Puolitoista tuntia metsäpolkukävelyä elämästä, töistä, perheistä, matkusteluista jutellen. Nainen ei paljastunut ylipainoiseksi karaoke-emännäksi viskin karhaisemalla äänellä, joten olen edelleen kiinnostunut. Tuli leffatreffit sovittua.
On se jännä miten askel kevenee ja paskatkin asiat on helpompi ottaa vastaan kun tietää jonkun olevan sinusta kiinnostunut eikä maailma vain tarjoa märkää rättiä vasten kasvoja.
Näissä on puolensa. Sen verran hajalla ihan ymmärrettävästi olet ollut, että ainakin lyhyellä aikavälillä tuollainen uusi juttuseura on varmasti hyväksi.
Mutta tuossa on se vaara, että pidemmän päälle saattaa sattua entistä enemmän. Jos käy niin, että tuo uusi tuttavuus ihastuttaa sinua jatkossakin ja hän ihastuu sinuun, niin voi tulla esim muutaman kuukauden tai jopa vuoden kestävä suhde. Ja sitten nainen voi syystä X kertoa, että ei olekaan valmis suhteeseen, olet ihana, ei ole sinun vikasi ja plaa plaa.
Siinä kohtaa nyt vasta loppuneen pitkän suhteesi taakka ja uuden juuri menetetyn suhteen tuskasi rysähtävät kerralla päällesi. Siinä onkin sitten luovimista pääkopalla kestää kumpikin suru samaan aikaan.
Näkisin, että tälle skenaariolleni on hyvinkin yli 50 % toteutumismahdollisuus.
Kannattaa siis nauttia uudesta tuttavuudesta, mutta jollain tapaa miettiä sitäkin asiaa jos se homma kosahtaisi, niin miten siitä jatkaisit.