Naisasiat

[jallu48]

Tykkään toki kärjistää, koska se on hauskaa ja teksti tarjoaa tällaiselle ulkopuoliselle tarkkailijalle siihen oivan työkalun.

Ja naiset ovat äärimmäisiä otuksia, joten analyysikin sen mukaista. Shalom.

Totta, sekä pointti tietenki tulee parhaiten esitetyksi kun äärimmäisyyksiin mennään. Viimeinen virke on mahtava, ei lisättävää.

 

[Midnight Rambler]

Miten kaverikortti antaa "turhaa toivoa tai haaveilun aihetta"?

Ei se tietenkään kaikille anna, mutta reppanoille vailla itsetuntoa kyllä. Olisi reiluinta tehdä kerralla selväksi, että älä unta näe, ellei sitten nainen halua pitää tätä onnetonta "reservissä" pahan päivän varalle. Tämän lisäksi kaverikortti on helvetin nöyryyttävä sekä turha, säälinsekainen lohdutuspalkinto. Kunnon pakit sentään sisuunnuttavat vässykänkin ihan eri tavalla.

 

[Surukuku]

Objektiivisuudesta on kuulemani mukaan apua näissäkin tilanteissa. Jos joku näyttää huonolle, niin se yleensä on sitä.

Periaatteessa hyvä ohje, mutta toimineeko käytännössä?

Ihmissuhteet, parisuhteet olletikin, eivät ole mitään insinööritieteitä, jossa voi tunteilleen tarvittaessa sanoa: "Turpa kii ny, ku mä teen tätä SWOT-analyysiä mun parisuhteestani!"
Ihmissuhteissa asiat tuppaavat usein näyttämään sellaisilta kuin niiden haluaisi näyttävän eikä niitä siten kykene arvioimaan täysin objektiivisesti oikein koskaan - puhun tietysti nyt vain omasta kokemuksestani. Lisäksi vaikeutena on varsinkin parisuhteen alkuvaiheessa (ainakin) tietynlainen tunnemyrsky, jota rakastumiseksikin kutsutaan ja sen kanssa on ihan turha lähteä vääntämään jotain objektiivista - ei tuu mitään!
Kun herääminen mahdollisesti karuun todellisuuteen tapahtuu, on siinä välissä kerinnyt tapahtua usein paljonkin, joka osaltaan vaikeuttaa suhteesta irtipääsyä, vaikka siihen jo oikeasti olisikin haluja.

Mikä siis neuvoksi?
Noh, ... .... noh, eipä juuri nyt satu tulemaan mitään mieleen...

Joka tapauksessa, olen onnellinen jokaisesta elämästäni päivästä ja kokemastani vastoinkäymisestä sekä onnenhetkestä. Ilman niitä minulla ei olisi tätä elämänkokemusta ja itsetuntemusta. Voin olla oma itseni, nauttia elämästäni ja jakaa sen minulle tärkeimpien ihmisten kanssa surematta tulevia vastoinkäymisiä ennenaikojaan.

Mitä yritän sanoa?
Parisuhde ei ole stabiili ja kiinteä esine, joka suhteen alkumetreillä valetaan, vaan alati muuttuva dynaaminen olento, jonka pitää hengissä vain molempien osapuolten jatkuva vilpitön halu ja usko suhteeseen eikä avoin rehellisyys ja luottamus toiseen yhtään haitaa sen ylläpidossa - ja puhuminenkin auttaa aina...

Paatosta, paatosta... Hus, nukkumaan siitä!

 

[TQoFE]

Ei se tietenkään kaikille anna, mutta reppanoille vailla itsetuntoa kyllä. Olisi reiluinta tehdä kerralla selväksi, että älä unta näe, ellei sitten nainen halua pitää tätä onnetonta "reservissä" pahan päivän varalle.

Kaverikortti nimenomaan tarkoittaa, että älä unta näe. Jos joku vielä sen jälkeen elättelee toiveita, on se ihan oma häpeä.

Kunnon pakit sentään sisuunnuttavat vässykänkin ihan eri tavalla.

No joo, tässä on jo jonkinlainen pointtikin.

 

[Midnight Rambler]

Kaverikortti nimenomaan tarkoittaa, että älä unta näe. Jos joku vielä sen jälkeen elättelee toiveita, on se ihan oma häpeä.

Nimenomaan, koska toivottomasti ihastunut miehenreppana saattaa hyvinkin jäädä arpomaan "ehkä jokin päivä vielä.." ajatuksiaan ennen itsensä itkemistä uneen. Tiukalla "ei ikinä, valitan" asenteella säästetään varmasti kaikkia osapuolia, jos vain halutaan. Se pakottaa jatkamaan toiseen suuntaan ja antamaan asian unohtua ilman "kelpaan frendiksi, mutten muuksi"-fiiliksiä.

 

[Hawk #22]

Nimenomaan, koska toivottomasti ihastunut miehenreppana saattaa hyvinkin jäädä arpomaan "ehkä jokin päivä vielä.." ajatuksiaan ennen itsensä itkemistä uneen. Tiukalla "ei ikinä, valitan" asenteella säästetään varmasti kaikkia osapuolia, jos vain halutaan. Se pakottaa jatkamaan toiseen suuntaan ja antamaan asian unohtua ilman "kelpaan frendiksi, mutten muuksi"-fiiliksiä.

Tämä pitää liian hyvin paikkansa. Allekirjoittanut oli oikeastaan pari vuotta sitten (ihan kuin olisin muka kasvanut siitä aikuiseksi, mutta anyway) samanlainen reppana, jolle kaverikortti oli tuollainen "mahdollisuus". Ironista kyllä, näin myös kerran tapahtui, että aikaisemmin näytetty kaverikortti vaihdettiin seurusteluun, joka nyt ei kestänyt kuin ehkä kuukauden. Ainakin opin siitä jotain, sillä nyt en ole todellakaan pitänyt mitään yhteyttä tämän kyseisen naisen kanssa, vaikka opiskelimme aikaisemmin samassa opinahjossa.

Laitan tuon hölmöilyn täysin huonon itsetunnon piikkiin, sillä jostain syystä minulle on ollut aina todella vaikeaa a) aloittaa seurustelua b) saada aikaan pitkäkestoinen parisuhde. Osittain varmaan johtuu siitä, että olen ns. kiltti poika, eikä oikein löydy minkäänlaista röyhkeyttä naisten suhteen, vaikka selkäranka onkin jo kasvatettu, ainakin jossain määrin. Ehkä se siitä joskus vielä, mutta ainakaan en enää lähde haikailemaan noiden kaverikorttien perään. Pitäköön tunkkinsa, kavereita löytyy jo ihan tarpeeksi.

 

[pernaveikko]

Näinhän se vähän menee.

Lopetan deitti-ilmoitusten lukemisen aina siinä kohtaa, kun aletaan lässyttää jotain uskomatonta kuinka pitää olla kiinnostunut työstään. Ja niitä on muuten aika paljon.

 

[Seesam]

Ihan oman elämänikäisen oppimisprosessini kannalta mikä on mielestänne naiselle oikea tapa ilmaista ettei ole miehestä kiinnostunut? Juuri nyt minulla ei ole käyttöä tälle, mutta huomisesta ei koskaan tiedä :)

Miehen näkökulmasta kohtelias suorapuhe toimii parhaiten ja, siten säästät myös toisen puolen tunteita. ''Olen todella pahoillani, mutta en ole kiinnostunut sinusta sillä tavalla.'' Ja jos välität miehestä edes vähän vertaa, ja vaikket välittäisikään, niin älä missään nimessä mene mainitsemaan tuota ''huomisesta ei tiedä koskaan'' sillä niin moni kundi vetää tuosta johtopäätökset olla etsimättä seuraa muualta, kun sen tietyn kanssa on vielä teoreettinen mahdollisuus saada jotain aikaan ja tällöinhän ajaudutaan todella kiperään tilanteeseen miehen kannalta...

 

[sampio]

Lopetan deitti-ilmoitusten lukemisen aina siinä kohtaa, kun aletaan lässyttää jotain uskomatonta kuinka pitää olla kiinnostunut työstään. Ja niitä on muuten aika paljon.

En ole deitti-ilmoituksia juuri lukenut, mutta ymmärrän kyllä jossain määrin tuon pointin. Onhan tuossa jo se käytännöllinen puoli, että duunistaan pitävä on todennäköisesti henkisesti tasapainoisempi kuin sellainen, joka joutuu joka aamu pakottautumaan töihin. Lisäksi ainakin jonkin verran kertoo henkilöstä myös määrätietoisuudesta, kun on hakeutunut sellaiseen hommaan, jossa viihtyy. Aika tärkeä pointti omaa ja läheistensä hyvinvointia ajatellen. En viitsisi elämääni tuhlata narisijan seurassa.

 

[Palstalegenda]

''Olen todella pahoillani, mutta en ole kiinnostunut sinusta sillä tavalla.''

Minä ainakin pahoittaisin mieleni jos nainen jättäisi kohtuu lyhyen tapailun jälkeen ja kehtaisi sanoa: "olen pahoillani, mutta..." Jos nainen on tuossa tilanteessa pahoillaan niin sehän osoittaa, että nainen olettaa olevansa jotenkin parempi, yläpuolella, pitää minua epätoivoisesti ripustautuvana, haluaa suojella mielipahalta (ihan turhaan) eli pitää vässykkänä.

Sen sijaan ilahduttaa jos nainen sanoo asiallisella äänellä ilman raivoa: "En nyt enää halua tapailla sinua, koska mielestäni olet täysi mulkero". Siinä on rehellistä suoruutta eikä sanoja pidä minua vässykkänä vaan miehenä, joka kestää suoraa puhetta ja miehenä, jota ei pidä ylisuojella mielipahalta.

Tulipa hyvä mieli jo ihan tuosta pelkästä ajatuksesta.

 

[Seesam]

Tulipa hyvä mieli jo ihan tuosta pelkästä ajatuksesta.

Meitä on moneen junaan, ja minä ottaisin mieluummin tuon muotoilemani kohteliaan suoran lainin vastaan ja ymmärtäisin kyllä, että kaikkien kanssa ei natsaa. En ottaisi lauseen ensimmäisiä ''kohteliaisuuksia'' loukkauksena, koska yhteiskunta on muotoiltu tavalla miten se on muotoiltu ja edellä mainituilla sanoilla yritettäisiin lähinnä kohteliaasti tuomaan esiin kiinnostuksen puute eikä viestimään ylemmyyden tunnetta (toki jotkut voivat olla sitä mieltä).

Pointti on silti molemmilla sama. Suoraa puhetta, kiitos!

 

[Carlos]

Ihan oman elämänikäisen oppimisprosessini kannalta mikä on mielestänne naiselle oikea tapa ilmaista ettei ole miehestä kiinnostunut? Juuri nyt minulla ei ole käyttöä tälle, mutta huomisesta ei koskaan tiedä :)

Eipä tähän mitään helppoa lääkettä ainakaan ole, mutta miehen aivot ovat varsin yksinkertaiset kuten varmasti tiedät. Mitä yksinkertaisemmin asian voi selittää, sen paremmin se menee perille, ja sen vähemmän se loukkaa.

Ylipäätänsä on mies sitten hakemassa töitä, hakemassa piparia, hakemassa vaimoa, myymässä autoansa, tai kysymässä josko joku tarjoo huikan, niin kieltävän viestin ydin pitäisi olla "ei". Koska joka tapauksessa se on se ainoa sisältö mitä mies saa viestistä irti.

Voit toki yrittää lievittää tuskaa aloittamalla että "mä olen tässä vähän ajatellut ja miettinyt että en ole vielä valmis (uuteen) suhteeseen, ja toisekseen sä olet kyllä tosi kiva tyyppi mutta ehkä kuitenkin toisaalta meidän ei välttämättä olisi hyvä olla yhdessä koska kesälläpaistaaaurinkojamunmummokuolijustjasenkissajäimullehoitoon..." mutta ainakin omassa tapauksessa se vaan pahentaa tuskaa. Mies joutuu siinä kuuntelemaan suu mutrussa tekohymyä vääntäen ja nyökkäillen ikuisuudelta tuntuvan ajan sitä kun nainen sanoo sitä yhtä pientä asiaa, "ei". Se on vähän kuin vesitippakidutusta.

Toinen juttu on sitten kokonaan miehet jotka eivät halua uskoa viestiä, tai elävät toivossa että ehkä naisen mieli vielä muuttuu. Itsekin olen tähän sortunut, kun on tarpeeksi ihastunut johonkin niin sitä haluaa uskoa että toi nainen ei oikeasti tarkoita tota mitä se sanoo, ja ehkä oikeasti sen mummo on kuollut, ja ehkä mulla on silti vielä tsäänssit.

Pitkä juttu tiivistettynä, itse haluaisin kuulla ehkä mieluiten esim. "Kuule kun me ei vaan sovita toisillemme, tää ei toimi". Se on riittävän selkeä viesti, siinä ei ole tulkinnan varaa, ja miehelle ei tule ensimmäisenä mieleen että "no käviskö sulle sitten vaikka seuraavana viikonloppuna, jos oot sitten jo toipunut sen mummon kuolemasta ja sen kissan vois vaikka viedä mun mutsille hoitoon?"

Ja kaikkein parhaiten tämä toimii ilman mitään hemmetin "mutta mä haluan silti pitää sut ystävänä". Jolloin mies on vähän samassa asemassa kuin hiiri jolla kissa leikkii juuri ennen sen tappamista. Isku on tullut jo päähän, tietää että tää oli tässä, ja sitten kissa antaa kuitenkin toivonkipinän päästämällä hiiren juoksemaan, ja sitten kissa taas vetäisee käkättimeen ja katselee kun hiiri keräilee kamojaan ja yrittää taas päästä ylös. Ja niin edelleen.

Parasta tässä mahdollisimman suorassa "ei" viestissä ilman selityksiä on se että mies saa signaalin että häntä edes on harkittu parinmuodostusmielessä, joka nostaa aina itsetuntoa vaikka tulisikin torjutuksi. Näin ollen mies voi kävellä pois suhteesta selkä suorassa ja laittaa uutta matoa koukkuun. Mutta sitten kun nainen antaa ymmärtää että "mä en osaa edes kuvitella sua muuten kuin ystävänä", niin se kertoo että mies on niin luuseri että ei kelpaa edes ehdokkaaksi, koska on selkeästi homo tai hermafrodiitti tai ehkä eunukki ilman yhtään hipausta testosteronia.

 

[Midnight Rambler]

Carlosin jälleen hienon tekstin kautta saavumme sopivasti serkkuni aikanaan kertomaan faktaan, että lopulta valinnan parinmuodostuksessa tekee aina nainen. Niin tämä meidän kulttuurimme toimii, eli miehen osa on nöyryyttää itseään ja alentua pelleksi "sen mukavan" toivossa. Sedulassa kulliin tarttuvat siiderisirpat on sitten ihan oma lukunsa, vähän kuin hirvikolarit. Koko asia tuli vain siitä mieleen(ei imuriin), että en äkkiseltään muista ketään kundia joka olisi joutunut tuskailemaan annanko kaverikorttia ja vai painunko vain helvettiin tästä tilanteesta.

Eräs Clash-niminen yhtye Lontoosta teki aikanaan erittäin ikivihreän biisin aiheeseen liittyen, pari säkeistöä varmasti riittää:

Darling you got to let me know
Should I stay or should I go?
If you say that you are mine
I'll be here till the end of time
So you got to let me know
Should I stay or should I go?

It's always tease tease tease
You're happy when I'm on my knees
One day is fine, and next is black
So if you want me off your back
Well come on and let me know
Should I Stay or should I go?
.
.
.

Naiset tykkää syyllistää miehiä "valtapeleistä" ym., mutta mun mielestä nimenomaan toi toisen pitäminen sätkynukkena vasta onkin sitä. "Ei viitsitä olla tylyjä, vaan kavereita.." ja paskat, se on vaan hienoa, kun on joku henkisessä lieassa kiinni.

 

[Snakster]

Ylivoimaisesti pahinta kieltävässä viestissä on se, jos sitä yritetään jotenkin perustella miehen itsensä parhaalla. Jos nainen ei halua olla miehen kanssa, niin silloin perusteeksi riittää, että nainen ei halua. Kaikki puheet molempien edusta ja muu vastaava meriselittelyltä kuulostava paska on täysin turhaa.

Enkä minä ainakaan jaksa tai halua olla kaverina sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa haluaisin jotain muuta kuin kaveruutta. Siinä vaiheessa kun nainen tekee valintansa, hänen pitää kantaa vastuu myös siitä ikävästä tosiasiasta, että kaveruus päättyy. Ei sellainen ole mitään kaveruutta, jos toinen kuolaa toisen perään ja haaveilee tauotta romanttisesta kohtaamisesta.

 

[sampio]

Rehellisyys pätee oikeastaan kaikessa informaation välittämisessä, toki aina kannattaa miettiä, kuinka kohtelias milloinkin kannattaa olla. Vähän persoonakohtaisia juttuja nämä ovat, mutta itse kyllä arvostan sitä, että mulle sanotaan asiat sellaisenaan, eikä selitellä turhaan. Oikeat ja asiaankuuluvat selitykset eivät ole selittelyä, tässäkin oikeastaan voi mokata siinä, miten asian esittää.

 

[Chambza]

Carlosin kanssa samaa mieltä. Vastikään saamassani kaverikortissa vitutti melkeinpä eniten juuri ne ruusuiset pehmentelyt. Laitetaanpas oikein sanatarkka lainaus, tuskinpa tyttö sitä täältä näkee ja toisaalta samapa tuo:

En tosiaan osaa sanoa, miksi kipinää ei tunnu, kun oot niin fiksu, mukava, komea ja muutenkin kaikinpuolin kelvollinen poikaystäväehdokas kenelle tahansa.

Että joo, hieno fiilis, kun tällä tavoin oikein alleviivataan, että muuten kelpaisit, mutta et ole seksuaalisesti kiinnostava.

 

[Midnight Rambler]

"En tosiaan osaa sanoa, miksi kipinää ei tunnu, kun oot niin fiksu, mukava, komea ja muutenkin kaikinpuolin kelvollinen poikaystäväehdokas kenelle tahansa."

Vai sittenkin..

"Et kostuta minua yhtään, vaikka oletkin ihan fiksu, et kaikista rumin ja osaat jopa käyttäytyä, mutta kaipaisin silti enemmän sellaista lihaksikasta, tatuoitua cowboyta viemään minut kiiltävällä harrikallaan kaukaiselle hiekkarannalle harrastamaan villiä seksiä. Tuolla ulkona on kuitenkin paljon sellaisia minua rumempia naisia, joille sinäkin varmasti kelpaat. Comprende?"

 

[sampio]

Toisaalta voisi olla varmasti helpompaa ottaa tuo teksti sellaisenaan. Miksi noita pitää ylianalysoida? Tyttö pitää poikaa mukavana tyyppinä, ulkonäkökin on ok, mutta ei vain liikauta, that's it. Jos sitten useammalta saa saman viestin, voi alkaa kelailla, että pitäisikö jotain puolta kehittää.

Onhan se niinkin, että usea nainen on mun mielestäni mukavaa juttuseuraa, ihan hyvännäköinenkin ja varmasti tarpeeni tyydyttäisin kerran pari, mutta muuten ei välttämättä natsaa kaikki. Eli voisin sanoa saman takaisin, "Olet kaunis ja fiksu tyttö, mutta ihan kaikki ei natsaa, joten morjens."

 

[Midnight Rambler]

Miksi noita pitää ylianalysoida? Tyttö pitää poikaa mukavana tyyppinä, ulkonäkökin on ok, mutta ei vain liikauta, that's it. Jos sitten useammalta saa saman viestin, voi alkaa kelailla, että pitäisikö jotain puolta kehittää.

Ei ole kyse mistään "ylianalysoinnista", vaan on mielestäni erittäin tervettä nähdä asiat juuri sellaisina kuin ne ovat, koska silloin osaa toimia sen mukaan. Aika usein se vain vaatii rivien välistä lukua ja ylimääräisen unelmahötön moppaamista viemäriin.

Ja jos naisille ei kelpaa mies sellaisena kuin hän on, niin silloin kannattaa olla rehdisti ilman ja runkkailla tai käydä vaikka Pattayalla panemassa pikkurahalla (Jos se niin tärkeää on). Ehdottomasti ei kannata alkaa neuroottisesti "kehittämään itseään", käymään salilla, vaatekaupoissa, muuttaa musamakuaan homompaan suuntaan tms. vain siksi, että se teoriassa lisää toivoa päästä pukille. Onko naisseura todella sen arvoista, että pitäisi alkaa vapaaehtoisesti vähättelemään omaa itseään, ellei peräti kieltää osa siistä, muuttuen samalla "odotuksia vastaavaksi" tohvelieläimeksi? Eihän tuossa yhtälössä pian tuntisi enää itseään peilistä.

 

[Stevie]

Hyviä ja tutunkuuloisia pointteja täällä. Ei suotta laulussakaan laulettu että:
"Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin..."

Lisäksi olen huomannut, että jotkut naiset odottavat että heti ensisilmäyksellä tapahtuisi tai tulisi fiilis että sukat pyörii jaloissa. Tämän jälkeen sitten annetaan kaverikortti. Moni etsii sitä mr. perfectiä ja mistään ominaisuuksista ei tingitä heh.

 

[sampio]

Myönnän hypänneeni keskusteluun himppasen sivusta, eli en tiedä enkä jaksa selvittää mahdollisia jo aiemmin selvinneitä muuttujia. Sorryt jos kertailin jo juteltua. Seuraavaan kuitenkin hiukan otan kiinni:

Ehdottomasti ei kannata alkaa neuroottisesti "kehittämään itseään", käymään salilla, vaatekaupoissa, muuttaa musamakuaan homompaan suuntaan tms. vain siksi, että se teoriassa lisää toivoa päästä pukille. Onko naisseura todella sen arvoista, että pitäisi alkaa vapaaehtoisesti vähättelemään omaa itseään, ellei peräti kieltää osa siistä, muuttuen samalla "odotuksia vastaavaksi" tohvelieläimeksi? Eihän tuossa yhtälössä pian tuntisi enää itseään peilistä.

Olen samaa mieltä niin pitkälle kun puhumme persoonallisuudestamme ja aidoista mieltymyksistämme. On kuitenkin liuta asioita, joihin ehkä kannattaa kiinnittää huomiota itsekin, jos asia vaivaa itseään ja siitä sattuu rehellistä palautetta saamaan muiltakin. Sitä lähinnä meinasin kehittämisellä. En minä ala musiikkimakuani tai penkkiurheilua muuttamaan, mutta esim. itse sosiaalisesti suht. hiljalleen lämpiävänä olen pyrkinyt hiukan ottamaan ihmisiin oma-aloitteisesti kontaktia, vaikka välillä mennään epämukavuusalueella ja kovaa. En kyllä pakota itseäni, eikä multa sitä vaimokaan vaadi, mutta ihan pelkästään omien taitojeni vuoksi yritän hiukan vaatia itseltäni ja kehittyä. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.

 

[Midnight Rambler]

En minä ala musiikkimakuani tai penkkiurheilua muuttamaan, mutta esim. itse sosiaalisesti suht. hiljalleen lämpiävänä olen pyrkinyt hiukan ottamaan ihmisiin oma-aloitteisesti kontaktia, vaikka välillä mennään epämukavuusalueella ja kovaa. En kyllä pakota itseäni, eikä multa sitä vaimokaan vaadi, mutta ihan pelkästään omien taitojeni vuoksi yritän hiukan vaatia itseltäni ja kehittyä. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.

Heh, ei siis vaadi, mutta kenties odottaa?

Ymmärrän pointin sosiaalisten taitojen kehittämisen suhteen, mutta se hiljalleen lämpiävyys on kullanarvoinen piirre. Sellaisia ihmisiä ei yleensä kukaan pääse kovin helposti kusettamaan, toisin kuin impulsiivisia, välittömiä ja small talkiin heti lähteviä imbesillejä. Kyllä mä ainakin katson sellaisia poikkeuksellisen puheliaita ja välittömiä siihen malliin, että mikähän sairaus tuollakin on jne.

 

[tant gredulin]

Lisäksi olen huomannut, että jotkut naiset odottavat että heti ensisilmäyksellä tapahtuisi tai tulisi fiilis että sukat pyörii jaloissa.

Tästä tullaankin sitten ajoitukseen, joka on seuraava kysymykseni :) Carlos antoikin jo erinomaisen tyhjentävän viestin muuten, mutta siis missä vaiheessa pitää ilmaista selkeä ei? Heti? Ensimmäisten treffien jälkeen? Ensimmäisen sänkykokemuksen jälkeen (olettaen, ettei ole sama kuin kaksi edellistä)? Kun seurustellaan? Kun on asuttu jo jonkin aikaa yhdessä? Ennen kuulutuksia kuitenkin?

Kuinka kauan siis voi mielestänne nk. tunnustella tilannetta antamatta vääriä signaaleja? Olen ymmärtänyt että mies tietää kymmenessä sekunnissa haluaako naista seksuaalisessa mielessä, mutta naisella tuo vaihe voi kestää paaaaljon kauemmin. Jos puhutaan selkeästi parinmuodostuksesta, niin oletan että se on pitempi prosessi miehilläkin.

Tämä on mielenkiintoinen aihe!

 

[Joe Plop]

Jos puhutaan selkeästi parinmuodostuksesta, niin oletan että se on pitempi prosessi miehilläkin.

Tämä on mielenkiintoinen aihe!

Näin ainakin omalla kohdalla on asia ollut... Kerran olen kaverikortin antanut naiselle joka oli kyllä ihan mukava ja hyvännäköinenkin eikä periaatteessa siinä ollut mitään vikaa. Paitsi sängyssä se oli ihan toivoton. Muutaman kerran seksiä tuli kokeiltua mutta aika pian huomasin että kun ei niin ei. Vehkeet ei sovi toisiinsa. Hän olisi kovastikin halunnut jatkaa mutta itse oli pakko ottaa aikalisä. No se meni sitten selittämiseksi että "ei ollut sun vika mutta plaa plaa plaa...". Eikä sen koommin yhteyttä pidetty.

Kaikkiaan en yksinkertaisesti voi ymmärtää näitä "neitsyinä naimisiin/tosi rakkaus odottaa..." tapauksia koska seksi on ainakin itselle niin tärkeä osa parisuhdetta että jos se ei toimi niin ei toimi mikään. Ja se että toimiiko se selviää vasta sitten kun sitä kokeilee sen kaverin kanssa. On aika karu puolivuotta häiden jälkeen huomata menneensä naimisiin sellaisen tyypin kanssa että seksin saralla ollaan täysin eri hiippakunnasta... Loppuelämä aviovuoteessa sellaisen ihmisen kanssa... Ja ei, etukäteen seksistä puhumalla ei todellakaan saa kuvaa siitä minkälainen tyyppi toinen on sängyssä...

 

[ZayWest]

Kuinka kauan siis voi mielestänne nk. tunnustella tilannetta antamatta vääriä signaaleja?

Aiheeseen en osaa syventyä muiden palstalaisten tapaan, mutta kokemuksien kautta olen oppinut seuraavaa.

Oikeasti hyvä nainen on kuin putkeen mennyt F1-viikonloppu. Tiimi toimii vähintäänkin hyvin alusta loppuun ja autokin kestää juuri sinne maaliin saakka. No more, no less. Jokainen määrittää sitten tallinsa ja sijoitusvaatimuksensa itse. Itse olen toki ajellut liikaakin Tyrrellillä enkä niinkään Ferrarilla saati Red Bullilla.

Eli turha miettiä liikaa kaikkea kaikesta. Miehenä ainakin itse olen nykyisin huomannut tietyn välinpitämättömyyden antavan parhaan vastauksen kysymyksiin jos tilanne meinaa mennä epäselväksi naisen kanssa. "Se oikea" huutaa kyllä näissä asioissa perään jos homma kiinnostaa isommassakin mittakaavassa. Muutoin en näe syytä tapella naisen huomiosta ihan vain oman jalat alta menneen menon vuoksi.