Naisasiat

[Andy]

"Nainen on kuin raitiovaunu: kun yksi jättää toinen tulee 15 minuutin päästä".

Jaha, tarttis varmaan muuttaa raitiovaunukiskojen läheisyyteen kun ei oo pariin vuoteen näkyny!

 

[Patajukuri]

Kerrotaanpa vähän omia tuntemuksia. Sitä on tullut kohta vuosi seurusteltua naisen kanssa, josta kolme vuotta enemmän ja vähemmän haaveilin. Me ollaan koko se aika oltu kaukosuhteessa ja ollaan edelleen. Alkaa vaan pikku hiljaa ärsyttämään, kun yhteinen aikamme on niin minimaalista. Me kyllä osataan jo riittävän hyvin asua viikonloppu yhdessä. Haluaisin kokeilla viikon, tai edes puolikkaan. Molemmille omat tekemiset siihen arjen ohella. Yhteenmuuttamisesta on puhuttu ja siitä on hyvä suunnitelma. Homma tuntuu liian rutiini touhulta. Noin kerran pari kuukaudessa nähdään ja taas alkaa raastava odottaminen seuraavaan kertaan. Voiko harvakseltaan näkeminen kuivuttaa rakkauden? Nainen kyllä kertoo rakastavansa mua. Mutta, yhteistä aikaa ei tipu. Tosin tilannetta sekoittaa "ei kivasti" naisen YO-kirjotukset ja pääsykoe hässäkät yliopistoon.

Kaitpa mä puren tuppia tässäkin asiassa ja odotan odotan.... Odotan parempaa tulevaisuutta. Joka on kyllä piiretty naisen kanssa aikas korkealle.

 

[Squit]

Kerrotaanpa vähän omia tuntemuksia...

Jotain kaukosuhteesta tietävänä voisin jotain sanoa. Homma on kyllä raastavaa, mutta jos todella rakastaa, niin kyllä jaksaa odottaa. Pahin vihollinen kaukosuhteessa on oma pää. On liikaa aikaa miettiä asioita ja silloin menee ajatuksissaan liian pitkälle. Yleensä on aika sairaanmoinen mustasukkaisuus, kun ei tiedä missä toinen menee ja kun toisen sanaan vaan pitää luottaa. Joskus taas kaverit kyselee "onko nyt tuossa mitään järkeä" ja sitä rupeaa kysymään samaa myös itseltänsä. Tulee helppoja kausia ja todella vaikeitakin. Kumminkin vain sinä tiedät sen sisälläsi, että jaksatko. Kyllä tosi rakkaus vain jaksaa jatkamaan.

Minimaalinen yhteinen aika pitääkin ärsyttää, koska haluat enemmän, mutta minimaalinenkin aika ihanan ihmisen kanssa on arvokasta. Välillä saa myös tuntea "en jaksa enään", kun hän ei ole lähellä. Tulevaisuuttakin ajattelet, mikä on hyvä. Enkä uskoisi, että olisit onnellinen jos lopettaisit nyt, kun ei kumminkaan tulevaisuudesta tiedä. Silloin tulisi mieleen "mitä jos olisinkin odottanut".

Tsemppiä!

 

[Palstalegenda]

Joskus on tuota välimatkaa ollut vuosien ajan semmoiset 700 km. Menihän tuo silloin siinä ihan tosi kivasti, kunnes ajattelin, että voisihan sitä joutessaan vaihtaa eukkoa.

Nyt on rapiat 200 km välimatkaa, mutta mikäs tässä. Mustasukkaisuutta en koe yhtään, sillä jos toinen haluaa värkätä muiden kanssa, niin se kyllä sen tekee, vaikka asuisi saman katon allakin. Kyllä rehelliset ihmiset ovat rehellisiä kauempanakin ja rehellisillä ei tule tilannetta, että tilaisuus tekee varkaan, sillä se tilanne tulee vain epärehellisille.

Onhan sitä Skypeä ja sähköpostiakin. Huono homma vain tuossa Skypessä, kun sen kautta juttelee ja pelaa samalla pokeria, niin kuuluu kaikenmoisia ääniä samaan aikaan. Noh, kait siellä joitain asetuksia on, niin voisi vääntää pokerin äänet nollaan, näin ei tulisi niin monia ääniä pollaan.

 

[moby]

Tänään meidän pitikin nähdä ja pitää kivaa yhdessä, Kuitenkin tyttö soitti ja kertoi, ettei haluakaan yrittää. Ei tunnu oikealta. Ärsyttävää tämmöistä tunteiden pompottelua.

Ehkä vielä löydän tytön joka haluaa samoja asioita kuin minä.

Sinä olet vielä nuori, joten aikaa on etsiä. Tuosta pompottelusta sen verran, että sinua pompotellaan vain jos annat sen tapahtua. Ihmistenkin maailmassa vahvat jyräävät heikompia armotta. Jos näytät olevasi ihminen, joka ei puolustaudu tuollaista käytöstä vastaan se ei ainakaan lopu. Ihmisten välisissä suhteissa kunnioitus on tärkeä asia.

Seuraavan kerran kun tapaat jonkun mukavan tytön, niin näytä hänelle millainen käytös ei ole sopivaa ja pidä siitä myös kiinni. Monet miehet tuntuvat nykyäänkin ajattelevan enemmän kalullaan kuin aivoillaan ja antavat naisten nöyryyttää itseään jopa julkisesti.

Kyllä naisia maailmassa riittää ja varmasti sinullekin löytyy mukava kumppani. Muista kuitenkin pitää itsesi miehenä, niin naisen kiinnostus ei ainakaan tuohon seikkaan lopahda.

 

[Tornilepakko]

En nyt haluaisi olla mikään pahan ilman lintu, mutta tämä hieman särähti. Siis tyttö joka on osoittanut että pystyy vehkeilemään selän takana eikä ainakaan henkisesti ole ollut uskollinen tuolle kaverillesi on mielestäsi luottamuksesi arvoinen? Mitä jos kyseinen tyttö kyllästyy joskus sinuun ja tekee sinulle samat temput kuin tuolle kaverillesi jonkun muun kanssa?

Sen enempää tietämättä kuinka vakavaa tuo seurustelu kaverisi kanssa oli, vai oliko vain toispuoleista kiinnostusta mutta tuollaista kannattaa todella miettiä ennen kuin laittaa sydämensä peliin ettei sitten napsahda pahasti myöhemmin.

Juuri tältä kantilta asiaa on tullut mietittyä kerran jos toisenkin jo alusta lähtien. Kelasin juuri tuota samaa paradoksia jonkin aikaa, mutta tyttö pystyi vakuuttamaan mut käytöksellään. Laskin myös kahden vuorokauden "pelaamisen" (tässä tapauksessa siis hyvin varovaisella ja viattomalla tasolla olevaa tutustumista ja pientä flirttailua) ja perutun leffatarjouksen sen verran toispuoleiseksi kiinnostukseksi varsinkin tytön puolelta, että eipä tätä suunnanvaihdosta voi oikein vehkeilyksi kutsua, onneksi. Tuota täydellä sydämellä elämistä olen myös kelannut joskus, ja tulin aikoinaan siihen tulokseen että mahdollisista takaiskuista huolimatta kannattaa elää täydellä sydämellä. Yleensä sen myös huomaa ja tulevaisuus voi jo senkin takia näyttää vähän valoisammalta. Takapakkia ja ruoskaniskujakin on tullut, mutta niistä on aina selvitty. Mun mielestä elämästä saa enemmän irti iskuista huolimatta, jos vain pyrkii elämään täydestä sydämestä. Vaikka onhan niinkin, että joskus tulee niin pahasti näpeille että keräily kestää sitten pidemmän aikaa.

Minä taas tulkitsen tilannetta niin, että koska tämä tyttö kysyi mielipidettä miten kertoa miehelle erosta, kyseessä on empaattinen tyttö joka ei halunnut/kehdannut tehdä tökeröjä bänksejä tälle ekalle kundille, ja kysymyksessä ei ollut vehkeilyä.

Epäilyt ja unettomuus vaan kertovat että olet (edit:siis Tornilepakko) todella ihastunut, ihan normaalia. Minusta tilanteesi on oikein hyvä!

Loppuun vanha sananlasku jos juttu joskus menee kiville:
"Nainen on kuin raitiovaunu: kun yksi jättää toinen tulee 15 minuutin päästä".

Näin mäkin asian näin, ja ainakin toistaiseksi olen vakuuttunut että kanta on ainakin sinnepäin oikea. Kiitos tuosta sananlaskusta, näin on!

 

[Birchman]

Tjooh aika perusmeininkiä taas meikäläisen naisrintamalla. Perseelleen menee juuri kun tuntui, että tästä olisi voinut vielä jotain kivaa tullakin.

Itse olen aika varovainen uusien ihmisien kanssa juttujen alkupuolella. Jotenkin on tottunut olemaan yksin ja siihen olen ihan tyytyväinen ollutkin. Ihastuessani olen sataprosenttisen varma, että jonkun ihmisen kanssa haluan olla. Leikkimään en jaksa ruveta, koska omien frendien seurasta nauttii paljon enemmän kuin jonkun random-muijan.

Nyt sitten kävi tietty niin, että siinä vaiheessa kun itse aloin tosissani ihastumaan niin tyttö heitti käsijarrun vauhdista päälle. On kuulemma niin paljon stressiä ja kaikkea muuta ohjelmaa ettei ehdi uhrata päätään parisuhdeajatuksille. Vituttaa aika paljon tällä hetkellä kieltämättä. Tuntuu, että nämä omat naisasiat on oikein toden teolla tarkoitettu epäonnistumaan. Toinen kerta nyt putkeen näin. Onko se nyt oikeasti niin mahdotonta löytää toista ihmistä joka ei saman tien ala ahdistumaan ja perumaan puheitaan. Ja ei, meikäläinen ei todellakaan ole sellainen joka rajoittaisi toisen menemisiä, pommittaisi tekstareilla tai ehdottelisi kuukauden jälkeen yhteenmuuttoa.

Nyt on sitten taas paskaa aikaa edessä, mutta toivottavasti tätä ei jaksaisi kauhean kauan surra. Ei oikein edes kiekon seuraaminen tunnu kiinnostavan vaikka nythän eletään fanin juhla-aikaa. Koulukin painaa päälle ja mitään ei tunnu saavan aikaiseksi.

EDIT: Hah tuli vähän luettua vanhoja viestejäni. Heti ekan illan jälkeen heitin muijalle varauksettoman "en halua seurustella"-repliikin. No sainpahan ainakin maistaa omaa lääkettäni. Voi kristus oikeasti. :D

EDIT2: Jotenkin tuntuu, että olen myös liian kiltti. Valitettavasti vaan en ole tottunut siihen, että meikäläisen pitäisi muka olla se, joka laittaa muijan aisoihin. Tai siis, että ei meikälle esim. tulisi mieleen kokeilla kepillä jäätä että kuinka paljon toi nyt antaa mun vittuilla tai pettää lupauksia ja jäädä sen jälkeen innolla odottamaan toisen reaktiota. Vähän tuntuu siltä, että nämä naiset jotka olen tavannut järjestään tekevät tällaista meikälle.

Pitää varmaan itselle luvata, että seuraavaa muijaa sitten kyykytän ihan mennen tullen ekan kuukauden. Kärjistetään nytten sitten kun vituttaa niin paljon!

 

[moby]

Jotenkin tuntuu, että olen myös liian kiltti.

Pitää varmaan itselle luvata, että seuraavaa muijaa sitten kyykytän ihan mennen tullen ekan kuukauden. Kärjistetään nytten sitten kun vituttaa niin paljon!

Jostain syystä tämä sama juttu nousee täällä esiin. "Olen liian kiltti" ja naiset hyppivät silmille. Kuten jo aiemmin on todettu, jos annatte hyppiä silmille, niin nehän hyppivät.

Kukaan nainen ei halua kyykyttävää miestä, kuten miehetkään eivät halua kyykyttävää naista. Kaikki perustuu kunnioitukseen. Kun miehen ja naisen välillä on kunnioitus, niin kellekään ei tule mieleen kohdella toista huonosti.

Ei kuitenkaan kannata näytellä tai feikata, sillä siitä jää aina kiinni. Kannattaa miettiä omassa päässään mitä haluaa ja mitä ei ja toimia sen mukaan. Huono käytös ei ole keneltäkään hyväksyttävää ja huonosti käyttäytyvien pitää miettiä miltä heistä tuntuisi jos joku kohtelee heitä epäkunnioittavasti/huonosti.

Naiset käyttävät ns. "pilluvaltaa", koska miehet ovat niin hölmöjä, että suostuvat moiseen. Onhan se tietysti kivaa , että on nainen jolta saa seksiä, mutta ei sen vuoksi kannata nöyristellä tai olla nöyryytettävänä.

 

[Palstalegenda]

Jälleen kerran Mobyn kanssa tismalleen samoilla linjoilla.

Se todellakin on niin, että jos antaa kyykyttää, niin kyllä kyykytetään. Ratkaisuna tuohon, olen aivan alkuvaiheissa jo kertonut aika suorasanaisesti sille toiselle, että kyllähän tuota vittuilla osaan, vaan en ole enää vuosiin parisuhteessa siihen hommaan innostunut. Kiintiö on täynnä. Tietävät kyllä, että vittuilu minulta onnistuu, on suorastaan hyvä kertoa naiselleen muutamia juttuja, joissa on sanonut joillekin melko tai jopa erittäin ikävästi (mutta ehkä huvittavastikin)! Näin nainen tietää sen, että mies ei ole vässykkä ja lapanen, vaan osaa halutessaan helposti sanailla verbaalisesti takaisin ja jopa lujempaa. Ja sitten kun mies ei naiselleen vittuilekaan koskaan, missään tilanteessa, eikä siis ns. kyykytä, niin nainen jollakin tavalla osaa sitä sisimmässään kovasti arvostaa. Ja skarppaa esimerkin innoittamana itsekin ja kyykyttää vähemmän. Saattaa jopa sanoa: "miksi oon sulle niin ilkeä, kun sinä et mulle koskaan ole". Olen tuota toisinaan jopa sanonut naiselle virnuillen silmiin katsoen, että "nyt jos emme olisi läheisiä, niin lähtisi sellaiset vastavittuilut tuohon vuodatukseesi, että saattaisit isot herneet nenään vetaista, vaan enpä tuota kuitenkaan jaksa sinun kanssa vittuiluareenalle astella, joten kiitoksia vain mielipiteestäsi ja olen nyt rekisteröinyt sen mieleeni!" Ja toki kertonut omankin mielipiteeni asiasta.

Useat sanovat, että "lähimmilleen sitä on niin ilkeä joskus.." vaan en kyllä nimenomaan lähimmille halua vittuilla ja "kyykyttää", sillä niiden lähimpien kanssa kun pitäisi ja haluaisi elelellä läheisesti. Jatkoajassa voi sitten vaikka piilovittuilla kenelle tahansa jokseenkin tuntemattomille mutta nekään vittuilut eivät ole mitään parisuhdepatoutumia, sillä niitä ei ole.

Senkin sanon toisinaan, että jos se toinen osapuoli alkaa huutaa, syyllistää, pelailla, yrittää henkisesti alistaa jne. niin minä kyllä häivyn melkoisen nopeasti maisemista, eikä tartte pelätä, että palaamassa olisin. Pitää antaa ihmisille vapaus olla itsensä ja jos se toisen elämä ärsyttää ja siitä tekee mieli kyykyttää, niin sitten vain eri teille ja elämät jatkuvat erillään. En minä ainakaan halua määräillä toisia yhtään, se toinen toimii kyllä kivasti jos niin haluaa ja jos ei halua, niin en ala mielipidettänsä murjomaan kyykyttäen. Samaa periaatetta odotan siltä toiselta osapuolelta - naiselta.

 

[julle-jr]

Onhan se tietysti kivaa , että on nainen jolta saa seksiä, mutta ei sen vuoksi kannata nöyristellä tai olla nöyryytettävänä.

Entäs jos tykkää sekä nöyryytettynä olemisesta että seksin harrastamisesta?

Itsehän en erityisemmin välitä kummastakaan kun on muutenkin kaikenlaisia kiireitä, mutta tuli vain mieleen.

 

[ms.qvist]

Entäs jos tykkää sekä nöyryytettynä olemisesta että seksin harrastamisesta?

Kyllä niitä sadisteja on maailma pullollaan ja varmasti löytyy sellaisiakin jotka S/M-leikkien ohella sitä pilluakin antavat, joten ei muuta kuin sinne nöyryytettäväksi.

vlad.

 

[Birchman]

Jaahas aika hauskaa kun hakee foorumista naisasiat-ketjua niin ennen sitä tulee hakutuloksissa vitutusketju. No joo samahan tuo melkein tuntuu välillä olevan.

Noniin meikäläisen naisasiat tuntuvat järjestään epäonnistuvan. Ensimmäinen tapailu sitoutumiskammoisen naikkosen kanssa kesti puolitoistavuotta josta käytännössä viimeinen vuosi oltiin yhdessä. No se homma loppui tuossa viime syksynä meikäläisen aloitteesta. Ei sellaisen huopaamisen ja soutamisen jälkeen enää jaksanut rakastaa toista ja elämäntilanteet alkoivat ajaa toisiamme aivan eri suuntiin.

No sitten tuossa helmikuussa tuli yhteen toiseen naikkoseen törmättyä. Hassua sinäänsä, etten alunperinkään ollut kovin kiinnostunut tästä henkilöstä, mutta kyllä se siitä sitten lähtikin. Itse en pelien pelaamisesta perusta ja alkuun kyllä olikin vaikeaa olla tämän naisen kanssa kun ei oikein tiennyt kiinnostaako vai ei. No aika selkeästi tältä naiselta tuli viestit mulle, että haluaa olla minun kanssa ja ottikin yhteyttä minuun paljon aktiivisemmin kuin minä.

Sitten aloin itsekin tykästyä tähän tapaukseen. En mitenkään painostanut tai muutenkaan seurustelusta mitään puhunut. Yhtäkkiä kuitenkin ilmoittikin ettei halua enää olla kanssani ja tapailu sai loppua. Ajattelin mielessäni etten jää enää toista kertaa löysään hirteen kuten aiemman naiseni kanssa ja päätin tämän jutun ilman sen suurempia keskusteluita. Aika rikki siinä tuli oltua hetken aikaa. Yleensä se, että ihastun johonkin vaatii tosissaan töitä itseltäni. Siinä vaiheessa alan panostamaan täysillä suhteeseen ja aika hurjasti se rätti tuli naamalle tällä kertaa.

No kuitenkin kauhea tarve hänellä oli viikkoa myöhemmin keskustella tästä asiasta vielä kanssani. Suoraan ei missään vaiheessa sanottu, että tätä juttua jatkettaisiin, mutta kyllä hänen suustaan alkoi sivulauseissa taas tulemaan niitä merkkejä ettei sittenkään ollut niin varma tämän jutun loppumisesta. Toisaalta on sitä itsekin tullut käytyä hakemassa hyvä omatunto omien mokailuiden jälkeen vanhoilta hoidoilta keskustelemalla asioista. Noh onneksi en nyt näe tätä tapausta lähes kuukauteen ja saan olla ihan rauhassa.

On se kumma, että meikälle tuntuu nyt käyvän tällä tavalla taas kerran. Itselläkin on tiettyä kammoa sellaisia ihmisiä kohtaan jotka heti ensimetreillä huutavat naimisiinmenoa ja muuta vastaavaa. Yleensä ne tapailut ovatkin loppuneet aika lyhyeen. Tämä olikin sinäänsä vekkuli tapaus, että kuitenkin toista kuukautta ehdittiin pyöriä ja aivan muutamassa päivässä nämä hänen "kammonsa" sitten pamahtivat esille. Pohjalla kuitenkin oli aika pitkältä ajalta ollut kiinnostus meikäläistä kohtaan ennen kuin edes itse tein aloitteen. Luulisi, että hieman enemmän haluaisi tehdä töitä tai edes ehdottaa jotain pientä breikkiä, että saa asiat omassa päässä selville. Nyt sitten homma loppui aivan seinään. Aika kusetettu olo tuli kieltämättä. Ei sitä sitten oikein tiedä, että mitä helvettiä näiden naisten kanssa pitäisi tehdä. Kun itse olen aika on/off ihminen eli jos ei kiinnosta niin sitten ei kiinnosta ja jos kiinnostaa niin sitten kyllä näytän sen. Ehkä pitäisi jotenkin osata olla heittäytymättä siihen tilanteeseen niin voimakkaasti. Sitten valitetaan kun miehet ovat jöröjä joita ei kiinnosta se nainen yhtään. Touche...

Noh yksi hyvä homma tässä kuitenkin oli. Olen aika paljon miettinyt myös vanhoja juttujani ja kieltämättä tehnyt vasta nyt sitä surutyötä mikä olisi tarvinnut tehdä jo silloin joskus aiemmin.

Aika selvät sävelet tässä nyt kyllä taas on. Yhtään naista en jaksa aktiivisesti hakea sekoittamaan muuten hyvää elämääni. Alkuvuosi meni ihan helvetin hyvin ja suurimmat murheeni olivatkin SM-liigassa. Nyt on aivan liikaa ollut taas sitä vanhaa paskaa aikaa, jossa seinät tuntuu kaatuvan päälle.

Minkälaisella taktiikalla sitä sitten pitäisi näissä jutuissa lähteä liikkeelle? En oikein jaksa edes ajatella. Olen mitä olen ja jos se ei kelpaa niin ei sitten. Toisaalta sen kyllä taas opin että _erittäin_ rauhallisesti tulen jatkossa etenemään. Kuten itsekin sanoin niin moni pilaa alussa mahdollisuutensa liialla innokkuudella. Tässä vain taisi käydä niin, että edes se kuukausi ei ollu riittävän pitkä aika pitää tunteitaan kurissa. Hassua sinäänsä kun alussa nainen kuitenkin itse oli se, joka suorastaan aneli meikäläistä itselleen. Olisi vaan ollu tyytyväinen kun vihdoin sitten lämpesin.

Ja mitä tähän tapaukseen tuleen niin kyllä meidän luonteetkin taisivat olla niin eri planeetoilta loppujen lopuksi ettei siitä mitään olisi tullut. Taisi käydä vähän klassinen, että kun toista ei voikkaan saada niin siihen ihastuu vielä kovemmin. Tuskin tämä meikäläiseen mitään yhteyttä enää ottaa enkä itsekään aio sitä tämän kaiken pomppoilun jälkeen tehdä. Kyllä luottamus on aika kovaa mennyt. Jos nyt muija alkaisi lämpeämään taas kun olisin kuin sitä ei olisi olemassakaan niin mitäköhän sitten taas kun itse alkaisi näyttämään omia fiiliksiä. Taas joku kauhea kohtaus ja rätti naamalle.

Sen jos mitä myös opin on se ettei kauheasti kannata antaa itsestään heti alkuun. Pahana tapana on puhua kaikesta kokemasta aika avoimesti ja sekin tietty sitten jälkeenpäin vituttaa kun olisi voinut puhua vaikka säästä. On tämä kyllä välillä niin säälittävää lukea näitä omia juttuja...

 

[scholl]

Noniin meikäläisen naisasiat tuntuvat järjestään epäonnistuvan. Ensimmäinen tapailu sitoutumiskammoisen naikkosen kanssa kesti puolitoistavuotta josta käytännössä viimeinen vuosi oltiin yhdessä. No se homma loppui tuossa viime syksynä meikäläisen aloitteesta. Ei sellaisen huopaamisen ja soutamisen jälkeen enää jaksanut rakastaa toista ja elämäntilanteet alkoivat ajaa toisiamme aivan eri suuntiin.

On se kumma, että meikälle tuntuu nyt käyvän tällä tavalla taas kerran.

Ehkä kysymyslomakkeessa on vika. Joku hymähteli jossain vaiheessa sille, että analysoin melko tarkkaankin naisten sopivuutta, mutta uskokaa vain, että se on oikea tapa. Juttelin eilen pari tuntia lounaan yhteydessä yhden saksalaisen frendin kanssa ja hän sanoi, että hänellä se on itseasiassa kymmenen sivua kirjoitettuna auki. Ei ota todellakaan kevyesti hommaa, vaan hänelle on todella tärkeätä, että tietää mitä haluaa, kun johonkin mimmiin törmää. Pystyy screenaamaan ja kysymään oikeat kysymykset. Ja jos homma ei toimi niin dumppaa. Vähän niinkuin busineksessä fail big and fail fast but learn.

Soutaminen ja huopaaminen vie jonkun aikaa. Useinhan on niin, että naisilla voi ollakin aikaa. Jotenkin en pysty ajattelemaan naista samalla tasolla, vaan empiria on todistanut, että sitä jossain määrin joutuu aina katsomaan alaspäin. Jossain vaiheessa tilanne voi muuttua, jos naiset kehittyvät tai löytyy joku hyvä yksilö, mutta fakta on se, etten suosittele ajanhukkaamista. Se voi olla ihan hyväksi vaikka sanoakin naiselle ääneen, että omaa aikaansa saa hukata, mutta ei kiireisen herran laatuaikaa.

 

[Palstalegenda]

Ehkä kysymyslomakkeessa on vika. Joku hymähteli jossain vaiheessa sille, että analysoin melko tarkkaankin naisten sopivuutta, mutta uskokaa vain, että se on oikea tapa.

Asia on juuri noin. Itselläni oli usein tapana lähteä kuulostelemaan kemiaa, että voisihan se suhteilu toimia niinkin, että siinä jotenkin asiat lutviutuvat (< en osaa tuota sanoa paremmin suomeksi.... tai ruotsiksi) vaan sitten päätin, että seuraavan scouttaan tarkkaan ja katson onko mahdollista löytää juuri semmoista, joka täyttää kaikki tärkeimmät kriteerit. Tässäpä niitä kriteerejä jonkin verran:

1) Pitää olla 26-27 -vuotias, sillä sitä nuoremmat hyvä naiset ovat varattuja tai vielä villissä vaiheessa kypsymässä. Tuota vanhemmat taas ovat joko yh-äitejä, vittumaisia vanhapiikakandidaatteja tai hyviä varattuja.

2) Tuolla 26-27 -vuotiaalla pitää olla pitkä parisuhde takana, mielellään semmoinen, että on alkanut joskus alle 20-vuotiaana sen jonkun kanssa. Senlaiset ovat monesti aivan vääränlaisen kanssa vain tottumuksesta yhdessä ja sittenpä nuo valioyksilöt sattumoisin joskus kuitenkin eroavat ja ovat hetken aikaa vapaana. 28-vuotiaana he ovat jo varattuja.

3) Pitää olla tietyn minua miellyttävän alan koulutus. Mieluiten yhteiskuntatieteellisen alan. Lääkärit, eläinlääkärit, kauppatieteiden maisterit, oikeustieteiden maisterit, insinöörit, teologit, aarporaajat, koeponnistajat ja kätilöt karsiutuivat hetimmiten, vain muutaman alan mainitakseni.

4) Pitää näyttää juuri minun makuuni sopivalta, sillä hyvänkin näköinen naaras rupeaa vituttamaan, jos se näyttää esimerkiksi liian vittupäältä. Tietynlaiset kasvon pehmeät piirteet on oltava mutta kuitenkin hoikkuus on oltava peruslinjana. Kusipäältä näyttävät ovat aina kusipäitä ja kiltiltä näyttävät eivät ihan aina.

5) Tämä oli mielestäni kaikkein vaikein kriteeri täyttää: Pitää asua nyt paikassa R ja jonkun vuoden päästä haluta asua ikänsä paikassa J, siis kaukana Oulusta molemmat. Ajattelin tämän olevan mahdoton ehto, vaan paikassa R asuva sattumoisin olikin paikasta J kotoisin ja haluaa itsekin sinne paikkaan J. Wuhuu.

6) Ei saa harrastaa agilitytoimintaa. Koira voi olla, jos se on tiettyä rotua, nainen ei harrasta kenneltoimintaa, eikä mitään muutakaan sen kummempaa koiraharrastetta. Koira (1 kpl) saa olla vuosien päästä siellä korvessa omakotitalossa, sitä ennen ei, ja minä saan valita koiran rodun.

7) Naisella olisi hyvä olla tyylitajua, esimerkiksi kaikilla tyylikkäillä naisilla on saapasmallin pitkävartiset kengät usein käytössä, enkä nyt tarkoita kumisaappaita. Aivan liiian ainokaisasaarista jos nainen ei käytä saappaita.

8) Kaikki tupakoivat naiset karsiutuvat heti. Paitsi että baarireissuilla saa polttaa, se on jopa suotavaa, osoittaa antinutturapäisyyttä. Ja tupakan on oltava Vihreää tai Valkoista merkkiä. Punaista polttavat - tai mikä pahinta - sätkää polttavat karsiutuvat tietenkin heti.

9) Absolutistit karsiutuvat heti, sillä elämä ilman alkoholia ei ole hauskaa elämää. Kuitenkin vittuilisi minunkin juomisistani.

10) Naisen kirjahylly kertoo sitten naisen sisällöstä. Jos ei kirjahyllyn (kirja)sisältö miellytä, on turha haaskata aikaansa yhtään enempää, ihan sama miltä alussa tuntuisi, sillä lopulta se kirjahylly on kuitenkin oikeassa.

Tuommoisen naisekkeen sitten jokunen aika sitten löysin, joka täytti kaikki nuo ehdot. Jos olisi yksikin ehto jäänyt täyttymättä, olisin heti lopettanut tuon suhteilun alkuunsa. Kirjahylly oli muuten suorastaan uskomattoman sovelias. Teki mieli hattua nostaa siitä hyvästä. Pitää osata tietää mitä haluaa, niin voi saada sen mitä haluaa tai muuten saa ihan mitä sekundaa sattuu kohdalle osumaan.

 

[sampio]

Itse laitoin aikoinaan ilmoituksen Työ- ja Elinkeinotoimiston sivuille (mol.fi) avoimesta vaimon paikasta. Hakemuksia tuli tietenkin tuhottomasti, mutta aika hyvin pystyi karsimaan kokelaita kielitaitovaatimuksilla, palkkatoiveella ja aloitusajankohdalla. Toinen karsinta tapahtui hakemuksen lähettämislogiikan perusteella. Etanakirjeitä en edes avannut, selkeät kielioppipuutteet sähköpostin saatteessa lennättivät hakemuksen heti roskakoriin, samoin .doc-tiedostot. Kolmannella kierroksella sitten karsin kuvattomat ja rumat hakijat pois.

Varsinaiseen haastatteluun pyysin kymmenkunta naista cv:n ja hakemuksen perusteella, ja he täyttivät kuusisataaviisikymmenkohtaisen logiikkatestin normaalin jutustelun lisäksi. Kolme pääsi toiselle kierrokselle ja haastattelu hoidettiin samaan aikaan kaikkien paikallaollen. Pääsi näkemään paineensietokykyä ja toisaalta sitä, kuinka mustasukkaisia naiset ehkä olisivat. Aika leppoisaa keskustelua duunikuvioista, kulttuurista, haaveista ja jopa urheilusta se oli, pidin kaikista finaalitytöistä. Yksi kuitenkin nousi ylitse muiden, ja hänen kanssaan nyt olemme olleet jo seitsemän vuotta naimisissa ja kaksi lastakin saaneet. Oma valintani vahvistui viimeistään siinä vaiheessa oikeaksi, kun vaimoni kertoi alkavansa opettaa kolmen kuukauden ikäistä esikoistamme potalle komentokielenään saksa. Ihailtavaa määrätietoisuutta, enkä voi olla suosittelematta vastaavaa prosessia muillekin.

 

[julle-jr]

selkeät kielioppipuutteet sähköpostin saatteessa lennättivät hakemuksen heti roskakoriin, samoin .doc-tiedostot.

Tuo on kyllä hyvä keino karsia pois naiset, jotka käyttävät Windowsia. Itse en harrasta naisia, joilla ei ole tatuoituna pakaraan ja/tai rintaan Linuxin pingviiniä. Saan nimittäin parhaat orgasmit, jos näen kyseisen linnun harrastaessani seksiä.

 

[stiflat]

Kolme pääsi toiselle kierrokselle ... paineensietokykyä ... finaalitytöistä ... Yksi kuitenkin nousi ylitse muiden

Kuulostaa mainiolta. Oliko pudotuskierrokset paras seitsemästä? Entä piditkö myös playout-sarjan? Sääleistä tulleilla ei tainnut olla lopulta kuitenkaan mahdollisuuksia... Nähdäänkö tänä keväänä mestaruudenpuolustus kamppailua?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Itse laitoin aikoinaan ilmoituksen Työ- ja Elinkeinotoimiston sivuille (mol.fi) avoimesta vaimon paikasta. Hakemuksia tuli tietenkin tuhottomasti, mutta aika hyvin pystyi karsimaan kokelaita kielitaitovaatimuksilla, palkkatoiveella ja aloitusajankohdalla.

Nykyään karsintaprosessi kannattaa ehdottomasti hoitaa sähköisellä hakulomakkeella. Osaa strukturoiduista kysymyksistä (mm. asteikkokysymykset tai rasti ruutuun) voi tällöin käyttää filttereinä. Tällä tavoin analfabeetit, saksaa heikosti taitavat ja muut hiton vammaiset saa näppärästi siivilöityä heti kättelyssä. Turhien hakemusten lukemiseen ei näin kulu kallista aikaa. Satojen tai jopa tuhansien hakemuksen edes kursorinen selailu olisi muutenkin vastuutonta ajankäyttöä jopa sihteerille delegoituna. Lisäksi hakemusdatasta voi seuloa pois ne rivit, joissa esiintyy hälytyskynnyksen ylittäviä merkkijonoja, kuten esimerkiksi "lähihoitaja*", "tuoksukynttil*", "baletti*" tai "celine dion*", tai samanaikaisesti merkkijonot "koti-ilt*" ja "romantt*" sekä "komed*".

 

[Splendide]

Itselläni on hyvin pullat uunissa nyt (kirjaimellisesti). Helvetin hauska ja huumorintajuinen mimmi, joka kuitenkin on 32 vuoden iästään huolimatta yhä erittäin tyttömäinen ja todellinen prinsessa!

Ei voi kuin hymyillä, kun on hänen seurassaan, kun hän minua isoilla vihreillä silmillään katselee. Todella persoonallisen näköinen blondi, joka kivasta ulkonäöstään ja huikeasta treenatusta kropastaan huolimatta hurmaa minut juurikin luonteellaan. Ei voi valittaa. :)

 

[sampio]

Todella persoonallisen näköinen blondi, joka kivasta ulkonäöstään ja huikeasta treenatusta kropastaan huolimatta hurmaa minut juurikin luonteellaan.

Niin varmaan. Onko isotkin luonteet?

 

[Niilo]

Itselläni on hyvin pullat uunissa nyt (kirjaimellisesti). Helvetin hauska ja huumorintajuinen mimmi, joka kuitenkin on 32 vuoden iästään huolimatta yhä erittäin tyttömäinen ja todellinen prinsessa!

Ei voi kuin hymyillä, kun on hänen seurassaan, kun hän minua isoilla vihreillä silmillään katselee. Todella persoonallisen näköinen blondi, joka kivasta ulkonäöstään ja huikeasta treenatusta kropastaan huolimatta hurmaa minut juurikin luonteellaan. Ei voi valittaa. :)

Elä nyt sitten polta niitä pullia sinne uuniin... Ei muutakuin tsemppiä vaan, ja ikähän nyt on vaan numeroita. Nainen on kuin viini, vanhetessaan se paranee...

 

[Bruno]

No niin. Hieman päivitystä tähänkin asiaan. Bruno päätti siis lähteä taas ulkomaille töihin hoivaamaan turisteja ja näköjään päätyi heti ensimmäisenä iltana hoivaamaan viereisen kohteen kohdepäällikköä. Avot. Mukavaa on ja tuntuu kyllä siltä, että kaikki edelliset vastoin käymiset on taakse jäänyttä elämää.
Ainoa mikä huolettaa on ikäero. Sitä on 6 päivää. Olen huomannut meidän olevan todella samanlaisia persoonia tietyllä tavalla ja tiedän mitä on tulossa, kun aletaan riitelemään, mutta toisaalta sitten on taas sellainen tyttö, josta olen koko ikäni unelmoinut. Täytyy nyt katsella mitä tapahtuu.
Riitelyt olkoot kuitenkin sen ajan murhe, nyt on mukava fiilis ja aion nauttia tilanteesta.
Joku horoskooppifanaatikko voikin leikitellä ajatuksella mitä siitä tulee, kun kaksi skorpionia alkaa touhuamaan keskenään. Ruumiita todennäköisesti.
Toinen ongelma on pari työkaveria, joilla myöskin olisi kiinnostusta meikäläiseen. Yksi ruotsalainen ja yksi suomalainen kollega. Mutta ei tässä nyt voi ruveta pilaamaan koko tiimin yhteishenkeä panemalla kaikkia. Perkele, mihin sitä onkaan taas lähtenyt.
Terveisiä kuitenkin etelän lämmöstä kaikille, i can handle this.

 

[Tornilepakko]

Joku horoskooppifanaatikko voikin leikitellä ajatuksella mitä siitä tulee, kun kaksi skorpionia alkaa touhuamaan keskenään. Ruumiita todennäköisesti.

Terveisiä kuitenkin etelän lämmöstä kaikille, i can handle this.

Samaa naureskelin itse pari kuukautta sitten omasta tapauksestani - härästä ja leijonasta - sillä jonkin mahtavan horoskooppiteoksen mukaan myös näissä kukkotappeluissa tanner tärisee ja tulee ruumiita. Odottelen innolla, mitä tuleman pitää... :D

Pidähän hauskaa siellä!

 

[leivoja]

Olen taas viikonloppuna miettinyt, sitä kuinka helvetin vaikeata oikeasti on ylittää sosiaalista kynnystä, kun se on kasvanut tarpeeksi suureksi. Edellinen kommunikointi ns. tuntemattoman naispuolisen henkilön kanssa on tapahtunut noin vuosi sitten. Tämän putken rikkomisesta on tullut jonkinlainen pakkomielle, ainakin ajatuksissa, koska teot eivät todellakaan puhu puolestaan.
Voiko muuten asia, jolle ei tee mitään, olla pakkomielle?

Itsetunto on nollassa, sitä kautta tietysti uskallus ja mahdollisten rukkasten saamisen pelko humisee päässä. Jokainen päivä on lisää pelon massaan, ja todennäköisesti massa on nyt niin suuri, ettei sitä kynnyksen ylitystä tule enää tapahtumaan, koskaan.

 

[Paul Kemp]

Miten v*tussa naiset tuntuvat olevan keskimääräistä huonompia lukemaan rivien välistä sanomaa, kuten Sori hei, mutta ei kiinnosta? Olen tässä yrittänyt osoittaa armeliain ja huomaavaisin metodein sitä, ettei mua nappaa ollenkaan, mutta eräälle neidille se ei näköjään mene jakeluun, ei sitten millään. Ja sitten kun pian joudun sanomaan suorempaan sävyyn jotain, niin olen taas se "kylmä" tai "tunteeton" ihminen. Ainakin itse annan jo suosiolla olla, mikäli olen kysynyt useammin kuin kerran ulos naista, joka aina vetoaa kiireisiinsä tai rästissä oleviin hommiin ym..

Eikö kukaan arvosta enää realismia, kun puhutaan ihmissuhteista? Kilometrin päähänkin jo näkee, ettei minusta ja siitä toisesta voi koskaan tulla yhtään mitään. Onneksi sentään ei asuta lähelläkään toisiamme tai liikuta samoissa piireissä, niin vahingossa törmäämistä ei yleensä tapahdu.