Bigmouthilla muuten lienee kotona pakkasta, kun on tänään mennyt henkilökohtaisuuksiin tässä ketjussa useaan otteeseen. Itse olen vajaa ääliö, jonka pitäisi jäädä auton alle ja eräs toinen puolestaan kretiini. Mitähän schollille olisi tullut noista?
Luultavastikin pelikieltoa itsemoderoinnista...
Tässä ketjussa käytävän keskustelun ongelma on se, että tämä "tosimiesten" porukka on keksinyt jostain miesten yleiseksi toimintamalliksi sellaisen nössöilyn/mielistelyn, jota eri mieltä olevien porukka ei tunnista käytännössä lainkaan omaksi tai tuttavapiirinsä toimintamalliksi. Ilmeisestikin näillä valaistuksen kokeneilla tosimiehillä on kavereina / tuttavina lähes pelkästään nössömiehiä ja yleistys tulee sitä kautta. En tosin ymmärrä, millaisia he sitten itse ovat (tai ovat ainakin olleet), kun kaveripiiri on muodostunut tuollaiseksi, kun niin helvetin monella muulla täällä tuntuu olevan pääasiassa tuosta stereotypiasta poikkeavia kavereita. Täsmälleen samat sanat pätevät siihen naiskuvaan, jota tosimiesten posse on täällä viljellyt. Naiset ovat kuulemma julman laskelmoivia Excel-petoja, huoria tietysti myös. Läheskään kaikki eivät toki kokemuksiinsa perustuen ole tuostakaan samaa mieltä, mutta mitäpä ne valaistumattomat nössöt näistä asioista ymmärtäisivät. Puhutaan jostain esittämisestä, miellyttävän leikkimisestä, juomien tarjoamisesta, imartelusta ja itsensä kehumisesta. Omaan korvaani tuo kuulostaa täysin käsittämättömältä höpinältä, siis jopa sinkun suusta kuultuna, parisuhteessa elävästä nyt puhumattakaan. Tai ei täysin käsittämättömältä vaan juuri sellaiselta pintaliitobaarin saatanan kuvottavalta meiningiltä. Täysin käsittämättömältä kuitenkin siis siinä valossa, että minun elämässäni tuollaiselle ei vain koskaan ole ollut sijaa. Pintaliitopaikoissakin on varmasti tullut aikaa vietettyä, mutta silti en ole esittänyt, miellyttävää ei tarvitse leikkiä, koska olen perusluonteeltani ystävällinen, imarteluun tai itsekehuun ei ole myöskään tarvetta. Juoman voin tarjota kaverille, uudelle tuttavuudelle korkeintaan kohteliaisuussyistä. Minusta on aivan selvää, että jos tavoitteena on oikeasti pitkäaikainen parisuhde, se ei voi perustua millekään esittämiselle tai miellyttävän leikkimiselle, joten itse olen aina ollut alusta saakka mahdollisimman avoin. Kliseisesti sanottuna olen siis ollut oma itseni. Sillä tavalla saa kokemusteni mukaan loistavasti valikoitua seuraansa pääasiassa vain sellaisia ihmisiä, joiden seurassa haluaakin olla. Kusipäät, hullut tai muuten vain minulle sopimattomat tapaukset viettävät sitten aikaa toisten seurassa. Loistavaa ja erittäin toimivaa.
Sitten muutama sana tuosta nössöydestä. En tiedä, onko kyse tosiaankin siitä, että palstamme tosimiesten tuttavapiiri on vaan jotenkin poikkeuksellisen nössöä vai onko kyse ennemminkin jonkinlaisesta hedonistisesta ajattelumallista, jonka mukaan kaikki, joka milllään tavalla saattaa rajoittaa mitään, mitä ehkä saattaisit joskus haluta tehdä, on perseestä eikä sitä voi mitenkään korvata. Viittaan tuolla siis vaikkapa näihin legendaarisiin kavereiden kanssa kaljalla käynteihin, tms. Siis ensinnäkin hyvässä parisuhteessa oleva henkilöhän voi tietenkin käydä kavereiden kanssa kaljalla. Jos taas joskus joku yksittäinen reissu jääkin välistä, se nyt on aivan yks vitun hailee siihen verrattuna, mitä hyvä parisuhde tarjoaa "tilalle". Jos tuota ei hahmota, kannattaa tosiaankin elellä sinkkuna.
Ja loppuun asia, joka kaikkien tosielämän petttttttttttterien olisi helvetin hyvä muistaa: se, että kaverinne ei enää kauhean usein lähdekään kanssanne kaljalle, voi johtua aivan hyvin siitä, että häntä ei vaan enää nappaa kaljoittelu samaan tapaan kuin joskus aiemmin nappasi. Hän ei enää nauti siitä niin paljon. Ei nauti, vaikka vaimo/tyttöystävä ei olisikaan kaljoittelureissuja vastaan. Hän ehkä nauttii yhteisistä kaljoittelureissuistanne aivan helvetin paljon, mutta käy nykyään kavereiden kanssa ulkona huomattavasti aiempaa harvemmin, koska kokee, että hänellä on elämässään muita asioita, joihin hän haluaa käyttää aikaansa aiempaa enemmän. Hän on jo elänyt sen kaikkein aktiivisimman kaljoitteluvaiheen elämästään. Nyt on toisenlaisten asioiden aika. Aika usein sitä kutsutaan elämässä eteenpäin menemiseksi. Joskus jopa aikuistumiseksi.
Edit: TQoFE:ltä aivan älyttömän hyvä viesti tuossa edellä.