Aika moni tässä on jo sanonut samaa, mutta (ihan vaan neuvona, itse tottakai päätät mitä teet) älä sekoita asioita liiaksi. Ensinnäkin jos se toinen nainen on odottanut jo 30 vuotta, niin ei homma kaasu pariin lisävuoteenkaan, että pistä se nyt toistaiseksi sivuun mielestäsi.
Toisekseen et ole "vain" naimisissa vaimosi kanssa, olet (suur?)perheen isä, perheen pää. Lapsesi ovat nyt niin haavoittuvaisessa iässä että kannattaa miettiä kyllä todella tarkkaan voitko repiä perheen hajalle. Ja asian positiivisesti kääntäen, älä mieti sitä miten paljon lapsiasi satuttaisi ero ja miten he siitä selviäisivät, vaan sitä mitä hyvää voit tehdä lasten kanssa. Lapsesi ovat iässä missä he tarvitsevat isää positiivisessa mielessä ihan älyttömästi, ja myös siinä iässä missä sinä voit jättää oman henkisen perintösi heille. Tee ja häärää lasten kanssa kaikenlaista, auta koulussa, anna virikkeitä, ja niin edelleen. En ole itse ollut vielä kuolinvuoteella, mutta olen ihan varma että tuossa vaiheessa kaikesta tuosta on enemmän kuin tyytyväinen.
Kolmanneksi sitten se suhde vaimoosi. Tottakai on selvää että 14 aviovuoden jälkeen toisen ärsyttävät piirteet ovat vielä ärsyttävämpiä, riitoja tulee ja menee, fyysisesti ei jaksa olla enää niin kamalan kiinnostunut toisesta, mutta jos ne mainitsemasi isot asiat ovat kunnossa, niin eikö tuosta voi vielä selvitä? Ehkä kaipaatte vaan hiukan tuuletusta liitossanne, sitä vaan niin helposti masentuu sen arkihelvetin keskellä että unohtaa kokonaan miksi aikoinaan edes mentiin naimisiin. Koittakaa keksiä edes JOKU juttu mihin voisitte mennä yhdessä, kenties jotain mitä vaimosi haluaisi mutta ei ole koskaan tajunnut / uskaltanut edes ehdottaa?
Minusta kuulostaa että tämä toinen nainen on nyt se kulmakivi tässä kaikessa. Ensinnäkin, jos vaimosi tietää kuvion ja "odottaa" ratkaisuasi, niin miltä hänestä mahtaa tuntua? Miltä hänestä on mahtanut tuntua jo pitkään? Hän on ketjuilla köytettu kotiin siitä perheen arkihelvetistä huolehtimaan (ilmeisesti), samalla kun sinä kuljet tämän toisen naisen kanssa joka paikassa treffailemassa ja tekemässä kaikkea kivaa ja mukavaa ilman lapsia? Sanoisinko että kuulossa kyllä "hiukan" epäreilulta. Tottakai jonkun sinkkunaisen kanssa treffailu on kivaa, kuka siitä nyt ei tykkäisi. Varsinkin jos seksiä ei ole vielä ollut, niin se on niin kivaa ja jännittävää että. Vaimosikin varmasti mielellään treffailisi huolettomasti jotain miestä joka viihdyttäisi häntä, jos se olisi mahdollista.
Kuulostaa niin helvetilliseltä tilanteelta nimenomaan vaimosi puolelta, että hän olisi kyllä varmasti nostanut jo kytkintä jos se mitenkään käytännön kannalta olisi hänelle mahdollista. Ja ihan varmasti hänen tekisi mieli purskahtaa joka päivä katkeraan itkuun tilanteestaan, mutta todennäköisesti ylpeys ei anna periksi.
Että jos minulta kysytään, niin sanoisin että ihan ensiksi kerro tälle toiselle naiselle että hei, it was not meant to be, mulla on perhe, en voi jättää sitä. Sitten menet häntä koipien välissä kotiin, kerrot vaimollesi että olit ihan helvetin tyhmä kun edes mietit lähtemistä, alat olla jo sen verran höppänä että aivot välillä kalkkeutuu. Sitten rukoilet ja pyydät ja rukoilet uudestaan että hän vielä ottaisi sinut takaisin miehekseen (jos et tiennyt sitä, et ole tällä hetkellä sillä henkisellä statuksella hänen mielessään). Ja sitten teet kaikkesi sen eteen että hän antaisi anteeksi sinulle, ja alkaisi pikkuhiljaa taas luottamaan sinuun. Se ei tule olemaan helppoa, ei välttämättä edes mahdollista.
Luulen että teillä on ihan helvetisti selvittämättömiä asioita, ja kun niitä vaan kasaantuu liikaa, niin tässä ollaan. Minä olen viimeinen henkilö puhumaan minkään pariterapian puolesta, menee vaan rahaa "hukkaan", mutta jos ette pysty muuten keskenänne puhumaan, niin sanoisin että menkää terapeutille. Koittakaa nyt herranjestas selvittää asianne ja nauttia toisistanne, nauttia lapsistanne. Ette te olisi neljäätoista vuotta naimisissa ellei teidän suhteessa olisi edes joskus ollut jotain hyvää.
Avioliitto on verta, hikeä ja kyyneleitä, ihan jokaisella. Ja se arki tulee vastaan aina, myös sen uuden hempukan kanssa. Pelasta nyt hyvä mies perheesi, ihan vaan itsesi takia.