Melko hyvä pätkä, hyvin perusteltukin vielä. Mielestäni poikia hieman aliarvioidaan tuossa "työt ovat henkisesti kypsempiä kuin pojat"- väitteessä. Elämä kuitenkin palkitsee/kohtelee kaltoin yhtä paljon tyttöjä sekä poikia joten henkinen kehitys ei ainakaan kokemuksista johtuen voi nopeampaa olla.duud kirjoitti:
Ted Raikas kirjoitti:Sama pätee myös 18-vuotiaisiin hyvin usein.
Ei kyllä sinänsä yllätä, että 17-18-vuotiaan pojan uskotaan aina olevan paljon valmiimpi maailmalle ja toimimaan järkevästi tilanteessa kuin tilanteessa, kuin samanikäisen tytön. Pojat on aina poikia ja sitä rataa, vapauksien anto heille ihan omaa luokkaansa. Tyypillinen ilmiö patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Tytöt on aina niitä herkkiä ja haavoittuvaisia linnanneitoja ja niitä pitää suojella kaikelta pahalta, mitä maailmassa liikkuu.
Naiset ne lapset ovat kasvattaneet, syyttäköön itseään jos ei nykymeno kelpaa. Vauvaiästä asti on pääosin nainen puikoissa kasvatuksen suhteen joten jos valituksen aihetta löytyy, peiliin on hyvä katsoa.Ted Raikas kirjoitti:Ei kyllä sinänsä yllätä, että 17-18-vuotiaan pojan uskotaan aina olevan paljon valmiimpi maailmalle ja toimimaan järkevästi tilanteessa kuin tilanteessa, kuin samanikäisen tytön. Pojat on aina poikia ja sitä rataa, vapauksien anto heille ihan omaa luokkaansa. Tyypillinen ilmiö patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Tytöt on aina niitä herkkiä ja haavoittuvaisia linnanneitoja ja niitä pitää suojella kaikelta pahalta, mitä maailmassa liikkuu.
Varmasti onkin. Muista nyt kuitenkin, että kirjoitin tuon kappaleen ennen kuin tämä "ei alle 15-vuotiaita" -linjanveto oltiin ehditty tehdä.Ted Raikas kirjoitti:Uskoisin kuitenkin, että aika moni nainen on sen ensimmäisen kertansa kokenut helpostikin 15-17 vuotiaana.
Varmaan silloin, kun siltä oikean kumppanin kanssa tuntuu. Mutta sen ratkaisun pitäisi perustua omiin tuntemuksiin, eikä syntyä "kai sille ny pitää pillua antaa, ku se on kuitenki jo iha aikuine miäs" -päättelyketjun kautta. Sinulla ilmeisesti tuntuu olevan aika iso luotto 15-vuotiaiden tyttöjen kykyyn tehdä informoituja päätöksiä? Minulla ei.Ted Raikas kirjoitti:Mikä muuten olisi sitten sinun mielestäsi naiselle sopiva ikä alkaa petihommiin?
pelikielto kirjoitti:Melko hyvä pätkä, hyvin perusteltukin vielä. Mielestäni poikia hieman aliarvioidaan tuossa "työt ovat henkisesti kypsempiä kuin pojat"- väitteessä. Elämä kuitenkin palkitsee/kohtelee kaltoin yhtä paljon tyttöjä sekä poikia joten henkinen kehitys ei ainakaan kokemuksista johtuen voi nopeampaa olla.
Meni sarkasmini ilmeisesti ohi. Pointtina se, että tuo tyttöihin ja naisiin kohdistuva suojeluinto menee joskus yli ja sairaalloiseksi. Toisaalta kai ne miehet haluaa tyttäriään ja pikkusiskojaan suojella siltä miehisen maailman pahalta, jonka itsessään tiedostaa. Hassua vaan, miten täällä Jatkoajassakin on näitä kohtuu nuorten pimujen kuolaajia ja muita pervoja ja sitten toisessa hengenvedossa ollaan niin suoraa kuin olla ja voi, kun suojellaan niitä siskoja ja tyttäriä. No, jokainen tyylillään.duud kirjoitti:Siinä tosin olet oikeassa, että tyttöjä pitää aina puolustaa pahoja juttuja vastaan. Sen tosin nuo nyky nuoret miehet tekevätkin useinmiten.
En nyt ymmärrä lausettasi oikein... että päästäisinkö isänä pikkusiskoni muuttamaan kotoa pois nuorella iällä? Hmm... Pikkusiskoa minulla ei ole, eikä tuonikäistä tytärtäkään. Uskoisin silti, että päästäisin, jos hän olisi lopettanut peruskoulunsa ja olisi suuntaamassa esim. jonnekin kouluun, joka sijaitsisi esim. toisessa kaupungissa. Jos se olisi hänen unelmansa, niin miksi ei päästäisi?Itse lähdin kotoa pois 18 vuotiaana. Päästäisitkö pikkusiskosi muuttamaan kotoa 15 vuotiaana? Siis isänä?
Se vaihtelee. Joillain on, joillain varmasti ei. Kyllä ihmisellä silti jo aivot on kehittyneet päättelytasolle tuossa iässä, joten kyllä sitä pientä luottoa toisen arviointikykyyn voisi olla.Cube kirjoitti:Sinulla ilmeisesti tuntuu olevan aika iso luotto 15-vuotiaiden tyttöjen kykyyn tehdä informoituja päätöksiä? Minulla ei.
Eikö tämä sitten ole ihan järkevä ajatusmalli? Soitappas jollekin seksologille tai seksuaaliterapeutille ja kysele aiheesta enemmän, niin saat varmaan kuulla 1001 syytä sille miksi isien ympäri maan on syytäkin pelätä ihan saatanasti enemmän tyttäriensä kuin poikiensa puolesta.Ted Raikas kirjoitti:Ei kyllä sinänsä yllätä, että 17-18-vuotiaan pojan uskotaan aina olevan paljon valmiimpi maailmalle ja toimimaan järkevästi tilanteessa kuin tilanteessa, kuin samanikäisen tytön. Pojat on aina poikia ja sitä rataa, vapauksien anto heille ihan omaa luokkaansa. Tyypillinen ilmiö patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Tytöt on aina niitä herkkiä ja haavoittuvaisia linnanneitoja ja niitä pitää suojella kaikelta pahalta, mitä maailmassa liikkuu.
He tietävät, millainen maailma voi olla ja kuinka pahasti hiukan vanhempi mies saa nuoren naisen pään sekoitettua kertomalla liirumlaarumeita. Kuitenkaan mies ei halua kuin ainoastaan ja vain pillua ja nainen luulee tätä rakkaudeksi. Ja samalla nainen todistaa kavereilleen sieltä corollan penkiltä "kattokaa kuinka kypsä olen, mulla on sentään vanhempi mieskin".Ted Raikas kirjoitti:Meni sarkasmini ilmeisesti ohi. Pointtina se, että tuo tyttöihin ja naisiin kohdistuva suojeluinto menee joskus yli ja sairaalloiseksi. Toisaalta kai ne miehet haluaa tyttäriään ja pikkusiskojaan suojella siltä miehisen maailman pahalta, jonka itsessään tiedostaa. Hassua vaan, miten täällä Jatkoajassakin on näitä kohtuu nuorten pimujen kuolaajia ja muita pervoja ja sitten toisessa hengenvedossa ollaan niin suoraa kuin olla ja voi, kun suojellaan niitä siskoja ja tyttäriä. No, jokainen tyylillään.
Edelleen palaamme siihen, että mielestäni rajoja tämän asian suhteen ei tule määrittää nuorten tyttöjen halujen ja tuntojen kautta. Entä jos 15-vuotiaita tyttöjä alkaakin kiinnostamaan 30-vuotiaat miehet niiden 18-vuotiaita Nissaneiden sijaan? Onko sekin vielä ok?Ted Raikas kirjoitti:Se nyt vaan on niin, että siinä kun omanikäiset jannut pyörivät vielä keskenään mudassa hihittäen, ne muutamaa vuotta vanhemmat tyypit voivat tuntua jo hieman kehittyneemmiltä ja miehekkäämmiltä. Lue: kiinnostavimmilta.
Jaa, puhuimme taas niistä poikkeuksista? Kyllähän minä olen nuo poikkeukset jo myöntänyt, mutta poikkeuksista tosiaan on kyse. Maalailemasi esimerkit ovat kuitenkin niin harvinaisia, että en ymmärrä miten viitsit niiden nojalla väitellä nuorten ikäerosuhteiden paremman suvaitsemisen puolesta. Tämä keskustelumme tässä ketjussahan lähti siitä liikkeelle, että mielestäsi 15-vuotiaan tytön/naisen(ei) ja 18-vuotiaan pojan/miehen välinen suhde on "ihan normaalia". Minun mielestäni se ei missään nimessä ole normaalia, vaikka poikkeuksiakin varmasti löytyy (kuten nimim. Pakkipari ja hänen tyttöystävänsä/vaimonsa).Ted Raikas kirjoitti:Ei, kyllä siinä voi olla oikea välittäminenkin kyseessä ja halu elää toisen kanssa, eikä vaan kokeilla ja vaihtaa sitten seuraavaan. Toistan tätä nyt ihan siksi, että helpommin sanotaan kyseessä olevan hyväksikäyttö, kuin terve suhde. Siksi puolustan sitä poikkeusta, joka vahvistaa sen kuuluisan säännön.
Siinä tapauksessa olet väärässä. Ihastuminen/rakastuminen on hyvin kaukana sattumanvaraista ja tiede ja psykologia on mielestäni sen kattavasti todistanut.Ted Raikas kirjoitti:Minä taas väitän, että se on sattumanvarainen ja ei laske ikää, eikä ylipäätään toimi minkään valtakunnan logiikan kautta. Se perustuu ihan puhtaasti tunnetasoon, niiden samankaltaisuuteen kahden ihmisen välillä, siihen värinään ja kipinään, joka tulee kun kaksi sellaista ihmistä kohtaa, jotka voivat olla jotain toisilleen. Siinä kohtaa merkitsee enemmän ihminen, kuin se joku hiton ikä, mitä se mahtanee sillä hetkellä edustaa.
Epäonnistumisen riski ei todennäköisesti ole vähäisempi, mutta riski siitä, että epäonnistuminen menee omaan piikkiin on. Kyllä varmasti itsekin tiedät millainen ikähierarkia nuoruudessa vallitsee, joten en viitsi ainakaan tällä erää vääntää rautalangasta enempää.Ted Raikas kirjoitti:Osin voi olla tottakin tuo, mitä muuten puhuit tuosta "harjoittelemisesta" ja epäonnistumisen pelosta. En vaan ymmärrä silti, mitenkä se epäonnistuminen riski olisi muka vähäisempää, kun kumppani on nuorempi? Epäonnistuminen on aina edessä, jos ei löydy yhteistä sävelmää ja ei osaa mukautua tilanteisiin.
Sikäli ihan pätevä ja hienosti muotoiltu pointti, mutta miten tuo pikkutyttöjen kuolaus liittyy yhteenkään tästä asiasta tähän ketjuun kirjoittaneeseen nimimerkkiin? Olenko esim. minä syyllistynyt täällä johonkin kaksinaismoralismiin vai mitä tarkoitat?Ted Raikas kirjoitti:Meni sarkasmini ilmeisesti ohi. Pointtina se, että tuo tyttöihin ja naisiin kohdistuva suojeluinto menee joskus yli ja sairaalloiseksi. Toisaalta kai ne miehet haluaa tyttäriään ja pikkusiskojaan suojella siltä miehisen maailman pahalta, jonka itsessään tiedostaa. Hassua vaan, miten täällä Jatkoajassakin on näitä kohtuu nuorten pimujen kuolaajia ja muita pervoja ja sitten toisessa hengenvedossa ollaan niin suoraa kuin olla ja voi, kun suojellaan niitä siskoja ja tyttäriä. No, jokainen tyylillään.
Cube kirjoitti:Siinä tapauksessa olet väärässä. Ihastuminen/rakastuminen on hyvin kaukana sattumanvaraista ja tiede ja psykologia on mielestäni sen kattavasti todistanut.
Se ei ole sattumanvaraista, koska tuollaisissa tilanteissa aivomme ja tunteemme ohjailevat meitä tekemään ratkaisuja, vaikkemme itse sitä ymmärräkään. Tiettyyn henkilöön ei rakastuta sattumalta.scholl kirjoitti:Miten niin se ei olisi sattumanvaraista? Ei kai kukaan oikein pysty laskelmoimaan sitä, että kuka tulee vastaan vai eikö tule ketään. Ja mikäli näin on niin silloin todennäköisesti kiinnostaa joku status enemmän kuin se toinen ihminen eli oikeasta ihastumisesta/rakastumisesta ei voida puhua.
Cube kirjoitti:. Tiettyyn henkilöön ei rakastuta sattumalta.
Tekisi melkein jo mieli tunnustaa tappio, mutta en ihan täysin siihen tyydy. Sanotaanko näin, että se ei tosiaan ole välttämättä normaalia, monessa tapauksessa kaukana siitä. Valtaosin valitettavasti se perustuu vanhemman osapuolen harrastamaan hyväksikäyttöön. Myönnän kyllä tämän täysin ja siksi painottaisin varovaisuuteen, jos liikuskelee nuorempien ihmisten kanssa. Vanhemman ihmisen, täysi-ikäisen vastuuseen. Sillä vastuu tosiaan on hänellä.Cube kirjoitti:Tämä keskustelumme tässä ketjussahan lähti siitä liikkeelle, että mielestäsi 15-vuotiaan tytön/naisen(ei) ja 18-vuotiaan pojan/miehen välinen suhde on "ihan normaalia". Minun mielestäni se ei missään nimessä ole normaalia, vaikka poikkeuksiakin varmasti löytyy (kuten nimim. Pakkipari ja hänen tyttöystävänsä/vaimonsa).
Selvä. Onko rakastuminen mielestäsi sitten laskelmoitua toimintaa? Eli ihminen päättää keneen ja millaiseen ihmiseen rakastuu?Siinä tapauksessa olet väärässä. Ihastuminen/rakastuminen on hyvin kaukana sattumanvaraista ja tiede ja psykologia on mielestäni sen kattavasti todistanut.
Onhan se noinkin, joskin tiedän ja tunnen aika nuorta porukkaa, joilla on aika vahva itseluottamus, eivätkä todellakaan ylimääräisen paljon ihaile ja palvo vanhempaa porukkaa. Eriasia tietysti, mihin se sitten perustuukaan. Onko se vain nuoruuden idealismia?Kyllä varmasti itsekin tiedät millainen ikähierarkia nuoruudessa vallitsee, joten en viitsi ainakaan tällä erää vääntää rautalangasta enempää.
No, oikeastaan et, en ainakaan muista. Uskoisin, että et ole sitä porukkaa. Ei ollut todellakaan tarkoitus kulminoida sitä toteamusta mitenkään sinuun, pahoittelen sitä. Sitä vaan, että kohtuullisen arvelluttavasti tässäkin keskustelupaikassa on niitä kirjoittajia (nimiä en sano, eikä nyt juuri tällä palavalla sekunnilla tule mieleen ketään erityistä), jotka tuntuu myös kohdistavan sitä seksuaalista huomiointiaan kohtuullisen nuoriin naisiinkiin. Vaikea sanoa, onko heistä kuinka moni sitten, ainakaan avoimesti, sitä vastaan, että suuren ikäeron omaava pari seurustelee. Jos ovat vastaan, niin siinä tapauksessa liikutaan kaksinaismoralismin aluevesillä tukevasti.Cube kirjoitti:Taisi olla olkinukkea koko kommentointi. Nyt olisi ilmeisesti ollut minun paikka loukkaantua :)
Cube kirjoitti:Mutta sen ratkaisun pitäisi perustua omiin tuntemuksiin, eikä syntyä "kai sille ny pitää pillua antaa, ku se on kuitenki jo iha aikuine miäs" -päättelyketjun kautta. Sinulla ilmeisesti tuntuu olevan aika iso luotto 15-vuotiaiden tyttöjen kykyyn tehdä informoituja päätöksiä? Minulla ei.
jupster kirjoitti:Kyllä 15-vuotias tervepäinen tyttö osaa ihan itse tehdä päätöksensä lähteekö harrastamaan seksiä vaiko ei.
Ja tuo kerrotaan vasta nyt minulle, epäreilua.Cube kirjoitti:Ihastuminen/rakastuminen on hyvin kaukana sattumanvaraista ja tiede ja psykologia on mielestäni sen kattavasti todistanut.
Ei toki, ei toki. Mutta kuten totesin, aivomme ohjailevat kyllä meitä kumppaninvalinnassa hyvin vahvasti. Emme itse sitä tiedosta, mutta en näe syytä miksi muiden potentiaalisten kriteerien - kuten ulkonäkö, arvot, vanhempien muistuttaminen - ohessa ei voisi olla mahdollista, että 20v. Jamppa-X ihastuu/rakastuu toistuvasti itseään selvästi nuorempiin ja kokemattomampiin tyttöihin, koska jollain tapaa kokee heidät vaikutuksille alttiimmiksi, helpommin "hallittaviksi" ja muuten vaan vähemmän pelottaviksi kuin omanikäiset naikkoset. Ihastus saattaa periaatteessa olla ihan aitoa tällaisissakin tapauksissa, mutta kovinkaan terveenä en sitä siitä huolimatta näkisi.Ted Raikas kirjoitti:Selvä. Onko rakastuminen mielestäsi sitten laskelmoitua toimintaa? Eli ihminen päättää keneen ja millaiseen ihmiseen rakastuu?
Juu, eipä tuo mitään, enkä asiasta oikeasti toki mitenkään loukkaantunutkaan, koska et tunne minua tarkemmin ja netin välityksellä nyt tietyt oletukset ja yleistykset ovat aina automaattisesti läsnä. Lähinnä ihmettelin, että onko minusta tosiaan tuollainen kuva välittynyt, koska en itseäni siitä oikeastaan millään tavalla tunnistanut.Ted Raikas kirjoitti:No, oikeastaan et, en ainakaan muista. Uskoisin, että et ole sitä porukkaa. Ei ollut todellakaan tarkoitus kulminoida sitä toteamusta mitenkään sinuun, pahoittelen sitä. Sitä vaan, että kohtuullisen arvelluttavasti tässäkin keskustelupaikassa on niitä kirjoittajia (nimiä en sano, eikä nyt juuri tällä palavalla sekunnilla tule mieleen ketään erityistä), jotka tuntuu myös kohdistavan sitä seksuaalista huomiointiaan kohtuullisen nuoriin naisiinkiin. Vaikea sanoa, onko heistä kuinka moni sitten, ainakaan avoimesti, sitä vastaan, että suuren ikäeron omaava pari seurustelee. Jos ovat vastaan, niin siinä tapauksessa liikutaan kaksinaismoralismin aluevesillä tukevasti.
BitterX kirjoitti:Onko semmoisiakin?
Jaahas, no minä en sitten kaiketi ole kovinkaan terve. =)Cube kirjoitti:Ihastus saattaa periaatteessa olla ihan aitoa tällaisissakin tapauksissa, mutta kovinkaan terveenä en sitä siitä huolimatta näkisi.