Naisasiat

[thego]

Huomen meen töiden jälkeen käymään sen naisen luona, haen kamat pois ja pakko mun on kysyä ihan suoraan et mitä vittua? Päätin kyl jo etten ottais mitään yhteyttä mut taas tänään duunissa huomas et ne samat kysymykset pyörii koko ajan päässä.. Lähinnä nyt ihmetyttää etteikö se oikeasti kadu tai oo pahoillaan.. Mut jospa nää asiat selviäis ja ainaki näin kasvotusten jutellessa näkee heti et mikä on homman nimi.

 

[will]

Hemmetti kun ei taas tiedä miten pitäisi suhtautua. Tossa keväällä kun meillä oli avovaimon kanssa ongelmia, hänellä oli jotain vispilänkauppaa jonkun miehen kanssa jonka sitten oli hyväksynyt Facebook-kaverikseen eikä ole sitten ilmeisesti kiltteyttään poistanyt tätä ettei sille vaan tule paha mieli. Kuukausi takaperin avovaimoni teki mielestäni melko selväksi kaverille, ettei halua olla yhteydessä tähän kun mies aina välillä tykkäsi ottaa yhteyttä. Avovaimoni näytti minulle keskustelun ja kyseinen kaverikin ilmoitti ymmärtävänsä täysin ja toivotteli tsemppiä meille. No tänään kaveri oli sitten taas nähnyt asiakseen ottaa yhteyttä. Minä en nyt oikein tiedä pitäisikö mun vetää herneet nenään, ja jos pitää niin kenelle. Ilmaisin kyllä kun avovaimoni asiasta kertoi, että en minä nyt ihan tyytyväinen ole asiasta, hän sitten sanoi tänään poistavansa kaverin kavereistaan josko se sitten ymmärtää yskän. Jotenkin minä en voi ymmärtää kaverin motiiveja, on selvää ettei hän avovaimoani saa ja eivät mitään kavereitakaan voi tässä tilanteessa olla. Itselläni ei tulisi hänen housuissaan mieleenikään yrittää väkisin olla yhteydessä varattuun naiseen, tai itse en alunperinkään olisi lähtenyt mihinkään vispilänkauppaan varatun naisen kanssa. Vituttaa kun tälläinen periaatteessa mitätön asia aiheuttaa sitten molemmille mielipahaa kun me olemme selvittäneet ongelmamme ja saaneet asiamme hienosti raiteilleen.

 

[Metukka]

Vähän päivitystä omaan tilanteeseen.
Viimeinen kuukausi on ollut yhtä helvettiä. Menin neljä viikkoa 0-3 tunnin yöunilla. Ravasin eri lääkäreillä joilta sain rauhottavia ja unilääkkeitä vaan mikään ei auttanut. Tilanne kärjistyi siihen, että minut vietiin töistä lääkärille ja olen nyt sairauslomalla. Olin lähes psykoosissa. Sain yötä vasten otettavia masennuslääkkeitä joiden avulla olen pystynyt nyt paremmin nukkumaan. Aamut on pahoja - ei pääse millään ylös sängystä.

Muutto oli viikko sitten. Asun nyt lasten kanssa taakkana iso asuntolaina. Olen ollut tässä yksin monta päivää, kun lapset ovat molemmat reissussa. Synkkää on tämä yksinäisyys ja asiat jankkaa koko ajan mielessä. Järjetön ikävä exää joka kohtelee mua halveksivasti ja käyttää hyväksi tunteitani, mutta minkäs teet tunteille. Autoin häntä muutossa mikä on ihan älytöntä siis auttaa häntä jättämään minut. Tuo loukkaa ja haukkuu minua jatkuvasti, kun matelen ja itkin hänen edessään useita kertoja. Mitä heikompana olen sitä enemmän tulee halveksuntaa. Hän on satuttanut ja vahingoittanut minua aivan järjettömän paljon ja silti yritän roikkua hänessä. En ymmärrä miksi näin monen vuoden jälkeen tuo ihminen haluaa vain pahaa minulle ja loukata. Olen niin vitun heikkona enkä pysty ryhdistäytymään. Nytkin tuo lähti kavereittensa kanssa moneksi päiväksi bilettää muualle eikä suostu edes vastaamaan mulle milloin tulee, kun pitäisi vielä yhteisiä asioita hoitaa. Siinä missä meikäläinen on henkisesti ja fyysisesti (painoa pudonnut 8kg kuukaudessa) täysin loppu, tuo exä juhlii kuin viimeistä päivää ja elää uutta nuoruutta. Mun itsetunto on täysin nollassa kaiken tuon häneltä tulleen ryöpytyksen ja alistamisen jäljiltä. Mikään ei kiinnosta, ei tunnu miltään eikä mikään muu pyöri mielessä. Oikeastaan ainoa mitä odotan on se musertava hetki, kun kuulen hänen löytäneen uuden miehen.

Pyörähdin eilen illalla stadissa, mutta olin kuin horkassa. Kukaan muu ihminen ei kiinnosta, näen ja kuvittelen hänet joka paikassa.
Miten tästä pääsee yli? Kaikki sanoo, että se kestää vuosia. Kuulostaa lohduttomalta. Pahinta vielä, että exä jäi samalle paikkakunnalle asumaan joten joudun näkemään ja kuulemaan häntä vielä pitkään - roikun ikäänkuin löysässä hirressä. Olen ajatellut hakea jotain laastarisuhdetta, mutta muut naiset ei kiinnosta. Vertaan vaan kaikkia häneen eikä minulla ole tässä tilassa edes mitään annettavaa kenellekään.
Tässä tulee pahimmillaan Mika Myllylän kohtalo mieleen. Onneksi en ole alkanut juomaan - enkä aiokaan.

Painajainen eikun pahenee. Exä biletti koko kesän, heilui mm. Tuskassa korseteissa. Vietti lomallaan kokonaisen yhden päivän tyttärensä kanssa. Olen pitkään yrittänyt keskustella ja sopia huoltajuusasioista hänen kanssaan mutta mitään sopimisen halua ei ole ollut - pelkkää haistattelua. No viikko sitten tuli soitto ja sanoi, että voidaan sopia asiat. Pyysin hänet tänne. Siinä tuo sitten pudotti pommin. Oli 4 päivää sitten tavannut uuden miehen jonka kanssa olivat viettäneet tuon ajan intensiivisesti. Kertoi kaiken jopa oman poikansa kuullen. Kyseessä häntä 6 vuotta vanhempi erittäin rikas mies jolla muutama firma, talo merenrannalla ja Ranskassa. Harrastaa purjeliitolentoilua sekä kuumailmapalloilua. Töitä ei tartte tehdä, kun firmat pyörii ilman häntäkin. Olen tämän tyypin tiedot tarkistanut ja kaikki tuo pitää paikkansa. Exä oli jo esitelty hänen aikuisille lapsilleen, käyty lennättämässä, mökkeilemässä ym. Kaiken tuo idiootti kertoi täällä kuin omalle isälleen. Menin shokkiin ja suurin piirtein onnittelin häntä. Seuraavana päivänä sain hirveät raivarit. Poika, joka oli kuullut nuo jutut, soitti ja haukkui äitinsä niin että välit katki, otti pois FB:stä perheyhteydet ym.

Tässä sitä on nyt viikon ajan keräilty ajatuksia kasaan - synkkää on. En käsitä miten ihminen voi 19 vuoden jälkeen hypätä parissa viikossa uuteen suhteeseen. Tukeutui ensimmäiseen mieheen asumatta hetkeäkään yksin. Mitä tuo mies ajattelee naisesta joka on juuri eronnut ja jättänyt lapset isälle? Viettävät koko ajan aikaa yhdessä - asuvat toistensa luona. Minä siis jäin lasten kanssa. Exällä ei mitään velvoitteita. Viikonloppuna oli käyttänyt tyttöä shoppailemassa viimeisen päälle ja kertonut hänellekin tästä miehestä, sen lapsista, taloista jne. Pahinta on, että vaikka miten yrittäisin päästä hänestä mielessäni eroon, joudun lasten kautta kuulemaan siitä touhusta. Exä kun ei pidä mitään sisällään.

Tää touhu alkaa menemään jo Kummeli-linjalle. Itsetuntoni on täysin nollassa, en pysty keskittymään mihinkään - tämän pahempaa nöyryytystä ei voi olla. Pelottaa, ahdistaa, vituttaa, itkettää. Tuntuu kuin rinnassa olisi 10kg:n lyijypaino ja sydämessä 6 tuuman rautanaula.

 

[Temptation]

Huomen meen töiden jälkeen käymään sen naisen luona, haen kamat pois ja pakko mun on kysyä ihan suoraan et mitä vittua? Päätin kyl jo etten ottais mitään yhteyttä mut taas tänään duunissa huomas et ne samat kysymykset pyörii koko ajan päässä.. Lähinnä nyt ihmetyttää etteikö se oikeasti kadu tai oo pahoillaan.. Mut jospa nää asiat selviäis ja ainaki näin kasvotusten jutellessa näkee heti et mikä on homman nimi.

Melko kauan olen jo meinannut tämän asian kertoa tästä teidän suhteesta, mutta nyt sitten vasta päätin kirjoittaa. Oon ehkä vähän turha oldschool tai jotain, mutta mun mielestä noinkin nuorella yh-äidillä ei oikeasti pitäisi olla kauheasti valinnanvaraa... Mitä on sinusta muodostunut kuvaksi, niin kunnollinen ja välittävä jätkä, joka olisi oikeasti valmis ottamaan muijan, kellä on jonkun toisen äijän muksu. Ja se lapsihan on nimenomaan taakka, ei helvetissä mikään plussa. Olisi perkele nainen iloinen, että joku on tosissaan valmis tekemään sen, mitä suurin osa miehistä ei välttämättä tekis, eli ottaisi hänet naisekseen ja sen myötä myös hyväksynyt lapsen "omaksi" lapsekseen.

Jokatapauksessa, taisit siis välttää miinan ;)

 

[HIFK]

Täytyy sen verran sanoa, ettei pitkään aikaan ole itseluottamus ollut näin korkealla, aika pitkäänkin tuollaista jo ollut.

Eilen tuli sitten keskusteltua monenkin henkilön kanssa lähinnä ravintolan puolella ja aika kovaakin kommenttia tuli. Eli kysyttiin, että tykkäänkö rehellisesti naisista vai miehistä. Kun en hirveästi nyt kuitenkaan uskaltanut naisia lähestyä, niin eräs tuttuni veti kyllä ihan asiallisenkin johtopäätöksen. Samalla tuli myös selville aika monenkin henkilön mielipide itsestäni, eli olen heidän mielestään todella ujo.

Kun ei vain uskalla olla oma itsensä. Etsii ihmissuhteita, mutta sitten kun sellainen olisi tarjolla, ihan minkälainen vain, niin sitä tulee peräännyttyä. Aina ajattelee, että ei tuo ole oikeanlainen tyyppi.

Liian paljon tulee aina ajateltua, että mitä minusta ajatellaan, kun teen näin tai sanon näin. Tai että kannattaako näin ja näin tehdä vai ei. Pitäisi vain uskaltaa, mutta todella vaikeaa se on.

Mutta ehkä jotain on nyt kuitenkin saanut aikaiseksi.

 

[thego]

Ensinnäki Metukalle voimia ja jaksamista tohon tilanteeseen. Sanattomaksi vetää ja tuntuu kyllä ihan uskomattomalta ton naisen käytös.. ei vaan voi ymmärtää.

Oon ehkä vähän turha oldschool tai jotain, mutta mun mielestä noinkin nuorella yh-äidillä ei oikeasti pitäisi olla kauheasti valinnanvaraa... Mitä on sinusta muodostunut kuvaksi, niin kunnollinen ja välittävä jätkä, joka olisi oikeasti valmis ottamaan muijan, kellä on jonkun toisen äijän muksu. Ja se lapsihan on nimenomaan taakka, ei helvetissä mikään plussa. Olisi perkele nainen iloinen, että joku on tosissaan valmis tekemään sen, mitä suurin osa miehistä ei välttämättä tekis, eli ottaisi hänet naisekseen ja sen myötä myös hyväksynyt lapsen "omaksi" lapsekseen.

Niin no oon vähän samoilla linjoilla. Oon oikeasti ihan vitun hyvä jätkä ja poikaystävä ja tuun helvetin hyvin toimeen sen muksunki kanssa ja oon koko ajan ottanu senki huomioon tässä suhteessa vaikka välissä on tehnyki mieli ajatella itsekkäästi omaa parasta. Vielä ku miettii millasia jätkiä tollaki muijalla on menneisyydessä niin ei sit näköjään mikään kelpaa.. Sen takia tää tuntuuki ihan järjettömälti. Jos oisin joku vitun kusipää jne. niin ois helppo ymmärtää et muijaki hakee toisesta miehestä jotain mitä ei multa saa. Mut ku se on saanu multa kaiken mitä on tarvinnu ja sais enemmänki jos sillä vaan olis aikaa.

Pelottavaa tässä nyt taas on et oon jo alkanu miettiin et entä jos sille vois sittenki antaa anteeksi.. oon iteki mokaillu kännissä enemmän kuin tarpeeksi joten ymmärrän siinä mielessä hyvin tän tilanteen. Tosin silloin ku ite petin naista niin se suhde oli muutenki menny jo ihan vituiksi eikä siinä mitään rakkautta ollu tippaakaan jäljellä.. Ja faktahan on se et jos se nyt tekee näin niin se voi tehdä sen toisteki. Ei sil näköjään pysy se kontrolli kännissä vaikka muuta onki mulle väittäny joten enhän mä voi siihen enää ikinä luottaa ellei se lopeta juomista kokonaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tää touhu alkaa menemään jo Kummeli-linjalle. Itsetuntoni on täysin nollassa, en pysty keskittymään mihinkään - tämän pahempaa nöyryytystä ei voi olla. Pelottaa, ahdistaa, vituttaa, itkettää. Tuntuu kuin rinnassa olisi 10kg:n lyijypaino ja sydämessä 6 tuuman rautanaula.

Voimia sinulle Metukka ja kaikkea parasta myös lapsillesi. Auttaa en oikein osaa, vaikka vilpittömästi haluaisin. Omassa elämässä kohtaamani vastoinkäymiset ovat kuitenkin olleet niin toisenlaisia ja lopulta pieniäkin.

Sen kuitenkin haluan sanoa, että sinä olet tässä se fiksu vanhempi ja aikuinen teistä kahdesta. Jos pitkäaikainen kumppanisi on hurahtanut neljänkympin villitykseen tai mihin lie, ja on muitta mutkitta valmis hyppäämään jonkin toisen ukon kelkkaan, niin menköön. Kumpi teistä kahdesta voi 20 vuoden kuluttua katsoa itseään peiliin ja lapsiaan silmiin, samalla todeten että kaiken tein oikein eikä mikään kaduta? Kumpi mahtaa saada respektiä?

Kuulosti jo taannoin siltä ettet todennäköisesti saa paikattua suhdettasi entiselleen vaikka halua voisi ollakin. Nyt tilanne on tässä suhteessa aika selkeä. Vaikka en osaa kuvitella itseäni asemaasi, niin aika mahdottomalta tuntuisi palata yksiin tuollaisen ihmisen kanssa, vaikka asiat tuollaiseen suuntaan yhtäkkiä kehittyisivätkin. Nainen on loukannut sinua todella pahasti. Hän on suoraan sanoen häväissyt pitkän suhteenne ja vielä pahoittanut todella ajattelemattomasti poikanne mielen. En osaa kuvitella miten tuollaisten tapahtumien jälkeen minkään pariskunnan suhde voisi enää korjaantua.

Vaikeaa se varmasti on mutta pystytkö ajattelemaan niin, että ryhtyisit rakentamaan elämäsi palapeliä itsestäsi ja lapsistasi käsin ihan uuteen uskoon, ja ottaisit kunnolla etäisyyttä vanhaan kumppaniisi? Siis yhteydet minimiin kunnes mitään keskeneräisiä asioita ei ole jäljellä, ja sen jälkeen kaikki yhteydenpito loppu, mitä eivät lakipykälät ja sopimukset mahdollisesti vaadi? Sen verran voin yrittää mukautua tilanteeseesi, että pyrkisin tilanteessasi vaan jotenkin soutamaan vaikean vaiheen yli ja jättämään entisen elämän murheet menneeseen parhaani mukaan. Ehkä tällä tavoin saisin tietoisesti kerättyä voimia jaksaa eteenpäin.

 

[Toivo Isänmaa]

Tää touhu alkaa menemään jo Kummeli-linjalle. Itsetuntoni on täysin nollassa, en pysty keskittymään mihinkään - tämän pahempaa nöyryytystä ei voi olla. Pelottaa, ahdistaa, vituttaa, itkettää. Tuntuu kuin rinnassa olisi 10kg:n lyijypaino ja sydämessä 6 tuuman rautanaula.

Vielä tulee aika, jolloin kaikki tuo nykyisyys on vain unohtuvaa historiaa menneisyydessä. Sinulla on lapset ja uusi elämä edessä - ota siitä kiinni kaksin käsin. VOIMIA.

 

[thego]

Mun mielipide on se, että älä anna anteeks.

Jos se kännissä hölmöilee muiden kanssa, ja toteaa sulle vain että tulipa kännissä tehtyä ja olin vaa nii kännis, ni uskaltaisin väittää et, kyllä se sen tekee kännissä tai selvinpäin uusiks..

Niin no sulla on vähän sama tilanne. Jos se on jo kaks kertaa sua kusettanu niin eiköhän se kuseta jatkossaki. Ihminen tarvii kuitenki aika suuren "herätyksen" ennen ku se tajuaa et nyt pitäis vähän kasvaa aikuisena tai kaikki menee jatkossaki vituiksi. Niinhän mäki hölmöilin ennen tuhannen päissäni, mut heräsin lopulta siihen todellisuuteen et ei tää näin voi jatkua. Tolla naisella se herääminen on vielä jossain kaukana tulevaisuudessa. Oikeastaan pelottaa vitusti sen skidin puolesta ku isänsä ei oo ikinä ollu ollenkaan osana elämää ja jos toi nainen nyt joskus kännipäissään ihan oikeasti tekee jotain typerää niin mitä sitten..

 

[Cover]

Niin no sulla on vähän sama tilanne. Jos se on jo kaks kertaa sua kusettanu niin eiköhän se kuseta jatkossaki. Ihminen tarvii kuitenki aika suuren "herätyksen" ennen ku se tajuaa et nyt pitäis vähän kasvaa aikuisena tai kaikki menee jatkossaki vituiksi. Niinhän mäki hölmöilin ennen tuhannen päissäni, mut heräsin lopulta siihen todellisuuteen et ei tää näin voi jatkua. Tolla naisella se herääminen on vielä jossain kaukana tulevaisuudessa. Oikeastaan pelottaa vitusti sen skidin puolesta ku isänsä ei oo ikinä ollu ollenkaan osana elämää ja jos toi nainen nyt joskus kännipäissään ihan oikeasti tekee jotain typerää niin mitä sitten..

Niin on.. meinasin sen viestissäni mainita, mutta vaikeetahan se ois laittaa peli poikki, niin varmasti sinullakin kun muutenhan teillä on ilmeisesti ollut oikein mukavaa, näitä tekstari sähläyksiä lukuunottamatta :/

 

[thego]

Niin on.. meinasin sen viestissäni mainita, mutta vaikeetahan se ois laittaa peli poikki, niin varmasti sinullakin kun muutenhan teillä on ilmeisesti ollut oikein mukavaa, näitä tekstari sähläyksiä lukuunottamatta :/

Sepä se juuri onki ku livenä kaikki on niin saatanan ihanaa ja hyvää ja kaikkea muuta.. sit tuli tää sählääminen ja sit tosiaan noi tekstaripelleilyt. Vaik eilen vitutuspäissäni tää juttu tuntu ihan yksinkertaiselta ja oli sellanen fiilis et tää oli tässä niin nyt taas on ehtiny miettiin niitä hyviä hetkiä aivan liikaa.. Ei tää niin helppoa ole mitä alkuun kuvittelin. Huomenna on kyl kova paikka edessä ku näen sen kasvotusten, ei oo kyl mitään hajua mikä fiilis on silloin tai miten reagoin. Vittu sanon minä. Ois pitäny vaan pitää se kylmä linja ja antaa ajan kulua, kyl se ois aikanaan unohtunu kokonaan.

 

[palle fontän]

Alkoi oikein vituttamaan nämä kaksi viimeistä viestiä. Luulin jo hetkeksi joutuneeni Demin keskustelufoorumille. Olkaa miehiä saatana, älkäälä lässyttäkö tuollaisia "livenä on niin ihanan ihanaa" -juttuja.

 

[Cover]

Alkoi oikein vituttamaan nämä kaksi viimeistä viestiä. Luulin jo hetkeksi joutuneeni Demin keskustelufoorumille. Olkaa miehiä saatana, älkäälä lässyttäkö tuollaisia "livenä on niin ihanan ihanaa" -juttuja.

Sillon kun ollaan tarpeeksi kovia jätkiä, niin voidaan vähän hempeillä.

Miten se on niin väärin sanoa että on ihanaa livenä, jos näin on? Pitäskö sanoa että ämmä on persereikä, jotta saa palstaveljien silmissä "tosimiehen" maineen. Mutta jos sinulla on ohjeita tilanteen ratkaisuun, niin otan avoimesti vastaan, muista, etteivät kaikki halua olla niitä "Kiitos 1917 Suomi Finland Perkele kaljupäitä, kyllä mä haluan myös "Demeillä", vaikka sinun silmissäsi en olisikaan "aito" mies. :)

En vaan oikeasti ymmärrä mikä siinä joitain ihmisiä niin paljon häiritsee, jos mies haluaa kertoa kuinka mukavaa oman rakkaansa kanssa on? Ei mulla oikeesti ole ongelmaa sanoa sitä jossain foorumilla, että meillä on ihanaa yleensä, ja rakastan naistani todella paljon, enkä hänestä haluaisi erota, mutta siihen kusettamiseen olen vaan ihan kyllästynyt, ja toivon ettei se enään toistu.

Pahoitteluni kuitenkin Sinulle Palle Föntan (120kg 196cm, Tatuoitu ja kalju) että jotkut miehet ovat vain näin saatanan neitejä ;)

 

[Metukka]

Vaikeaa se varmasti on mutta pystytkö ajattelemaan niin, että ryhtyisit rakentamaan elämäsi palapeliä itsestäsi ja lapsistasi käsin ihan uuteen uskoon, ja ottaisit kunnolla etäisyyttä vanhaan kumppaniisi? Siis yhteydet minimiin kunnes mitään keskeneräisiä asioita ei ole jäljellä, ja sen jälkeen kaikki yhteydenpito loppu, mitä eivät lakipykälät ja sopimukset mahdollisesti vaadi? Sen verran voin yrittää mukautua tilanteeseesi, että pyrkisin tilanteessasi vaan jotenkin soutamaan vaikean vaiheen yli ja jättämään entisen elämän murheet menneeseen parhaani mukaan. Ehkä tällä tavoin saisin tietoisesti kerättyä voimia jaksaa eteenpäin.

Siinäpä se kun lapset yhdistää meitä koko loppuelämän tai ainakin täysi-ikäisyyteen asti ja niiden kauttahan saan koko ajan kuulla missä mennään vaikka en haluaisi. Tyttö kun tuli eilen kotiin, oli vähän aikaa hiljaa ja sitten alkoi kertomaan kaikkea mitä äiti oli miehestä kertonut. Ei lapsi pysty tuollaista pitämään sisällään. Ja exä pitää varmasti huolen, että hänen uuden "kauniit & rohkeat" elämänsä huippuhetket kulkeutuvat minun tietoon. Ja kaikki muutenkin muistuttaa hänestä. Hän jäi samalle paikkakunnalle asumaan, koti, kaupat, kuntosali - kaikki. Ei sellaisia paikkoja olekaan missä emme olisi käyneet. Vietinhän lähes puolet elämästäni hänen kanssaan.
Vaikka miten yritän olla ajattelematta, mietin häntä tuon miehen kanssa, mitä he tekevät. Suutelevat, halailevat, kaulailevat, panevat eri paikoissa jne. Sairasta mutta minkä sille voi. Itse olen lähes imotentti tällä hetkellä, kun itsetunto ja testosteronit nollissa. Uuteen suhteeseen ei mitään asiaa pitkään aikaan - ei ole mitään annettavaa kenellekään. Kaikki sanovat, että toipuminen kestää 2-3 vuotta.

Ja äsken soitettiin töistä, että muutoksia tulee kun en pysty kunnolla hoitamaan töitä. Tottahan tuo on ja lupasivat kyllä olla ymmärtäväisiä ja antaa aikaa, mutta kyllähän sekin huolettaa.

 

[thego]

Alkoi oikein vituttamaan nämä kaksi viimeistä viestiä. Luulin jo hetkeksi joutuneeni Demin keskustelufoorumille. Olkaa miehiä saatana, älkäälä lässyttäkö tuollaisia "livenä on niin ihanan ihanaa" -juttuja.

Nää on kyl loistavia. Vittuun naiset ja kaljaa vaan koneeseen, perkele. Ekan kerran ku tuli jotain pientä ongelmaa tän naisen kanssa niin kaverin ohje oliki juuri et heittää helvettiin se muija ja alkaa vaan panemaan kaikkea vastaan tulevaa ilman mitään tunteita. No ikävä kyllä mulla on tunteet, näiden takia on ajoittain ihan kusessa mut helvetin paljon niistä saa myös irti enkä vaihtais kyl päivääkään pois.

 

[Sinner]

Siirsin tämän tuolta vitutusketjusta tänne:

Vittu. Tänään pitäis töiden jälkeen mennä vähän naisen luo keskustelemaan asioista.. Toisaalta vituttaa jo valmiiksi et mitä sillä on sanottavana ja toisaalta pelottaa miten mä reagoin.. Kuus tuntia vielä ja ajatukset pyörii ihan väärissä asioissa..

Hmmm... Olen lukenut tuon ikävän tapahtumasarjan, johon jouduit osalliseksi. Oletko aivan varma, että haluat todella kysyä ja tentata tätä naista hänen tekonsa motiiveista? Jos hän tosiaan ei ole osoittanut katumuksen häivääkään, niin eikö ole aika luonnollista olettaa hänen tahtovan jotakin muuta kuin sinut? Asian kuuleminen hänen sanomanaan voikin sitten olla kova paikka. Naiset ovat outoja. He saattavat kestää ikuisuuksia rapajuoppoa, joka vetelee turpaan kun muilta kiireiltään ehtii, mutta "kunnon mies" lempataan usein äkkiä sivuun tylsänä. Jos neuvo kelpaa, niin anna naisen kertoa jos on kertoakseen, mutta älä tivaa häneltä selitystä. Totea vaikka kylmän viileästi, että toivottavasti oli sen arvoista ja poistu paikalta kamoinesi.

Toivottavasti ymmärrät etten missään tapauksessa halua tällä loukata sinua. Uskoisin kuitenkin, että jos menet sinne vetämään "ymmärrän ja annan anteeksi"-roolia heti kättelyssä ja saat vastineeksi "Olet tosi mukava tyyppi, mutta...."-stooria sinua vituttaa entistäkin enemmän jälkeen päin. Tietenkin teet omat ratkaisusi niinkuin parhaaksi näet.

 

[thego]

Hmmm... Olen lukenut tuon ikävän tapahtumasarjan, johon jouduit osalliseksi. Oletko aivan varma, että haluat todella kysyä ja tentata tätä naista hänen tekonsa motiiveista? Jos hän tosiaan ei ole osoittanut katumuksen häivääkään, niin eikö ole aika luonnollista olettaa hänen tahtovan jotakin muuta kuin sinut?

Tarkoitus oli tosiaan nähdä töiden jälkeen, mut muija pisti tekstiviestiä päivällä ettei varmaan jaksa valvoa niin myöhään et jos nähtäiski vasta huomenna. No pakkohan mun oli sit soittaa sille ja kysyä ihan suoraan ku ei ny jaksa koko aikaa miettiä näitä asioita. No ensinnäki se "vähän sähläilin" tarkoitti juuriki sitä et se nussi jonku random- jätkän kanssa siellä jatkoilla. Toisekseen kysyin et käytitteko edes kortsua johon muija naurahtaa et tottakai. Tämän jälkeen kysyin ettetkö sä oikeasti kadu tai oo pahoillais? Johon muija vastaa et "mähän sanoin et mokasin..." Siis ihan oikeasti se sano noin. Sä nussit jotain toista jätkää ja kuittaat sen sanomalla et tuli vähän mokattua. Ilmeisesti se kuitenki oikeasti katu tekoaan, mut on vaan niin tunnevammanen ihminen ettei pysty mitään suoraan sanomaan, ainakaan kasvotusten. No sanoin et nähdään sit huomenna, otan mun kamat ja jutellaan vielä jos on jotain juteltavaa.

Siinä aikani pohdittua tajusin ettei täs oo enää mitään vaihtoehtoja jäljellä. Kirjotin pitkän tekstiviestin naiselle jossa totesin et tää oli nyt tässä enkä mä ikinä pystyis luottaan siihen kun se lähtee juomaan. Sanoin myös et vois vähän miettiä sitä muksua jolla ei ole isää ikinä ollutkaan et kannatteeko vetää sellasia perseitä ettei pysy kontrolli enää mukana. Suosittelin myös kasvamaan aikuiseksi ja opettelemaan kommunikoimaan ihan kasvotusten ja puhumaan myös vaikeista asioista. Ja sanoin myös sen et mieti ens kerralla oikeasti missä vaiheessa tuot uuden miehen sen pennun elämään.. Muijahan veti herneet nokkaan ja heitti jotain et ku sen pikkuveli kuoli ettei noi sun loukkaukset tunnu sen jälkeen missään.. ihan helvetin fiksua käyttää läheisen ihmisen kuolemaa aseena sellaisessa tilanteessa jossa toinen ihan oikeasti yrittää vaan takoa järkeä sen päähän.

Niin eikä se alkoholi ole kuulemma mikään ongelma koska "ei juo joka päivä eikä ole ikinä ollu lapsen nähden humalassa".

Eikä tää mikään kova paikka ole mulle. Alkuun vitutti ihan saatanasti, mutta nyt on tosi helpottunu olo ku sain noi asiat sanottua pois ja sain ton muijan vittuun mun elämästä.

E: Jos nyt tulevaa jo vähän miettii niin miten vitussa tässä oikeasti voi luottaa enää yhteenkään naiseen? Toivon ihan oikeasti et mul pysyy järki jatkossaki mukana ja pidän tunteet poissa näistä naisasioista.

 

[Seesam]

Siinä aikani pohdittua tajusin ettei täs oo enää mitään vaihtoehtoja jäljellä. Kirjotin pitkän tekstiviestin naiselle...

Jotenkin ironista, että selvitit asiasi tekstiviestillä...

Joka tapauksessa tuo kuvailemasi naishenkilö on päästään aivan sekaisin ja sinulla kävi onni, että pääsit näin aikaisin tuosta kuvotuksesta eroon vaikka se ei nyt siltä välttämättä tuntuisikaan. Mitä noihin luottamushuoliisi tulee niin kuten jo sanoinkin niin mielestäni tapailemasi nainen oli aivan mätä yksilö eikä hänestä kannata vetää johtopäätöksiä kaikkiin naisiin, friikkeihin kylläkin, mutta niiden kanssa ei kannata olla muutenkaan tekemisissä muutoin kuin baari-illan jälkeen kahden tunnin panosessioiden merkeissä(aamulla sitten käpälämäkeen tai jos se on eksynyt sinun kämpillesi niin potkit pihalle).

 

[thego]

Jotenkin ironista, että selvitit asiasi tekstiviestillä...

No se oli ihan tarkoituksellista. Normaalisti hoidan nää asiat kasvotusten, mut ei tää nainen ansainnu tän enempää.

 

[CaptainSlow]

Koko teksti

Ei voi kyllä käsittää, kuinka kylmä voi joku ihminen olla. Känni ei ole koskaan mikään syy, minkä nojalla voi sitten tehdä mitä tahansa saati sitten kuittailla kännissä tapahtuneet asiat tuosta vain. Kyllähän nyt jonkinlainen kontrolli omaan tekemiseen säilyy, oli sitten kuinka koomassa tahansa. Aivan takuulla myös tuokin eukko tajusi mitä oli tekemässä, kun sen toisen äijän kanssa puuhailemaan alkoi.

People change, things go wrong, shit happens, but life goes on...

 

[orpo]

Näitä juttuja ku taas lukee,nii on pakko lainata suuren menttorini Paavo Pulkkisen sanoja:"naiset ovat pilanneet maailman".

Omat naisjutut on sillä kantilla,ettei juttuja oo. Edelleenki exä pyörii mielessä ja kaipaan häntä ihan liikaa. Alkaa jo hävettään tää olotila,ku ei tunnu normaalilta että ikävöi ihmistä näin paljon. Varsinkin ku on selvää,ettei hän haluu olla mun kanssa. Uusia naisjuttuja ei siis oo sen takia,ku ne ei edelleenkää kiinnosta. Kaikkia vertaa vaan exään,eikä kukaan tunnu olevan hänen veroisensa. Vittu tää on typerää,mutta kai sitä sitten on näin vitun tyhmä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Siinäpä se kun lapset yhdistää meitä koko loppuelämän tai ainakin täysi-ikäisyyteen asti ja niiden kauttahan saan koko ajan kuulla missä mennään vaikka en haluaisi. Tyttö kun tuli eilen kotiin, oli vähän aikaa hiljaa ja sitten alkoi kertomaan kaikkea mitä äiti oli miehestä kertonut. Ei lapsi pysty tuollaista pitämään sisällään. Ja exä pitää varmasti huolen, että hänen uuden "kauniit & rohkeat" elämänsä huippuhetket kulkeutuvat minun tietoon. Ja kaikki muutenkin muistuttaa hänestä. Hän jäi samalle paikkakunnalle asumaan, koti, kaupat, kuntosali - kaikki. Ei sellaisia paikkoja olekaan missä emme olisi käyneet. Vietinhän lähes puolet elämästäni hänen kanssaan.

Ikävä ihminen, ja jos sallit sanoa, niin ehkei ihan täydessä latingissakaan. Jos sillä naisella jokin jetset-ukko onkin nyt, niin kovin kaukaa haettu skenaario ei olisi jos rahamies laittaa selkeästi toista sosiaaliluokkaa edustavan ikääntyvän naisen pihalle. Lystinpito lakkaa ennen pitkää huvittamasta saman tylsikin kanssa, ja fyrkka houkuttelee aina uutta seuraa luokseen (oletan teksteistäsi, että sinä ja perheesi ette siis edusta tätä muutama firma ja talot Ranskassa -sarjaa). Siinä vaiheessa Metukankin seura varmaan kelpaisi vähäksi aikaa. Veikkaan että kannattaa varautua tällaiseen tilanteeseen jo etukäteen. Itse en suhtautuisi ymmärtämyksellä enkä liioin lämmöllä.

Itse saattaisin tilanteessasi harkita vaikka muuttoa vähän kauemmaksi, jos sellainen on edes vaihtoehto. Olisi ainakin jotain muuta mietittävää, ja uuden elämän rakentaminen alkaisi ikään kuin itsestään. Tietty on lasten koulut, kaverit ja harrastukset, ynnä kaikki muu "vanha" elämä. Mutta elämä on valintoja täynnä. Joskus vaan joutuu valitsemaan vähiten huonon vaihtoehdon. Koeta nyt kuitenkin saada oma hyvinvointisi ekaksi suht siedettävään kuntoon. Sen jälkeen jaksat viedä muitakin asioita paremmin eteenpäin.

 

[Greffin]

Näitä juttuja ku taas lukee,nii on pakko lainata suuren menttorini Paavo Pulkkisen sanoja:"naiset ovat pilanneet maailman".

Omat naisjutut on sillä kantilla,ettei juttuja oo. Edelleenki exä pyörii mielessä ja kaipaan häntä ihan liikaa. Alkaa jo hävettään tää olotila,ku ei tunnu normaalilta että ikävöi ihmistä näin paljon. Varsinkin ku on selvää,ettei hän haluu olla mun kanssa. Uusia naisjuttuja ei siis oo sen takia,ku ne ei edelleenkää kiinnosta. Kaikkia vertaa vaan exään,eikä kukaan tunnu olevan hänen veroisensa. Vittu tää on typerää,mutta kai sitä sitten on näin vitun tyhmä.

Ei tuo mitenkään normaalia tyhmempää ole ja olen itsekin kokenut saman pariin otteeseen. Sitä miettii liikaa exää ja vertailee uusia mimmejä siihen. Mutta kyllä se kliseisesti ajan kanssa menee ohi tuokin vaihe. Monille toimiva lääke on harrastaa jonkin verran irtosuhteita ja sitä kautta sitten huomaakin jonkun ajan päästä, ettei entinen tyttöystävä pyörikään enää mielessä.

Trafiikkia vain kehiin, kun tapahtuu on helpompi hengittää..

 

[Sinner]

Siinä aikani pohdittua tajusin ettei täs oo enää mitään vaihtoehtoja jäljellä. .

No ainakin minulle tuo olisi ollut aivan selvää heti kun olisin saanut kuulla tapahtuneesta. En ole niin suuri ihminen, että pystyisin antamaan tuollaista anteeksi, vaikka seurustelua olisi takana vain lyhytkin aika. Jos tekstarin kirjoittaminen paransi oloasi, niin ok, mutta ehkä tuon olisi voinut jättää lähettämättäkin. Hyvä, että tuon naisen todellinen luonne tuli tietoon varhaisessa vaiheessa ja et ole erosta aivan romuna. Hän oli kuitenkin vain yksi nainen. Niitä hyviä naisiakin kun kuitenkin on vaikka kuinka paljon.

Metukka: Paljon voimia sinulle. Ei tässä oikein muuta voi toivottaa, kun tiedän ettei mitkään sanat tuossa vaiheessa mitään auta. Hirvittävään paikkaan olet joutunut. Keskity lapsiin, jotka tarvitsevat sinua. Saat ehkä näin hetkeksi ajatukset poiskin ex vaimostasi, joka ei kertomasi perusteella ansaitsisi ajatustakaan. Tunteilleen ei kuitenkaan kukaan oikein mitään mahda ja kyllähän sinä tulet häntä vielä paljonkin tietysti miettimään. Yhden asian haluan vielä sanoa. Jos sinulla on hyviä ystäviä, niin hae tukea heiltä. Älä häpeä pätkääkään itkeä heille vaikka kurjuuttasi, jos se helpottaa oloasi. Voimia.

 

[thego]

No ainakin minulle tuo olisi ollut aivan selvää heti kun olisin saanut kuulla tapahtuneesta. En ole niin suuri ihminen, että pystyisin antamaan tuollaista anteeksi, vaikka seurustelua olisi takana vain lyhytkin aika. Jos tekstarin kirjoittaminen paransi oloasi, niin ok, mutta ehkä tuon olisi voinut jättää lähettämättäkin.

Niin no alkuun tää koko homma oli vielä "sähläilyä" mikä nyt oli aika häilyvä käsite vaikka sitä pahinta osasinki odottaa. Enkä mä tienny heti et miten mä reagoin tai et pystynkö antaan anteeksi jos nainen oikeasti katuu tekoaan. Ehkä sen voikin antaa anteeksi, mutta luottamus siinä menee samantien.

Ja mitä tulee tuohon tekstiviestiin niin ihan vaan yritin vähän herätellä tota naista. Sillä on kuitenki mahtava muksu jolle toi nainen on koko elämä ja pelkään oikeasti et jos se jatkaa tota dokaamista samalla tyylillä niin sille käy vielä oikeasti huonosti. Ja toiki et jos se näin helposti tuo uusia miehiä sen lapsen elämään niin ei sekään välttämättä kovin hyvää tee sille muksulle. Jos tätä lasta ei olis niin tottakai mulle ois ihan sama vaik se haluaaki pilata oman elämänsä, mutta kun nyt tässä pelissä on mukana myös se viaton pieni ihminen johon noi naisen mokailut vaikuttaa tavalla tai toisella. Ja oikeastaan tajusin et mä oikeasti aloin jo välittään siitä lapsesta.. Sääliksi käy.

Muutenki toi kännisekoilu on itelle niin tuttua omasta elämästä ja tajusin onneksi lopettaa sen ennen ku oikeasti tapahtu jotain pahaa ja peruuttamatonta.

E: Ja tiedän toki ettei mulla ole oikeutta moralisoida toisten ihmisten alkoholinkäyttöä, mut ei sille mitään vaan voi. Kun on ite kokenu sen mihin se pahimmillaan johtaa niin tulee väkisinki puututtua jos huomaa ihmisellä olevan ongelmia alkoholin kanssa.