Naisasiat

[Klassinen sentteri]

Jos tulee noin isoa viivettä vastaamisessa niin sinuna antaisin hänen tehdä aloitteet viestittelyn suhteen. Tämä on niin sanottua naisen koulutusta, joka tulee tehdä jo hyvissä ajoin ja antaa hänen ymmärtää, että sinä pärjäät varsin hyvin itseksesikin. Toki on mahdollista, ettei hänellä yksinkertaisesti ole ollut aikaa vastata, mutta pitäisin tätä epätodennäköisenä. Yrittää viestittää sinulle, ettet ole prioriteeteissa korkealla.

Ei siis ollut tarkoitus masentaa :D Jos livenä homma toimii niin no-problemo.

Kyllä homma livenä toimi hyvin. Nainen olis halunnu, että olen kauemminkin kylässä. Laitto vielä viestiä myöhemmin, että jos on tylsää sielä juhlissa niin tulisin hänen luo yöksi. Mutta kyllä nyt laitan jäitä hattuun ja saatan vastata viesteihin jatkossa jos jaksan. Naiset ja aina vain naiset tuottaa ongelmia.

 

[J.Petke]

Mutta kyllä nyt laitan jäitä hattuun ja saatan vastata viesteihin jatkossa jos jaksan. Naiset ja aina vain naiset tuottaa ongelmia.

Jep toimii taatusti. Kohta huomaat ettei sieltä niitä viestejä enää tulekaan ja sen jälkeen on enää turha ruikuttaa. Vastaat itse aina suht nopeasti mutta et tee itse aloitetta viestittelyyn. Näin se homma pitää hoitaa.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Toinen asia, että miksi muijat vastaan tekstiviesteihin monen tunnin viiveellä? Olen itse kiireinen mutta harvoin menee viestiin vastaamiseen yli tuntia. Helvetin ärsyttävä tapa.

Jos haluat vastauksen nopeasti, soita. Jos haluat vaastauksen myöhemmin, tekstaa. Miksi edes lähettää viestiä jos haluaa vastauksen heti? Itse vastaan viesteihin yleensä illalla tai jopa seuraavana päivänä.

 

[Kulkija]

Jos haluat vastauksen nopeasti, soita. Jos haluat vaastauksen myöhemmin, tekstaa. Miksi edes lähettää viestiä jos haluaa vastauksen heti? Itse vastaan viesteihin yleensä illalla tai jopa seuraavana päivänä.

Kyllä mä koen enemmin asian niin päin, että tekstataan, jos ei voi jonkun syyn takia juuri puhua puhelimeen. Kyllähän sitä myös ihmiset vain tekstaavat huvikseen sen suurempaa asiaa. Kuhan pitää yllä niitä ihmissuhteita.

Itselle kuuluu todella hyvää naisrintamalla. Onnellisesti oltu yhdessä vuoden alusta lähtien ja eihän sitä edes itse tajua kuinka nopeasti on tuo aika vierinyt. Tämän naisen kanssa on vaan hyvä olla oma itse ja minkäänlaista esittämistä ei tarvitse tehdä. Suuria ongelmiakaan ei ole tullut eteen poislukien jotain riitoja milloin mistäkin, mutta pieni riitelyhän kuuluu suhteeseen.

 

[scholl]

Jos haluat vastauksen nopeasti, soita. Jos haluat vaastauksen myöhemmin, tekstaa. Miksi edes lähettää viestiä jos haluaa vastauksen heti? Itse vastaan viesteihin yleensä illalla tai jopa seuraavana päivänä.

ite ainakin vastaan harvoin puhelimeen. Viesteihin joskus voin vastata heti, jos kännykkä on lähettyvillä, mutta joskus unohtuu äänettömälle ja vastaan vaikkapa seuraavana päivänä. Mitä väliä sillä on. Harvoin sitä on niin kiireellistä asiaa.

Lankapuhelinajassa oli se hyvä, että jos ei vastannut puhelimeen niin soittaja oletti, että henkilö ei ole kotona. Ei tullut mitään ihmettelyjä.

 

[scholl]

Ei meillä mitään ongelmaa ole ollut avioliitossa, menee kaikinpuolin hyvin, mutta vinkkinä vaan muille että tämmöinen pieni ele voi saada aikaan ihmeitä. Sanoisinko että oli hintansa väärti. :-)

saa nähdä saatko itse vaikkapa sitten Vespan häneltä tai jotain muuta vai osoittautuuko kiittämättömäksi hyväksikäyttäjäksi. Seuraamme mielenkiinnolla. Raportoi vaikka viikon välein millaisia lahjoja olet saanut.

 

[Tadu]

saa nähdä saatko itse vaikkapa sitten Vespan häneltä tai jotain muuta vai osoittautuuko kiittämättömäksi hyväksikäyttäjäksi. Seuraamme mielenkiinnolla. Raportoi vaikka viikon välein millaisia lahjoja olet saanut.

Saksassahan maksulliset naiset ovat huudossa.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ärsyttää nykypäivän näppäily kansa, kun puhelimella ei enää soitella vaan näpytellään viestejä. Varsinkin iltaisin. Ymmärrän työpäivän aikana jonkun viestin, mutta eikö sitä voi olla räpläämättä puhelimeen kun illallakin ehtii soittaa?

 

[Palstalegenda]

On tässä ollut kaikenlaista sattumaa ja tapahtumaa. Näin yhden naisen, ihan matkasin toiseen kaupunkiin. Sitten me nähtiin toisella kerralla viisi vikkoa myöhemmin kotikaupungissani, kun sillä oli kotikaupunkiini ihan oikeaa asiaa, ei hän muuten olisi tullutkaan. Minä ehdotin, että käydäänkö kahvilla, kun hän oli asiansa hoitanut. Oli pe-alkuilta. Minä join kahvin, hän joi siiderin. Noh, siitä se sitten lähti, pian juotiin kumpikin olutta.

Sitten mentiin hänen hotellihuoneeseen. Ei siinä kyselty, sinne vaan mentiin. Hän oli seurustellut viitisen vuotta (on nyt 25-vuotias) ja on nyt ollut muutaman kk:n sinkkuna. Ei vissiin ole ollut seksielämä ihan parasta. Sain häneltä - tuolta ateistilta - hänen kotouduttuaan tällaisen viestin:

"Sanon vielä sen, että olipa sanoinkuvaamattoman mukavaa saada kerrankin tarpeeksi. Sillä tavalla, että on tyytyväinen olo pitkään jälkikäteen. Se on kuin jokin puhdistumisen kokemus, lähemmäs hengellistä kokemusta on vaikea päästä."

Jeejee. Taas on parannettu ihmiskuntaa.

Nussikaa toisianne ihan vapaasti ja kukin omien mieltymystenne mukaan. Iranin presidentinkin pitäisi - sikäli kun on hetero - saada kunnolla pillua, niin loppuisi se meuhkaaminen ja jelmistely!

 

[Jeffrey]

Ei meillä mitään ongelmaa ole ollut avioliitossa, menee kaikinpuolin hyvin, mutta vinkkinä vaan muille että tämmöinen pieni ele voi saada aikaan ihmeitä. Sanoisinko että oli hintansa väärti. :-)

Itse taas luulen, että omassa suhteessani tuo naiseni jollain tavalla turtu minun antamiin lahjoihini. Sitten kun tietoisesti vähensin lahjojen ostamista niin siinä on ollut selkeästi omat plussansa ja minuksensa. Okei, mun lahjat oli jossain vaiheessa aika massiivisia, mutta nyt opiskellessa hyvä kun on varaa pitää omaa elintasoa yllä.

Nyt kun en ole hetkeen (viime joulun) jälkeen ostanut naiselleni mitään sen suurempaa kun joitain yksittäisiä merkkivaatteita niin akka jaksaa nalkuttaa kyllä asian tiimoilta. Viimeksi pari viikkoa sitten kun ostin itselleni uuden syystakin nainen motkotti siitä, että "sinä se vaan ostelet itselles, etkä mulle mitään!".

Nooh, kuten sanottu meidän suhde on ns. pinnan alla tällähetkellä. Kuitenkin jos joskus vielä parisuhteeseen lähden niin vartavasten rajoitan omaa lahjojen hankintaani, uskon niin olevan parempi.

 

[Klassinen sentteri]

Eilen reklamoin, että nainen ei vastaile viesteihin tarpeeksi nopeasti. Nyt se nainen laitto viestin ja pyysi anteeksi ettei vastaile nopeasti, koska ei yleensä tekstaile. Kovasti haluaa nähdä ja on kiinnostunut tekemisistäni. Sovittiin jo treffit ensi viikolle, kun tulen takaisin paikkakunnalle. No, ei tässä ole hävittävänä kuin pari tuntia aikaa sekä muutaman satasen ravintolalasku.

 

[Magenta]

No, ei tässä ole hävittävänä kuin pari tuntia aikaa sekä muutaman satasen ravintolalasku.

Noin minäkin sanoin aikoinaan itselleni, mutta tästä eskaloitui satasien kuukausittainen lasku. Hymiö tähän.

 

[Carlos]

saa nähdä saatko itse vaikkapa sitten Vespan häneltä tai jotain muuta vai osoittautuuko kiittämättömäksi hyväksikäyttäjäksi. Seuraamme mielenkiinnolla. Raportoi vaikka viikon välein millaisia lahjoja olet saanut.

Heh, scholl ei petä. :-) Ei meillä yleensä juurikaan mitään lahjoja ostella, paitsi tietty lapsille tarpeen mukaan. Senkään takia en ole juuri koskaan mitään vaimolle ostellut etten ole ikinä perillä siitä mitä hän oikeasti haluaisi. On yleensä sovittu että hän käy itse ostamassa lahjansa, ja sitten kiittää minua kivasta lahjasta. Nyt vaan sattui niin että tiesin tasan mitä hän on himoinnut, niin annoin kerrankin palaa. Ja edelleenkin vaimo on ihan puulla päähän lyöty, ei uskonut että ikinä menisin tekemään mitään tämmöistä.

Toisekseen varsinkaan minulle ei yleensä ostella mitään "kivaa", ja kaikkea tarpeellista hankkiessa minun täytyy tasan olla itse sitä ostamassa. Vaimoa ja lapsia pitää kuitenkin joskus hemmotella. Lapsia tietty enemmän. Eihän muuten olisi mitään järkeä edes perustaa perhettä.

Että ei tule varmaan paljon raportoitavaa, ja se on ihan ok näin. En tarvitse oikeastaan paljon mitään. Kun on perhe-elämä joka pyörii vaimon ponnistelujen ansiosta, olen ihan tyytyväinen. Itsehän käyn vain töissä.

 

[Aces High]

Eilen reklamoin, että nainen ei vastaile viesteihin tarpeeksi nopeasti. Nyt se nainen laitto viestin ja pyysi anteeksi ettei vastaile nopeasti, koska ei yleensä tekstaile.

Taas huomataan ettei kannata paljastaa ja-nickiään kellekään, varsinkaan naisille...

 

[Kummeli]

Laitetaan tähän jotain tarinaa, on vähän tukala tilanne.

Kun olin ollut armeijassa puoli vuotta (puolet jäljellä siis), tapasin seuraavasta saapumiserästä yhden mukavan varusmiesnaisen. Olemme tapailleet intin jälkeenkin ja nyt olemme oikein alkaneet seurustelemaan, vaikka tytöllä onkin intti vielä kesken. Se ei ole sinäänsä ongelma, nähdään viikonloppuisin ja luotan kyllä tyttöön, vaikka intissä paljon miehiä onkin. Nyt välimatka on n. 100km. Intin jälkeen kuitenkin tyttö lähtee opiskelemaan kauemmaksi ja välimatkamme on silloin yli 500km. Ollaan puhuttu asiasta, ja tultiin siihen tulokseen että nähdään edelleen viikonloppuisin, mutta tuo matka on vaan ihan saatanan pitkä ja kallis kulkea, myös julkisilla. Toisaalta, eihän rakkaus kysy hintaa, jos näin kliseisesti voidaan sanoa. Opiskelun jälkeen hänellä olisi aikeissa palata takaisin samalle paikkakunnalle missä asun.

Onko teillä, arvon palstaveljet ja siskot kokemuksia pitkistä välimatkoista kumppaneihinne?

 

[Reverent]

Tää on tosi kiva ketju seurata silloin tällöin. Onnea Vanha Lenille nuoresta lemmestä.

Olin juuri kirjoittamassa tänne, kuinka hankalaa naisen kanssa eläminen on ja olin valmis avautumaan eroamisen tuskasta, mutta sitten elämäni Nainen tekstaili ja soittikin vielä, että hän silti rakastaa mua.

Tällastahan tää on ollut viimiset 14 vuotta (26.10 2012. ykstoista vuotta naimisissa), välillä rakastetaan niin helvetisti ja välillä vihataan toisiamme yli kaiken. Oikeasti todellisia eron paikkoja on ollut muutama ja tää viimeinen oli yks sellanen. Ollaan vaan molemmat aika impulsiivisia. Nyt kun taas ollaan sovussa, niin en voi muuta sanoa, että mulla on naisasiat melkoisen hyvin. Ihana nainen.

 

[Snakster]

Onko teillä, arvon palstaveljet ja siskot kokemuksia pitkistä välimatkoista kumppaneihinne?

On kokemusta. Ihan eri mantereilla asuimme välillä ja pisin väli tapaamisissa taisi olla jotain neljä kuukautta. Ihan hyvin tuon kanssa pärjäiltiin ja sitten jossain vaiheessa välimatka lyheni sen verran, että Eurooppaa pidemmälle ei tarvinnut lähteä treffeille. Olihan se raskasta, mutta nyt on sitten jo 11 vuotta tullut asuttua saman katon alla.

Lisäksihän on olemassa sanonta, jonka mukaan etäsuhteessa onnellisia ovat kaikki neljä.

 

[Reverent]

I appreciate this. Joskus tuntui vaikealta ylläpitää Turun ja Riihimäen välistä suhdetta.

 

[Bigmouth]

Senkään takia en ole juuri koskaan mitään vaimolle ostellut etten ole ikinä perillä siitä mitä hän oikeasti haluaisi. On yleensä sovittu että hän käy itse ostamassa lahjansa, ja sitten kiittää minua kivasta lahjasta.

Mitenkään kenenkään perhe-elämää paheksumatta on pakko ihmetellä tuota yllä kuvattua tilannetta, johon aika monessa tuttavapariskunnassanikin olen törmännyt. Ihmettelen vaan, että mistä siellä kotosalla oikein puhutaan jos toiselle ei millään lahjaideaa irtoa. Itsellä ainakin tilanne on se, että aina on plakkarissa useampikin lahjaidea joista osa jää toteuttamatta vain taloudellisista syistä johtuen.

 

[DiamondDoll]

Onko teillä, arvon palstaveljet ja siskot kokemuksia pitkistä välimatkoista kumppaneihinne?

Entisen kanssa seurustelimme kaksi vuotta niin että hän asui Englannissa ja minä Suomessa ja pisin tapaamisväli oli 3 kuukautta. Skype ja mese auttaa ikävään ja tulee sellainen erilainen arvostus toista kohtaan kun ei joka päivä nähdä. Nalkutuskin jää minimiin kun haluaa yhdessä vietetyn ajan olevan kivaa. Suhde lopulta kaatui toisen kusipäisyyteen eikä välimatkaan eli kyllä suhteen saa toimimaan vaikka välimatkaa olisikin.

 

[Klassinen sentteri]

Mikä helvetti suomalaisia naisia vaivaa? tuossa viime talven ja kesän aikana, kun vielä oli orastavaa kaljamahaa niin olivat aina kehumassa ulkonäköä ja seuraakin sai lähes aina kun halusi. Nyt, kun mies on tiukemmassa kunnossa kuin koskaan niin tuntuu, että naiset pelkäävät jopa lähestyä. Johtuuko tämä naisten huonosta itseluottamuksesta vai siitä, että näytän nykyään joltain mastodontilta? Vai kuuluko suomalaisen naisen miesihanteeseen kaljamaha?

 

[Jeffrey]

Mikä helvetti suomalaisia naisia vaivaa? tuossa viime talven ja kesän aikana, kun vielä oli orastavaa kaljamahaa niin olivat aina kehumassa ulkonäköä ja seuraakin sai lähes aina kun halusi. Nyt, kun mies on tiukemmassa kunnossa kuin koskaan niin tuntuu, että naiset pelkäävät jopa lähestyä. Johtuuko tämä naisten huonosta itseluottamuksesta vai siitä, että näytän nykyään joltain mastodontilta? Vai kuuluko suomalaisen naisen miesihanteeseen kaljamaha?

Tämähän on monitahoinen ja itsessään hyvin jännä kysymys, joihin itse uskoisin olevan useamman syyllisen:

1. Vähän pyöreämpi mies on kiltimmän näköinen. Nainen haluaa kiltin näköisen miehen jota voi sitten esitellä. Moni arvostelee ulkonäköä sillä perusteella mitä muut ihmiset hänestä ajattelisivat. Jos olet kiltimmän näköinen niin sinut on helpompi esitellä esim vanhemmille.

2. Naiset ihastuvat usein isänsä/veljensä oloisiin miehiin. Monella isällä nyt sattuu olemaan se pieni hupikumpu.

3. Treenannut mies ei ole ollut hetkeen muodissa. Vaan muotitietoisista miehistä ovat vastanneet hyvin feminiiniset yksilöt. Laihat, kuikelot ja hipsterit. Naiset haluavat olla muotitietoisia myös miesmakunsa osalta. Kuka nyt bodaria kehtaisi kävelyttää isoroballa?

4. Nainen haluaa olla miestään paremman näköinen. Naiset tunnetusti rakastavat huomiota. Ei hän saa sitä huomiota mikäli sinä olet paremman näköinen. Ja tämä vaikuttaa vääjäämättä naisten ulkonäköihanteisiin.

5. Vallalla on uskomus, että huoliteltu mies on haluttavampi ja siten alttiimpi pettämiselle. Valta osa naisten päätöksistä perustuu itsesuojelulle. Nainen on luonnostaan ollut se suhteen vähempiarvostettu osapuoli. Tällä tarkoitan meidän evolutionääristä kehitystä jossa nainen on oikeastaan aina (ehkä ei viimeinen 50v) ihan paskana jos mies on lähtenyt perheestä. Miehen lähdettyä nainen on ollut paljon alttiimpi luonnon ja ihmiskunnan aiheuttamille vaaroille. Puhumattakaan siitä häpeästä joka on naiselle kohdistunut. Nainen siis tiedostamattaankin hakee yksilöä jonka uskoo pysyvän itsellään.

6. Pieni vatsarasva on myös oikeastaan kaikkina aikoina kielinyt paremmasta elintasosta. Eihän köyhällä ole varaa syödä. Nainen siis haee merkkejä varallisuudestasi. Tänä päivänä siihen kelpaavat myös esimerkiksi merkkivaatteet ja korut. Evoluution kannalta selkein on kuitenkin ollut se vatsa.

7. Hieman rumempaa ihmistä on vain helpompi lähestyä ja hänelle jutella. Kyllä varmasti olet sen itsekin huomannut, että läskille on helpompi jutella kuin oikein timmissä kunnossa olevalle barbille. Barbin kanssa saattaa jäädä sanattomaksi, mutta hieman rumemmalle kun uskaltaa jo puhua niin kehuminenkin helpottuu.

8. Itsetunto. Tietysti lopulta on kysymys asioiden priorisoinnista ja ekonomisen termin kautta rajahyödystä. Eli ihminen tekee jatkuvasti arvioita siitä mitä kannattaa tehdä ja kuinka paljosta on valmis luopumaan asiansa eteen. Jos esimerkiksi mielesi tekee kokista niin käyt hakemassa kokista jos alakerrassasi on R-Kioski. Sen sijaan vaikka olisi parempaa kokista tarjolla, mutta sinne pitäisi kävellä 2 km niin ei tule lähdettyä kokiksen perään. Jos siis nainen kokee sinut paremman näköiseksi kuin jonkin vieressäsi olevan, saattaa hän luopua sinusta koska ei usko saavansa sinua. Tai luulee, että sinun valloittamiseen käytettävä työmäärä olisi kohtuuton, tai ainakin suurempi mihin nainen olisi valmis.

9. Tiukka vartalo kielii ihmisille tiukasta kurista, erityisesti tiukasta itsekurista. Kuka haluaa itselleen ihmisen joka on liian tiukka itselleen ja samalla muille. Nainen ajattelee kahdessa nanosekunnissa läpi ne kodin leffa illat jossa nainen istuu sohvalla leffaa katsoen ja irtokarkkeja syöden. Samalla kun sinä punnerrat parketilla ja tehosekottimessa soseutat itsellesi maggaramarja vegeprode shakea. Pieni kumpu kielii siitä, että et ota asioita liian vakavasti ja osaat välillä rentoutua.

10. Sanonta: älä luota laihaan kokkiin. Olettamuksena on myös se, että jos olet susi keittiössä. Niin et kyllä jaksa pöperöitäsi syödäkkään. Ja tunnetusti tie sydämeen vie vatsan kautta.

11. Ja taas evoluutioon. Ihmisten evoluutio on muokannut myös siihen perusteltuun näkemykseen, että sopivasti lihavilla on paremmat geenit. On ihan todistettu fakta, että laihat esimerkiksi sairastuu helpommin, he eivät ole niin voimakkaita eikä edes arvostettuja. Naisen ensimmäinen nanosekunti miehen nähdessään kohtaa sitä, että olisiko hän hyvä isä. Eikai kukaan halua jatkaa sukua huono geenisen kanssa?

12. Ajankäyttösi. Ennenmuinoin hyväkroppaset miehet oli ruumiillista työtä tekeviä. Nykyään ahkerasti urheilevia. Tämä tarkoittaa sitä, että vietät x -määrän tunteja jossain muualla, joka on pois sinun antamastasi ajasta parisuhteelle.

13. Kai siinä voi olla myös joku ulkonäköjuttu. Itse olen aina suht hyvässä kunnossa ja varsinkin käsivarret ovat näyttävät. Silti kuitenkin löytyy yleinsä pieni pömppis. Kohtasin muutama viikko takaperin ravintolassa naisen joka kehui minun ulkonäön ihan taivaisiin (täysin syyttä). Lopuksi vielä huomasi pienen pömppikseni johon tokaisi "toikin vielä, kyllä miehellä pitää olla pieni pömppis. Sä olet ihan täydellinen".

 

[Ck]

Jaahas, hieno ketju. On tullut lueskeltua tätä useasti ja aktiivisesti. Itse en ole tänne kirjoitellut, sillä yleensä ja ehkä ei nytkään ole mitään ongelmia naisten/naisen kanssa.

Silti, vähän pitää avautua. Itselläni on nuorempi, eli siis n. parikymppinen, mutta meillä on ikäeroa aika paljon. Kummallekaan tämä ei ole ollut este lähtökohtaisesti ja suhde on todella lyhyt, eli ihan aluillaan. Tosin vanhasta kokemuksesta tiedän miten tämä päättyy 90% varmuudella kun ollaaan tällaisessa tilanteessa.

Aluksi oltiin kuin paita ja perse ja nyt muutaman viikon naisella ollut omia ongelmia, silti moneen saman tapaiseen tilanteeseen verraten hän on halunnut nähdä mua, mutta silti tilannetta voisi kuvailla erittäin epävarmaksi ja siksi olen asennoitunut, että perseelle tämäkin menee.

Sen verran vielä lähtökohtaisesti, että olen aika parkkiintunut yksinolija ja minua ei helposti naiset pysty heiluttelemaan, mutta nyt olen oikeasti ihastunut tähän naiseen ja vituttaa kun ei halua ottaa kontaktia, muutoin kuin hänestä tuntuu. Muutaman kerran on jo ollut lähellä, että sanon - olkoon homma tässä, mutta ei haluaisi kun on niin monta liikkuvaa osaa tässä casessa.

Olen myös luonteeltani joko täysin kylmä tai lämmin ja nyt tämä nainen on saanut minut lämpiämään, mutta olen jo tehnyt vanhojen kokemusten kohdalta itselleni selväksi, että kylmetän itseni heti jos tulee vastaus ei. Kuitenkin harmittaa asia todella paljon, sillä hyviä naisia on harvassa ja nyt tuntuisi, että tässä voisi sellainen olla.

En tiedä avautuiko tästä kenellekään mitään, mutta kysykää jos ei auennut, jos aukesi, niin neuvoista on aina hyötyä.

 

[doublepenetrator]

Silti, vähän pitää avautua. Itselläni on nuorempi, eli siis n. parikymppinen, mutta meillä on ikäeroa aika paljon. Kummallekaan tämä ei ole ollut este lähtökohtaisesti ja suhde on todella lyhyt, eli ihan aluillaan.

Paljonhan sitä ikäeroa mahtaa olla jos saan kysyä? Itse tutuistuin erääseen neiti-ihmiseen takavuosina. Hän oli silloin 21-vuotias ja itse 30. Alkuun ei ollut muuta kuin kaveruutta pelissä, mutta puolisen vuotta myöhemmin alettiin seurustelemaan. Ensitapaamisesta on nyt yli 6,5 vuotta aikaa ja 1,5 vuotta ollaan oltu naimisissa. Itse suhtauduin aluksi hyvinkin varauksella koko juttuun kun itse olin ollut nuoruuden hairahduksena naimisissa ja hänkin oli juuri päättänyt parisuhteensa. Eipä voi silti sanoa että kauheasti olisi valittamista ollut toistaiseksi. Tietysti joskus iskee vanhuuskompleksi kun hänen karvan verran yli 20wee opiskelukaverinsa höpisevät omia juttujaan, mutta ei se meikäläisen sieluun koske.

 

[Ck]

Paljonhan sitä ikäeroa mahtaa olla jos saan kysyä? Itse tutuistuin erääseen neiti-ihmiseen takavuosina. Hän oli silloin 21-vuotias ja itse 30. Alkuun ei ollut muuta kuin kaveruutta pelissä, mutta puolisen vuotta myöhemmin alettiin seurustelemaan. Ensitapaamisesta on nyt yli 6,5 vuotta aikaa ja 1,5 vuotta ollaan oltu naimisissa. Itse suhtauduin aluksi hyvinkin varauksella koko juttuun kun itse olin ollut nuoruuden hairahduksena naimisissa ja hänkin oli juuri päättänyt parisuhteensa. Eipä voi silti sanoa että kauheasti olisi valittamista ollut toistaiseksi. Tietysti joskus iskee vanhuuskompleksi kun hänen karvan verran yli 20wee opiskelukaverinsa höpisevät omia juttujaan, mutta ei se meikäläisen sieluun koske.

Kiitos kysymyksestä ja vastauksesta. Suunnilleen samaa luokkaa, vähän enemmän. Sama tilanne kyseessä varsinkin naisen osalta, paitsi itse olen ollut sinkkuna oikeastaan koko elämän, ei sen takia, etten voisi seurustella, mutta harvoin löytää ihmistä kenen kanssa haluisi oikeasti olla yhdessä.

Toki olen seurustellut ja en pelkää pitkiä suhteita vaan mielelläni haluaisin sellaisen, myöskään en ole vaikea tapaus ja ikä ei itselleni ole mikään ongelma kunhan nainen on yli sen 18-vuotta.

Tuntuu, että nyt on sellainen katselutilanne kun alkuun oli pelkkää sähköä ja yleensä näiden katselutilanteiden jälkeen on jäänyt luu käteen, eli siksi olen nyt jo varautunut tilanteeseen, että tästä ei tulisi mitään. Jos tästä tulee jotain, niin se on vaan plussaa. Mutta hienoa, että sinun tilanteen mukaisia hyviä tapauksiakin on olemassa. Sen verran vielä, että itselleni naisten löytäminen ei ole kovin iso ongelma, ainoastaan sen oikean naisen.