Naisasiat

[vsmo]

Minä sanoin taannoin hyvin kehittyneelle naispuoleiselle työkaverille, etten minä hänen tissejään tuijota vaan sitä sydäntä siellä takana.

Väitti minun puhuvan paskaa.

 

[moby]

Itse, kun en koskaan ole tyttöä pettänyt enkä tule niin tekemään, niin olin vain aivan kauhuissani. Meno sinänsähän oli varmasti aivan tavallista, mutta en vain ymmärrä sen olevan normaalia.

Missään ei ole niin helppo tutustua porukkaan kuin koulussa ja varsinkin ulkomaalaisessa sellaisessa, kun löytää samanmaalaisia. Eli sitä oli ihan hyvin kartalla kenellä on Suomeen jäänyt poika- tai tyttöystävä.

Ja silti siellä vaan pantiin, vaikka ei montaa viikkoa oltu vielä edes oltu. Niitä bileitä, kun vain oli ja oli. Taivas tietää kuinka paljon enemmän pantiin mistä en ole kuullut.

Minusta ainoa toimiva homma ulkomaille lähtiessä on laittaa suhde jäähylle ja antaa palaa. Tämä siis molempien osapuolten siunauksella. Pari tälläistä tsydeemiä olen nähnyt ja edelleen suhteet toimivat kotiin paluun jälkeen. Kun kaikki tietävät pelin hengen, ei tule jälkeenpäin tarvetta itkeä pettämisistä. Jos muijalle/äijälle tämmöinen järjestely ei kelpaa, nin kiertoon vain heti jo ennen reissua. Jälkeenpäin vittumaisempaa setviä mustasukkaisuusdraamoja.

Nämä siis ovat olleet vähintään vuoden reissuja. Kuukauden tai parin reissut kai pystyy olemaan nussimatta. Pidempiä ei taatusti. Joka väittää näin tekeväsä, valehtelee.

 

[ms.qvist]

Nämä siis ovat olleet vähintään vuoden reissuja. Kuukauden tai parin reissut kai pystyy olemaan nussimatta. Pidempiä ei taatusti. Joka väittää näin tekeväsä, valehtelee.

Jompi kumpi meistä valehtelee ja tiedän etten se ainakaan ole minä.

Ollessani parisuhteessa voin olla helposti nussimatta kuukausia tai reilusti yli vuodenkin jos tilanne on sellainen, että emme satu olemaan samassa maassa. Minulle riittää halujen tyydyttämiseen se oma käsi jos tilanne on se, että ollaan sitouduttu suhteeseen toisen ihmisen kanssa eikä hän ole samoissa ympyröissä kanssani. Toisaalta tämä nyt ei ole mikään ihme minun kohdalla, elämässäni on ollut aikoja jolloin seksuaalinen kanssakäynti toisten kanssa ei ole kiinnostanut ja olen omasta vapaasta tahdosta turvautunut vuosien ajan omaan käteen. On toki ollut vastakkaisiakin aikoja mutta ne taasen ovat aivan oma tarinansa.

vlad.

 

[Bbird80]

Markkina-arvo viikonloppuna testattu ja riittäväksi havaittu. Avainsanat jälleen kerran: hymy, itsevarmuus ja rehti katsekontakti suoraan silmiin. Catch & Release -kalastus (ukkomiehenä ei pidemmälle mennä) tuotti sopivan saaliin, hyvän mielen eikä omatuntoa soimaa. Hieno reissu.

 

[Perusjäbä]

Markkina-arvo viikonloppuna testattu ja riittäväksi havaittu. Avainsanat jälleen kerran: hymy, itsevarmuus ja rehti katsekontakti suoraan silmiin. Catch & Release -kalastus (ukkomiehenä ei pidemmälle mennä) tuotti sopivan saaliin, hyvän mielen eikä omatuntoa soimaa. Hieno reissu.

En ole koskaan ymmärtänyt näiden markkina-arvojen ja excel-taulukoiden päälle.

Kuka miettii näitä naisia kohdatessaan? Itse olen ihan normaalin näköinen ja kiinnostusta kuitenkin löytyy riittävästi ja varmaan lisääkin jos oikein yrittäisin.

 

[Bbird80]

En ole koskaan ymmärtänyt näiden markkina-arvojen ja excel-taulukoiden päälle.

Markkina-arvon tsekkaus on yksinkertaisimmillaan sitä, että menee ihmisten ilmoille ja katsoo, vieläkö vastakkainen sukupuoli jaksaa kiinnostua. Excel-taulukot taitavat sitten kuulua johonkin angstikeskusteluun naisten laskelmoivuudesta tms.

Itse olen ihan normaalin näköinen ja kiinnostusta kuitenkin löytyy riittävästi ja varmaan lisääkin jos oikein yrittäisin.

Sama täällä, ja hyvä näin. Sitä vaan pitkän parisuhteen ja arjen keskellä saattaa unohtaa, että hei, minä voisin kelvata vielä muillekin kuin vaimolle. Tällaisesta tuuletuksesta saa mukavaa piristystä arkeen, ja siitä tuskin on kenellekään haittaa.

 

[Vanha Len]

Sitä vaan pitkän parisuhteen ja arjen keskellä saattaa unohtaa, että hei, minä voisin kelvata vielä muillekin kuin vaimolle.

Kuinka pitkä parisuhde sulla on takana ja kuinka vanha olet?

 

[Snakster]

Markkina-arvo viikonloppuna testattu ja riittäväksi havaittu. Avainsanat jälleen kerran: hymy, itsevarmuus ja rehti katsekontakti suoraan silmiin. Catch & Release -kalastus (ukkomiehenä ei pidemmälle mennä) tuotti sopivan saaliin, hyvän mielen eikä omatuntoa soimaa. Hieno reissu.

Tuohan on jumalauta moraalitonta naisen hyväksikäyttöä. Joku onneton on lähtenyt liikenteeseen miehiä katsastamaan ja koko ilta haaskaantuu sellaisen miehen jallittamiseen, johon ei alun perinkään ollut mitään mahdollisuuksia, koska tämä olikin vain testaamassa markkina-arvoaan. Karmaisevaa puijausta ja kusetusta, hyi.

 

[mikse]

Sama täällä, ja hyvä näin. Sitä vaan pitkän parisuhteen ja arjen keskellä saattaa unohtaa, että hei, minä voisin kelvata vielä muillekin kuin vaimolle. Tällaisesta tuuletuksesta saa mukavaa piristystä arkeen, ja siitä tuskin on kenellekään haittaa.

Saman asian näkee hyvin pitkälti peilistä. Edes hieman kun ikää tulee lisää, itsevarmuus naisten suhteen teinivuosista tuskin huononee ja ihmisille osaa jutella ja avata peliä huomattavasti rennommin. Samoin oman habituksen tarkistamiseen ja sen vetoavuuden arviointiin ei ihmeemmin tutkimustyötä tarvitse tehdä. Mukavaahan se tosin varmasti on, jos huomiota saa, ei siinä mitään.

 

[Germanicus]

Markkina-arvo viikonloppuna testattu ja riittäväksi havaittu. Avainsanat jälleen kerran: hymy, itsevarmuus ja rehti katsekontakti suoraan silmiin. Catch & Release -kalastus (ukkomiehenä ei pidemmälle mennä) tuotti sopivan saaliin, hyvän mielen eikä omatuntoa soimaa. Hieno reissu.

Onko itsetunnossa jotain feelua? Aika lapsellista touhua.

 

[Bbird80]

Kuinka pitkä parisuhde sulla on takana ja kuinka vanha olet?

9 vuotta ja 33.

Onko itsetunnossa jotain feelua? Aika lapsellista touhua.

En koe, että on. Siis jätkät, kyse on siitä, että käy baarissa, pitää hauskaa, juttelee naisten kanssa ja huomaa, että nämä olisivat kiinnostuneita. Tottakai sellainen piristää. Mutta ei. Ei saa hymyillä, ei ainakaan katsoa toisia silmiin eikä jumalauta varsinkaan jutella.

Muistan ensi kerralla (sitten taas puolen vuoden päästä) istua hiljaa nurkassa ja vetää viinaa kuten muutkin kunnon miehet.

Ymmärrän pointtinne, mutta tilanne olisi hieman eri jos näitä tilaisuuksia alkaisi tosissaan metsästää ja käyttää hyväkseen.

 

[moby]

En ole koskaan ymmärtänyt näiden markkina-arvojen ja excel-taulukoiden päälle.

Kuka miettii näitä naisia kohdatessaan? Itse olen ihan normaalin näköinen ja kiinnostusta kuitenkin löytyy riittävästi ja varmaan lisääkin jos oikein yrittäisin.

Koskas Bbird80 alkaa taas vääntämään excel-taulukoita? Aikanaan mies osasi sen homman viimeisen päältä hienosti.

 

[mikse]

9 vuotta ja 33.




En koe, että on. Siis jätkät, kyse on siitä, että käy baarissa, pitää hauskaa, juttelee naisten kanssa ja huomaa, että nämä olisivat kiinnostuneita. Tottakai sellainen piristää. Mutta ei. Ei saa hymyillä, ei ainakaan katsoa toisia silmiin eikä jumalauta varsinkaan jutella.

Muistan ensi kerralla (sitten taas puolen vuoden päästä) istua hiljaa nurkassa ja vetää viinaa kuten muutkin kunnon miehet.

Ymmärrän pointtinne, mutta tilanne olisi hieman eri jos näitä tilaisuuksia alkaisi tosissaan metsästää ja käyttää hyväkseen.

Meet aikalailla samoilla spekseillä iän ym suhteen kuin meikäläinen. Mä kyllä olen huomannut tuota "kiinnostusta" silloin tällöin duunissa duunikavereiden ja asiakkaiden puolelta ym. Onko baari ainoa paikka, jossa tuota voi todentaa? Jos kundi on yleensäkään puoleensavetävä, kyllä se naisista, joiden kanssa on tekemisissä, näkyy. Vaikka mimmit nyt yleensä eivät ole baarissa ehkä aivan yhtä jurrissa kuin kundit, pidän selvinpäin osoitettua kiinnostusta baaritouhuja "kovempana" näyttönä, jos moiselle on tarvetta. Pointtina siis se, ettei tuota markkina-arvoa mun mielestä tarvitse erikseen lähteä mittauttamaan mihinkään, vaan jokapäiväisessä elämässäkin se suht helposti tulee esille.

 

[Scissors]

Ymmärrän pointtinne, mutta tilanne olisi hieman eri jos näitä tilaisuuksia alkaisi tosissaan metsästää ja käyttää hyväkseen.

Tässä taisi olla kyse enemmänkin siitä että joidenkin mielestä saattaa olla jonkin verran moraalitonta antaa olettaa mutta sitten tylysti dumpata neitokainen kun kello lyö. Tuon kyseisen pointin ainakin itse ymmärrän varsin hyvin, mutta toisaalta nuorempana tuli itse paljon enemmän päättömästi dumpattua noita, esimerkiksi rankan humalan takia vain tuli liuettua paikalta kun koko illan seurassani ollut, ja ilmeisen hyvin siinä myös viihtynyt nainen meni käymään naistenhuoneella tai muuta vastaavaa. Eli joutuvat ne aika ajoin muutenkin toteamaan että ilta on mennyt ns. hukkaan. Ja niin joutuvat miehetkin.

Mitä tulee markkina-arvon mittauttamiseen niin sitä tekee kummatkin sukupuolet. Itselleni on viimeisen parin vuoden aikana baareissa tullut vastaan yksittäisiä tapauksia näitä, ja on ollut tavallaan onni onnettomuudessa että olen itsekin ollut varattu. Ei tuossa toiminnassa, parahin Bbird80, mielestäni niin paljoa vikaa ole, mutta lähinnä tuo pieni boustaileva otteesi siitä kertoessasi saattoi muutaman nimimerkin saada helposti kantapäilleen. Eikä tuota mielestäni kannata tehdä liian usein. Se on kuitenkin totta, että itsetunto saattaa pidemmän parisuhteen aikana olla välillä vähän alhaalla vaikka parisuhteessa menisikin hyvin. Jokin tuossa jumiutumisessa on, joka kyseisen fiiliksen tuottaa. Siitäkin olen kyllä samaa mieltä jonkun edelle kirjoittaneen kanssa että saattaa oikeasti olla ihan tarpeeksi vain yksinkertaisesti katsoa peiliin ja juntata se asia omaan pääkoppaan että varmasti kelpaisi myös muille.

All in all, en siis tuomitse koska ymmärrän tunteen. Silti pidän markkina-arvon mittauttamista konseptoituna tuolla tavalla vähän ikävälle kalskahtavana. Edelleen kuitenkin haluan huomauttaa että on nähdäkseni kohtalaisen tavallista että varatut tätä tekevät.

 

[kiwipilot]

Aamun Hesarissa erittäin hyvä juttu liittyen ketjun aiheeseen:

Psykiatri: "On helpompi olla uskollinen, jos on kokenut kielletyn intohimon" - Parisuhde - Elämä - Helsingin Sanomat

 

[Ted Raikas]

Aamun Hesarissa erittäin hyvä juttu liittyen ketjun aiheeseen:

Psykiatri: "On helpompi olla uskollinen, jos on kokenut kielletyn intohimon" - Parisuhde - Elämä - Helsingin Sanomat

Onpas muuten harvinaisen hyvää tekstiä. Kiitos!

Pistin jakoon Facebookissa.

 

[Colin Hunt]

Vanha suola ja muuta p***aa

Viime vuoden huhtikuussa loppui yhteiselo silloisen vaimoni kanssa. Tuohon vaikutti hyvin vahvasti hänen hyvä miespuolinen "ystävänsä" töistä. Itselle tuo kaikki oli ihan jumalattoman kova paikka. Kesä, syksy ja osa tästä talventapaisesta meni miettiessä asioita ja yrittäessä päästä niistä yli. Joulukuussa alkoi tuntua, että kyllä tämä tästä helpottaa ja elämä menee vähän parempaan suuntaan. MUTTA, sitten tuli viestiä ex-rouvalta, että vähän kaduttaa se miten asiat meni, voitaisiinko tässä vielä puhua ja miettiä juttuja uudestaan. Siinähän sitä takapakkia sitten itselle taas tuli. Asiat jotka on jo jollakin tavalla käsitellyt ovatkin taas siinä pöydällä ja tuntuu kovin ahdistavalta tämä kaikki.

Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä. Haistattaa pitkät ketut, koska aika paska fiilis hänen toiminnastaan jäi itselle vai yrittää katsoa, jos vielä tuosta jotain tulisi? Hyvin vahvasti tuo ensimmäinen vaihtoehto on itsellä mielessä, mutta kun sen pahuksen asian olen huomannut, että jotain tunteita tuota ihmistä kohtaan on vielä jäänyt. On tämä kyllä persiistä.

 

[Jupe]

Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä. Haistattaa pitkät ketut, koska aika paska fiilis hänen toiminnastaan jäi itselle vai yrittää katsoa, jos vielä tuosta jotain tulisi? Hyvin vahvasti tuo ensimmäinen vaihtoehto on itsellä mielessä, mutta kun sen pahuksen asian olen huomannut, että jotain tunteita tuota ihmistä kohtaan on vielä jäänyt. On tämä kyllä persiistä.

Jaksamista vaikeiden asioiden äärelle, omaan myös vähän vastaavanlaisia kokemuksia vuosien takaa. Tuo haiskahtaa näin nopeasti ajateltuna klassiselta pettämisjutulta missä pettäjä tulee katumapäälle ja halajaa sitten takaisin tuttuun ja turvalliseen arkeen sieltä seikkailujen syövereistä. Kuitenkin siitä seikkailusta on aika pitkä tie rouvavaiheeseen ja moni ensi hekuman jälkeen kaipaa sitä jo mukavan leppoisaksi koettua arkea.

Tuossa yllä olevassa artikkelissa proffa kertoilee että pettämisen jälkeen voi olla uskollinen. En näe asiaa kyllä noin yksinkertaisena, varsinkaan 20-40 ikäisten suhteissa.

Vaikeita päätöksiä. Voisi ajatella myös niin että yhteenpalaaminen tarkoittaa ex-vaimosi onnistumista lähteä seikkailemaan ja tutustumaan vieraisiin miehiin, kuitenkaan menettämättä otetta sinuun. Onko tämä hyväksyttävää, sen saa jokainen päättää itse.

_

 

[Midnight Rambler]

Haistata vaan paskat ja mene elämässä eteenpäin. Ex-naisesi kynnys tehdä paskamainen tempaus sulle uudestaan on nyt jo kerran madaltunut, joten älä hyvä mies ota turhaa riskiä joutua käytetyksi. Ajattelehan, mitä tapahtuukaan seuraavan kerran, kun joku uusi innostava, ihana ja kiihottava parrupoika aka "kollega" ilmestyy samaan duunipaikkaan hänen kanssaan? Siinähän mietit taas pääsi puhki, että mitähän se vaimo puuhaa siellä ylitöissä tai työmatkoilla..

 

[Colin Hunt]

Vaikeita päätöksiä. Voisi ajatella myös niin että yhteenpalaaminen tarkoittaa ex-vaimosi onnistumista lähteä seikkailemaan ja tutustumaan vieraisiin miehiin, kuitenkaan menettämättä otetta sinuun. Onko tämä hyväksyttävää, sen saa jokainen päättää itse.

_

Tämä sama asia se itselläkin on mielessä. Kyynisenä sitä sitten ajattelee, että jos kerran pettää ja sen saa anteeksi, niin miksi sitä ei sitten tekisi uudestaan. Jotenkin tämä on siinäkin mielessä kovin vaikea tilanne, kun pettäminen on omasta mielestä todella alhainen teko toista kohtaan, mutta sitten jostain syystä tosiaan niitä tunteita on vielä jäljellä. Ristiriitaista touhua minulta sanon ma.

Haistata vaan paskat ja mene elämässä eteenpäin. Ex-naisesi kynnys tehdä paskamainen tempaus sulle uudestaan on nyt jo kerran madaltunut, joten älä hyvä mies ota turhaa riskiä joutua käytetyksi. Ajattelehan, mitä tapahtuukaan seuraavan kerran, kun joku uusi innostava, ihana ja kiihottava parrupoika aka "kollega" ilmestyy samaan duunipaikkaan hänen kanssaan? Siinähän mietit taas pääsi puhki, että mitähän se vaimo puuhaa siellä ylitöissä tai työmatkoilla..

Totta tuokin. Noita asioita aikaisemmin joutui miettimään ja jestas sentään miten rankkaa aikaa se oli. Päässä kun saa vielä kehitettyä mitä uskomattomampia skenaarioita.

 

[TQoFE]

Tämä sama asia se itselläkin on mielessä. Kyynisenä sitä sitten ajattelee, että jos kerran pettää ja sen saa anteeksi, niin miksi sitä ei sitten tekisi uudestaan. Jotenkin tämä on siinäkin mielessä kovin vaikea tilanne, kun pettäminen on omasta mielestä todella alhainen teko toista kohtaan, mutta sitten jostain syystä tosiaan niitä tunteita on vielä jäljellä. Ristiriitaista touhua minulta sanon ma.

Laitan sinulle neljä kysymystä, joiden pohtiminen toivottavasti auttaa ratkaisun tekemisessä:

1) Kaipaatko nimenomaan exääsi vai suhteenne hyviä asioita?

2) Olisiko sinulle täysin mahdotonta antaa pettäminen anteeksi ja opetella luottamaan uudelleen?

3) Oliko pettäminen ensimmäinen vai onko exäsi sitä tyyppiä, joka eksyy helposti väärään sänkyyn?

4) Oliko suhteessanne sellaisia ongelmia, jotka jollain tapaa "selittäisivät" pettämisen?

 

[Leon]

Voisi ajatella myös niin että yhteenpalaaminen tarkoittaa ex-vaimosi onnistumista lähteä seikkailemaan ja tutustumaan vieraisiin miehiin, kuitenkaan menettämättä otetta sinuun.

Minusta tuo noin kerrottuna taas kuulostaa siltä, että exä luuli ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella.

Ihan sama, ei tuollaista voi toisen puolesta päättää, antaako uuden mahdollisuuden vai ei. Itse se päätös on tehtävä.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Noita asioita aikaisemmin joutui miettimään ja jestas sentään miten rankkaa aikaa se oli. Päässä kun saa vielä kehitettyä mitä uskomattomampia skenaarioita.

Säästä itsesi tuolta ja anna exän pysyä exänä. Kuten MR jo sanoi: rima on jo valmiiksi madallettu seuraavaa kertaa varten. Miksi se exä sinua nyt kaipailee takaisin? Eikö hommat toimineetkaan uusien säätöjen kanssa, joten tuttu ja turvallinen tarvitaan laastariksi? Hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa tällä hetkellä.

Miten niin minulla on kokemusta vastaavasta, pettäjänä ja petettynä?

Omaakin tilannetta tämän ketjun osalta voisi vähän päivitellä. En ole vakavassa parisuhteessa ollut nyt noin kolmeen vuoteen, sillä edellisen haavoissa kesti todella kauan nuolla ne puhtaiksi. Nyt kun ei ole arpia ihmeempiä siitä jäljellä ja joitain laastareita on ollut tuossa vällyjen välissä käymässä onkin oiva aika katsoa kirkkaammin silmin tulevaan.

Tuli tuossa laitettua eräälle todella kaukaiselle ihastukselle jouluksi korttia, joka poiki yllättäviä tuloksia. Tämä ihastus on ollut parturini jo usean vuoden ajan ja meillä on aina synkannut oudon hyvin sen puoli tuntia kuukaudessa. Neiti erosi jokunen vuosi sitten, joten kysyin häntä ulos aina parturissa käydessäni nyt noin vuoden verran. Aina pakit. Vitun noloa.

Vähän ennen Joulua kun kävin parturissa niin neidon syy olla lähtemättä ulos oli uskalluksen puute. No perkele, annoin sen kortin mukana uskallusta lahjaksi ja se oli naula arkkuun. Tässä on joku viikko pidetty yhteyttä, parit deitit käyty ja koko ajan tämä touhu näyttää syvenevän ja syvenevän. Voisi sanoa, että ihastuminen on helvetin hauskaa puuhaa, kun siihen on valmis.

Tietysti kyseessä ei ole taaskaan mikään helpoin mahdollinen nainen. Miten se nyt voisi ollakaan, kun minusta on kyse... Helvetinmoinen työmaa tästä tulee, kun koettaa kahden nuoren lapsen äitiä - joka sai pahasti erossa siipeensä - saada olemaan pelkäämättä ja luottamaan. En valita, kunhan vain totean. Voi olla, että tässä tulee poltettua näppinsä pahasti, mutta elämäähän se vain on.

 

[Musta Nuoli]

Aamun Hesarissa erittäin hyvä juttu liittyen ketjun aiheeseen:

Psykiatri: "On helpompi olla uskollinen, jos on kokenut kielletyn intohimon" - Parisuhde - Elämä - Helsingin Sanomat

Kommentti vielä tähän psykiatrin väitteeseen, eli että on muka helpompi olla uskollinen, jos on kokenut kielletyn intohimon. Tuohan on aivan täyttä hölynpölyä. Aivan sama kuin jos väittäisi, että:
-on helpompaa elää raittiina kun on ensin ollut lasolia juova spurgualkoholisti.
-on helpompaa elää rauhassa kun on ensin tappanut ihmisiä.
-on helpompi hillitä huumeidenkäyttöä kun on ensin päätynyt heroiiniriippuvaiseksi.

Tämä myös Colin Huntille pohdittavaksi, eli olisiko ex-vaimo jatkossa uskollinen nyt kun hän on päässyt kielletyn hedelmän makuun ja pettänyt estoitta? Minä olen taipuvainen yhtymään Midnight Ramblerin kannalle, eli jos exän työpaikalta löytyy kertaalleen se "työkaveri" tyydyttämään tarpeita, niin sitten sellainen löytyy entistä helpommin toistekin.

On toki tapauksia, joissa pettämiskerta jää ensi kertaan, samoin kuin on tapauksia, joissa perheväkivalta jää yhteen ainoaan kertaan. Mutta perheväkivaltatapauksessakin kannattaa tosissaan miettiä, missä mennään ja tuleeko tilanne toistumaan tai pahenemaan. Jos ylipäätään lähtee lyömään puolisoaan yhdenkin kerran, niin silloin on olemassa vahva alttius lyödä myöhemmin toistekin, kunnes tuosta tulee arjen rutiinia. Ensin lyödään, sitten kadutaan hartaasti ja kyynelsilmin, kunnes taas lyödään. Eiköhän sama päde myös pettämiseen.

TQoFE:n kysymyspatteri oli sinänsä hyvä, noita kannattaa miettiä. Lisäisin vielä yhden lisäkysymyksen:

5) Entäs jos puolisolle annetaan anteeksi ja puoliso pettäisi taas?

Mitä seuraisi tässä tilanteessa? Anteeksi on jo kerran annettu, miksei anneta siis toistekin, ja seuraavalla kerralla. Vai olisiko tämä kerrasta poikki? Jos olisi, niin kuinka vahvana päätös pysyisi, jos jo ensimmäiselläkin kerralla on annettu anteeksi ja otettu puoliso takaisin?

 

[Leon]

Kommentti vielä tähän psykiatrin väitteeseen, eli että on muka helpompi olla uskollinen, jos on kokenut kielletyn intohimon. Tuohan on aivan täyttä hölynpölyä. Aivan sama kuin jos väittäisi, että:
-on helpompaa elää raittiina kun on ensin ollut lasolia juova spurgualkoholisti.
-on helpompaa elää rauhassa kun on ensin tappanut ihmisiä.
-on helpompi hillitä huumeidenkäyttöä kun on ensin päätynyt heroiiniriippuvaiseksi.

Sotket nyt iloisesti moraalin ja fyysisen riippuvuuden. Tuo keskimmäinen ehkä jopa pitää paikkansa, ellei ole psykopaatti.