiin pelkästään kavereita niin en kyllä haluaisi että kukaan kohtelee toista noin. Olisihan se tietysti kunnioitettava tilanne että itse saisi naisen jolle voisi käydä viskaamassa paskaiset vaatteet pyykkiin töistä tullessa ennenkuin jatkaisi matkaa ja että olisi ruoka aina pöydässä odottamassa kotiin tuloa, vaikka tulisin silloin kun huvittaa. En vaan ole sellainen että tuollaista kohtelua edes haluaisin.

Tarttis itse jatkaa matkaa seuraavan naisen luo, kun eiköhän niitä vastaan tulisi mutta kun se hiukan jarruttaa että viihdyn tuon kanssa ja toisaalta sekin että jotenkin tunnen sääliä ja koitan edes silloin harvoin kun nähdään piristää toisen päivää. Mutta kyllähän se hemmetin hienoa olisi jos edes joskus iltavuorosta kotiin tullessa olisi jotain purtavaa odotettavissa ja pääsisi nukkumaan toisen viereen useammin kuin kerran kolmessa kuukaudessa.

Kaipa se niin on että sääli on sairautta. Taidampa aktivoida treffiprofiilini uusiksi. Katotaan mitä tulee vastaan.
 

Kaiuni Alen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, kaikki menestyksekkäät jalkapallojoukkueet
Pitää kai se omakin ura avata tähän ketjuun.

Viimeksi kun kirjoitin tuonne avautumis-ketjuun, niin käskivät epäsuorasti tulemaan tänne.

Asiaan: ei jumalauta mä oon hyvännäkönen! Ja tyttöjä piisaa. Olisin nyt seurustelusuhteessa, mutta koska en kokenut valehtelua oikeaksi ratkaisuksi ja sanoin rehellisesti potentiaaliselle tyttöystävälle että sori, en tykkää susta tarpeeks, että olisin valmis seurustelemaan, niin en ole.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Olisin nyt seurustelusuhteessa, mutta koska en kokenut valehtelua oikeaksi ratkaisuksi ja sanoin rehellisesti potentiaaliselle tyttöystävälle että sori, en tykkää susta tarpeeks, että olisin valmis seurustelemaan, niin en ole.

Erittäin oikea ratkaisu. Maailma on täynnä ihmissuhteita missä vain kusetetaan ja vedätetään.

Onneksi joillain on suoraa selkää myös mainita asiasta eikä panna vain huvikseen.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Pitää kai se omakin ura avata tähän ketjuun.

Viimeksi kun kirjoitin tuonne avautumis-ketjuun, niin käskivät epäsuorasti tulemaan tänne.

Asiaan: ei jumalauta mä oon hyvännäkönen! Ja tyttöjä piisaa. Olisin nyt seurustelusuhteessa, mutta koska en kokenut valehtelua oikeaksi ratkaisuksi ja sanoin rehellisesti potentiaaliselle tyttöystävälle että sori, en tykkää susta tarpeeks, että olisin valmis seurustelemaan, niin en ole.

Noh minulla tyttöjä ei piisaa, mutta minulla oli myös samanlainen tilanne tuossa muutama vuosi takaperin. Silloin vastasin kuten sinä, eli ei vain sytyttänyt vaikka tyttö oli mukava jne. Nyt on alkanut välillä pohtimaan, että tekikö sitä oikean ratkaisun sitten kuitenkaan.
 

Filatovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & TS
Ihan ensimmäisenä haluan sanoa yhden asian. Vituttaa tinderit sun muut flirttailu/deittisovellukset aivan saatanasti! Paska keksintö, piste!

Eli siis olen tapaillut tässä yhtä tyttöä kolmisen kuukautta, yövytään paljon toistemme luona ja käydään ulkona syömässä yms. Emme ole käyneet mitään syvällisempiä keskusteluita tämän meidän jutun tiimoilta, muuta kuin, että molemmat pitää toisistaan ja ikäväkin iskee välillä.

Olen saanut naisasioissa monesti paskaa niskaani, ja tämä vaikuttaa suoraan itseluottamukseen ym. tietenkin, mutta tässä jutussa olen onnistunut olemaan suhteellisen rentona ja stressaamatta liikoja, ehkä koska olen etsinyt myös omia tunteitani tässä yhdessä vietettyjen hetkien aikana. Olen alkanut kallistumaan siihen, että haluaisin tämän olevan ehkä enemmän kuin pelkkää tapailua tai ajan viettämistä.

Nyt on kuitenkin 2010-luvun vitsaus iskenyt. Asennettiin naikkosen iPhoneen uusi käyttöjärjestelmä tuossa viikko takaperin, ja oltiin puhuttu tindereistä ym. etteivät ne kuulu asiaan eikä edes kiinnosta. Kuitenkin hän sitten oli ladannut sen heti ja "kokeili" sitä samantien, toki salassa minulta. No huomasin asian ja suoraansanoen raivostuin siitä. Hän vakuutti, että on vaan harmitonta huvia selata ihmisten kuvia ilman sen kummempaa syytä ja ilman tarkoitusta edes keskustella kenenkään kanssa. No käytiin asiaa läpi ja sanoin, etten halua hänen käyttävän ko. sovellusta, sillä en ymmärrä sen funktiota, jos ihmisten kanssa tapaaminen tai keskusteleminen ei ole aikomuksena. Hänen argumentit olivat tasoa "kaikilla muillakin on" "Ei mua haittaa jos sullakin olis". Loppujen lopuksi hän poisti ohjelman.

Eilen sitten taas oltiin siinä ja olin saanut erinäisistä lähteistä tietää, että hänellä on ohjema ja keskusteluita myös siellä käynnissä. Otin erittäin loistavasti sujuneen päivän päätteeksi asian puheeksi ja eihän se kovin hyvin mennyt. Aluksi kivenkovaan väitti ettei ole sitä, mutta lopulta myönsi asian. Sitten väitti että keskusteluita on vain tuttujen kanssa, mutta lopulta niitä oli muidenkin kanssa. Raivostuin, mutta ennemminkin pahoitin mieleni tästä asiasta. Kysyin, että miksi siellä pitää olla ja jutella miesten kanssa, kun tapailee jo jotain? Ei oikein osannut sanoa mitään, "kavereillakin on, vaikka he tapailisivat". Lopputulemana noin 100 pyynnön jälkeen hän poisti sen jälleen. Annoin jotakuinkin ultimatumin, joko tuo saatanan keksimä flirttiohjelma ihmissuhteilla pelaamiseen tai minä. Sanoin, etten voi olla ajatuksen kanssa, että hän ajankuluksi juttelee kymmenien miesten kanssa, jotka on 95% ajasta vain sen yhden asian perässä siellä. Ei jäänyt kovin hyvä fiilis asiasta, ja uskoisin, että hän ohjelman vielä lataa, vaikka väittääkin ettei etsi ketään sieltä tai ole kiinnostunut muista.. mutta miksi siellä sitten jutellaan muille?

Kertokaa nyt minulle, miksi tuo fiksu ja kaunis nainen tekee noin? Miksei hän millään ymmärrä, miten väärää käytöstä tuo on tälläisessä tilanteessa? Tekeekö muutkin noin, onko tuo joku 20-25 vuotiaiden naisten juttu vähän boostata egoa ja saada flirttiä komeilta miehiltä?

Vittu että vituttaa ja harmittaa. Uskomatonta, että luulen löytäneeni ensimmäistä kertaa moneen vuoteen itselleni todella tärkeän ihmisen kenen kanssa on aina hauskaa ja läheisyyttä piisaa... ja sitten joku helvetin älypuhelinohjema tulee sekoittamaan kaiken.
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Eli siis olen tapaillut tässä yhtä tyttöä kolmisen kuukautta, yövytään paljon toistemme luona ja käydään ulkona syömässä yms. Emme ole käyneet mitään syvällisempiä keskusteluita tämän meidän jutun tiimoilta, muuta kuin, että molemmat pitää toisistaan ja ikäväkin iskee välillä.

No oisko tässä nyt sitten sellasen ensimmäisen kehityskeskustelun paikka? Minä olen jo niin vanha varis (mitä tulee deittiasioihin vain, tietysti) etten ymmärrä tätä nykyajan tapailukulttuuria, missä ei ole sääntöjä tai rajoja tai sovita et ollaanks vai eiks olla. Minkälaista se sitten on jos toinen käy muidenkin kainalossa katsomassa elokuvia ja vähän tapailemassa? Kolme kuukautta kuitenkin on aika pitkä aika nukkua samoissa lakanoissa. Väistämättä tulee tunteita ja ikävää jo tuossa ajassa.

Vaikea sanoa. Jos sinä raivoistuit moisen flirttisovelluksen käytöstä, joka selvästikin häntä kiinnostaa ja nainen vielä paljastui epärehelliseksi ja koki asian näin vähäpätöiseksikin, ehkä kannattais kuitenkin harkita onko hän se oikea tyttö sulle.
 

Carlos

Jäsen
Asennettiin naikkosen iPhoneen uusi käyttöjärjestelmä tuossa viikko takaperin, ja oltiin puhuttu tindereistä ym. etteivät ne kuulu asiaan eikä edes kiinnosta. Kuitenkin hän sitten oli ladannut sen heti ja "kokeili" sitä samantien, toki salassa minulta. No huomasin asian ja suoraansanoen raivostuin siitä.

*snip*

Eilen sitten taas oltiin siinä ja olin saanut erinäisistä lähteistä tietää, että hänellä on ohjema ja keskusteluita myös siellä käynnissä.

*snip*

Aluksi kivenkovaan väitti ettei ole sitä, mutta lopulta myönsi asian. Sitten väitti että keskusteluita on vain tuttujen kanssa, mutta lopulta niitä oli muidenkin kanssa. Raivostuin, mutta ennemminkin pahoitin mieleni tästä asiasta. Kysyin, että miksi siellä pitää olla ja jutella miesten kanssa, kun tapailee jo jotain?

*snip*

Ei jäänyt kovin hyvä fiilis asiasta, ja uskoisin, että hän ohjelman vielä lataa, vaikka väittääkin ettei etsi ketään sieltä tai ole kiinnostunut muista.. mutta miksi siellä sitten jutellaan muille?

*snip*

Kertokaa nyt minulle, miksi tuo fiksu ja kaunis nainen tekee noin? Miksei hän millään ymmärrä, miten väärää käytöstä tuo on tälläisessä tilanteessa? Tekeekö muutkin noin, onko tuo joku 20-25 vuotiaiden naisten juttu vähän boostata egoa ja saada flirttiä komeilta miehiltä?

Vittu että vituttaa ja harmittaa. Uskomatonta, että luulen löytäneeni ensimmäistä kertaa moneen vuoteen itselleni todella tärkeän ihmisen kenen kanssa on aina hauskaa ja läheisyyttä piisaa... ja sitten joku helvetin älypuhelinohjema tulee sekoittamaan kaiken.


Ei millään pahalla, mutta jos 3kk "tapailun" jälkeen olet mielestäsi siinä asemassa että voit sanella mitä nainen tekee tai ei tee omalla puhelimellaan, niin naisen asemassa ottaisin kyllä jalat alle aika nopeasti. Itselle ei tule mieleen edes pitkän avioliiton jälkeen alkaa määräilemään mitä vaimo tekee puhelimellaan, enkä tod. ala poistelemaan itsekään yhtään appsia sen takia ettei hän niistä pidä. Niitäkin jokunen on, ja toimeen on silti tultu.

Toisekseen myöskin se että tämä nainen hakee puhelimellaan "seuraa" kertonee jotain ehkä siitä että hän ei ole tähän teidän juttuun ihan yhtä sitoutunut kuin sinä olet. Ja siltä pohjalta myöskin on ihan yhdentekevää onko hänellä älypuhelin ja joku appsi tai ei. Yhtä hyvin hän voisi 80-luvulla käydä baareissa seuraa hakemassa selkäsi takana ja soitella nollaviisysiin, eiköhän noita keinoja ole aina löytynyt.

Mutta kaikki tämmöiset rajoitukset ja kyttäämiset ajavat vain naista pois luotasi, hän alkaa kokea että rajoitat hänen vapauttaan, pidät häntä vankilassa, ja loppu alkaakin yleensä siitä. Tai sitten vaihtoehto B että tästä tulee teidän "kiva pieni leikki", nainen juoksee flirttailemassa ympäri kaupunkia kielletyn hedelmän perässä, ja sinä perässä yrittäen saada häntä narahtamaan. Sitten löydät hänet jostain hieromassa jonkun adoniksen hauislihasta jossain baaritiskillä, kerrot olevasi tosi vihainen, hän piipittää "anteeksi" ja menee taas seuraavana iltana hieromaan ehkä jo jotain muuta.

En tiedä mitä teidän suhteessa on meneillään, mutta sen vähän mitä olen joskus naisten päiden sisään päässyt (en tarkoita nyt poskiottoja), niin tuo kuulostaa siltä että uusi mato on koukussa, ja uuden kalan nappaamista odotellaan tapahtuvaksi siinä paikkeilla kun sitä vanhaa irrotellaan merilevistä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vähän ihmettelen tuota kirkossa naimisiin menemistä siinä tapauksessa, jos itse ei täysillä usko siihen juttuun. Sen lisäksi, että sellainen tuntuu typerältä, se on minusta myös oikeasti uskovien ihmisten uskon banalisointia. Vaikka itse en kuulu kirkkoon enkä usko noihin juttuihin, niin pidän uskonasioita kuitenkin sillä tavalla vakavissaan otettavina, että ei tulisi mieleenkään mennä toisille pyhään paikkaan pelleilemään jonkun seremonian merkeissä ilman todellista sitoutumista.
Harvinaisen samaa mieltä asiasta. Oikeastaan voin sanasta sanaan allekirjoittaa. Oma näkemykseni on prikulleen sama.

Suhtaudun kanssa uskontoon tietyllä tapaa vakavasti ja olen myös sitä mieltä, että uskonto joka myy aatteitaan halvalla selvitäkseen yhteiskunnan paineiden alla on uskonto jonka tulisi kuolla kokonaan. Tiettyjä myönnytyksiä nyt varmasti aikojen saatossa joutuu tekemään ja evoluutio toteutuu jopa uskonnoissakin, mutta mm. vaatimukset, että kirkon tulisi hyväksyä avioliitot saman sukupuolen välillä on mielestäni kohtuuttomia ja vääriä. Tosin en ihmettele, vaikka tuuliviiri luterilaisuus siihenkin myöntyisi ajan kanssa.

Uskonnon piiriin kuuluminen sen jäsenenä ilman, että uskoo täysin siihen sanomaan ja sisältöön on jokseenkin koomista touhua. Siksi en itse halua kuulua yhteenkään uskontokuntaan virallisesti, koska yksikään uskonto ei tarjoa sellaista kokonaiskuvaa jonka varaan rakentaisin elämäni ja näkemykseni. Lähes jokaisesta uskonnosta löytyy ihan hyviä ajatuksia ja periaatteita ja ehkä voisin niistä poimia "rusinoina pullasta" jotain ja kenties noin teenkin. Uskonnottomana se on mielestäni ihan ok, mutta taas jonkun uskonnon kannattajaksi julistautuneena ja siitä itselleen mieluisia juttuja vapaasti tulkittuina poimivat ovat silkkoja valeuskovaisia ja nähtävästi haluavat vaan jostain tavanmukaisista syistä nähdä itsensä uskonnon kannattajina. Myöntäisivät rehellisesti, että eivät ole oikeita kristittyjä tai mitä hyvänsä nyt kuvittelevatkaan tunnustavansa. Kaikenlaisia uususkontojen kannattajiakin löytää, joista on vaan mukava herättää huomiota valinnallaan ja päästä esittämään jotain erikoista.

(Ok, ei liity naisasioihin juurikaan, mutta tulipahan vuodatettua. Ainakin se on selvää, että minua ei alttarille saada, jotta pääsisi joku iida-irmeli sukunsa edessä todistamaan tapauskovaisuuttaan - tapauskovaisuus on noloa)
 
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Uskonnon piiriin kuuluminen sen jäsenenä ilman, että uskoo täysin siihen sanomaan ja sisältöön on jokseenkin koomista touhua. Siksi en itse halua kuulua yhteenkään uskontokuntaan virallisesti, koska yksikään uskonto ei tarjoa sellaista kokonaiskuvaa jonka varaan rakentaisin elämäni ja näkemykseni. Lähes jokaisesta uskonnosta löytyy ihan hyviä ajatuksia ja periaatteita ja ehkä voisin niistä poimia "rusinoina pullasta" jotain ja kenties noin teenkin. Uskonnottomana se on mielestäni ihan ok, mutta taas jonkun uskonnon kannattajaksi julistautuneena ja siitä itselleen mieluisia juttuja vapaasti tulkittuina poimivat ovat silkkoja valeuskovaisia ja nähtävästi haluavat vaan jostain tavanmukaisista syistä nähdä itsensä uskonnon kannattajina. Myöntäisivät rehellisesti, että eivät ole oikeita kristittyjä tai mitä hyvänsä nyt kuvittelevatkaan tunnustavansa. Kaikenlaisia uususkontojen kannattajiakin löytää, joista on vaan mukava herättää huomiota valinnallaan ja päästä esittämään jotain erikoista.

Boldasin kohdan joka on mielestäni aika jyrkkää. Minä kuulun luterilaiseen seurakuntaan ja käytän satunnaisesti sen palveluja. En kuitenkaan vedä henkeeni kaikkea mitä raamatussa sanotaan, vaan poimin omasta uskonnostani rusinat pullasta. Miksi se on hyväksyttävää sinulta kirkkoon kuulumattomalta mutta ei minulta omaan seurakuntaani kuuluvalta? Usko on minulle itselleni henkilökohtainen ja pyhä asia. En kulje turuilla julistamassa mitään agendaa tai käy palveluksissa, mutta koen silti, että mulla on oikeus omaan uskooni ja ajatuksiini. Koen myös oikeudekseni kritisoida ja asettaa uskoni kyseenalaiseksi. Itseasiassa jos tarkkoja ollaan, niin koen oikeudekseni miettiä omassa pääkopassani ihan mitä ikinä lystään :)
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Leelian Lepotuoli: Tietenkin saat miettiä ja on myös oikeus täällä vapaassa maassa, mutta se olikin oma näkemykseni asiaan. Vaikka en koekaan hartaiden uskovaisten kanssa oikeastaan mitään yhteenkuuluvuutta, niin jotenkin ymmärrän kuitenkin paremmin heidän tarvettaan uskonnolle ja siihen liittymiselle, koska se luo perustan koko ajattelumaailmalle ja elämäntyylille ja verkostoi heidät samankaltaisten kanssa. Tapauskovaisilla ei tuota tasoa taas löydy ja uskonto ei ole kokonaisvaltainen polku. En siis kykene lainkaan tajuamaan, että mitä sellainen ihminen tekee uskonnolla ja miksi sellainen sanoo itseään vaikkapa kristityksi? Mielestäni ihminen ei ole kristitty, jollei hän noudata sen sääntöjä arjessa ja kaikissa sanoissaan ja teoissaan.

Mutta ehkä tätä olisi parempi jatkaa ihan toisessa ketjussa, jos nyt on tarve vielä jatkaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös