Myönnän että minusta on kyllä omituista vinkunaa tämä valitus suomalaisista naisista...
Olet niin totaalisen pihalla ja väärässä sekä hukassa, että en tiedä mistä aloittaisin kommentoinnin.
Ensinnäkin "valitus" voidaan ymmärtää myös mielipiteenä. Sinun käyttämäsi termi on mielestäni epärakentavaa, lievää trollausta. Minun mielipiteeni esimerkiksi on, että monien muiden maiden naiset eivät kanna mukanaan sitä tiettyä feminismin taakkaa mitä täällä tuntuvat etenkin hyvin koulutetut naiset kantavan. Tämä ei siis välttämättä ole valitus suomalaisnaisia kohtaan vaan kunnianosoitus niiden muiden maiden hyvin koulutettuja naisia kohtaan.
Toiseksi, minä en ole missään kohtaa tarkoittanut ja varsinkaan sanonut, että olisi hyvä jos nainen olisi suunnilleen nyrkin ja hellan välissä. Jos satuit huomaamaan, niin nimenomaan kirjoitin, etten ymmärrä määräilemisiä, että se on suorastaan ihmisoikeusloukkaus määräillä toista enkä ymmärrä miten sellaiseen suostutaan.
Kolmanneksi, Jatkoajan tyyli "itkupotkuraivareista", "huutonaurua" ja samassa sarjassa on tuo sinun käyttämä "epämiehekkään itkun" käyttämä termi on minulle osoitus siitä, että kun kunnon argumentteja ei ole, niin lähdetään noita turhuuksia viljelemään. Mielestäni olet myös sovinisti, kun käytät tuollaista termiä kuin "epämiehekäs itku", kysy termistä vaikka Erkalta!
Minäkin voisin kirjoittaa, että onpa omituista vinkunaa ja
nationalistista (hih) touhua olla ymmärtämättä, että ulkomaalaisessa naisessa voi olla - ja on, ei tosin kannata mennä esimerkiksi Venäjälle... - monia sellaisia erinomaisia piirteitä noin ihan keskimäärin, joita ei suomalaisissa keskimäärin ole. Minulle ovat muutamat suomalaiset naiset (exät lähinnä) sanoneetkin, että heitä ahdistaa, kun pitää olla niin monenlaista. Minä olen sanonut, että itse he ne paineet itselleen asettavat, ei yhteiskunta, kuten he ovat sanoneet, että yhteiskunnan paineet ahidtavat ja saavat kireäksi. He kokevat, että yhteiskunta asettaa paineita olla täydellinen vaimo, miehinen suoriutuja, menestyvä uralla, oikein harrastava ja lomatkin pitää suorittaa ja rupsahtaakaan ei saisi. Kun siihen ilmaantuu vierelle mies, minunlainen, joka ei kanna minkäänlaisia tuonlaisia paineita itsessään, ei miehuuteen liittyen eikä edes sen naisen naiseuteen, niin se kontrasti saa naiset näkemään omat tuonlaiset heikkoutensa entistä selvemmin itsessään ja siitä seuraa entistä hirveämpi ahdistus. Niinpä onkin, että jos mieskin on tuonlaiselle naiselle tietyllä tapaa noissa asioissa samanlainen stressaaja ja ahdistuja, ainakin tyhmempi jos ei muutoin, niin silloin nainen ei niin paljoa ahdistu. Yksikin juristiksi silloin opiskellut nainen sanoi minulle pari viikkoa eromme jälkeen, (minä lähdin meneen, koska se alkoi olla niin raivohullu) että hän haluaa tyhmemmän miehen kuin mitä itse on, sellaisen jonka saa myös tossun alle ja kuulemma minä en ole tyhmempi ja tossun allekaan ei saa. Häntä myös ärsytti, kun minä en yrittänyt painaa edes häntä tossun alle. Juuri tuonlaisia tietyllä tapaa sekopäitä täällä Suomessa riittää. Nyt sillä on kaksi lasta ja tyhmempi mies, kerran kun puolivitsinä kysyin asiaa, niin kertoi, että näin on.
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa 100 sivua, jotta saisi kaikki yksityiskohdat kerrottua kaikkine vivahteineen. Ja siis poikkeuksia tietenkin on, tosin todella harvassa. Selllaiset perusamisnaiset eivät kanna feminismin taakkaa mukanaan mutta sitten se seurusteluhomma onkin ainakin minulla kiinni heidän älykkyyden puutteessansa.