Naisasiat

[Iris]

Lähinnä sitäkin tässä mietin, että jos hänellä ei ole haussa mitään vakavampaa ja hän haluaisi esimerkiksi fyysistä suhdetta, niin silloinkin hän olisi päässyt etenemään helpommalla sen kahvittelun kautta. Jollain tasolla hän on kyllä kiinnostunut, siitä olen 99% varma. Toisaalta sitten taas tuo treffeistä kieltäytyminen viestittää nimenomaan sen puolesta, että sitä kiinnostusta ei olisi ainakaan riittävästi.

Mulla ollut itselläni useasti vähän tällaisia keissejä. On kivaa, turvallista ja rennompaa nähdä porukalla olusen äärellä ja siitä ehkä viedä sitten joku kotiin tai mennä jonkun luokse. Mutta mulle tuollaiset kahvitreffit ovat jotenkin olleet aina yksi siirto eteenpäin, mikä ainakin omalta kohdaltani kertoo siitä, että olen ollut vähän epävarma vakavan jutun suhteen, koska olen kierrellyt ja kaarrellut vaikka kyseessä olisi aivan loistava daami. Osittain olen kierrellyt ja kaarrellut juuri siksi, jos kyseessä on oikeasti hemmetin nasta nainen jota en missään nimessä halua satuttaa, jos tuntuu että olen itse vakavemman jutun suhteen vähän fiftyfifty. Siksi olen itsekin jättänyt menemättä kahville joskus, koska kyllä siinä pelin henki on täysin erilainen verrattuna siihen kun ollaan frendiporukalla ulkona jolloin on paljon rennompaa stormata pöytään moikkailemaan. Jos tästä nyt sai jotain kiinni, niin hyvä. Sen teit ainakin oikein, ettet lähtenyt noiden "pakkien" jälkeen pommittamaan puheluin ja viestein, sillä nyt olet edelleen mielenkiintoinen tapaus ja tuollainen ihan perus darraviestittelykin kehittää kiintymystä ja empatiaa kokoajan mitkä sitten ajan kanssa saattavat muovautua pari pykälää kivemmaksi tunteeksi.

 

[rpeez]

Totta tämäkin, mutta ihmettelen miksi piti kieltäytyä kahvittelusta eli niistä varsinaisista treffeistä ja sitten toisaalta ääneen ihmetellä miksi toinen ei tee aloitetta. Sehän teki jo!

Kuten sanottu, ei fyysistä.

Luin vielä uudelleen tuon kertomuksen.

Kyseinen nainen oli jo siis jotenkin etukäteen tuttu, ja oli pyytänyt viereensä nukkumaan. Jo tässä vaiheessa on suurehko todennäköisyys, että daami teki tuossa itse asiassa aloitteen toiveenansa jonkin tason fyysisesta toiminnasta. Mitään ei tapahtunut.

Seuraavaksi baarissa kokoillan yhdessä pikkuhiprakassa. Lopuksi ei tapahtunut taaskaan mitään.

Seuraavaksi olikin vuorossa jo sitten pakit, joka viittaa selvästi siihen että kun kaksi kertaa oli jo syötetty lapaan, ja kun ne oli missattu, uutuudenviehätyksen kipinä alkoi hiipumaan ja juna ehkä meni jo.

Olen itse aikoinaan muutaman kerran harrastanut eri naisen kanssa syystä tai toisesta platonista nukkumista ensimmäisellä kohtaamisella, mistään niistä ei seurannut mitään hyvää. Jälkikäteen on kyllä kaduttanut että ne piti missata, etenkin kun on hiffannut myöhemmin että nainen taisi odottaakin jotain tapahtuvan.
Ainoastaan siinä tapauksessa kun nainen itse selkeästi sanoo, että annetaan nyt olla tänä yönä kun ollaan liian kännissä, tai jostain muusta syystä, siitä ei olisi ollut haittaa suhteen etenemiselle.

Sen sijaan nopea eteneminen fyysiselle asteella on käytännösssä aina johtanut hyviin asioihin.

Toki maailma on muuttunut, siitä kun itse olen nuori ollut. Minun aikana ensitapaamiset tapahtui melkein aina suht märkinä ravintoloissa, yökerhoissä yms.

 

[BOL]

Miksei nainen voisi itse tehdä aloitetta? Ottaa kiinni ja koskettaa ja katsoa, mihin se johtaa. Ymmärrän kyllä, että torjutuksi ei kukaan halua tulla, mutta ei aloitteen tekeminen ole mikään miesten velvollisuus tai yksinoikeus. Jos ei oma kantti kestä tehdä fyysistä aloitetta, ei pitäisi kyllä antaa pakkeja kahvittelullekaan.

Jos näin käyttäydytään nykyään, en ymmärrä.

 

[Patarouva]

Kuten sanottu, ei fyysistä.

Luin vielä uudelleen tuon kertomuksen.

Kyseinen nainen oli jo siis jotenkin etukäteen tuttu, ja oli pyytänyt viereensä nukkumaan. Jo tässä vaiheessa on suurehko todennäköisyys, että daami teki tuossa itse asiassa aloitteen toiveenansa jonkin tason fyysisesta toiminnasta. Mitään ei tapahtunut.

Seuraavaksi baarissa kokoillan yhdessä pikkuhiprakassa. Lopuksi ei tapahtunut taaskaan mitään.

Seuraavaksi olikin vuorossa jo sitten pakit, joka viittaa selvästi siihen että kun kaksi kertaa oli jo syötetty lapaan, ja kun ne oli missattu, uutuudenviehätyksen kipinä alkoi hiipumaan ja juna ehkä meni jo.

Olen itse aikoinaan muutaman kerran harrastanut eri naisen kanssa syystä tai toisesta platonista nukkumista ensimmäisellä kohtaamisella, mistään niistä ei seurannut mitään hyvää. Jälkikäteen on kyllä kaduttanut että ne piti missata, etenkin kun on hiffannut myöhemmin että nainen taisi odottaakin jotain tapahtuvan.
Ainoastaan siinä tapauksessa kun nainen itse selkeästi sanoo, että annetaan nyt olla tänä yönä kun ollaan liian kännissä, tai jostain muusta syystä, siitä ei olisi ollut haittaa suhteen etenemiselle.

Sen sijaan nopea eteneminen fyysiselle asteella on käytännösssä aina johtanut hyviin asioihin.

Toki maailma on muuttunut, siitä kun itse olen nuori ollut. Minun aikana ensitapaamiset tapahtui melkein aina suht märkinä ravintoloissa, yökerhoissä yms.

Aika ikävä paikka tuo on mun mielestä herrasmiehelle, jos nainen ei osaa pöhnässäkään pelata korttejaan niin että mies uskaltautuu pussaamaan ja selvinpäin heittää jäitä miehen niskaan kun mies ehdottaa tapaamista ja taas pöhnässä kysellään oletko ujo vai miksi et lähesty. Ja todellakin mikä estää naista tekemästä aloitetta, jos kiinnostaa.

 

[Draco]

Juteltiin vielä pari tuntia pilkun jälkeen hänen pihallaankin kaikenlaista, ja vähän siinä hän jo kyseli, että olenko niin ujo vai miksi en tee hänen suhteen mitään selkeämpää aloitetta. Siinä mielessä hieman erikoinen kommentti, että juuri neljä päivää aikaisemmin olin saanut häneltä pakit ihan selkeään pyyntöön, niin ensimmäisenä ei nyt ollut mielessä mikään erikoisemman päällekäyvä taktiikka. Vai oliko tuo kahvista kieltäytyminen/epämääräinen vastaus alunperinkin sellainen, että minä olen sen vain käsittänyt väärin?

Tämä kohta kiinnostaa eniten tässä tarinassa, että jos puheet jo tuohon menivät, niin eikö siinä joko päässyt kysymään, että miksi kahvit eivät kiinnostaneet tai toisaalta, jos olitte hänen pihassaan, niin oliko se oma ideasi lähteä kotiin siitä?

Koska toisin, kuin aiemmilla näissä vastauksissa, itselle on kyllä moneenkin kertaan käynyt niinkin päin, että vaikka olen ollut kokolailla saamaton saamaan mitään fyysistä aloitetta aikaan, ainakaan ennen kuin on jomman kumman kämppään päästy, niin olen sentään älynnyt mennä, jos yhtään on saumaa siihen annettu tai vastaavasti ollut hätyyttämättä naista tiehensä, jos hän on näyttänyt siltä, että tulee minun luokseni.

Että jäin vain miettimään, että jos siinä jo aiheessa oltiin, niin miten siitä nyt pystyttiin silti vielä palaamaan tavallaan tilanteeseen ennen tuota juttelua?

 

[lasaleiko]

Kuten sanottu, ei fyysistä.

Luin vielä uudelleen tuon kertomuksen.

Kyseinen nainen oli jo siis jotenkin etukäteen tuttu, ja oli pyytänyt viereensä nukkumaan. Jo tässä vaiheessa on suurehko todennäköisyys, että daami teki tuossa itse asiassa aloitteen toiveenansa jonkin tason fyysisesta toiminnasta. Mitään ei tapahtunut.

Seuraavaksi baarissa kokoillan yhdessä pikkuhiprakassa. Lopuksi ei tapahtunut taaskaan mitään.

Seuraavaksi olikin vuorossa jo sitten pakit, joka viittaa selvästi siihen että kun kaksi kertaa oli jo syötetty lapaan, ja kun ne oli missattu, uutuudenviehätyksen kipinä alkoi hiipumaan ja juna ehkä meni jo.

Olen itse aikoinaan muutaman kerran harrastanut eri naisen kanssa syystä tai toisesta platonista nukkumista ensimmäisellä kohtaamisella, mistään niistä ei seurannut mitään hyvää. Jälkikäteen on kyllä kaduttanut että ne piti missata, etenkin kun on hiffannut myöhemmin että nainen taisi odottaakin jotain tapahtuvan.
Ainoastaan siinä tapauksessa kun nainen itse selkeästi sanoo, että annetaan nyt olla tänä yönä kun ollaan liian kännissä, tai jostain muusta syystä, siitä ei olisi ollut haittaa suhteen etenemiselle.

Sen sijaan nopea eteneminen fyysiselle asteella on käytännösssä aina johtanut hyviin asioihin.

Toki maailma on muuttunut, siitä kun itse olen nuori ollut. Minun aikana ensitapaamiset tapahtui melkein aina suht märkinä ravintoloissa, yökerhoissä yms.

Mitä nyt on itse viime vuosina harjoitellut naisten kanssa toimimista näissä asioissa, niin tuo boldattu pitää kyllä mielestäni edelleen paikkansa. Ja tuokin, että ne kenen kanssa on vain nukkunut ilman mitään sen kummempaa, niin mitään ei ole kyllä sen seurauksena tapahtunut.

Mutta ymmärrän Runk Karia varsin hyvin ongelmansa kanssa, olen ollut vastaavissa tilanteissa itsekin ja saatanpa olla joskus tulevaisuudessakin. Voi olla paikoin helvetin vaikea tulkita naisen käytöksen perusteella, että mitä hän haluaa.

Miksei nainen voisi itse tehdä aloitetta? Ottaa kiinni ja koskettaa ja katsoa, mihin se johtaa. Ymmärrän kyllä, että torjutuksi ei kukaan halua tulla, mutta ei aloitteen tekeminen ole mikään miesten velvollisuus tai yksinoikeus. Jos ei oma kantti kestä tehdä fyysistä aloitetta, ei pitäisi kyllä antaa pakkeja kahvittelullekaan.

Jos näin käyttäydytään nykyään, en ymmärrä.

Tuota samaa ihmettelin itse keväällä viimeksi, kun tuon erään typyn kanssa tavattiin toista kertaa ja menin hänen luokseen. Kertoi jälkeenpäin, että yritti minut saada suutelemaan häntä, koska halusi sitä niin kovasti. No illan päätteeksi sylkeä vaihdettiinkin, mutta miksei itse tehnyt sitä aloitetta sitten aiemmin? Joo, olis varmaan itsekin pitänyt jostain tajuta jo aiemmin, mutta ei kai se tosiaan mikään miesten velvollisuus sentään ole. Enkä saanut muuten vastausta jälkeenkään päin miksei tehnyt itse aloitetta :D samapa tuo, kun ei tuo siihen kaatunut mutta kuitenkin jo kaatunut)

----

Edellisestä kappaleesta aasinsiltaa omiinkin naisasioihin. On tässä sen verran vireillä, että Tinderiin tuli taas eksyttyä ja tälle / ensi viikolle tullut yhdet treffit sovittua, ainakin alustavasti. Mukavan oloinen nainen siellä olisi kohdattavissa, mutta sitten se mutta... on taas sattumoisin vähän kauempaa. No ei sen kauempaa kuin 2h ajomatkan päässä, mutta kuitenkin. Edellinen oma suhde päättyi siihen, ettei toinen osapuoli lopulta tähän välimatkaan sopeutunut ja eipä siinä voinut paljon itse asialle tehdä. Itsestä tuntui siinä kohtaa, että etänä olisi voinut vielä jatkaakin. Nyt se kuitenkin vähän kummittelee tämän suhteen - antaako itselleen mahdollisuuden ja luvan innostua, jos kuitenkin taas kohta huomaa ettei toimi? Tuli tuossa välillä jo mietittyä että nämä etäsuhteet on nähty. Tässä sitä kuitenkin taas ollaan. On kyllä tämän alustavan treffikumppanin kanssa viestitelty jo vähän syvällisempiäkin ja tuli kysyttyä häneltäkin suhtautumista etäsuhteisiin, mihin tuumasi jottei koe sitä ongelmaksi. Että sinällään tuolle voisi kai antaa mahdollisuudenkin. Ei siinä mitään tieten menetäkään.

Näitä pienen paikkakunnan miinuspuolia tämä... on tuossa nyt muutama osuma samalta paikkakunnaltakin, mutta tuntuu nämä paikalliset olevan vähän nihkeitä junantuomien suhteen. Tai mikä sitten onkaan syy, mutta aika vähiin on jäänyt jutut heidän kanssaan, ja vaikea nähdä, että noista mitään kehittyisi.

Tai sitten pitäisi antaa mahdollisuus ihan muille väylille asian suhteen. En sitten tiedä mikä se väylä olisi. Baarit kiinnostaa entistä vähemmän, enkä ole yöelämästä osannut oikein koskaan seuraa edes hakea. Harrastuksetkin ovat sellaisia, ettei siellä nyt ainakaan toistaiseksi ole tullut vastaan mitään potentiaalisia mahdollisuuksia. Tai sitten unohtaa naisasiat kokonaan ja keskittyä kaikkeen muuhun - tiedä vaikka pääsis yllättämään.

 

[Nick Neim]

Seuraavaksi baarissa kokoillan yhdessä pikkuhiprakassa. Lopuksi ei tapahtunut taaskaan mitään.

Tämän toisen kerran kielteinen aloite tuli naiselta itseltään. Eli siinä matkalla kun saatoin häntä kotiaan kohti, niin hän teki aika selväksi sen, ettei yöpaikkaa sinä yönä ollut tarjolla. Syytä tälle en osaa sanoa kun en asiaa sen kummemmin kysellyt, mutta tuosta ei jäänyt mitään tulkinnanvaraa. Siinä mielessä oli väärin sanoa, että lähdin herrasmiehenä taksilla kotiini, vaan pikemminkin lähdin herrasmiehenä taksilla kotiini, sen enempää vonkaamatta.

Miksei nainen voisi itse tehdä aloitetta? Ottaa kiinni ja koskettaa ja katsoa, mihin se johtaa. Ymmärrän kyllä, että torjutuksi ei kukaan halua tulla, mutta ei aloitteen tekeminen ole mikään miesten velvollisuus tai yksinoikeus. Jos ei oma kantti kestä tehdä fyysistä aloitetta, ei pitäisi kyllä antaa pakkeja kahvittelullekaan.

Jos näin käyttäydytään nykyään, en ymmärrä.

Sen mitä häntä entuudestaan jotenkin tunnen ja olen kuullut, niin pidän häntäkin myös hieman ujohkona henkilönä. Kuten allekirjoittanutkin osaltaan on. Tai sanotaanko näin, että ollaan molemmat kyllä erittäin sosiaalisia ns. tavallisessa kanssakäymisessä, mutta tällaisissa jutuissa sitten hieman tavallista kömpelömpiä, ehkä. Tämä toki enemmänkin kuulopuhetta kuin varmaa tietoa. Eikä nuo kahvittelupakit varsinaisesti tilannetta mitenkään allekirjoittaneen kohdalla ainakaan helpottanut, vaan nyt päässä raksuttaa vähän kaikenlaista.

Tämä kohta kiinnostaa eniten tässä tarinassa, että jos puheet jo tuohon menivät, niin eikö siinä joko päässyt kysymään, että miksi kahvit eivät kiinnostaneet tai toisaalta, jos olitte hänen pihassaan, niin oliko se oma ideasi lähteä kotiin siitä?

Aika avoimesti siinä hänelle asiasta puhuin, että minkälainen pettymys ne aikaisemmin viikolla saadut kahvittelupakit oli. Lähinnä sitäkin siinä yritin kysellä, että olenko minä tulkinnut tässä jotain väärin, mutta hänen mukaansa se vastaus kahville menosta ei ollut kuulemma ehdoton ei, ja hän viihtyy kyllä hyvin seurassani. No joo, eihän se tosiaan kirjaimellisesti ollut pelkkä ei, mutta mielestäni tuollaisen "en tiedä" vastauksen tulkintaan ei ole oikeastaan kuin yksi vaihtoehto. Onko se sitten oikeasti vain omaa ylitulkintaa, onko se kohteliaisuutta, mutta "en tiedä, voi olla, etten lähde" on mielestäni aika selkeä ei treffikutsuun, ja seuraavan treffien/aloitteen teko siirtyy kyllä sille kieltäytyvälle henkilölle, jos kiinnostusta lopulta löytyisikin. Eipä tuollaisen vastauksen jälkeen tehnyt silloin mieli alkaa rummuttamaan uutta pyyntöä vanhan pyynnön peräänkään.

Itseasiassa tuota kotiinlähtöä olen jäänyt vähän miettimäänkin, koska väitän, että aika pienelläkin vonkaamisella olisin yöksi hänen luokseen lopulta päässyt. Siinä kuitenkin oli puhetta hänen seuraavan päivän menoistaan ja omasta kotiinmenosta, joten päädyin lähtemään (omasta mielestäni) ihan molempien yhteisymmärryksessä kotiini. Ei todellakaan ollut niin ehdoton ei kuin tuolla tokalla kerralla josta kirjoitin, mutta kuitenkin selkeästi vihjasi siihen oman kodin suuntaan, joka vaikutti siihen tilanteeseen hyvältä ratkaisulta.

Ja myönnettäköön, että aamuyöllä humalapäissään sitä äkkiä tekee herkästi vähän omia tulkintojaan, mutta sunnuntaina nimenomaan hän oli aloitteellinen darraviestittelyyn, ja kehui mm. sitä kuinka hauska ilta hänellä oli. Eli ei kai se ihan pelkkää humalaisen tulkintaakaan ole.

Siitä päästään nimenomaan siihen varsinaiseen ongelmaan jonka kanssa painin oikeastaan edelleen, ja minkä takia tästä kirjoittelinkin. Jos hän kerran viihtyy hyvin seurassani ja jos edes jonkinlaista kiinnostusta olisikin olemassa, mutta hän on ehtinyt jo torpata kahvittelut, niin onko tuossa sen kummemmin mitään tehtävissä? Mä olen aina oppinut treffailukulttuurin niin, että se ei on ei, ja jankkaamalla tai painostamalla se ei paremmaksikaan muutu. On ehkä hieman lapsellista puhua "vuoroista", mutta minä olen ihan rehellisesti sitä mieltä, että nyt nimenomaan olisi hänen vuoro tehdä se aloite.

Tilanne olisi tietenkin täysin eri, jos en olisi jo yhtä kieltäytymistä häneltä saanut.

 

[rpeez]

Miksei nainen voisi itse tehdä aloitetta? Ottaa kiinni ja koskettaa ja katsoa, mihin se johtaa. Ymmärrän kyllä, että torjutuksi ei kukaan halua tulla, mutta ei aloitteen tekeminen ole mikään miesten velvollisuus tai yksinoikeus. Jos ei oma kantti kestä tehdä fyysistä aloitetta, ei pitäisi kyllä antaa pakkeja kahvittelullekaan.

Jos näin käyttäydytään nykyään, en ymmärrä.

On kuitenkin valitettavan yleistä ettei naiset niin tee vaan sortuvat antamaan vaikeasti tulkittavia viestejä, tai sitten helpommin tulkittavia, mutta semmoistakin sattui sitten että ainakin minulla kellot soi vasta joskus jälkeenpäin. Tai sitten ovat vaan ystävällisiä ja mitään aloitetta ei ole. Ota näistä sitten selvää ;-)

Ainakin omasta puolesta voin sanoa, että naisten tekemät suorat aloitteet ovat miellyttäneet kovastikin, eli kannustan siihen varauksetta.

 

[rpeez]

Oliskohan tuossa Kari Runkin tapauksessa kuitenkin käynyt niin että neidillä oli siinä välissä joku toinen mies ollut juuri deitattuna&pohdittavana, ja siksi kieltäytyminen.

 

[Temptation]

Oliskohan tuossa Kari Runkin tapauksessa kuitenkin käynyt niin että neidillä oli siinä välissä joku toinen mies ollut juuri deitattuna&pohdittavana, ja siksi kieltäytyminen.

Mulla tuli jostain syystä kans joku tuollainen keissi mieleen, siksi vastauskin oli noin epämääräinen. Ns. takaovi jätettiin auki.

Mutta ei syytä huoleen, kyllä mä heittäisin toisen kyselyn treffeistä. Eikä mitään kahvitteluja, vaan joku kävely jonnekin, istuskelua puistonpenkillä jne, missä olisitte ihan kahdestaan, ilman hälinää ympärillä. Jos tuosta kieltäytyy/kävelyn aikana/kävelyn jälkeen ei tapahdu mitään fyysistä lähestymistä edes suutelun merkeissä, jota tietysti hartaasti yrität sopivien hetkien tultua, niin homma pakettiin ja heittäydyt passiiviseksi.

Passiivisena olo on tässä ihan se viimeinen oljenkorsi, katsoa miten nainen reagoi. Voi olla, että homma vaan kuolee tai sitten voi olla, että nainen alkaakin jahtaamaan sua ja kutsuu kenties itsekin jonnekin.

 

[WildCore]

@Kari Runk Nyt kun luin tuon sinun viimeisimmän kirjoituksen, niin itse jos olisin sinun kengissä, siirtäisin pallon kokonaan naiselle. Hirveän sekavia viestejä lähettää sinulle. Kerrot vaan, että mielelläsi tapaisit hänet joku päivä, mutta hän saa päättää päivän ja sinä saat päättää mitä tekisitte. Näin minusta osoitat kiinnostuksen ja myös sen, että et ole palloteltavissa. Jos siellä todellista kiinnostusta on ja hän on aikuinen nainen, niin aivan varmasti tekee asialle jotain.

 

[MacRef]

@Kari Runk Kuulostaa tutulta. Olen itse ollut aikanaan hive... eikun tosi ujo noissa tilanteissa. Ja halunnut olla herrasmies ja ken tietää, kuinka monta kertaa jäi saamatta sen takia.

Nyt nosta kissa pöydälle ja ota asia suoraan puheeksi. Käytä toki sopivia sanoja, mutta ideana se, että kerrot kiinnostuksestasi tutustua vähän paremmin / lähemmin, mutta et oikein saa selvää toisen osapuolen viesteistä / signaaleista, koska ne ovat tulkinnanvaraisia. Ja pyydät häntä avaamaan niitä. Tällä teet oman tahtosi selväksi ja samalla heität pallon sinne toiselle osapuolelle.

 

[Nick Neim]

Mulla tuli jostain syystä kans joku tuollainen keissi mieleen, siksi vastauskin oli noin epämääräinen. Ns. takaovi jätettiin auki.

Mutta ei syytä huoleen, kyllä mä heittäisin toisen kyselyn treffeistä. Eikä mitään kahvitteluja, vaan joku kävely jonnekin, istuskelua puistonpenkillä jne, missä olisitte ihan kahdestaan, ilman hälinää ympärillä. Jos tuosta kieltäytyy/kävelyn aikana/kävelyn jälkeen ei tapahdu mitään fyysistä lähestymistä edes suutelun merkeissä, jota tietysti hartaasti yrität sopivien hetkien tultua, niin homma pakettiin ja heittäydyt passiiviseksi.

Passiivisena olo on tässä ihan se viimeinen oljenkorsi, katsoa miten nainen reagoi. Voi olla, että homma vaan kuolee tai sitten voi olla, että nainen alkaakin jahtaamaan sua ja kutsuu kenties itsekin jonnekin.

@Kari Runk Nyt kun luin tuon sinun viimeisimmän kirjoituksen, niin itse jos olisin sinun kengissä, siirtäisin pallon kokonaan naiselle. Hirveän sekavia viestejä lähettää sinulle. Kerrot vaan, että mielelläsi tapaisit hänet joku päivä, mutta hän saa päättää päivän ja sinä saat päättää mitä tekisitte. Näin minusta osoitat kiinnostuksen ja myös sen, että et ole palloteltavissa. Jos siellä todellista kiinnostusta on ja hän on aikuinen nainen, niin aivan varmasti tekee asialle jotain.

@Kari Runk Kuulostaa tutulta. Olen itse ollut aikanaan hive... eikun tosi ujo noissa tilanteissa. Ja halunnut olla herrasmies ja ken tietää, kuinka monta kertaa jäi saamatta sen takia.

Nyt nosta kissa pöydälle ja ota asia suoraan puheeksi. Käytä toki sopivia sanoja, mutta ideana se, että kerrot kiinnostuksestasi tutustua vähän paremmin / lähemmin, mutta et oikein saa selvää toisen osapuolen viesteistä / signaaleista, koska ne ovat tulkinnanvaraisia. Ja pyydät häntä avaamaan niitä. Tällä teet oman tahtosi selväksi ja samalla heität pallon sinne toiselle osapuolelle.

Tänks kaikille teille vastauksista.

Kai se täytyy ottaa itseään vielä niskasta kiinni, ja tosiaan heittää sitä palloa uudestaan sinne naisen suuntaan. Eipähän ainakaan jää itselle jossiteltavaa, vaikka toiset pakit tulisikin. Huomattavasti enemmän mua totta puhuen vituttaisi tällä asialla jossittelu joskus myöhemmin, kuin se toinen kieltäytyminen, jos sellaista tulee.

 

[Holik]

Tänks kaikille teille vastauksista.

Kai se täytyy ottaa itseään vielä niskasta kiinni, ja tosiaan heittää sitä palloa uudestaan sinne naisen suuntaan. Eipähän ainakaan jää itselle jossiteltavaa, vaikka toiset pakit tulisikin. Huomattavasti enemmän mua totta puhuen vituttaisi tällä asialla jossittelu joskus myöhemmin, kuin se toinen kieltäytyminen, jos sellaista tulee.

Tässä välissä on saattanut myös tapahtua jo vaikka mitä, mutta kommentoinpa silti.
Itse olen ollut paljon tekemisissä naisten kanssa jotka ovat seksuaalisesti erittäin aktiviisia. Voi olla, että ovat jopa etsimässä vaan seksiseuraa. Näiden ihmisten ainoa tavoite tuntuu olevan humalassa ja/tai baarissa päästä pidemmälle.
Se jos mies ei aloitetta herrasmiehenä siihen suuntaan tee, niin nainen helposti kokee miehen olevan tylsä tai ei-kiinnostunut, Sitä ei pelasta viestittely, vaan nainen muistaa ainoastaan sen ettei hän siinä hetkessä saanut (kelvannut) sinua tekemään aloitetta fyysisempään kontaktiin.

 

[MacRef]

Se jos mies ei aloitetta herrasmiehenä siihen suuntaan tee, niin nainen helposti kokee miehen olevan tylsä tai ei-kiinnostunut, Sitä ei pelasta viestittely, vaan nainen muistaa ainoastaan sen ettei hän siinä hetkessä saanut (kelvannut) sinua tekemään aloitetta fyysisempään kontaktiin.

Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, että edelleen niin moni nainen odottaa miehen tekevän sen aloitteen. Mies voi kuitenkin olla ujo tai haluaa käyttäytyä herrasmiesmäisesti ja silloin molemmilta jää (tavoite) saamatta. Jos taas mies on riittävän rohkea (panomies), niin sitten homma etenee, ainakin sen yön osalta.

Sitten kuitenkin naiset valittelevat, kun ei löydy sitä kunnollista miestä...

 

[nummenkallio]

Naiset saattavat jättää aloitteen teon miehille siksikin, että ainakin joidenkin miesten mielestä kovin innokas ja aloitteellinen nainen ei ole viehättävä. En tiedä, mihin tämä perustuu. Ehkä siihen, että miehet haluavat säilyttää tilanteen hallinnan itsellään. Tai sellaiseen alkukantaiseen ajattelutapaan, että nainen on saalis ja palkinto. Ja ehkä jotkut naiset saattavat nauttiakin siitä, että heitä yritetään valloittaa. Mutta kyllähän toimivin roolitus on se, että mies on tunnustelija ja aloitteentekijä, ja naisen tehtävänä on antaa vihjeitä. Sitten kun nainen antaa tarpeeksi vahvan vihjeen, mies toimii.

Tämä on se ylivoimaisesti tutuin lähestymistapa kaikille. Jotkut muut tavat voivat aiheuttaa hämmennystä, koska niissä ei ole samanlaisia vakiintuneita käyttäytymismalleja ja rooleja.

 

[Ice-Cold]

Löytysköhän tähän vinkkiä täältä. Kuulun tähän ryhmään missä yli kolmikymppiset ihmiset ovat vaan yksinään pitkän aikaa, mistä nykyisin on mediassa ollut puhetta. Olen ollut sinkkuna monia vuosia ja seksi- ja seurustelusuhteet ovat olleet nuoruudessa kaikki. Tykkään ja pärjään yksin mutta aina sitä jotain halauksia ja läheisyyttä ainakin kaipaa.

Nyt kuitenkin reiluna kolmikymppisenä just nyt kävin kaksi kertaa treffeillä yhden entisen työkaverin kanssa. En vaan ymmärrä mitä tein väärin mutta jotain tapahtui. Juteltiin ensin somessa useamman viikon ajan ja vastapuoli oli hyvin mukana ja aktiivisempi asiassa, alotteellisempi ja laittoi aina paljon hymiöitä jne ja viestien kieliasusta sai semmosen kuvan että sitä kiinnostaa ja on ns. otettu.

Pyysin sitten kahville ja käytiin kahvilla tunnin ajan ja juteltiin kuulumiset läpi, ok kaikki meni hyvin. Senkin jälkeen vastapuoli oli aktiivisempi.

Pyysin luokseni kylään ja tuli oikein iloisia hymiöitä jne taas ja aktiivista keskustelua ja oli otettu että haen hänet kylään autolla. Rakensin kunnon kotiteatterisetit kotia ja hain autolla sen kylään. Katseltiin leffa ja minä olin se joka sitten haki sen kainaloon aina ja pari kertaa, pidin lähellä ja olin oma itseni, pussasin loppuillasta. Hän ei tehnyt mitään elettä siihen mutta ymmärsin että kaikki oli oikei hänellekin. En lääppinyt mutta hipsutin. Nuo pusut tuli tehtyä kyllä aika huolimattomasti ja nopeasti ja tilanne oli vaivaannuttava siinä kohtaa, olisin sen voinut paremminkin tehdä. Ei ollut kovin hyviä pusuja tosi kömpelöä. Vein sitten hänet takaisin kotiinsa.
Tämän illan jälkeen aloitteellisuus hävisi täysin toisesta päästä ja vastauksissakin kestää ja viestien sävy on erilainen. Siis möhlinkö minä pelkästään huonona suutelijana tämän homman. Onko tämä näin vaikeaa tämä treffailuhomma.

 

[lasaleiko]

Tahi sitten todellisuus ei vastannutkaan naisen mielikuvia ja hänen osaltaan tämä kuvio on katsottu. Tylyä, mutta näitä on tullut joskus itse kohdattua.

Se miten tuosta jatkaa eteenpäin onkin hankalampi sanoa. Joidenkin mielenkiinto loppuu kun olet liian aktiivinen, toiset taas luulevat ettet ole enää kiinnostunut jos et olekaan enää kovin aktiivinen. Yhden silmissä oletkin taas kiinnostava kun et hetkeen pidä häneen yhteyttä. Yritä siinä ny sitten. Samaa mieltä @Jarnan Rysty n kanssa, että nyt pari askelta taaksepäin ja rauhallisemmin. Vaikka muutaman päivän, viikonkin täys hiljaisuus, katso tuleeko sieltä enää mitään signaalia. Hankalaa, tiedän, mutta omiin kokemuksiin pohjautuen ehkä paras vaihtoehto tuossa tilanteessa. Jos se on ohi niin sitten se pitää ettiä uus.

 

[Draco]

Vaikka muutaman päivän, viikonkin täys hiljaisuus, katso tuleeko sieltä enää mitään signaalia. Hankalaa, tiedän, mutta omiin kokemuksiin pohjautuen ehkä paras vaihtoehto tuossa tilanteessa. Jos se on ohi niin sitten se pitää ettiä uus.

Kyllä itselle aikanaan melkeinpä joka kerran, kun noin kävi, niin ei se siitä enää miksikään tullut. Siinä mielessä se viikon vartoilu on tavallaan turhaa (jos ei toisesta päästä ala kuulua), koska jos itsellä on toiveita asian suhteen, niin joka päivä se sitten pyörii mielessä se homma siinä. Eli ei se välttämättä huono ajatus ole, jos viestittelytiheys ja sävy selvästi muuttui, alkaa kyselemään suoraan, että mikäs on homman nimi.

Sitä noepammin siitä sitten pääsee eteenpäin tai jos siinä edelleen jotain on, että syy olikin jossain muussa, niin tuskinpa se siihen kaatuu, jos haluaa suoraan tietää, missä mennään. Se voi vastapuoltakin helpottaa sanoa asiat suoraan, jos ei muuten ole oikein saanut sanotuksi. Ja jos asiat eivät selvene, vaikka itse haluaisi, niin sitten voi itse miettiä haluaako pelata arvausleikkiä, vai antaako olla, on sitten tullut ainakin yritettyä tehdä asialle jotain.

 

[mikko600]

Emmä tiedä. Perhe- tai sukujuhlista ei silleen yleensä kannata pokata muijaa. Porissa tietty suht normaalia.

 

[mikko600]

Mutta tosissaan. Noi on varmasti aika peruskelauksia kaikille jotka ovat olleet pitkässä suhteessa. Enemmän tuosta tekstistäsi jäi mieleen tuo että olette ihan kämppiksinä vaan oikeastaan. Tuttua myös itselle. Jos sä et näe että tilanne muuttuisi, niin silloin kannattaa kysyä että oletko sitten tyytyväinen siihen tilanteeseen oikeasti? Ja onko se mitä haluat sitten tulevaisuudelta. Ja ei, ero ei ole epäonnistuminen. Joskus ihmiset eivät vaan sovi yhteen. Tiettyhän tuo on hankalaa jos ei tosiaan kertomasi mukaan mitään isompia riitoja jne. ole. @Outsider

 

[rpeez]

Jotenkin vahingossa huomasin illan edetessä, että meillä klikkasi yhteen ja jos hypätään suoraan loppukohtaukseen, niin siinä olisi ollut mahdollisuudet mihin vaan, kun suoraan pyydettiin jäämään yöksi, kun saattelin neitiä nukkumaan. Tässä nyt vaan oli sellainenkin pieni muuttuja parin muun muuttujan ohessa, että olen avoliitossa, ollut itse asiassa noin kymmenen vuotta, ja meiltä löytyy toki yhteinen lapsikin kaiken mahdollisen muun ”täydelliseen” perheidylliin kuuluvan lisäksi. Ikinä en ole ketään pettänyt, eikä ole käynyt mielessäkään, mutta nyt kolahti kyllä niin kovaa heti kerrasta, että olisin periaatteessa ollut valmis ihan mihin tahansa, mutta sitten kuitenkin lopulta vetäydyin tilanteesta. Ei mua kyllä nytkään mikään yhdenillan säätö olisi kiinnostanut, vaan olisin oikeasti halunnut jäädä tämän naisen seuraan ja varmaan sitten katsoa, jos siitä olisi jollain 0.0000001% todennäköisyydellä syntynyt joskus jotain. Ihan hyvä että tilanne kuitenkin jäi tuohon, koska mitä nyt muutaman kevyen viestin vaihdoin alkuviikosta tämän neidin kanssa, niin aika nopeasti niistä oli aistittavissa, että ei tässä nyt kuitenkaan ollut mitään hauskanpitoa kummempaa ja loppuiltakin oli mennyt jo vähän hämärästi. Sen verran hyvänä ihmistuntijana on itseä pidettävä, että uskon kyllä että naisellakin oli oikeasti jonkunlaista kiinnostusta minua kohtaan, kun kuitenkin oli itse aloitteellinen ...

Oman empiirisen kokemukseni mukaan ratkaisusi oli hyvä myös tämän uuden naisen silmissä, sillä hän näki ettet sortunut heti houkutukseen. Voi olla hyvä juttu jos hänen kanssa jotain vielä kehkeytyy.

Mitä muuten tuohon nykyparisuhteen tilanteeseen tulee, niin rohkeutta sinne vaan kuunnella sydämen ääntä. Tilanne tuskin pitkässä juoksussa helpottuu. Todennäköisempää on oman hyvinvoinnin kärsiminen ja tosiaan periaatteiden romukoppaan lentäminen.

 

[BOL]

@Outsider , mitäpä jos varovasti keskustelisit asiasta avovaimosi kanssa? Ilman mitään riitoja tai ratkaisuja. Kysyt vaikka, että mitä sulle kuuluu. Ja että olet ajatellut, että tekisitte eräänlaisen välitilinpäätöksen, missä kuulostelette molempien fiiliksiä. Mikä on hyvin? Mikä on huonosti? Mikä on ihan ok? Mitä toiveita toisella on ja mitä hän sinulta odottaa?

Keskustelun jälkeen, voit yksin tai voitte yhdessä pureksia keskustelun antia. Voi olla, että yhteinen sävel yhtäkkiä löytyykin tai sitten ei löydy. Mitään ratkaisuja sun ei tarvitse vielä tehdä mihinkään suuntaan, mutta toinen voi toki haluta niitä. Mutta parempi sekin on, kuin että molemmat ovat omissa poteroissaan.

Sekin on ok, että ollaan yhdessä vain lasten takia, jos se on molemmille osapuolille ok, arki toimii ja välit ovat hyvät. Sitä en purematta niele, että jos et nykyisessä suhteessanne pysyisi, jäisit yksin lopullisesti. Sitä ei kukaan voi etukäteen tietää. Toki kaikki on aina mahdollista, mutta kovin todennäköisenä en sitä pidä. Sinun pitää priorisoida asiat omassa päässäsi. Jos haluat suurta tunteenpaloa, kaupanpäällisiksi voit saada uuvuttavaa draamaa. Tai sitten et. Yleensä tunteet kuitenkin ”normaalissa” parisuhteessa laantuvat ihastumisvaiheen jälkeen, siis arjen koittaessa.

Ja jos ei ole poissuljettua, että voisit löytää enemmän yhteistä säveltä avovaimosi kanssa, lähtisin sijoittamaan panokseni siihen. Tarvitaan kahdenkeskistä aikaa. Ehkä siis joku hotelliyö? Vonkaamaan älä kuitenkaan ryhdy, varsinkaan, jos arjessa sellaista tapahtuu useammin kuin puolivuosittain.

Suurimmalla osalla ihmisistä arki on uuvuttavaa. Siis oikeasti uuvuttavaa. Sitä vain usein kahlaa päivät läpi. Ja sitten onkin vuosi mennyt. Ja sama uudelleen. Moni kadottaa siihen rumbaan paitsi itsensä, myös puolisonsa. Mutta, jos on yhteinen halu, suhdetta voi myös kehittää. Ette te ole ihmisinäkään enää samanlaisia kuin suhteen alussa, joten sellaisen odottaminen ei ole realistista. Mutta harva ihminen kuitenkaan ihan täysin muuttuu siitä, mitä nuorempana oli. Särmät hioutuu ja moni kypsymätön mielipide muuttuu, mutta toiset piirteet pysyvät, vaikka piilossa olisivatkin. Ne pitää vain kaivaa uudelleen esiin.

Voi myös olla, että pariskunnan haaveet eivät enää kohtaa. Sitten pitää vain miettiä, miten siitä eteenpäin.

 

[BOL]

@Outsider , jossittelu, mutkuttelu ja sitkuttelu on siinä mielessä turhaa, että yleensä aina ihminen tekee aina hetkellä x sen hetkisillä tiedoilla parhaan mahdollisen ratkaisun. Aina se ratkaisu ei ole oman itsensä kannalta parasta tai edes järkevintä, mutta ajatteleva ihminen on sentään tehnyt jonkun ratkaisun. Joskus ratkaisu on se, ettei tee mitään ratkaisua.

Kun nyt olet päättänyt vuosien saatossa ”stay put”, se ratkaisu on tehty silloin. Turha sitä on kelata yhtään. Sen sijaan tulevaisuuteen voit vielä vaikuttaa. Sanotaan, että kiireessä ei tule kuin kusipäisiä lapsia, pitää hyvin paikkansa. Mutta laita nyt itsellesi joku takaraja, mihin mennessä ajatuksissa pitää päästä edes vähän eteenpäin. Vaikka ennen ensi kesälomia. Muussa tapauksessa elämä vain valuu ja sinä olet edelleen samassa pisteessä. Ja kun päätös on omassa päässä tehty, voi tehdä oman välitilinpäätöksen päässään taas vuoden päästä aina siihen asti, kunnes ei siihen syystä tai toisesta koe enää tarvetta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

@Outsider, olet saanut kautta linjan jo erinomaisen varteenotettavaa palautetta. Lisään tähän jatkoksi muutamia ajatuksia, ja muotoilen lisää jo aiemmin mainituista teemoista.

Kannatan ehdottomasti, että arvioit oman suhteesi nykytilaa ja mahdollista tulevaisuutta, sekä itseksesi että varsinkin yhdessä kumppanisi kanssa. Kipinänsä kadottaneeseen suhteeseen voi olla mahdollista saada kohennusta ja uudenlaista tunnetta, mutta se vaatii molemmilta halua tehdä töitä asian eteen. Tuo ei ole helppoa, mutta jos väljähtyneen suhteen tilasta ei keskustella yhdessä eikä ongelmia tunnisteta, niin asiat todennäköisesti vain huononevat ajan mittaan.

Jos lopputulema on se, että olette molemmat leipääntyneitä suhteeseen ja haluaisitte mieluiten erota, niin sitten on näin. Ei sitä päätelmää pidä kohtuuttomasti pelätä. Ymmärtääkseni sinulla on ikää vähemmän kuin minulla (olen 50), ja sinulla ja kumppanillasi on vielä oletettuja kilometrejä edessä vaikka kuinka paljon. Elämää ei kannata tuhlata keskinkertaisessa tai kaveruudeksi vajonneessa suhteessa kärvistelemiseen, huonosta nyt puhumattakaan. Ei edes yhteisen lapsen takia.

Mieti nyt tarkkaan erityisesti sitä, olisiko nykyinen suhteesi korjattavissa sellaiseksi, että olisit ennen pitkää joka päivä onnellinen tuon ihmisen kanssa. Hän miettiköön vastaavaa omalla kohdallaan.

Realistina pitää todeta, että parempaa naista joka vieläpä jaksaisi minua en kyllä tule löytämään, vaan sitä saisi sitten olla loppuelämän yksin, jos tästä päättäisi lähteä.

Noin 100 % ihmisistä, jotka väittävät jotakin tuollaista, ovat totaalisen väärässä. Minäkin mietin edesmenneen avioliittoni aikana hölmöyksissäni jotakin vastaavaa useammankin kerran, ja olin aivan saakelin kassalla tässä asiassa.

Tuntematta sinua minkään vertaa, väitän että tosipaikan tullen löytäisit montakin hyvää ja vielä parempaa, edellyttäen että tekisit asian eteen vähän töitä. Ensimmäinen vastaantullut ”kiva ja ihana” ei välttämättä olisi sinulle loppuelämäsi puoliso, mutta tuokin kokemus voi olla sinulle tärkeä: kaikki koettu auttaa sinua selkiinnyttämään, millainen nainen ja millainen suhde toimisi sinulle parhaiten. Kyllä sen aikanaan tietää, kenen kanssa haluaa suhteeseen tosissaan panostaa, kun oikean tyyppinen ihminen osuu kohdalle.

Tunteet, joita koit siellä syntymäpäiväjuhlilla, ovat ihan tavanomaisia pitkässä suhteessa. Jotkut meistä ovat tuollaisten tunteiden äärellä helposti vietävissä silloinkin, kun vakituisen suhteen pitäisi olla ihan hyvässä iskussa. Huomioiduksi tuleminen tuntuu toisista vastustamattomalta, muistakin toki kivalta. Jos vakituinen suhde toimii ja tuottaa onnellisuutta, tuollaiset sivusta tulevat tunteet on kuitenkin useimmiten helppo käsitellä ja sivuuttaa. Mutta kuten todettua, nuo tunteet voivat olla myös merkki siitä, että jokin on nykyisessä suhteessa pielessä, mikä tarkoittaa, että huonompaa on todennäköisesti luvassa, ellei asioiden kulkuun puututa.

Myös minun mielestäni teit ehdottomasti oikein, kun et pokannut sitä naista synttärijuhlista. Olet jatkossakin luotettavan miehen maineessa tuon juhlissa tapaamasi naisen silmissä, ajatellen vaikka tulevaisuuden tilannetta, jossa nykyinen suhteesi on kenties tullut päätökseensä. Ja voit myös onnitella itseäsi vahvasta selkärangasta ja oikeiden johtopäätösten tekemisestä silloin, jos olette nykyisen kumppanisi kanssa päätyneet laittamaan suhteenne hyvään kuosiin, ja vielä onnistuneet siinä.