Naisasiat

  • 7 486 480
  • 26 542

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tai mies on täysi luuseri. On jotenkin niin ymmärtäväinen ja kokee velvollisuutta ja syyllisyyttä. Tätä sanotaan nykymieheksi, joka myös pahoittaa mielensä, jos häntä sanotaan mieheksi. Olenkin jo kertonut tutustani, jonka aika menee naisten puolustamiseen ja naisilta puolustautumiseen. Sitä on ollut hauska seurata, ei tarvitse edes maksaa maksua Korkeasaareen, ilmaiseksi voi katsella. Sanoin nyt ikävästi eläimistä, sillä eläimillä on luonne.

I rest my case. Jos et ymmärrä, no can do.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Ei niin mitään, Asia ja esittämäni peruste palstaa apunaan käyttävistä (mahdollisesti) nuorista oli syy tarttumiseen, ei mitään negaa sinnepäin.

Olin vähän turhan kireänä. Piis. Melko varmasti miesten kuukautiset on olemassa. Ja vaihdevuodet. Ne on varmaan mulla.

Mutta semmoinen naisasia tuli mieleen, että ite oon toista kertaa avion ns. satamassa. Varmaan täällä on jollain neljäkin keikkaa plakkarissa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Mutta semmoinen naisasia tuli mieleen, että ite oon toista kertaa avion ns. satamassa. Varmaan täällä on jollain neljäkin keikkaa plakkarissa.

Miksi nuoret ihmiset menee edes naimisiin? Vanhat ymmärrän jos on taloudellisia pointteja, mutta nuoret. Painajaismaisesti jopa ilman avioehtoa.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Miksi nuoret ihmiset menee edes naimisiin? Vanhat ymmärrän jos on taloudellisia pointteja, mutta nuoret. Painajaismaisesti jopa ilman avioehtoa.

Nuoruuden liitot ei aina kestä. Vähän sellaista olen ollut huomaavinani, että high school sweetheartit menee naimisiin oltuaan sitä ennen kimpassa 5-10 vuotta ja eroaa sitten kuuden kuukauden päästä. Tuskin on kovin kivaa. On opittu olemaan toisen kanssa ja papin aamenen tai siviilivirkamiehen mikä-se-nyt-olin jälkeen pamahtaa tietoisuus, että ahaa... tätä tämä sitten on. Tosin voisi miettiä sitäkin, että paraneeko vaihtamalla ja kannattaako käydä ruohoa syömässä naapurin laitumella. Kai nää on niitä vaikeita asioita.
 

Schwein

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Nuoruuden liitot ei aina kestä. Vähän sellaista olen ollut huomaavinani, että high school sweetheartit menee naimisiin oltuaan sitä ennen kimpassa 5-10 vuotta ja eroaa sitten kuuden kuukauden päästä. Tuskin on kovin kivaa. On opittu olemaan toisen kanssa ja papin aamenen tai siviilivirkamiehen mikä-se-nyt-olin jälkeen pamahtaa tietoisuus, että ahaa... tätä tämä sitten on. Tosin voisi miettiä sitäkin, että paraneeko vaihtamalla ja kannattaako käydä ruohoa syömässä naapurin laitumella. Kai nää on niitä vaikeita asioita.

Voi olla noinkin, mutta päinvastaistakin on. Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä 16-vuotiaasta, ja kyllä tää ihan futaa edelleen. En vaihtaisi. Vaikka ei aina toki ole helppoa ollut, en sitä sano.

Just nyt on muutenkin elämä aika kivassa vaiheessa, kun kolmesta lapsesta nuorinkin on jo 8 ja vanhin ei vielä ihan pahimmassa murrosiässä.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Pit
Mutta semmoinen naisasia tuli mieleen, että ite oon toista kertaa avion ns. satamassa. Varmaan täällä on jollain neljäkin keikkaa plakkarissa.

pitkään elelyyn mahtuu yhtä ja toista ja kaikkea siltä väliltä. Mun elämässä on ollut pitkiä ja lyhyitä suhteita ja lopputulemat erilaisia erilaisista syistä. Ei ole siis yhtä kaavaa tai yhtä verrattavuutta edes yhden ihmisen suhteiden kirjossa, saati että ne olisivat miltään osin verrannollisia laajemmin. Jokainen on ainutkertainen, niin se lyhyt, kuin se joka jätti paskimman olon. En siis korosta mitään avioita, koska ne on vaan niitä rituaaleja sen oikean asian ympärillä. Todelliset valat vannotaan sydämessä ja ne kestää ilman papin aameniakin. Ihmiset kohtaa ja mitä se poikii on kiinni niistä ihmisistä. Tulos voi olla virheillä voittoon, tai kaiken oikein tekemällä perikatoon ja kaikkea siltä väliltä. Pitää vaan ottaa oppia ikä kaikki ja muistaa hymy.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Nuoruuden liitot ei aina kestä. Vähän sellaista olen ollut huomaavinani, että high school sweetheartit menee naimisiin oltuaan sitä ennen kimpassa 5-10 vuotta ja eroaa sitten kuuden kuukauden päästä. Tuskin on kovin kivaa. On opittu olemaan toisen kanssa ja papin aamenen tai siviilivirkamiehen mikä-se-nyt-olin jälkeen pamahtaa tietoisuus, että ahaa... tätä tämä sitten on. Tosin voisi miettiä sitäkin, että paraneeko vaihtamalla ja kannattaako käydä ruohoa syömässä naapurin laitumella. Kai nää on niitä vaikeita asioita.

Huh, onneks me odotettiin 11 vuotta ennen ku mentiin naimisiin. 7 vuotta ollaan nyt sinnitelty aviossakin. Mietin joskus että ei mee kauaa siihen että oon ollu suuremman osan elämästäni tuon vaimokkeeni kanssa kuin ilman, ja nyt taisin tosiaan joku kuukausi sitten sen rajapyykin ohittaa. Kaikkea sitä. Koskahan pamahtaa mun tietoisuuteen että tätä tämä sitten on ja eiku ero vireille.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Huh, onneks me odotettiin 11 vuotta ennen ku mentiin naimisiin. 7 vuotta ollaan nyt sinnitelty aviossakin. Mietin joskus että ei mee kauaa siihen että oon ollu suuremman osan elämästäni tuon vaimokkeeni kanssa kuin ilman, ja nyt taisin tosiaan joku kuukausi sitten sen rajapyykin ohittaa. Kaikkea sitä. Koskahan pamahtaa mun tietoisuuteen että tätä tämä sitten on ja eiku ero vireille.

Niin no, oma nuoruuden juttuni kesti sen 14 vuotta ja sitten se vain hyytyi itsekseen. Ei siihen mitään syytä edes sinällään ollut, mutta ei sitä nyt koko elämää voi saman kanssa olla. Jos oltaisiin tavattu vaikka joku 7 vuotta myöhemmin, niin tilanne olisi varmaankin aivan eri.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mennä räpsäytin avioliiton satamaan tämän neidon kanssa hiljattain. Mahtava meno!
Lämpimät onnitteluni teille kumpaisellekin, ja parasta jatkoa! Mukava kuulla tällaisia uutisia.

Linkittämäsi viesti oli vajaan vuoden takaa. Siitä saattoi päätellä suhteenne melko tuoreeksi, joten noin vuodessa tai vähän reilussako purjehditte aviosatamaan? Asianne ei sinänsä minulle tai muille kuulu, mutta nostin tämän aasinsiltahengessä esille, koska avioon päätymisen nopeudesta tai hitaudesta tulee aika ajoin puhetta.

Varmaan jokaisen lähipiiristä löytyy sekä hitaasti että vauhdikkaasti avioituneita pareja, joiden etenemistahti on herättänyt ainakin lähipiirissä huomiota. Yksi tuntemani pariskunta meni taannoin naimisiin yli 20 vuoden yhteiselon jälkeen. Kyseisen pariskunnan vanhin lapsi oli tuohon mennessä jo ehtinyt muuttaa omilleen, ei nyt sentään vielä lisääntyä kuitenkaan. Hyvin lyhyen seurustelun jälkeen avioituvat parit toki noteerataan vieläkin herkemmin. Kuukausien tuttavuuden perusteella avioituneita on vaikka kuinka paljon, ja on tuo viikoissakin muutamilta onnistunut. Toiminnan lopputuloksiin en ota tässä yhteydessä kantaa, paitsi sen verran, että onnistumisia ja epäonnistumisia löytyy tietenkin etenemistahdista riippumatta.

Osittain retorinen kysymys kaikille pohdittavaksi: kuinka pitkä seurusteluaika voisi olla mielestäsi "riittävän pitkä", jotta itse rohkenisit ryhtyä avioitumaan seurustelukumppanisi kanssa? Myönnetään heti kärkeeen itsestäänselvyys, eli tämähän riippuu tietysti kulloisistakin olosuhteista, kuten ennen kaikkea ihmisistä itsestään ja heidän elämäntilanteistaan. Jokainen voi tietysti miettiä asiaa haluamastaan perspektiivistä.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Niin no, oma nuoruuden juttuni kesti sen 14 vuotta ja sitten se vain hyytyi itsekseen. Ei siihen mitään syytä edes sinällään ollut, mutta ei sitä nyt koko elämää voi saman kanssa olla.

Miksei muka voi? Itse ainakin tässä ajanhetkessä ajattelen että tulen olemaan koko elämäni saman kanssa, eikä ajatus hirvitä minua yhtään, oikeastaan päinvastoin.

Huomioi myös, että olen Mensa-kerhossa joten olen huippuälykäs ja siksi aina oikeassa kaikissa asioissa. Harmaa kolmio tulee mustan pallon ja valkosen neliön jälkeen!
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Tämä kuulostaa hyvältä:
Miksei muka voi? Itse ainakin tässä ajanhetkessä ajattelen että tulen olemaan koko elämäni saman kanssa, eikä ajatus hirvitä minua yhtään, oikeastaan päinvastoin.

Ihailen ihmisiä, joilla on näin. Itse asiassa olin käyttää vastaesimerkkinä FASlasta, mutta jäi käyttämättä ettei homoksi luulla. Minäkin toivon, ettei tarvitse enää vaihtaa vaan olisi loppuelämä tässä. Velipojalla oli nuoruussuhde ja taisi olla 7 vuotta, muttei se kestänyt, ei ehkä ollut tarkoituskaan kestää, kesti minkä kesti. Avioon eivät sentään menneet. Järkimiehiä on, musiikkimaku kohdillaan, ja lähdemmekin Tallinnaan heinäkuussa. Otetaan akatkin mukaan.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tämä kuulostaa hyvältä:


Ihailen ihmisiä, joilla on näin. Itse asiassa olin käyttää vastaesimerkkinä FASlasta, mutta jäi käyttämättä ettei homoksi luulla. Minäkin toivon, ettei tarvitse enää vaihtaa vaan olisi loppuelämä tässä. Velipojalla oli nuoruussuhde ja taisi olla 7 vuotta, muttei se kestänyt, ei ehkä ollut tarkoituskaan kestää, kesti minkä kesti. Avioon eivät sentään menneet. Järkimiehiä on, musiikkimaku kohdillaan, ja lähdemmekin Tallinnaan heinäkuussa. Otetaan akatkin mukaan.

Luulen, että olet homo, mutta en ole varma. Otamme asian esityslistalle seuraavassa Mensa-kerhon kokouksessa.

Kesti minkä kesti on hyvä kesto mille tahansa suhteelle. Eikä sillee että tää on nyt pakko lopettaa koska en voi olla koko elämää saman kanssa koska @pernaveikko sanoi niin. Hyvää Tallinnan matkaa, Mensa-kerho suosittelee että ette kysy matkavinkkejä @pettter iltä, varsinkin jos otatte akkanne mukaan.
 

Hera80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin. Jotenkin aina koen, että ei mulla ole oikein validiteettia tulla tähän ketjuun, kun olen ollut saman naisen kanssa 27-vuotta eli pidempään kuin keskivertojatkislaisen ikä on. Naimisiin muuten mentiin 24-vuoden seurustelun jälkeen, että sellainen harkinta-aika meillä. Mitä minä siis tietäisin sydänsuruista tai naisista, kun olen ollut yhden ja saman kanssa yli puolet elämästäni. Jos nyt sananen tai pari kuitenkin sallittakoon.

Ensiksi siihen lehtijuttuun missä mies otti ex-vaimonsa ja tämän uuden kumppanin luokseen asumaan homeremontin ajaksi, niin voisin hyvin kuvitella tekeväni myös itse niin. Tämä uusi mies saisi toki olla ulkona lämmitetyssä koiratarhassa yönsä ja minä ja silloinen ex- vaimoni nukuttaisiin sisällä. Ja aamulla "vahingossa" päästäisin koirat pihalle ja ne ei kyllä tykkäis hyvää, kun joku vieras olisi heidän reviirillään. Luonnollisesti maksaisin lääkärikulut ja olisin pahoillani kun hyvät aikeeni kääntyivät perseelleen. Ja perkele kun ambulanssillekin tulin vielä antaneeksi paniikissa väärän osoitteen.

Ja täällä jokin aika sitten muutama nimimerkki pohti rikkoutuneen suhteen jälkeen sitä, kuinka kauan menee että uskaltaa taas luottaa naisiin. Älkää tuollaisia miettikö. Ihan oikeasti. Ei tässä elämässä voi oikeasti luottaa kuin yhteen ihmiseen ja se olet sinä itse. Eläkää parisuhteessa niin, että ette myy sieluanne ja kohdelkaa kumppanianne kaikella sillä rakkaudella ja arvostuksella kuin vain osaatte. Näillä pelimerkeillä kun elää ja jos jää silti musta pekka käteen, niin voi jatkaa pää pystyssä eteenpäin kohti seuraavaa satamaa. Jos ei myy sieluaan ja kohtelee toista hyvin, niin mahdollisen eron tullessa ei ole mitään syytä ruoskia itseään.

Vaikka olen ollut tosiaan pitkään parisuhteessa ja olemme kyllä kasvaneet yhteen erilaisten koettelemusten kautta, niin edelleen se onni ja autuus on riippumaton vaimon tekemisistä. Se löytyy omasta sydämestä ja tavasta kohdata elämä. Joka päivä.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Miksei muka voi? Itse ainakin tässä ajanhetkessä ajattelen että tulen olemaan koko elämäni saman kanssa, eikä ajatus hirvitä minua yhtään, oikeastaan päinvastoin.

Huomioi myös, että olen Mensa-kerhossa joten olen huippuälykäs ja siksi aina oikeassa kaikissa asioissa. Harmaa kolmio tulee mustan pallon ja valkosen neliön jälkeen!

Sun kanssa olisi (naisen) varmasti hauska olla naimisissa, huumorilla pääsee pitkälle. Ja toisaalta tältäkin palstalta löytyy vastapainoksi sellaisia vänkääjiä ja pilkunnussijoita, että luultavasti muuta ei sitten koskaan nussitakaan. Itse olen todistetusti saanut ainakin kerran, eli kuulun siis tässäkin asiassa tolkusti välimaastoon, välillä oikein mukava ja huumorintajuinen, välillä omallekin mielelle turhan haastava.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Onhan se vähän sillä tavalla, että jos on saanut kasvaa ympäristössä, joka kannustaa kiintymään, jossa on oppinut ottamaan huomioon muidenkin tunteet etenkin ristiriitatilanteissa ja pääkopasta löytyy näin valtava henkinen työkalupakki ja tunne-elämä on terveellä pohjalla, niin se usein korreloi parisuhteen onnellisuuden ja osittain täten myös pysyvyyden kanssa.

Minä en ole mikään naistenmies, mutta kaiken tämän diipadaipan sijaan väittäisin, että samankaltaisuus on ratkaisevin asia. Vain silloin voi ymmärtää.
 

pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukka Seppäsen pelipaikaton fantasia
mutta ei sitä nyt koko elämää voi saman kanssa olla.

Nämä jaksaa aina huvittaa. Miten se muuten menee käytännössä? Herääkö sitä joku tiistaiaamu, keittelee sumpit ja alkaa funtsimaan: "ei hitto, oon ollu tämän tyypin kanssa 14 vuotta, mahtava mimosa kaikkinensa mutta kun ei sitä voi loppuelämää yhden kanssa olla, laitampa lauluun"?

Jos oltaisiin tavattu vaikka joku 7 vuotta myöhemmin, niin tilanne olisi varmaankin aivan eri.

Miten tuo olisi asiaan vaikuttanut? Olisitte eronneet sitten 7 vuotta myöhemmin?
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Miten tuo olisi asiaan vaikuttanut? Olisitte eronneet sitten 7 vuotta myöhemmin?
Jos itteänsä miettii, niin parikymppisenä olin mitä ilmeisimmin sietämätön idiootti ja hyvin pitkään sen jälkeenkin. Nykyään taidan olla kasvanut ihmisenä aika paljon. Ehkä olen nyt siis siedettävä idiootti. Jos olisin nuorena ajautunut parisuhteeseen, olisiko nainen kestänyt mua sen tarvittavat 15 vuotta, minkä jälkeen aloin kasvaa ihmisenä? Epäilen vahvasti. Nyt tuo kuvitteellinen nainen tietysti katuisi lopetettuaan kuvitteellisen parisuhteemme.
 
Suosikkijoukkue
Turkoosi kevät 2024, Dallas Stars, Leksands IF
Minä en ole mikään naistenmies, mutta kaiken tämän diipadaipan sijaan väittäisin, että samankaltaisuus on ratkaisevin asia. Vain silloin voi ymmärtää.
Toisaalta on myös hyvä että se vastapuoli on ns. oikealla tapaa erilainen. Liian samankaltaiset ihmiset viihtynevät paremmin kavereina. Varmasti poikkeustapauksiakin löytyy mutta noin yleisesti ottaen "vastakohdat vetää puoleensa". Mun mielestä tärkeintä on varmaan se että sulla ja kumppanilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Luonne voi ja saa sillä toisella olla oikealla tapaa erilainen kunhan elämäntyylit ja intressit matchaa.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Toisaalta on myös hyvä että se vastapuoli on ns. oikealla tapaa erilainen. Liian samankaltaiset ihmiset viihtynevät paremmin kavereina. Varmasti poikkeustapauksiakin löytyy mutta noin yleisesti ottaen "vastakohdat vetää puoleensa". Mun mielestä tärkeintä on varmaan se että sulla ja kumppanilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Luonne voi ja saa sillä toisella olla oikealla tapaa erilainen kunhan elämäntyylit ja intressit matchaa.

Pointtini selitettynä vain pidemmän kaavan kautta. Joskus sekin on tarpeen. @abianos osaltaan sen jo teki.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Miten tuo olisi asiaan vaikuttanut? Olisitte eronneet sitten 7 vuotta myöhemmin?

Se on kuitenkin hyvin erilaista olla ja panna erilaisten ihmisten kanssa ja jos molemmilla olisi ollut enemmän kokemusta ihmissuhteista, niin ei varmaankaan olisi sitten samalla lailla alkanut kyllästyttää.

Tietenkin niinkin olisi voinut käydä, mutta nythän emme saa sitä koskaan tietää.

Mielestäni ennen loppuelämän suhdetta olisi hyvä olla jokunen säätö, joku epäonnistunut muutaman vuoden kodin leikkimen ja sellaisia juttuja taustalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös