[/iQUOTE]
jos olet h(omo)
Ymmärrän kyllä iTuotteiden omistajien homouden, mutta miten se minuun liittyy, koska olen ilmoittanut, etten ole ikinä omistanut tai käyttänyt iTuotteita, enkä tule koskaan niin tekemään.
[/iQUOTE]
jos olet h(omo)
Ymmärrän kyllä iTuotteiden omistajien homouden, mutta miten se minuun liittyy, koska olen ilmoittanut, etten ole ikinä omistanut tai käyttänyt iTuotteita, enkä tule koskaan niin tekemään.
Totuus on kuitenkin se, että ihmisillä ei ole intressejä tällaiseen kanssakäymiseen, vaan pyrkivät hyötymään toisistaan ja jollain tavalla ikäänkuin rahastaa ajankäytöstään. Kuka saa eniten toista kusetettua ja rahastettua, on voittaja. Koko ajan pitää olla varuillaan ja pelata peliä. Niinpä varmin tapa olla ikäänkuin turvassa on viettää aikaa ainoastaan yksin. Aivan uskomaton juttu, jota ei olisi voinut kuvitellakaan todeksi, jos joku olisi paljastanut totuuden lapsuudessani.
Kertokaa nyt arvon palstaveljet että jatkanko coolisti kotisohvalla makoilua ja kiekon kattomista vai soittelenko perään ja teen itsestäni narrin?
yhdessä vaiheessa viestittelin raumalaisen kanssa joka ei ollut koskaan käynyt katsomassa jääkiekkoa livenä(siis raumalla, huh huh).
Baarista voi olla vaikea löytää pysyvämpää seuraa, mutta toisaalta eipä noissa treffipalveluissakaan ole Satakunnasta kovinkaan paljoa mimmejä jotka tykkäisivät kanssani samanlaisesta musiikista ja vielä kävisivät jääkiekkomatseissa edes satunnaisesti.
Jos olet musiikkiin intohimoisesti suhtautuva ihminen, niin suosittelen etsimään naisen jota ei musiikki liiemmin kiinnosta. Saat kuunnella lemppareitasi rauhassa. Meillä toimii hyvin, kun vaimo ei juuri korvaansa lotkauta meikäläisen valinnoille.Baarista voi olla vaikea löytää pysyvämpää seuraa, mutta toisaalta eipä noissa treffipalveluissakaan ole Satakunnasta kovinkaan paljoa mimmejä jotka tykkäisivät kanssani samanlaisesta musiikista ja vielä kävisivät jääkiekkomatseissa edes satunnaisesti.
Erittäin hyvin kirjoitettu.Musiikista voi oppia pitämään ja lätkämatseissa voi alkaa viihtyä. Vaikeampaa voi olla löytää sellainen ihminen, jonka kanssa huumorintaju osuu yksin ja jonka luonteen nurjempi puoli ei sodi omien heikkouksien kanssa ja / tai ruoki omia heikkouksia.
Musiikista voi oppia pitämään ja lätkämatseissa voi alkaa viihtyä. Vaikeampaa voi olla löytää sellainen ihminen, jonka kanssa huumorintaju osuu yksin ja jonka luonteen nurjempi puoli ei sodi omien heikkouksien kanssa ja / tai ruoki omia heikkouksia.
Tässä on asiaa, mutta väittäisin kuitenkin, että huumorin samankaltaisuutta korostetaan välillä liikaa. Vähän kuin seksinkin. Tärkeä toki, että on jotain yhteneväisyyttä, mutta kyllä noissakin ihan tutustumalla pääsee eteenpäin aika paljon. Huumori on tärkeä osa arkea, mutta jos olisin ottanut todesta vinkin siitä, että eka yhteinen leffa kertoo parisuhteen tulevaisuuden - siis jos nauraa täysin eri asioille kuin toinen - en viettäisi kohtsillään 11-vuotishääpäiväämme.Musiikista voi oppia pitämään ja lätkämatseissa voi alkaa viihtyä. Vaikeampaa voi olla löytää sellainen ihminen, jonka kanssa huumorintaju osuu yksin ja jonka luonteen nurjempi puoli ei sodi omien heikkouksien kanssa ja / tai ruoki omia heikkouksia.
Tässä on asiaa, mutta väittäisin kuitenkin, että huumorin samankaltaisuutta korostetaan välillä liikaa. Vähän kuin seksinkin.
Kirjoitin, että huumori on tärkeä osa parisuhdetta, muttei mikään ehdoton selkäranka. Kuten ei seksikään. Älyttömän tärkeitä, mutta myös sellaisia, joissa on opittavaa puolin ja toisin. Ei niiden 100% natsaaminen heti alusta saakka ole mikään ehdoton edellytys hyvälle parisuhteelle. Ei tätä tarvitse kenenkään lakina pitää, mutta ei hyvää suhdetta kannata romukoppaan heittää, jos molemmat ovat sen kehittämisessä aikuisina ihmisinä mukana.
Samaan viittaa pari muutakin kirjoittajaa tuossa yllä.
Erilainen musiikkimaku voi olla jopa bonus, koska siitä voi seurata jopa sellainenkin erikoisuus kuin oman repertoaarin laajeneminen. Itse sain ainakin naimakaupan seurauksena paljonkin sellaista musiikkia yhteiseen levyhyllyyn, josta en aiemmin edes oikein tiennyt ja josta olen sittemmin alkanut pitää.
Minun mielipiteeni on, että jos toisen heitot aiheuttavat useammin hämmästelyä tai myötähäpeää kuin naurattavat
Se olkoon sinun mielipiteesi. Minun mielipiteeni on, että jos toisen heitot aiheuttavat useammin hämmästelyä tai myötähäpeää kuin naurattavat tai seksi ei ole loistavaa tai sitä on liian vähän, suhteella ei ole minkäänlaista tulevaisuutta. Sama koskee sitä, jos molempien heikkoudet sotivat keskenään tai ruokkivat toisiaan.
Lyhyen juttelun tai muutaman panon jälkeen tietää kyllä, kohtaavatko nauruhermot ja libido vai eivät. Mikäli toinen osapuoli herättää tunnepuolella toistuvasti myötähäpeää tai turhautumista, tietä onneen ei oikein ole, sillä huumorintaju ja libido ovat niin syvälle sisäänrakennettuja ominaisuuksia, että niiden muuttaminen ei helpolla onnistu.
Tuo ei ole ihan sitä, mitä minä ymmärrän käsitteellä "erilainen musiikkimaku". Jos en jotain musiikkia ole koskaan kuullut, ei voi oikein sanoa, ettei se sopisi mun musamakuuni. Mutta jos joku nainen pitää vaikkapa Yöstä, Mambasta, Suurlähettiläistä ja Palefacestä, silloin meillä on hyvin erilainen musiikkimaku. Enkä alkaisi noista artisteista pitää, vaikka kuinka joutuisin niitä pakosta kuuntelemaan.
Ei ns. muutaman panon perusteella voi vielä yhtään tietää, mihin suuntaan mahdollinen seksielämä kehittyy ja kohtaavatko libidot myöhemmin. Vain hölmö (ts. valtaosa miehistä, myös minä) haksahtaa siihen, että suhteen alussa seksi on intensiivistä, sitä on usein ja nainen kinuaa seksiä.
Empiirinen tutkimukseni on silti todistanut että kohtuupienestä otannasta yli 60% on kuitenkin suostunut suuseksiin, eli on kai todennäköisempää löytää sellainen joka suostuu kuin sellainen joka ei.
"Kaiken nussimisen kuningatar" (ei kait tarkoita ihan tuota) on kyllä aina vaikuttanut viestiensä perusteella sellaiselta naiselta jonka kanssa voisi synkatakin, mutta kaipa on parempi pitää suhteemme ihan keskustelupalstatasolla ;)