Naisasiat

[Kulkija]

Mallu85 niinkuin itse sanoit, pyydä ihmeessä kahville. Kaveripohjalla tietenkin ja kuuntele häntä, mutta pieni varoitus kylläkin. Tuossahan on ainekset jälleen paskimpaan mahdollisimpaan lopputulokseen. Eli hän pitää sinua sellaisena hätävarana. Tuskin tuo tapahtuu, mutta aina on hyvä varautua myös siihen pahimpaan.

Omissa naisseikkailuissa tapahtui jälleen pieni kämmi, kun olin viikonloppuna tälle minun vakiolleni laukonut päin naamaa, että on lahna sängyssä. Eihän siinä, jos olisin itse edes muistanut tästä, mutta sainpa kuulla hänen suustaan sen. Oli hieman vaikea siinä kohtaa kylläkin olla. Kait se tästä kuitenkin vielä, sillä hänen suunnaltaan on yhteyksissä koko päivän oltu ja kyselty jo seuraavaa tapaamispäivää jne. jne.

 

[Palstalegenda]

Omissa naisseikkailuissa tapahtui jälleen pieni kämmi, kun olin viikonloppuna tälle minun vakiolleni laukonut päin naamaa, että on lahna sängyssä.

Missä kohtaa tuossa oli kämmi? No, ehkei ihan muistit poissa kannata olla mutta noin muutoin en näe mitään ongelmaa. Viime suvena eräs (33 v. eli ei enää mikä noviisi) nainen oli sängyssä ihan paska lahna ja muutenkin aivan pihalla siitä touhusta. Sitten se joskus iltakävelyllä jossain kohtaa kysyi, joskus päiviä tuosta, että no millaista se oli. Minä taputin olkapäällensä siinä kävellessämme heinäkuisena kesän lämmössä ystävällisesti hieman hymyillen totesin: "kuulehan, se oli ehkä paskinta seksiä mitä olen ikinä kokenut". Kuitenkin hän on sellainen hoikka ja pitkä sekä pitkähiuksinen nainen, nätti, ettei sen puoleen ollut paskaa. Olimme siinä kohtaa tunteneet "jo" pari kuukautta, ettei nyt ihan uusi tuttavuus enää siinä kohtaa ollut.

Seuraavalla kerralla se jo vähän yritti ja oli läsnä. Kyllä kannatti vastata rehellisesti. Sitä toista kertaa ei olisi varmaan edes tullut mutta sen oli pakko saada lopettaa se touhu edes vähän huipummalla.

 

[Mats Bedö]

Mats Bedö:

Eli olet sitä mieltä että esim. kahville vois heti pyytää? En siis itsekään ajatellut heti kertoa aikomuksistani :-)

Totta kai! Eihan kahveissa pitais olla viela mitaan vakavaa... Ihmissuhteita on hyva olla ja niita sitten hoivata. Sanot vaan FBssa, etta hei ei sua kahvit kiinnostais joku kerta. Olis kiva vaan jutella ihan naamatusten eika tassa skriinin edessa...

Kulkija puhui tuossa "kammeista". Kammeja ei tule, JOS itset lahdet rehellisesti ensin ystavalinjalta tahan juttuun. Itse en ole koskaan ymmartanyt sita, etta suhteisiin lahdetaan heti kauheen totisesti ja tulevaisuutta suunnitellen. Niin kun sanoin tuossa aiemmassa tekstissani, niin anna hanen ensin tykastya suhun ystavana, luotettavana ja turvallisenakin ihmisena. Sen jalkeen han voi hyvin ihastua suhun kunnolla... eika sun tartte tehda muuta kun olla ystava aluksi. Ja muista kuunnella. Suhteissa on aina tarkeeta olla se kuuntelija ja sen pohjalta puhuja. Ihmiset (naiset ennen kaikkea) haluaa kertoa omista asioistaan, joten kysele ja kuuntele. Ole kiinnostunut.

Kammeista tuli mieleen, kun jouluna oltiin vaimon perheen luona Kanadassa ja siella oli 14v vaimon veljen tyttarenpoika, jota oli just pyydetty ekoille treffeille... Han oli kieltaytynyt, koska ei han halua tassa vaiheessa viela alkaa seurustelemaan. Tah??! Joutui Mats-seta avaamaan sanaisen arkkunsa pojalle ja kertomaan, etta totta helvetissa meet sen tyton kanssa ulos. Et vaan kutsu sita deitiksi. Ulos tutustumaan tahan tyttoon ja keraamaan ensikokemuksia siita millasta on olla vastakkaisen sukupuolen kanssa. Kaverina. Ihmissuhteista pitaa oppia ja kokemuksia pitaa kerata. Ei siita heti ekasta pida tulla joku love of a lifetime... Eika tokasta, eika kolmannesta... Ei paattynyt suhde tarvitse olla katastrofi. Niista pitaa oppia, silla kun se oikea tulee kohdalle (itselleni se tuli vasta 36 vuotiaana), kaikki se mita on koettu muiden kanssa, antaa sille "oikealle" suhteelle parempia valmiuksia onnistua. Eli ei 14v voi perhana viela rupea puhumaan jostain seurustelusta ja suhteista. Ulos vaan tyttojen kaa ja oppimaan eri asioita kanssakaymisesta!

Niin monesti kun mullakin on mennyt poikki elamani aikana (ei taida 10 riittaa...pikkusuhteita ei lasketa) ja niin paljon kun ne on sattunut juuri silloin (varsinkin sen vikan jalkeen), niin perhana, paata pystyyn vaan. Kylla tuolla jossain on se ihana, oikea nainen. Jos Mats suomalaisena oli asunut eraassa eurooppalaisessa kaupungissa jo 7 vuotta ja tapaa juuri sinne muuttaneen kanukin ja on nyt onnellisesti naimisissa jo 7:tta vuotta, niin usko pystyyn vaan! Helpommallakin niita naisia loytyy! Kaikkien ei tartte etsia neulaa (tai helmea) heinasuovasta, niin Mats-pojken... Mutta etta kylla se ihana nainen siella jossain on.

 

[Infamous]

Mallu85 niinkuin itse sanoit, pyydä ihmeessä kahville. Kaveripohjalla tietenkin ja kuuntele häntä, mutta pieni varoitus kylläkin. Tuossahan on ainekset jälleen paskimpaan mahdollisimpaan lopputulokseen. Eli hän pitää sinua sellaisena hätävarana. Tuskin tuo tapahtuu, mutta aina on hyvä varautua myös siihen pahimpaan.

No se tietenkin riippuu siitä, millä mielellä Mallu on liikenteessä. Jos lähtee vuosisadan rakkaustarinaa metsästämään, voi tosiaan käydä kylmät (eikö aina voi?), mutta kyllä tuossa ainakin saatille näyttäisi olevan keskimääräistä paremmat saumat. Kunhan osaa pelata korttinsa oikein, eli juurikin Mats Bedön kuvaamalla tavalla. Pyydä likka kahveelle, ja sen jälkeen "anna homman tulla sulle, ei toisinpäin". Ja kuka tietää mitä hommasta lopulta kehittyy.

Omia naisasioita tässä voisi ääneen ihmetellä sen verran, että osaankohan enää koskaan tosissaan rakastua? Sen verran tässä sinkkuvuosien mittaan karaistunut, että sitä tunnetta ei meinaa enää saavuttaa. Naisia kyllä riittää, mutta jotenkin itsellä iskee aina peruutusvaihde silmään siinä vaiheessa kun pitäisi suhdetta vakavoittaa... noh, ehkei vaan ole osunut "sitä oikeaa" kohdalle. Toisaalta viihdyn kyllä sinkkunakin, eipä tässä mikään kiire ole kahliintumaan.

 

[Kulkija]

Itsehän olen vain turtunut viime suhteen jälkeen hieman jokaisessa asiassa. Ettei kannattaisi odotella yhtään mitään mistään. Omasta mielestäni tuo hieman outoa on, ettei nainen ole moneen vuoteen ollut yhteydessä ja allakin ero pitkästä suhteesta ja ymmärsin, että ennen suhdetta kehunut Mallua kiinostavammaksi ihmiseksi ja muuta vastaavaa. Miksi ei pitänyt sitten suhteen aikana yhteyttä? Totta kait tuokin asiaa kannattaa hoitaa niinkuin Mats ylempänä neuvoi, mutta onko se aina niin helppoa "antaa homman tulla itselleen". Monesti saanut täällä lukea ja oikeassa elämässä nähnyt, että se homman tuleminen itselleen on kaikkein vaikein etenkin, jos on vähänkin enemmän kiinnostunut siitä toisesta.

 

[thego]

Omia naisasioita tässä voisi ääneen ihmetellä sen verran, että osaankohan enää koskaan tosissaan rakastua? Sen verran tässä sinkkuvuosien mittaan karaistunut, että sitä tunnetta ei meinaa enää saavuttaa. Naisia kyllä riittää, mutta jotenkin itsellä iskee aina peruutusvaihde silmään siinä vaiheessa kun pitäisi suhdetta vakavoittaa... noh, ehkei vaan ole osunut "sitä oikeaa" kohdalle. Toisaalta viihdyn kyllä sinkkunakin, eipä tässä mikään kiire ole kahliintumaan.

Tuttu tunne, mutta niin se "oikea" sieltä vaan taas tuli vastaan parin vuoden jälkeen. Jos on sinkkuna onnellinen niin ei tosta deittailusta kannate mitään stressiä ottaa, se joku tulee sit jos on tullakseen. Ei näitä asioita muutenkaan voi pakottaa.

Omasta mielestäni tuo hieman outoa on, ettei nainen ole moneen vuoteen ollut yhteydessä ja allakin ero pitkästä suhteesta ja ymmärsin, että ennen suhdetta kehunut Mallua kiinostavammaksi ihmiseksi ja muuta vastaavaa. Miksi ei pitänyt sitten suhteen aikana yhteyttä? Totta kait tuokin asiaa kannattaa hoitaa niinkuin Mats ylempänä neuvoi, mutta onko se aina niin helppoa "antaa homman tulla itselleen". Monesti saanut täällä lukea ja oikeassa elämässä nähnyt, että se homman tuleminen itselleen on kaikkein vaikein etenkin, jos on vähänkin enemmän kiinnostunut siitä toisesta.

Kyllä mä iteki tohon joskus olen sortunu jos alan vakavempaan suhteeseen ja on joku toinen nainen ollu siinä lähettyvillä josta olen ollu kiinnostunu. Niin oon vaan kylmästi ottanu siihen vähän etäisyyttä, ihan vaikka varmuuden vuoksi. Tosin jotku naiset nyt hylkää kaikki miespuoliset kaverit automaattisesti kun alkavat seurustelemaan, asia jota en voi tänäkään päivänä ymmärtää. Kait tää joillain menee toisinki päin?

Toi "antaa homman tulla itselleen" on taas näitä et joskus ehkä toimii ja joskus ei. Naisia ei voi loppupeleissä hirveästi yleistää vaan jokainen on oma vittumaisen monimutkainen yksilönsä. Toiset haluaa et mies piirittää niitä, toiset haluaa vähän kylmempää kohtelua yms. Ite oon ihan kylmästi lähteny sille linjalle et näytän/sanon kyllä jos kiinnostaa ja teen usein naiselleki hyvin varhain selville ettei sitten kiinnosta mitkään pelit. Jos suaki kiinnostaa niin hyvä homma ja jos ei niin painu sit vaikka vittuun mun elämästä. Näin kärjistetysti sanottuna.

 

[Prof. Puck]

Kyllä mä iteki tohon joskus olen sortunu jos alan vakavempaan suhteeseen ja on joku toinen nainen ollu siinä lähettyvillä josta olen ollu kiinnostunu. Niin oon vaan kylmästi ottanu siihen vähän etäisyyttä, ihan vaikka varmuuden vuoksi. Tosin jotku naiset nyt hylkää kaikki miespuoliset kaverit automaattisesti kun alkavat seurustelemaan, asia jota en voi tänäkään päivänä ymmärtää. Kait tää joillain menee toisinki päin?

Useinhan se johtuu myös mustasukkaisesta poikakaverista/miehestä, miksi naiset dumppaavat myös miespuoliset ystävät pois elämästään parisuhteen aloitettuaan... tai sitten heillä itsellään on ollut muitakin taka-ajatuksia kuin pelkkä ystävyys.

Toinen juttu on tietty se, miten kukin ystävyyden määrittelee? On minullakin muutamia naispuolisia 'ystäviä' joiden kanssa voi käydä joskus oluella/kahvilassa tms. tai jopa jutella suht. henkilökohtaisistakin asioista tai asian vierestä. Mutta en minä ketään naista oikein läheiseksi ystäväksi päästä... ja siksi 'aidosta' ystävyydestä ei oikein voikaan puhua.

Nimittäin Siperia opettaa... Married (but available, heh heh) status pakottaa olemaan varovainen, sillä kokemuksen karvas kalkki on opettanut huomaamaan, että vaikka ystävyyssuhde naisen kanssa alkaakin ihan vaan ystävyytenä, niin kyllä se vaan kovin helposti muuttuu orastavaksi ihastumiseksi, puolin tai toisin, jos ja kun toisesta pitää.

Varmasti myös sellaisia naisia löytyy, joille 'pelkkä' ystävyys ei ole ongelma, mutta minulla ei ole ollut onnea sellaisten löytämisessä, pl. muutamat naispuoliset työkaverit, vaimon kautta tutuksi tulleet naispuoliset ystävät jne.. Eikä kaikkien niidenkään kanssa ole aina ollut ongelmatonta. Parempi siis pitää pieni (esim rinnanmittainen) etäisyys kuin katua!

 

[thego]

Useinhan se johtuu myös mustasukkaisesta poikakaverista/miehestä, miksi naiset dumppaavat myös miespuoliset ystävät pois elämästään parisuhteen aloitettuaan... tai sitten heillä itsellään on ollut muitakin taka-ajatuksia kuin pelkkä ystävyys.

*clip*

Nimittäin Siperia opettaa... Married (but available, heh heh) status pakottaa olemaan varovainen, sillä kokemuksen karvas kalkki on opettanut huomaamaan, että vaikka ystävyyssuhde naisen kanssa alkaakin ihan vaan ystävyytenä, niin kyllä se vaan kovin helposti muuttuu orastavaksi ihastumiseksi, puolin tai toisin, jos ja kun toisesta pitää.

Siis kyllähän mä tajuan et se usein johtuu mustasukkaisuudesta, mutta en vaan ymmärrä sitä. Miksi helvetissä pitäis yhden ihmisen takia hylätä joukko ystäviä/kavereita? Varsinki ku se suhde on vasta alkamassa eikä oletettavasti nyt ihan heti oo hirveän vakavalla pohjalla. Toki taas jos ollaan naimisissa tai muuten vaan vakavammassa suhteessa niin voi olla ihan hyväki pitää se tietty etäisyys jos ei pysty luottamaan itteensä täysin. Ei kuitenkaan mustasukkaisuuden takia kannate ketään hylätä.

Itel on tosiaan paljon noita naispuolisia kavereita joista ehkä 2-3 lasken oikeiksi ystäviksi. Siis sellasia ystäviä jos muija sanois etten saa tavata enää niin siinä vaiheessa kyllä muija sais lähteä kävelemään. Onneksi nykyinen ei oo niin mustasukkaista sorttia ja saan kyl ihan rauhassa tapailla noita naispuolisia kavereita, parit kerrat menty jatkoilleki ja oon sammunu jonku muijakaverin sohvalle.

Mitä Siperiaan tulee niin kerran ihastuin tosissani yhteen kaveriin, eräänä iltana humalassa sit päädyttiin suutelemaan yms. Olin sinkku, kaveri ei. Paskaltahan se tuntu pitkän aikaa, mut edelleen ollaan ystäviä.. itse asiassa ollaan tunnettu jo ennen ala-astetta niin sen verta pitkä historia ettei se ihan noin vaan katoa mihinkään.

 

[CaptainSlow]

Mulla puolestaan ei ole yhtäkään sellaista naista, jota voisi oikeasti kutsua nimikkeellä "ystävä". Sellaisia kyllä riittää aika montakin joiden kanssa aina voi vaihdella muutamia sanoja, mutta ihan oikeiksi ystäviksi en niitä toisaalta edes haluaisikaan. Toisaalta itse olisin varmasti mustasukkainen, jos tyttökaverini kävisi noin vaan minulle tuntemattomien jätkien kanssa kahvilla tai muuta vastaavaa. En varmasti kieltäisi sitä toimintaa siltä, mutta saattaisin sanoa, että tuntuu melko ahdistavalta, jos sitä kovin usein tapahtuisi.

Eräs jatkoajan käyttäjä pisti mulle tuon oman sähläykseni seurauksena mulle David DeAngelon kirjan "Double Your Dating" ja olen sen nyt saanut luettua. Jos nuo jutut todellakin pitävät kutinsa, niin hoidin kyllä tämän oman säädön niin päin persettä kuin voi vaan enää hoitaa. :) Mutta ei mua edes haittaa enää, koska se juttu päättyi joka tapauksessa miten päättyi... En ole ikinä itse tehnyt aloitetta tyttöjen suhteen, vaan ne ovat aina tulleet sieltä toiselta suunnalta. Nyt kai ei auta kuin alkaa työstämään noita kirjan juttuja, jotka kyllä tuntuvat ainakin todella mielenkiintoisilta.

 

[thego]

Mulla puolestaan ei ole yhtäkään sellaista naista, jota voisi oikeasti kutsua nimikkeellä "ystävä". Sellaisia kyllä riittää aika montakin joiden kanssa aina voi vaihdella muutamia sanoja, mutta ihan oikeiksi ystäviksi en niitä toisaalta edes haluaisikaan. Toisaalta itse olisin varmasti mustasukkainen, jos tyttökaverini kävisi noin vaan minulle tuntemattomien jätkien kanssa kahvilla tai muuta vastaavaa. En varmasti kieltäisi sitä toimintaa siltä, mutta saattaisin sanoa, että tuntuu melko ahdistavalta, jos sitä kovin usein tapahtuisi.

Näissä asioissa yleensä auttaa rehellisyys kummasti. Tottakai jos vaan tokasee muijalle et lähden tästä "Sannan" kanssa kahville ja muijakaveri ei oo ikinä kuullutkaan kyseisestä naisesta niin luonnollisesti se voi sitä häiritä. Meil toimii ihan hyvin nykyään ku muijakaveri on tavannu kaikki mun naispuoliset ystävät ja oon niistä avoimesti kertonu et mikä on homman nimi. Pari kaveria on ollu mun luona yötäki silloin kun muija on ollu poissa ja ite taas oon ollu pari kertaa yhden kaverin luona yötä ku ei oo jaksanu himaan mennä. Ei sil mitään ongelmia ole asian kanssa. Tai voi kait sillä ollaki mut ei sitä ainakaan huomaa.

Tosin ite varmasti olisin pikkusen mustasukkasempi jos muijakaveri menis jonku jätkän luo yöksi tms. Riippuu toki taas siitä et onko tavannu kyseisen jätkän ja tietääkö siitä ylipäätään mitään.

 

[CaptainSlow]

Tosin ite varmasti olisin pikkusen mustasukkasempi jos muijakaveri menis jonku jätkän luo yöksi tms. Riippuu toki taas siitä et onko tavannu kyseisen jätkän ja tietääkö siitä ylipäätään mitään.

Tästä samaa mieltä. Jos jätkä olisi joku hyvä kaverini, niin eipä siinä mitään, mutta esim. tytön joku koulukaveri tai vastaava, josta en ole koskaan kuullutkaan olisi mulle ainakin aivan helvetin ahdistavaa. Edes se kahville meno varmasti ahdistaisi. Mutta tässäkin nyt on varmaan miljoona eri muuttujaa, mitkä pitäisi ottaa huomioon, että pystyisi yksiselitteisesti sanomaan. :)

 

[moby]

Eräs jatkoajan käyttäjä pisti mulle tuon oman sähläykseni seurauksena mulle David DeAngelon kirjan "Double Your Dating" ja olen sen nyt saanut luettua. Jos nuo jutut todellakin pitävät kutinsa, niin hoidin kyllä tämän oman säädön niin päin persettä kuin voi vaan enää hoitaa. :) Mutta ei mua edes haittaa enää, koska se juttu päättyi joka tapauksessa miten päättyi... En ole ikinä itse tehnyt aloitetta tyttöjen suhteen, vaan ne ovat aina tulleet sieltä toiselta suunnalta. Nyt kai ei auta kuin alkaa työstämään noita kirjan juttuja, jotka kyllä tuntuvat ainakin todella mielenkiintoisilta.

Jos aihe kiinnostaa, niin jostain saattaisi löytyä VH1-kanavan sarja The Pickup Artist. Pari kautta tuota tehtiin. Siinä totaalinörtit/muuten vaan naisrajoittuneet äijät opettelee naisten pokaamista. Tuosta voi saada jotain vinkkejä ja muutenkin ihan hauskaa seurattavaa.

 

[CaptainSlow]

Jos aihe kiinnostaa, niin jostain saattaisi löytyä VH1-kanavan sarja The Pickup Artist. Pari kautta tuota tehtiin. Siinä totaalinörtit/muuten vaan naisrajoittuneet äijät opettelee naisten pokaamista. Tuosta voi saada jotain vinkkejä ja muutenkin ihan hauskaa seurattavaa.

Niin siis ei mulla ole ongelmia mennä naisille juttelemaan, mutta eipä vaan ole vielä tullut niin mielenkiintoisen näköistä tyyppiä vastaan, että olisin mennyt, paitsi tämä viimeisin. Voishan tuonkin silti katsoa, jos siitä jotain irtoaisi tai jos tuon ohjelman ylipäätään jostain löytäisi.

 

[moby]

Niin siis ei mulla ole ongelmia mennä naisille juttelemaan, mutta eipä vaan ole vielä tullut niin mielenkiintoisen näköistä tyyppiä vastaan, että olisin mennyt.

Miksi näin? Kai sitä voi puhua vähemmänkin mielenkiintoisten kanssa? Hyvää harjoitusta ja antaa sinusta ja sosiaalisuudestasi paremman kuvan muutenkin. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.

 

[CaptainSlow]

Miksi näin? Kai sitä voi puhua vähemmänkin mielenkiintoisten kanssa? Hyvää harjoitusta ja antaa sinusta ja sosiaalisuudestasi paremman kuvan muutenkin. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.

Eihän sitä tietysti mikään estä, mutta perus suomalaisena (junttina) ei vaan jaksa alkaa kellekään sen oloiselle tuntemattomalle naiselle alkaa juttelemaan, kenestä ei voisi kuvitellakaan mitään sen kummempaa. Tietysti, jos ihan oikeasti on jotain asiaa, niin aivan eri juttu, mutta mitään small-talkia ei kiinnosta heittää sellaisille, jotka eivät tunnu miellyttäviltä.

Silloin kyllä, jos oikeasti on joku mielestäni mielenkiintoinen tyyppi, niin toimin välittömästi, jos tilanne on otollinen. Sitä henkilöä ei 99% todennäköisyydellä näe enää ikinä, jos ei tee mitään, joten ei ole mitään menetettävää.

 

[Lämäri_lasse]

Captainslow, teetkö ulkonäön perusteella jaon sen väliltä tuleeko jutusta mitään vai ei? Jos noin teet, niin en usko että se kantaa pitkälle. En sano että jokaista naista pitäisi vikitellä tai minkäänlaista ulkonäkörajaa ei saisi olla. Enemminkin kehottaisin avartamaan näkökulmaa. Ihminen voi myös muuttua fiksummaksi/tyhmäksi/rumemmaksi/kauniimmaksi myös puhumisen myötä.

 

[CaptainSlow]

Captainslow, teetkö ulkonäön perusteella jaon sen väliltä tuleeko jutusta mitään vai ei? Jos noin teet, niin en usko että se kantaa pitkälle. En sano että jokaista naista pitäisi vikitellä tai minkäänlaista ulkonäkörajaa ei saisi olla. Enemminkin kehottaisin avartamaan näkökulmaa. Ihminen voi myös muuttua fiksummaksi/tyhmäksi/rumemmaksi/kauniimmaksi myös puhumisen myötä.

Tuokin on kyllä totta. Minulla se on lähinnä ulkonäkö, mikä antaa se alkusysäyksen juttelemaan menemiselle. Toinen iso tekijä on paikka, jossa menen juttelemaan. Esimerkiksi salilla olisi mielestäni kaikista helpointa tehdä joku lähestymisyritys, koska siellä on todennäköisesti paljon oman henkistäni porukkaa. Ulkonäkö ei kuitenkaan ole se tärkein arvo missään nimessä, mutta kuten kaikilla, pitäähän sen toisen ulkonäön nyt omaa silmää miellyttää.

Ulkonäöltään ei tarvitse olla todellakaan kuin "ihan hyvännäköinen", mutta siihen liittyy tosiaan aika paljon muutakin. Otetaan nyt taas esimerkkinä tämä viimeisin tapaus, jota olin jo jonkun kuukauden koululla ihastellut ensin, koska tuntui tulevan kavereiden kanssa tosi hienosti juttuun ja oli kaunein tyttö kenet olen koskaan tähän mennessä vielä nähnyt, joten ei ollut vaikeaa alkaa juttelemaan, kun tilaisuus tuli. Tuolla koulullakin olisi kyllä aika helppoakin saada juttua aikaiseksi, vaan enpä ole oikein niin kiinnostavan oloisiin tyyppeihin törmännyt tähän mennessä, että olisi ollut tarvetta.

 

[Kulkija]

Haluaisin nähdä ihmisen, joka sanoo ettei luokittele naisehdokkaita kauneuden mukaan. Monella tietenkin se ei ole se suurin kriiteri, mutta kyllä itse ainakin vaimoke-ehdokkeita katsellessa ensimmäisenä tulee ulkonäkö. Jos viehättää omaa silmää niin siitä vain eteenpäin. Eiköhän se vanha ja kliseinen sanonta, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Haluaisin nähdä ihmisen, yrittäisi iskeä naista joka ei hänen omaa silmäänsä miellyttä.

 

[thego]

Haluaisin nähdä ihmisen, yrittäisi iskeä naista joka ei hänen omaa silmäänsä miellyttä.

Öö.. varmasti aika moniki jossain vaiheessa elämäänsä on ihan vaan lähteny sillä mielellä iskeen jotain muijaa et tolta varmasti saa pillua. Toki kaikki Jatkoajan käyttäjät ovat keskivertoa komeampia ja rikkaampia adoniksia, mutta tuolla oikeassa elämässä on myös sellaisia tyyppejä joiden ei kannate haaveillakaan niistä paremman näköisistä.

Toki iteki laitan mielessäni naisia jonkinlaiseen järjestykseen ulkonäön, olemuksen, pukeutumisen yms. asioiden suhteen. Tässä mielessä oon monesti havainnu netissä tutustumisen alkuun paremmaksi vaihtoehdoksi jolloin ei pääse syntymään vääriä mielikuvia toisen ulkonäön perusteella.

 

[Vuokralainen]

Mullahan on mahtavia ja kauniita naisia ihan ystävinä.

Joidenkin kanssa voisi olla mahdollista vähän syvenpäänkin ystävyyteen, mutta en vain ole valmis mihinkään omien mielenterveysongelmieni takia.

Jos ja kun mä tästä itseni kuntoon saan niin ehkä sitten voisi naisasioita ollakin. Nyt olen hyvin tyytyväinen sinkkuna olemiseen. Siis erittäin tyytyväinen.

 

[Paastainen]

Haluaisin nähdä ihmisen, yrittäisi iskeä naista joka ei hänen omaa silmäänsä miellyttä.

Jotkut pitää myös taloudellisesta turvasta.
Linkistä voit katsoa Googlen kuvahaku tulosta eräästä aikamme tunnetusta adoniksesta

 

[pettter]

Hei sinä! Juuri sinä. Katseletko tällä hetkellä tätä sivua? Oletko sattumoisin hieman säälittävä ja mahdollisesti finninaamainenkin jatkoaikanörtti? Eikö seksikkäät naiset pörrää ympärilläsi? Onko tyttöystäväsi ruma tai lihava? Vai eikö sinulla ole tyttöystävää? Ei hätää. Mikäli vastasit yhteenkin kysymykseen myöntävästi, jatka lukemista... Eikö olisikin kiva päästä panemaan uskomattoman seksikkäitä tyttöjä - niitä joiden kuvia katselet netistä? Niinpä, way out of my league, mutta nyt sinulla on mahdollisuus siihen ja vielä täysin ilmaiseksi noudattamalla seuraavaa yksinkertaista ohjetta. Vaihdat vaan alkoholin ostopaikkaa hieman etelämmäs. Eikä tarvitse ostaa kuin pieni määrä viinaa kerralla, niin käytännössä saat ilmaiseksi jotain sellaista, mistä olet aiemmin vain unelmoinut. Ulkoistamalla mahdollinen seksielämä Tallinnaan, elämä alkaa hymyilymään sinullekin. Ja jos repullisenkin ostat tavaraa, niin käytännössä saat kaupan päälle matkat, hotelliyöpymisen, safkat ravintolassa ja kaljat baarissa sekä tietenkin sen parikymppisen pystytissin. Siis samalla rahalla mitä Suomessa maksaisi pelkkä tuo viina, ja moni meistähän kun ostaa sitä joka tapauksessa. Elämä on täynnä valintoja. Nopeat syövät hitaat. Tuolla kiekkopuolella kirjoitettaisiin että low risk - high reward. Win-win tilanne. Lähe menee vielä kun kerkeet.

 

[Vuokralainen]

...Vai eikö sinulla ole tyttöystävää?...

Missä vaiheessa tuossa kuvioihin astuu se tyttöystävä?
Käsittääkseni tuolla sinun systeemilläsi ei saa kuin maksullista tautista pillua ja kännissä vielä menettää ehkä rahansa ja jopa henkesäkin.

Mutta, mikäli se pillun saanti on jollekin nyt se proriteetti numero uno, niin siitä vaan, mutta en suosittele.

Jee, sain rahalla pillua, onpa hienoa!

 

[pettter]

Ei niitä tauteja nyt 2000-luvulla enää tarvitse silleen pelätä kuin joskus ennen vanhaan. Jos mä olisin vaikkapa tuplasti tämän ikäinen kuin nyt, mä en enää kortsuja käyttäis ollenkaan..

Ehkä se on se vallantunne tai jotain. Vai onkohan toi edes yhdyssana. Mut mistä saat paremmat kiksit kuin siitä, että tyttö kun tulee jo valmiiksi nöyryytettynä hotellihuoneeseen, sä käsket sen siihen eteesi polvilleen, otat korvista tai tukasta kiinni ja vetelet rajusti ääntä kohti, ja samalla katsot kun toinen kuola valuen röhisee siinä jotain.. Ei siihen vaan koskaan kyllästy. Toiset pienimunaiset taas ostaa bemarin. (vitsi)

 

[Vuokralainen]

Edelliseen viestiin perustaen voin todeta ettei minulla taida sittenkään niin kauhean huonosti mennä.
Ainakin minä kunnioitan naisia.