Naisasiat

[M@rko77]

Aina jotain pientä juttua, mutta ajattelin pitää matalaa profiilia naisten suhteen kesän. Arvioisin, että joskus syyskuussa taas on aikaa ja mielenkiintoa katsella naisia enemmän. Toki jos joku oikein kilpailukykyinen yksilö sattuu kesän aikana kohdalle ja täyttää hyvän naisen tunnusmerkit niin voin harkita jotain kesäkissaa.

Tarvitsee olla tosi kilpailukykyinen yksilö, että vapauttani vaihtaisin. Mistä sitä tietää ja se onkin elämän suola.

 

[Sim_Sam]

Hyvin on muuten ilman eukkoakin tullut elämässä pärjättyä. Viimeiset 5 vuotta on ollut oikeastaan elämäni parasta aikaa. Jotenkin sitä elää uudelleen. En edes nykyisin ymmärrä miksi piti niitä aikoinaan hankkia ja sitten elättää. Ja jos oikein tiukka paikka sattuu joskus tulemaan, että ei käy millään flaksi, niin eikun kumit taskuun ja Sortavalaan vodkan haku reussulle. Tässä iässä rima on jo heivattu helvettiin. Easy living!

 

[Chambza]

Pitkän hiljaiselon jälkeen keväällä sattui tulemaan vastaan peräti kaksin kappalein upeita kaunokaisia. Varsin erilaisia neitosia, mutta kumpainenkin tahoillaan ihastuttavia. Enpä niin pitkällä ollut kummankaan kanssa, että olisi varsinaisesti moraalisesti ongelmallista, mutta oman pään sisällä tämä alkoi kuitenkin menemään turhan monimutkaiseksi.

Perjantaina jaoin toiselle kaverikortin. Tänään sain itse kaverikortin siltä toiselta.

Vittu.

 

[MikGo]

Hiljaista on. Ehkä olisi voinut yhden kanssa kehitellä jotain, mutta ei kiinnostanut riittävästi. Ei sitä jaksa ihan vaan olemisen takia naisen kanssa säätää. Yksi nainen hyökkäsi melkein päälle ja kertoi olleensa ihastunut muhun monta vuotta, mutta nykyisen seurustelee, joten sekin homma jäi torsoksi.

Mikäpä tässä. Kesä tulee ja saa ainakin ihan itse päättää minne viikonloppuisin suuntaa.

 

[oiler99]

Työporukan reissussa Kuusamossa olin viikonloppuna, ja perjantai-iltana lähdettiin sitten paikalliseen kuppilaan viettämään iltaa. Mukana oli yksi todella hyvännäköinen thaimaalaistyttö joka on siis työkaverini. ja sehän iski sitten kiinni kuin sika limppuun. Flirttiä tuli koko ajan enemmän tai vähemmän suoraan. On se flirttaillut minulle töissäkin, mutten ole sitä sen kummempana pitänyt koska ko. nainen seurustelee. Mutta hitaille se ei lähtenyt ei sitten millään, vaikka vieressä istunut kaverinsakin koetti koko ajan töniä että noniin lattialle siitä. Ja kun itse sitten kysyin, että haluatko niin vastausta ei oikein saanut selville.

Ei tästä luultavamminkaan mitään sen ihmeellisempää kehity, koska ko nainen seurustelee seitsenkymppisen ukon kanssa (ja vaikuttaa onnenonkijalta), mutta mukavalta se huomio tuntui silti, koska edelliskerrasta on jo muutama vuosi vierähtänyt. Olen silti vähän varuillani noiden aasialaisten kanssa, ettei tule kusetetuksi. Tarkoitusperistään kun ei ikinä tiedä.

Tällä hetkellä kuitenkin nautin siitä, että saan tehdä mitä haluan.

 

[Birchman]

Avaudutaanpa naisasioista hieman.

Viime kevät ja kesä tuli juhlittua ja "nautittua" sinkkuna. Syksyllä tapasin nykyisen tyttöystäväni, jonka kanssa ollaan nyt oltu heti alusta asti todella tiiviisti yhdessä.

Alku oli tietenkin hienoa ja on sitä edelleenkin. Valitettavasti olen alkanut havaita, ettei meillä olekaan ihan niin paljon yhteistä, mitä aiemmin luuli. Töistä ei pahemmin voida puhua, koska molemmat ovat eri aloilla. Molempia kiinnostaa liikunta ja sinänsä ihan kivaa onkin, ettei tyttöystävä ole mikään sohvaperuna. Päinvastoin, tuntuu että itse jää kakkoseksi aika kevyestikin liikunnan ja terveyden suhteen. Suhteessa on läheisyyttä ja muuta ihan riittämiin. Tyttöystävä on huolehtivainen, tekee helvetisti asioita mun eteen ja uhraa kyllä itseään tarpeen tullen, jotta olisin onnellinen.

Sitten avautuminen. Vaikka tyttökin on jo yli 25-vuotias, on hän melko vahvasti kiinni vanhemmissaan. Tämä on tosin parantunut tässä ajan mittaan, mutta välillä vituttaa aivan suunnattomasti se, miten vahvasti hänen mielipiteisiin ja päätöksiin hänen vanhempansa vaikuttavat. Asia on harvinaisen usein niin kuin isä/äiti/veli on sanonut, vaikka kyseisillä henkilöillä ei olisi pienintäkään käryä asian todellisesta laidasta. Ja tarkemmin, ei heillä voi aina olla tietoa siitä, mikä on juuri heidän tyttärelleen paras vaihtoehto. Vanhemmat sinänsä ovat kyllä mukavia ja kohtelevat meikäläistä kuin aikuista.

Toinen itseäni ärsyttävä asia on hänen suurpiirteisyytensä. Eli tietyistä vakavista asioista juteltaessa hän helposti toitottaa omaa mielipidettään, vaikka se ei perustuisi yhtään mihinkään. Itse taas olen melko tarkka, enkä jakele mielipiteitä asioihin, joista minulla ei ole mitään käryä.

Ja on näistä puhuttu. Puhuttu moneen otteeseen. Nyt kun pääsi täällä avautumaan niin hieman helpotti. Ei niitä hyviä naisia tule joka päivä vastaan. Viimeisen ja nykyisen välissä oli neljä vuotta ja todella monta sekavaa säätöä.

Onko sitten niin, ettei mikään riitä? Yrittää vain kurottaa korkeammalle... Eipä ne sinkkuajat mitään kauheaa glorya olleet. Viikko töitä, viikonloppuna jurrissa, satunnaista säätöä. Jotenkin sitä kait sitten vaan välillä ahdistaa tämä parisuhde, varsinkin näin kesän korvalla kun on tottunut rymyämään. Ja kait sitä sitten alkaa valittaa pienistä asioista, kun toisen kanssa koko ajan on yhdessä. Varsinkin seurustelun alkuvaiheilla en mielestäni kauheasti kitissyt tällaisista asioista, ennemminkin olin tyytyväinen löydettyäni hyvillä arvoilla varustetun kauniin tyttöystävän, jonka kanssa on hauskaa :)

 

[TQoFE]

olin tyytyväinen löydettyäni hyvillä arvoilla varustetun kauniin tyttöystävän, jonka kanssa on hauskaa :)

Jätin lainaukseen olennaisen. Pohdi sitä, ja tee ratkaisusi sen mukaan.

Sellaista parisuhdetta ei pidemmän päälle olekaan, ettei joku toisen piirre tai tapa vituttaisi tai vähintään ärsyttäisi. Pitää vaan valita sellainen ihminen, jonka ärsyttävien ja vituttavien piirteiden kanssa voi elää.

 

[Ted Raikas]

Sellaista parisuhdetta ei pidemmän päälle olekaan, ettei joku toisen piirre tai tapa vituttaisi tai vähintään ärsyttäisi. Pitää vaan valita sellainen ihminen, jonka ärsyttävien ja vituttavien piirteiden kanssa voi elää.

Ja taas toisaalta, ihminen kenessä ei ole mitään ärsyttäviä ja vituttavia piirteitä on yleensä särmätön ja tahdoton ihminen joka todennäköisesti yrittää vain jatkuvasti miellyttää joka asiassa (mikä sitten hiukan ironisestikin rupeaa muuttumaan erityisen ärsyttäväksi ja vittumaiseksi piirteeksi). Sellainen ei pidemmän päälle innosta ja luo mitään haasteita omalle kehittymisellesikään. Näen asian vähän siten, että parisuhde on kasvamista, siinä pitää oppia ottamaan huomioon muitakin kuin oman itsensä ja tulemaan toimeen toisen yksilön metkujen ja vimmojen kanssa. Parhaimmillaan luonnekasvatusta siis.

Mielestäni on outoa etsiä suhdetta, jossa ei olisi mitään ristiriitoja. Ei se tarjoa mitään kenellekään. Minä ainakin haluan, että toisella on oma tahto. Muutenhan olisi jotakuinkin sama kuin eläisi jonkun seksinuken kanssa.

 

[tinkezione]

Mielestäni on outoa etsiä suhdetta, jossa ei olisi mitään ristiriitoja. Ei se tarjoa mitään kenellekään. Minä ainakin haluan, että toisella on oma tahto. Muutenhan olisi jotakuinkin sama kuin eläisi jonkun seksinuken kanssa.

Jotakuinkin näin, perässä vedettävää puudelia ei kukaan katsele missään parisuhteessa kovin montaa viikkoa. Parisuhteen tärkeimpiä asioita on se, miten ristiriidat ja isommat erimielisyydet ratkaistaan ja tästä on ainakin itselläni sekä hyviä että huonoja kokemuksia ihan kantapään kautta aivan riittävästi. Hyvin toimii, jos esim. huumorintajuisten ihmisten kesken ristiriidat onnistuu jotenkin sujuvasti kääntämään huumoriksi ja tässäkin kohtaa itselleen nauramisen taito on ihmisen ehkä tärkein taito, uskokaa tai älkää. Vaikka asia olisi vähän vakavakin, asian tosikkomainen suurentelu johtaa yleensä minä vastaan sinä -vastakkainasetteluun ja oikeassa olemisen tärkeyteen. Oikeassa olemista tärkeämpää on se, että molemmat päätyvät asiassa suunnilleen kirjan samalle sivulle hyvillä mielin. Oma tahto pitää olla, mutta myös toiselle pitää antaa tilaa olla oma itsensä. Patologisille oikeassaolijoille on suositeltavampaa koettaa vaikka sellaista pysyvää sinkkustatusta, jota voi sitten ryydittää palstan virallisen naistenkaatajan Tallinnan reissujen tyyppisillä vouhotuksilla tai vaihtoehtoisesti Pattaya experiencellä, jos ikää on jo yli 30.

(Tähän varmaan kuuluu joku kasa hymiöitä, ettei ammattimaiset mielensäpahoittajat suivaannu.)

EDIT: Birchmanille vielä: jos naisellesi on perheensä mielipiteet tärkeitä, anna olla, mutta älä kiltteyttäsi hyppää samojen mielipiteiden tahdissa. Jos olet eri mieltä, ole, mutta rehellisesti perustellen. Tyttöystäväsi perusteettomalta kuulostava mielipide saattaa kuulostaa siltä, koska sinulla on asiasta lähtökohtaisesti enemmän kokemusta. Ei siinäkään tarvitse joka kerta ole oikeassa ja saada omalla verellä allekirjoitettua paperia siitä, että sinä olet oikeassa - riittää, kun kummankin mielipide aiheeseen tulee selväksi ja kumpikin voi siitä vetää omat johtopäätöksensä. Fiksut ihmiset oppivat asioista ajan mittaan ja kaikki menee konsensusta kohti, ellei asioita sitten itse koita ihan väkisin koko ajan vängätä eri suuntiin.

 

[Snakster]

Sellaista parisuhdetta ei pidemmän päälle olekaan, ettei joku toisen piirre tai tapa vituttaisi tai vähintään ärsyttäisi. Pitää vaan valita sellainen ihminen, jonka ärsyttävien ja vituttavien piirteiden kanssa voi elää.

Niin, tosirakkaus on kai pidemmän päälle sitä, että suurin piirtein sietää toista ihmistä. Näin äkkiseltään ajateltuna en keksi kovinkaan montaa tyyppiä, joita jaksaisin katsella päivittäin vuosien ajan. Kaikki huumaa laantuu ja suhteen laatu mitataan sillä, miten sen toisen ihmisen läsnäolosta, poikkeavista näkemyksistä ja erilaisista tavoista toimia ja ajatella johtuvan väistämättömän ärsyyntymisen sietää kenenkin kanssa.

Sietämistä tosin helpottaa sitten kaikenlainen ihmisen biologisiin tarpeisiin liittyvä kanssakäyminen ja ehkä sekin, että joskus löytyy jotain puhuttavaa ja yhteistä puuhaa.

 

[tinkezione]

Sietämistä tosin helpottaa sitten kaikenlainen ihmisen biologisiin tarpeisiin liittyvä kanssakäyminen ja ehkä sekin, että joskus löytyy jotain puhuttavaa ja yhteistä puuhaa.

Ihmisen biologisiin tarpeisiin liittyvään kanssakäymiseen pohjaavaa parisuhdetta kutsutaan vakipanoksi ja jos saman katon alla asutaan, niin voitaneen puhua kämppiksistä, jotka silloin tällöin paneskelevat. Yhteiset puheenaheet ja yhteiset puuhat on taas enemmän sitä, että ollaan ikään kuin parhaita kavereita ja se on mielestäni huomattavasti terveempi lähtökohta parisuhteelle, mitenkään tätä fyysistä kanssakäymistä kuitenkaan aliarvioimatta.

Jos jokin on surullista, niin se, että jotkut pariskunnat ovat yhdessä keskenään esim. lasten takia väkisin, vaikka yhteisiä kiinnostuksen kohteita, puheenaiheita tai harrasteita ei ole edes vähää alusta. Siinä menee kyllä jomman kumman tai pahimmassa tapauksessa molempien aikuisten elämä täysin hukkaan, enkä usko lastenkaan väkipakkokodissa aivan parhaiten voivan.

 

[Snakster]

Ihmisen biologisiin tarpeisiin liittyvään kanssakäymiseen pohjaavaa parisuhdetta kutsutaan vakipanoksi ja jos saman katon alla asutaan, niin voitaneen puhua kämppiksistä, jotka silloin tällöin paneskelevat. Yhteiset puheenaheet ja yhteiset puuhat on taas enemmän sitä, että ollaan ikään kuin parhaita kavereita ja se on mielestäni huomattavasti terveempi lähtökohta parisuhteelle, mitenkään tätä fyysistä kanssakäymistä kuitenkaan aliarvioimatta.

Jos jokin on surullista, niin se, että jotkut pariskunnat ovat yhdessä keskenään esim. lasten takia väkisin, vaikka yhteisiä kiinnostuksen kohteita, puheenaiheita tai harrasteita ei ole edes vähää alusta. Siinä menee kyllä jomman kumman tai pahimmassa tapauksessa molempien aikuisten elämä täysin hukkaan, enkä usko lastenkaan väkipakkokodissa aivan parhaiten voivan.

No mistään väkipakkotapauksesta ei tietysti ollut kyse, vaan lähinnä siitä realismista, joka pitkiin parisuhteisiin liittyy. Silloinhan kaikki menee oikein hyvin, jos yhteistä puuhaa ja puhuttavaa on sopivasti, mikään ei isommin ärsytä ja tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Silloin kun kaikki on kohdallaan, niin asiaa ei tarvitse isommin edes ajatella, mutta sitten jos joku hiertää, niin senhän kyllä huomaa.

 

[Teepussi]

Minulla on pieni ongelma naisasioissani. Tapasin mukavan ja fiksun naisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan hyvin. Ainut ongelma on, ettei kyseisen naisen ulkonäkö miellytä minua juurikaan. Pitäiskö silti kokeilla onneani naisen kanssa? Lisätään vielä, ettei minulla näitä naisasioita usein ole, eli jos nyt passaan niin kuka tietää milloin sattuu nainen seuraavan kerran kohdalle.

 

[Carlos]

Minulla on pieni ongelma naisasioissani. Tapasin mukavan ja fiksun naisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan hyvin. Ainut ongelma on, ettei kyseisen naisen ulkonäkö miellytä minua juurikaan. Pitäiskö silti kokeilla onneani naisen kanssa? Lisätään vielä, ettei minulla näitä naisasioita usein ole, eli jos nyt passaan niin kuka tietää milloin sattuu nainen seuraavan kerran kohdalle.

Nainen joka ei miellytä sinun silmää tekee sinulle tasan samat temput kuin supermalli. Toisekseen parin vuoden yhdessäasumisen jälkeen sillä ei ole enää mitään merkitystä miltä nainen näyttää, siihen ulkonäköön kun tottuu.

Että anna palaa vaan. Mutta älä pety jos nainen tuumaa että "et ole oikein mun tyyppiä". :-) Niinkin voi meinaan käydä.

 

[Kaner]

Toisekseen parin vuoden yhdessäasumisen jälkeen sillä ei ole enää mitään merkitystä miltä nainen näyttää, siihen ulkonäköön kun tottuu.

Tällä perusteella voisi vaikka ryhtyä homoksi.

Minähän en näistä mitään tiedä, mutta jos naisen ulkonäkö ei miellytä, ei suhteella ole tulevaisuutta. Olisi pinnallista väittää muuta. Loppupeleissä ulkonäkö on ainut asia mikä merkkaa, koska pitkässä juoksussa kaikki naiset osoittautuvat luonteeltaan ärsyttäviksi. Ihan kaikki.

 

[Snakster]

Tällä perusteella voisi vaikka ryhtyä homoksi.

Minähän en näistä mitään tiedä, mutta jos naisen ulkonäkö ei miellytä, ei suhteella ole tulevaisuutta. Olisi pinnallista väittää muuta. Loppupeleissä ulkonäkö on ainut asia mikä merkkaa, koska pitkässä juoksussa kaikki naiset osoittautuvat luonteeltaan ärsyttäviksi. Ihan kaikki.

Eli mielelläsi katsot kaunista naista, joka kuitenkin on vitun ärsyttävä?

 

[Freya]

Eikös se nyt vaan mene niin että luonne kaunistaa. Kyllä se ulkonäkö jää aika toissijaiseksi asiaksi jos henkisellä puolella natsaa.

Teepussille siis suosittelisin katsomaan miten asia etenee.

 

[ms.qvist]

Eli mielelläsi katsot kaunista naista, joka kuitenkin on vitun ärsyttävä?

Kaner kirjoitti: "Minähän en näistä mitään tiedä, mutta jos naisen ulkonäkö ei miellytä, ei suhteella ole tulevaisuutta."

Minusta tämä ei suoranaisesti tarkoita sitä, että nainen on kaunis vaan yksinkertaisesti sitä, että naisen ulkonäön on miellytettävä silmää ja ainahan naisen ei tarvitse olla kaunis vaikka se ulkonäkö miellyttäisikin silmää.

Tavallisen naisen ulkonäössä voi olla jotain mikä iskee silmään ja joka miellyttää suuresti vaikka se nainen ei kaunis olisikaan. Se voi olla silmät tai hymy tai jokin seikka mikä omaa silmää miellyttää mutta mitä ei voida yleisesti pitää kauniina asiana.

En voi sanoa seurustelleeni missien kanssa - pois se minusta, mutta jokaisella seurustelukumppanillani on ollut jokin tai joitain viehättäviä piirteitä jotka ovat miellyttäneet minun silmää vaikka naisia ei yleisesti kauniina voisikaan pitää. Kyse on siis henkilökohtaisesta kokemuksesta ja tunteesta siitä mikä miellyttää ja mikä ei. En voi kuvitellakaan, että seurustelisin jonkin riihen seinästä revityn pirun kanssa vaikka luonne olisi kultaa mutta en toisaalta missinkään kanssa joka olisi vittumainen olio luonteeltaan. Naisessa on oltava jotain mikä viehättää minua ulkoisesti, pelkkä sisäinen kauneus ei todellakaan riitä.

vlad.

 

[Joe Plop]

Minusta tämä ei suoranaisesti tarkoita sitä, että nainen on kaunis vaan yksinkertaisesti sitä, että naisen ulkonäön on miellytettävä silmää ja ainahan naisen ei tarvitse olla kaunis vaikka se ulkonäkö miellyttäisikin silmää.

Tavallisen naisen ulkonäössä voi olla jotain mikä iskee silmään ja joka miellyttää suuresti vaikka se nainen ei kaunis olisikaan. Se voi olla silmät tai hymy tai jokin seikka mikä omaa silmää miellyttää mutta mitä ei voida yleisesti pitää kauniina asiana.

vlad.

Kauneus on katsojan silmässä sanotaan eikä se ole huonostii sanottu. Matti Nykänen on varmaan ainoa ihminen maailmassa jonka mielestä Mervi Tapola on kaunis... Tai ainakin ollut jossain vaiheessa...

Jokaisen henkilökohtainen ratkaisu sitten että mitä asiaa painottaa ihmisessä, onko se ulkonäkö, luonne, jutut vai joku muu. Lopputulos on aina kompromissi...

Omista naisasioista vaikka sen verran että miksi helvetissä ne itselle parhaan tuntuiset, mukavimmat ja sopivimman oloiset naiset tulee vastaan juuri silloin kun tilanne on mahdollisimman huono... Saatana.

 

[Palstalegenda]

Matti Nykänen on varmaan ainoa ihminen maailmassa jonka mielestä Mervi Tapola on kaunis... Tai ainakin ollut jossain vaiheessa...

Noh, Mervi Tapola 19-vuotiaana bikineissä. Linkki vie internetiin.

Minulla on muutamia naisia elämäni varrella ollut ja fakta on se, että rumimmat ovat olleet kivoimpia, parhaita panemaan ja pysyväisiä, kauneimmat ovat olleet neuroottisia ja sekopäitä hulluja, jokunen harva lahnakin on ollut seassa, juuri ne näteimmät (kaksi tulee mieleen).

Jos Jumala on olemassa, niin melko vittumaista luoda kauneista naisista vittumaisimpia. Tämäkö se kehittää ihmistä, miestä, että sisäinen kauneus pitää ratkaista. Jos Jumala tätä Jatkoajan keskustelupalstaa luet, niin yyveitse voit antaa jonkun meriselityksen! Jeesuksen kanssa pelaan kylläkin samassa jalkapallojoukkueessa, että ehkäpä kysyn häneltä.

 

[Musta Nuoli]

Kauneus on katsojan silmässä sanotaan eikä se ole huonostii sanottu. Matti Nykänen on varmaan ainoa ihminen maailmassa jonka mielestä Mervi Tapola on kaunis... Tai ainakin ollut jossain vaiheessa...

Mervillä on paljon rahaa, hänestä oli Matille jatkuvaa ryyppyseuraa ja Seiskan tutkivan journalismin ansiosta on selvinnyt, että jörnimisestä ei ollut puutetta eikä pulaa. Kauneus ei ehkä ole katsojan silmässä, mutta muissa ruumiinosissa - tai siinä, ettei Matin tarvinnut katsella kaimaansa kukkarossa.

Toki tietyntyyppiset naiset viehättävät ulkoisesti enemmän kuin toiset, mutta loppujen lopuksi naisen ulkonäkö on suht samantekevää niin kauan kuin "sitä jotakin" on riittävästi ja luonne natsaa riittävästi yhteen.

Joku piirre täytyy olla, joka viehättää, mutta se voi vaihdella tapauskohtaisesti. Joskus se on pilke silmäkulmassa, joskus se on viehko hymy, joskus äänen ja eleiden yhdistelmä. Ei se auta, vaikka edessä olisi roomalaisen Venus-patsaan ruumiillistuma, jos nainen antaa vaikutelman, että hän on muutenkin kuin marmoripatsas. "Panisin"-osasto on toki erikseen, kaipa sitä moni mies voisi panna vaikka Paris Hiltonia, mutta harva varmaan perijättären luonteeseen ihastuisi.

Niin sanotut normiparametrit riittävät vallan mainiosti, jos muuten homma toimii. Eli kunhan ei ole ihraa hyllyvä valas, anorektinen vaateripustin, kehari (vaikka esim. monet down-syndroomaiset voivat olla valloittavia persoonia, niin ei heidän kanssaan haluaisi suhteeseen), leprainen tai viiksekäs, niin turha olla liian ronkeli.

 

[SeitsemäsPakki]

Noh,
Minulla on muutamia naisia elämäni varrella ollut ja fakta on se, että rumimmat ovat olleet kivoimpia, parhaita panemaan ja pysyväisiä, kauneimmat ovat olleet neuroottisia ja sekopäitä hulluja, jokunen harva lahnakin on ollut seassa, juuri ne näteimmät (kaksi tulee mieleen).
.

Tämä johtunee siitä, että rumat ja vähän pulskat joutuu laittaa makkarissa kaikki peliin. Ikinä ei tiedä koska saa munaa seuraavan kerran. Kauneimmat saa koska haluaa, niin sitten se tekemisen taso ei yllä rumien tasolle. Näin olen sen päässäni järkeillyt.

 

[Palstalegenda]

Tämä johtunee siitä, että rumat ja vähän pulskat joutuu laittaa makkarissa kaikki peliin. Ikinä ei tiedä koska saa munaa seuraavan kerran. Kauneimmat saa koska haluaa, niin sitten se tekemisen taso ei yllä rumien tasolle. Näin olen sen päässäni järkeillyt.

Tietenkin tuon itsestään selvyyden on sanomattakin tajunnut jokainen. Lähtisin silti pohtimaan, että miksi se menee noin. Nätit elävät tahallaan paskaa elämää, kun eivät nauti siitä eli munasta pillussaan.

Muutamia naisasioita en pysty tänne kertomaan, koska siitä voisi seurata joillekin avioero. Onhan se kyllä jännä tunne, kun näkee tv:stä, että oho, tuo on naimisissa ja minä häntä vasta panin enkä tiennnyt mistään tuonlaisesta yhtään mitään.

 

[moby]

Minulla on pieni ongelma naisasioissani. Tapasin mukavan ja fiksun naisen, jonka kanssa tuntuu synkkaavan hyvin. Ainut ongelma on, ettei kyseisen naisen ulkonäkö miellytä minua juurikaan. Pitäiskö silti kokeilla onneani naisen kanssa? Lisätään vielä, ettei minulla näitä naisasioita usein ole, eli jos nyt passaan niin kuka tietää milloin sattuu nainen seuraavan kerran kohdalle.

Pane sitä niin kauan kuin miellyttää. Kun ei enää miellytä, heivaa vittuun. Ei niin kauniin näköiset naiset yleensä tekevät parhaan seksin. Sitten kun ne haluavat jotain suhteita, over and out.

 

[pernaveikko]

Tavallisen naisen ulkonäössä voi olla jotain mikä iskee silmään ja joka miellyttää suuresti vaikka se nainen ei kaunis olisikaan. Se voi olla silmät tai hymy tai jokin seikka mikä omaa silmää miellyttää mutta mitä ei voida yleisesti pitää kauniina asiana.

Näin. Ja kun teepussin tapauksessa tuokin puuttuu heti alussa, niin sitä ei ole tulossa myöhemminkään. Olisi kaikkia kohtaan väärin "katsoa miten asia etenee."