On kyllä! Harmittaa vain kun sanoo jotain idioottimaista eikä saa sen tueksi rinkirunkkauskavereita. Joku vieläpä sanoo että, "nyt sanoit kyllä helvetin tyhmästi". Paha mielihän siitä tulee.
Kylläpä on mukavaa kirjoittaa tänne palstalle.
Onhan tuo tajuttu jo aikoja sitten mutta aina sitä hämmentty uudestaan näistä. Ehkä oon jäänyt kaipaamaan jotain hyväksyntää joskus ja nyt haen kompensaatiota? Joku saa kuitenkin pitämään housut jalassa ja hyvä niin.Miten sä vasta nyt tuon @powerplaymaker tajusit? Luullut sinua teiniä vanhemmaksi. ”Älä lahre sinne”.
Asian vakavuudesta johtuen voisi olla ehkä Ihmettelyketjun kamaa vakavien asioiden käsittelypaikassa eli Kierrätyskeskuksessa. Laitetaan nyt tänne, niin saadaan eloa tähänkin ketjuun.
Missä vaiheessa pariutumisprosessia naisista tulee tätejä? Siis sellaisia, jotka panikoivat kaikesta turhasta ja antavat hienoja ohjeita, kuten ”älkää ampuko niitä raketteja sitten tänne terasille, ettei meiltä lähde näkö”. No kun se sillä sun miehellä tulikin ensimmäisenä mieleen.
Todetaan loppuun, että naiset on ihania!
Siinä vaiheessa kun niillä on jotain omaa. Tämä tätiytyminen on saanut alkunsa silloin kun naisille on ruvettu antamaan oikeuksia.Missä vaiheessa pariutumisprosessia naisista tulee tätejä? Siis sellaisia, jotka panikoivat kaikesta turhasta ja antavat hienoja ohjeita, kuten ”älkää ampuko niitä raketteja sitten tänne terasille, ettei meiltä lähde näkö”. No kun se sillä sun miehellä tulikin ensimmäisenä mieleen.
Kuulostaa itseltäni. Löysin tarkalleen tänä päivänä kaksi vuotta sitten nykyisen vaimoni Tinderistä. Sitä ennen oli parikymppisenä ollut ainoa vakavahko seurustelusuhde. Siihen nähden yhteiselo sekä nopea yhteenmuutto meni hyvin. Huomaa, että itsekin on aikuistunut ja osaa antaa periksi kuten myös vaimoni. Vasta näin vanhempana sitä on tullut tajuttua, mitä ”parisuhteen kompromissit” tarkoittavat.Nyt osui kyllä niin mahtava nainen kohdilleen, että ei malttaisi olevan erossa hetkeäkään. Tässä oikeastaan pari-kolme vuotta tuli etsittyä vaihtelevan aktiivisesti naisystävää ja nyt tuntuisi osuvan oikea kohdilleen. Aika monta pettymystä tuli kyllä matkan aikana koettuna, mutta kyllä ne pettymyksetkin kannatti kokea. Treffeillä ravaaminen on kyllä pidemmän päälle melkoisen raskasta ja välillä tuntui, että pitäis luovuttaa koko homma ja odotella vain jos jostakin se nainen ilmeistyisi.
Tässä kun kerkesi semmoset reilut kolmekymmentä vuotta oltua oikeastaan koko ajan poikamiehenä niin hivenen on joutunut tekemään itsensä kanssa töitä sen suhteen, että vieressä on tosiaan joku. Jonkinmoisia sisäisi muurejakin oli kyllä kerinnyt itselle muodostumaan, mutta kyllä ne siitä on pikkuhljaa rikkoutuneet.
Löytyi muuten tinderistä, että kyllä sieltäkin voi onnistumisia saavuttaa.
Kuulostaa itseltäni. Löysin tarkalleen tänä päivänä kaksi vuotta sitten nykyisen vaimoni Tinderistä. Sitä ennen oli parikymppisenä ollut ainoa vakavahko seurustelusuhde. Siihen nähden yhteiselo sekä nopea yhteenmuutto meni hyvin. Huomaa, että itsekin on aikuistunut ja osaa antaa periksi kuten myös vaimoni. Vasta näin vanhempana sitä on tullut tajuttua, mitä ”parisuhteen kompromissit” tarkoittavat.
Tänään tapaamisen 2-vuosipäivää viettämään, mutta sitä ennen täytyisi yksi päivä jaksaa työsirkusta.
Puolen vuoden ”tapailun” jälkeen laitoin oman asuntoni myyntiin ja kirjat siirsin virallisesti hänen luokseen. Tässä vaiheessa aloin kutsua häntä avopuolisoksi, mutta se nyt ei ehkä ole kovinkaan ”kiva” termi. Toki tapailuvaiheessakin käytännössä hänen luonaan asuin, koska hänen asuntonsa oli ehkä hieman viihtyisämpi.Kysäisenpä tästä stoorista: missä vaiheessa siirryit määrittelemään kumppanisi tyttöystävän sijaan avovaimoksi?
Onhan siinä tavallaan aika iso ero henkisesti, vaikka yhteistaloudessa ei kuitenkaan käytännössä eroa ole.
En tiedä mistä tämä käsitys tuli sulle vaikka luin viestini uudelleen. Olemme naimisissa, mutta ennen sitä olimme avopuolisoita. Samaa mieltä vaimo-sanan käytöstä. Selvensin nyt lisäämällä jälkimmäisen kappaleen.^ Itse oletin että olette naimisissa. Ei ole kyllä koskaan tullut mieleen, että joku käyttää sanaa vaimo - ilman avioliittoa.
@Tadu No nyt selvensi, ihmettelin kun @Sanainen arkku kysyi että missä vaiheessa siirryit määrittelemään tyttöystävän sijaan avovamoiksi. Oletin siis heti kun käytit sanaa vaimo, että olette naimisissa. Liian vaikeeta ilmeisesti tänään tämä blondin ajatuksenjuoksu.
Soveltuvin osin tulee mieleeni Poika ja susi - satu.En muista ketään, jonka kanssa seksi olisi ollut ensimmäisellä kerralla näin luontevaa, intensiivistä ja kaunista. Hän on minua kymmenen vuotta nuorempi, mutta jo nyt naisena ja äitinä jotain paljon enemmän kuin koskaan uskalsin naiselta toivoa.
Onko kellään kokemusta uskovaisten kanssa seurustelusta? En itse ole yhtään uskovainen, mutta erään sellaisen kanssa ollaan tapailtu ja tultu hyvin juttuu- Tavattiin alunperin kun tuli juttelee jeesuksesta. Kahet treffit alla, joten vielä on hyvä hetki perääntyä.
Kai se sentään oli kunnon uskovainen ja antoi ekoilla treffeillä herran käskystä?
Pelottavinta oli ettei antanut. En sit tiedä, pelkään tämän olevan ansa.
Onko kellään kokemusta uskovaisten kanssa seurustelusta? En itse ole yhtään uskovainen, mutta erään sellaisen kanssa ollaan tapailtu ja tultu hyvin juttuu- Tavattiin alunperin kun tuli juttelee jeesuksesta. Kahet treffit alla, joten vielä on hyvä hetki perääntyä.