Naisasiat

  • 7 585 468
  • 26 609

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo, eli olisi kiva nähdä uudestaankin... Käytännön ongelmat ovat vain siinä, että tyttö ei asu Suomessa kuin enää kesään asti ja tällä hetkellä hän asuu ihan eri kaupungissa ja vierailee satunnaisesti sukulaisten luona Porissa. Onneksi toiveet eivät kovin korkealla ole erityisesti käytännön seikkojen vuoksi, mutta toisaalta enemmän kuin mielelläni näkisin tuon tytön mahdollisimman pian uudelleen, sillä niin paljon hän on mielessäni pyörinyt. Toisaalta pidän koko ajan vahvasti mielessä, että vaikka tavattaisiinkin uudestaan, niin siitä huolimatta tämä olisi todennäköisemmin vain mukava kaveri.

Jos tyttö on lähdössä Suomesta pois, niin sitä suuremmalla syyllä nyt kaikki peliin. Kaveruudesta kiinni pitäminenkin voi olla vähän hankalaa etäisyyden takia ja kun neiti poistuu maastakin, niin mitään kasvojen menettämisen pelkoa on turha tuntea. Nyt on käsillä tilaisuus, jonka käyttämättä jättäminen saattaa mietityttää vielä kiikkustuolissa, mutta jos ainakin yrittää niin vaikka kyseessä olisi tyhjä arpa, ei mitään jää sitten hampaankoloon.
 

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Naisasioihin sopii sama totuus kuin muihinkin asioihin elämässä.
Vanhana ihminen katuu niitä asioita, jotka jäi tekemättä tai ei uskaltanut kokeilla.

Kun linssiin osuu sopiva vosu niin antakaa pojat palaa :)
 

Musta_Kyy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
No kaverilistasta tyttö löytyy ja sen jälkeen mietin pitkään, että laitanko vielä jotain viestiä perään. En tiedä miten rohkaistuin, mutta laitoin viestiä, että oli tosi kiva tavata ja tutustua. Ja jos tyttöä kiinnostaa, niin olisi kiva nähdä myöhemminkin, jos hän poikkeaa kaupungissa. Saattoi olla ihan typerääkin tuo viestin laittaminen, en tiedä, mutta koska neito asuu eri kaupungissa ja poikkeaa Porissa satunnaisesti niin ajattelin, että jos haluan vielä nähdä häntä useamminkin kuin kerran parissa vuodessa, niin olisi syytä laittaa jotain viestiä. Viestin yritin kirjoittaa kuitenkin melko neutraalisti ja kaverimielessä, koska todennäköisyyksien mukaan tästä tuskin mitään muuta kuin satunnaista mutta miellyttävää kaverisuhdetta syvempää kehittyy.
Pidempiä viestejä yhdestä kahteen vielä ja pyydät tyttöä treffeille. Joko johonkin mukavaan menoon Porissa tai hänen kotikaupungissaan tai kotiisi. Ei ole paha rasti, koukussa tuo tuntuu olevan. Kunhan toimit omana itsenäsi fiksusti, niin saat asiaan selvyyden, lähteekö suhde etenemään. Veikkaan, että pääset pois kaverileveliltä paremmalle tasolle.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Pitikin mennä ihastumaan, mutta toisaalta eihän sitä mitään tunteille voi.

Nyt vain kuuntelet isoja poikia edes kerran elämässäsi. Nyt vain ihan kaikki peliin sillä (oletettavasti) vaihto-oppilaaksi lähdöllä ei ole mitään merkitystä tässä. Tulet miettimään vähintään vuosia tai sinne kiikkustuoliin asti, jos et nyt tee mitään.

Eivät kaikki vaihtoon lähtijät petä, vaikka itsekin todistin aika vittumaisia juttuja ja yhden aivan käsittämättömän kuulin vasta vuosien päästä. Jos kyseessä on pysyvämpi muutto, mutta jos edes samalla mantereella ollaan, niin sitten yritetään silti. Eräs puolituttu oli juuri häissä missä homma oli alkanut jotenkin, vaikka pariskunta asui silloin eri mantereilla.

Sinut on noteerattu, mutta ei tytöt tee näille asioille mitään, vaikka hän miettisi sinua parhaillaankin.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Eivät kaikki vaihtoon lähtijät petä, vaikka itsekin todistin aika vittumaisia juttuja ja yhden aivan käsittämättömän kuulin vasta vuosien päästä.
Annahan kuulua. There's no porn like social porn. Vai miten se kuuluisa sanonta meneekään. Vai oliko se kuuluisa? Tai edes sanonta? Enihau, kerrokerrokerro.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Annahan kuulua. There's no porn like social porn. Vai miten se kuuluisa sanonta meneekään. Vai oliko se kuuluisa? Tai edes sanonta? Enihau, kerrokerrokerro.

Itse, kun en koskaan ole tyttöä pettänyt enkä tule niin tekemään, niin olin vain aivan kauhuissani. Meno sinänsähän oli varmasti aivan tavallista, mutta en vain ymmärrä sen olevan normaalia.

Missään ei ole niin helppo tutustua porukkaan kuin koulussa ja varsinkin ulkomaalaisessa sellaisessa, kun löytää samanmaalaisia. Eli sitä oli ihan hyvin kartalla kenellä on Suomeen jäänyt poika- tai tyttöystävä.

Ja silti siellä vaan pantiin, vaikka ei montaa viikkoa oltu vielä edes oltu. Niitä bileitä, kun vain oli ja oli. Taivas tietää kuinka paljon enemmän pantiin mistä en ole kuullut.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Tyttöystävän kanssa tuli sitten lopullisesti ero. Isoin tunne mikä tässä on päällä on suuri vitutus. Siitä vähän matkan päässä tulee pieni helpotus. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

-Tinke
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joskus 5-6 päivää sitten tapasin yhden harvinaisen tyhmän ja yksinkertaisen muijan. Muut tyypit siinä samassa porukassa jaksoivat muka naureskella sen jutuille, mutta mä en. Kouluissakin silloin joskus oli luokalla aina niitä tyhmiä muijia, ja aina löytyi nössöjä jätkiä, jotka jaksoivat niitä autella joka asiassa.

Varmaan yli puolet muijista on niin yksinkertaisia, etten mä jaksa edes jutella niiden kanssa. Sellainen epäloogisuus ja ylitunteilu ärsyttää kyllä suunnattomasti.

Edit. Nuorista naisista siis.
 
Viimeksi muokattu:

NDT665

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
En tiedä syytä tai sitä toista, mutta tulos on aina yhtä ihmeellinen.

Viimeisten viidentoista vuoden aikana olen loppuiltojen seurauksena päätynyt yhteisten lakanoiden alle jopa useammaksi vuodeksi rumanrähjäisten, mutta todella fiksujen ja luovien typyjen kanssa.
Ovat aina olleet musiikin tai kuvaamataidon opettajia.

Eipä siis ole väliä minkä näköinen olet, kunhan olet kiinnostava ja sinulla on sopivan provosoivia mielipiteitä, kysymyksiä ja riittävä määrä hölmöjä vastauksia niihin?!

Onneksi tietyille ääriryhmille ulkonäkö ei ole "se" pointti.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä luulen että olisi parempi kun et jaksaisi edes kirjoittaa mitään.
Ai miksi? Onko tämä nössöilyketju vai naisasiat-ketju? Tuolta sivun ylälaidasta voi sen tarkistaa ja alhaaltakin näköjään. Vai onko niin, että tänne saa kirjoitella vain ne ujoimmat, jotka pohdiskelevat miten mä pyydän sen ulos, tai että tykkääköhän se musta vai ei...
 

CBMS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lugu
Ai miksi? Onko tämä nössöilyketju vai naisasiat-ketju? Tuolta sivun ylälaidasta voi sen tarkistaa ja alhaaltakin näköjään. Vai onko niin, että tänne saa kirjoitella vain ne ujoimmat, jotka pohdiskelevat miten mä pyydän sen ulos, tai että tykkääköhän se musta vai ei...

Välillä kyllä tuntuu että täälä on iso kahtia jakauma. Pettter ja sitten semmosia heikosta itsetunnosta kärsiviä...on toki välissäkin jotain. En ehkä osta kaikkia sun näkemyksiä, mutta et sä ihan väärässäkään ole.

Ihan vaan vinkkinä kaikille jotka miettii ja vikisee naisista. Ennenkö alatte etsimään itsellenne naista niin opetelkaa katsomaan katsomaan peiliin ja uskomaan ja pitämään siitä ihmisestä. Voin sen omasta kokemuksesta sanoa että kun olet itsevarma se näkyy ulospäin. Ja se on yksi suuri asia mihin naiset kiinnittää huomiota, hait sitte piparia tai jotain suurempaa.

Terve itsetunto, siitä se lähtee, vaikka mielummin hieman ylikorostettu kuin lapanen ilman itsetuntoa. Ainakin itsellä sama pätee naisiin, ei kiinnosta naiset jolla ei ole kunnon itsetuntoa(toki jos piparia haet niin näitä on helppo saada).

Summa Summarum, pysy pettter täälä vaan... aina tarvitaan jotain vastavoimaaki.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Pettter ei nyt mikään malliesimerkki ole hyvästä itsetunnosta. Katkerasta peräkammarin pojasta mielummin. Se että haukkuu naisia tyhmiksi ei tarkoita hyvää itsetuntoa.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Välillä kyllä tuntuu että täälä on iso kahtia jakauma. Pettter ja sitten semmosia heikosta itsetunnosta kärsiviä...on toki välissäkin jotain.

Ehkä mä sitten tulkitsin tuon väärin, mutta siltä tuo vaikutti.
 

CBMS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lugu
Pettter ei nyt mikään malliesimerkki ole hyvästä itsetunnosta. Katkerasta peräkammarin pojasta mielummin. Se että haukkuu naisia tyhmiksi ei tarkoita hyvää itsetuntoa.

Joo ymmärsin samantien että tuon aloistuslauseen voi ymmärtää niin. Ei ollut tarkoistus ottaa tossa pettterin itsetuntoon kantaa, puoleen taikka toiseen...vaikka se näin luetteluna vastaikkainasettelulta näyttääkin. Lähinnä tarkoitin että tässä ketjussa on monia kirjoittajia joilla on "naisonglemia" ja kun niitä enemmän katsoo niin 85% johtuu ihan omasta itsetunnosta.
 

CBMS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lugu
tarkoitus ei ollut mollata niitä joilla on huono itsetunto, lähinnä neuvoa että mee sinne peiliin ja opi rakastamaan sitä ihmistä ennenkö muita.
 
Viimeksi muokattu:

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Se nyt ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaista. Varsinkaan nuorille.

Yleensä 30v. jälkeen alkaa turhat ulkonäköpaineet helpottamaan ja ihmiset ymmärtävät että ihmisessä on paljon muutakin kun treenatut Rintalihakset ja leveät hartiat.

Pettter ja muut jotka kuvittelevat olevansa tosihemmoja sekoittaa kiltteyden, vastuuntunnon, empatian ja ennenkaikkea toisen huomioonottamisen "nössöilyyn".

Se että viettää la illan mielummin perheen parissa kun kuuntelee ikuisten äijien pillujuttuja ei tee kenestäkään nössöä tai tohvelisankaria.
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
Eniten ärsyttää pettterissä nuo armottomat yleistykset. Kyllä minäkin tunnen noita tossun alla eläviä miehiä, ja he kieltämättä vituttavat nöyristellen muijiaan. Mutta suurimmassa osassa suhteissa ollaan vähintäänkin tasaveroisia tai sitten mies on täysin dominoiva - vaikka nainen olisi kuinka hyvännäköinen. Hyvännäköiset naisetkin "alistuvat" miehelleen, jos miehessä vain on riittävästi ulkonäköä, karismaa ja asennetta. Vielä näitä tohvelisankareita enemmän tosin vituttaa ne, jotka käyttävät liian härskisti hyväkseen tuota naisen alistumista. Toisin sanottuna alkavat olemaan kusipäitä enemmän ja enemmän, mikä lopulta johtaa krooniseen kusipäisyyteen naistaan kohtaan ja siinä vaiheessa tilanne on menetetty (naisilla usein kestää yllättävän kauan viheltää peli poikki tässä tilanteessa).
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta edelleen kun itse tajusin joskus 15 vuotta sitten itsetunnon merkityksen niin naisia on ollut enemmän ku keskiverto solistilla ja lätkänpelaajalla yhteensä...sekä pelkkään hauskanpitoon että seurusteluun..eikä tarkoitus ole leuhkia.

Mutta missä tai kenessä on vika, jos (ja kun) suhteet eivät kestä? Tässäkin asiassa täällä taitaa olla kahta, ellei peräti kolmea koulukuntaa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta missä tai kenessä on vika, jos (ja kun) suhteet eivät kestä? Tässäkin asiassa täällä taitaa olla kahta, ellei peräti kolmea koulukuntaa.
Nyky-yhteiskunnassa se vika on. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Avioerotilastot ovat tunnetusti melkoiset Suomessa, eiköhän avoliitoista ja seurustelusuhteistakin erota aikamoisella tahdilla. En tiedä, mutta näin uskoisin. Kovin suuri osa ihmisistä ehkä ryhtyy suhteeseen liian heppoisin perustein, väärin motiivein. Tai sitten liian monilla on liian kovia tavoitteita ja odotuksia sen kumppanin suhteen. Niin sanottu arjensietokyky on heikolla tasolla pääosin. Eli alkuhuuman mentyä pitäisi pystyä sopeutumaan siihen, että siinä kumppanissa on huonojakin puolia ja se voi olla jopa vitun ärsyttävä aika ajoin. Nykyajan teema on 'vaihtamalla paranee'. Toisaalta myös arvomaailma on muuttunut, enää ei ole mikään pakko olla parisuhteessa, sinkkuuttakin osataan arvostaa entistä enemmän. Syitä on siis monia.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse olen 35v ja suurin osa ystävistäni on perheellisiä ja sen huomaa kuinka moni odottaa että kulkisin heidän valitsemaansa polkua...välillä niiden juttuja kuunnellen tulee mieleen uskovaiset jotka ovat löytäneet ainoan tien totuuteen ja yrittävät levittää sitä mullekkin.
Olen samaa ikäpolvea, silti toistaiseksi säästynyt oman kaveripiirini painostukselta. En tosin tiedä, onko siellä pitkäaikaisimpien frendien parissa edes mitään sellaista ajatuskulkua, että jokaisen pitäisi kulkea sitä samanlaista polkua. Joka tapauksessa tuntevat meikäläisen niin hyvin, että tietävät minun kulkevan tasan tarkkaan omia latujani. Ei kiinnosta tippaakaan, mitä muut ajattelevat tai minkälainen "sosiaalinen paine" minun ikäisilleni on kohdistettu. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän tuntuu siltä, että haluan joskus omia lapsia, mutta toisaalta pystyn elämään senkin ajatuksen kanssa, ettei niitä omia mukuloita tule koskaan.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Lapsilla painostaminen on aika ikävää, koska se homma ei vain kaikille sovi ja sitä tuntuu monen olevan vaikea ymmärtää. Omaa kokemusta on sen verran, että kun jo erään suhteen alussa olin tehnyt selväksi, ettei mukuloita ole tiedossa, niin kappas vaan, ex-anoppilassa alkoi vaivihkainen indoktrinointi hyvin pian; Työnnettiin kersoja mun syliin, "pyydettiin" leikkimään niiden kanssa ja olemaan niiden joku mehutarjoilija sekä seuralainen. Ei oikeen luonnistunut ja kyrpä otsassa näkyi varmaan naapuritalon ikkunaan saakka. No, ennen pitkää opin tehokkaasti välttelemään nämä tilanteet 90+ % ja pitämään pääni. Tarkennetaan toki, että ei exäkään niitä lapsia halunnut, mikä teki tilanteesta aika hullunkurisen. Eli vaikka tytär ei haluaisikaan äidiksi, niin joskus anoppi haluaa silti mummoksi.

Kaveripiirissä ei mitään painostusta ole onneksi koskaan ollut. Kerran tosin yksi tuore äiti alkoi avautumaan kuinka "itsekästä" on olla tekemättä tyttöystästään autuasta äitiä, mutta se nyt on helppo laittaa sen vaippahuuman nimiin. Tietääkseni sittemmin paskan haju ja rääkyminen ovat palauttaneet euforiamittarin oikeaan asentoonsa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No itsellä se syy on usein juurikin ollut sielä peilissä...on mulla ollut useamman vuoden suhteita...loppuviimein oon enemmän tai vähemmän seurustellu 20 vuotta mun elämästä...siis yli 50 %...hmmm...taitaa olla 8 vuotta pisimmillään. Mun ongelma on mulle selvä ja tavallaan yksinkertainen... mä olen aivan liian heikkona kauniisiin naisiin...and i just don´t know how to keep it in my pants. Ystäväni sanoin mulla on vain liikaa rakkautta.
Mä en tiedä uskonko rakkauteen mutta uskon rakastumiseen...

Jotenkin nyt ei tunnu ihan täsmäävän. Olet siis aloittanut seurustelun alle 15-vuotiaana, seurustellut suurin piirtein koko ajan ja naisia on ollut useampi sata?

Ymmärrän oikein hyvin sinkkuna elämisen ja tolkuttoman irtosuhteiden haalimisen, koska olen sitä itsekin tullut harrastaneeksi oikeinkin hyvillä mielin. Tässä asiassa taitaa kuitenkin olla vähän niin, että kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Ainakaan en näe sellaista touhua kovin tarkoituksenmukaisena, ellei sitten ole sillä tavalla läheisriippuvainen, että tarvitsee aina turvallisen sylin, johon voi harharetkiltä palata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös