Turha tästä on lähteä sen enempää viisastelemaan, ellei nyt erityisesti kalikka kalahtanut.
Luoja paratkoon. Ei. :)
Turha tästä on lähteä sen enempää viisastelemaan, ellei nyt erityisesti kalikka kalahtanut.
Miksi yhteen ihmiseen sitoutuminen (lue: saman naisen paneminen) on kypsempää kuin kumppanin vaihtaminen, kun siltä tuntuu?Kai oikeasti sitten on niin, että joillekin parisuhde on pelkkää seksiä tai sitten itsetuntoa pitää pönkittää naisseikkailuilla. En tiedä, mutta yhtä kaikki aika urpo heitto, ja kertoo kyllä jonkin sortin kypsymättömyydestä.
Yksiavioisuus vaikuttaa enemmän yhteiskunnan asettamalta kahleelta, joka hillitsee ihmisen luontaista lisääntymisviettiä kuin luonnolliselta osalta ihmiselämää. Mate.Feed.Kill.Repeat.
Pointti nyt taisi kuitenkin olla siinä, että yhden kanssa oleminen olisi jotenkin outoa. Siitä siinä on kyse, ja joku näin päättää sitoutua, sen ihmetteleminen tuohon tyyliin kertoo kyllä kysyjästään jotain. Voipi olla, että kyseessä on vain ajattelematon letkautus tms., mutta usein kyseessä on myös se, että aika moni ajattelee vain itsekkäästi omien nautintojensa kautta asioita. Tuohonhan tuo kolmannen osapuolen syyttömäksi julistaminenkin pohjautuu.Miksi yhteen ihmiseen sitoutuminen (lue: saman naisen paneminen) on kypsempää kuin kumppanin vaihtaminen, kun siltä tuntuu?
Yksiavioisuus vaikuttaa enemmän yhteiskunnan asettamalta kahleelta, joka hillitsee ihmisen luontaista lisääntymisviettiä kuin luonnolliselta osalta ihmiselämää. Mate.Feed.Kill.Repeat.
Miksi ei voisi ajatella munanpäätään pidemmälle? Jos jyystää kännistä kollegaansa pikkujouluissa, voi pilata sillä yhden avioliiton. Vittujee, varmaan pollea olo. Ai niin, ei se mua koske, eikä silloin ole mitään väliä.Ja jos sinkku oon niin panen kyllä varattuja muijia niin paljon ku sielu sietää, vittu se mun vika oo jos sille ei oma äijä enää riitä.
Olen enemmän ja enemmän alkanut fiilistellä ajatusta polyamoriasta ja jopa polygamiasta. Eli siitä, että olisi useempikin kumppani, kenen kanssa voisi pitää intiimiäkin kivaa keskenään.Amen. En mäkään pelkkää seksiä naisilta kaipaa vaan sitä kaikkea muutakin. Monesti vaan vakavassa suhteessa miettiny et miksei vois olla useampaa naista? Kuitenkin joka suhteessa tulee vaiheita jossa toisen naama alkaa jo kyllästyttään niin tekis vaan hyvää molemmille ku tapailis muita ihmisiä vähän aikaa ja palais sit takas yhteen. Onpahan kerran ollu sellanenki tilanne et oon ollu kahdesta naisesta ihan yhtä lailla kiinnostunu enkä missään nimessä olis halunnut hylätä toista vaihtoehtoa.
Itsekin joskus sinkkuna olin taipuvainen ajattelemaan niin, että jos varattu nainen haluaa minun kanssani seksiä, niin toki minä hyväntahtoisena miehenä haluan auttaa naista mäessä. Siis avaanhan minä ovenkin varatulle naiselle. Ajattelin jotenkin niin, että kyllähän nainen itse asioita analysoituaan tietää mikä on hänen parisuhteelleen ja elämälleen parasta ja jos hän on tullut siihen johtopäätökseen, että seksi minun kanssani on hyvä asia, niin mikä minä olen toisia neuvomaan. En ole niin älykäs, että pystyisin muutamassa minuutissa elämään toisen ihmisen elämän ja tekemään oikeat johtopäätökset tämän puolestaan. Hänhän sen itse tietää miten hänen kannattaa omassa suhteessaan toimia, en minä sitä voi tietää.Miksi ei voisi ajatella munanpäätään pidemmälle?
Sinkkujen touhuihin mulla ei ole sen kummemmin kommentoitavaa, vaikka ehkä arvomaailmaani ei sopisikaan kaiken liikkuvan poraaminen. (Tässä oli taas fanaattista tekstiä, älkää ottako kirjaimellisesti.)Sinkkuna sitä kun nyt tietysti toimii vähän eri aaltopituuksilla ja ottaa sitä mitä saa.
Se on kyllä totta, että on vähän mautonta mennä arvostelemaan toisen elämäntapavalintoja.Pointti nyt taisi kuitenkin olla siinä, että yhden kanssa oleminen olisi jotenkin outoa. Siitä siinä on kyse, ja joku näin päättää sitoutua, sen ihmetteleminen tuohon tyyliin kertoo kyllä kysyjästään jotain.
Luulen käsittäväni kuvailemasi näkemyksen, ja varmasti maailma olisi kiva paikka, jos kaikki jakaisivat mielipiteesi. Aivan kuten maailma olisi helvetin hieno paikka, jos kaikki olisivat asioista samaa mieltä minun kanssani. Ongelmakohta ajatuksenkulussasi on mielestäni kohdassa "jengi ajattelisi hiukan vähemmän alapäällään", koska kaikkien eläinten syvin vietti on lisääntyä. Ihminen joutuisi toimimaan jatkuvasti vastoin suurinta haluaan. Kuulostaa aika hankalalta.Yksiavioisuus on molemminpuoliseen vapauteen ja kunnioitukseen pohjautuessaan koko yhteiskunnan perusta, paras mahdollinen kasvuympäristö lapsille ja loistava tuki elämän karikoissa. Minä en väitä, että kaikkien tulisi mennä avioliittoon neitsyenä ja rakastella lähetyssaarnaja-asennossa kunnes kuolema heidät erottaa, mutta väitän kyllä, että jos avioliittoja tai muita vakavia suhteita kunnioitettaisiin enemmän ja jengi ajattelisi hiukan vähemmän alapäällään, tällä telluksella olisi jonkin verran parempi olla.
Miksi ei voisi ajatella munanpäätään pidemmälle? Jyystäät kännistä kollegaasi pikkujouluissa ja pilaat sillä ehkä yhden liiton. Vittujee, varmaan pollea olo. Ai niin, ei se mua koske, eikä silloin ole mitään väliä.
Maailma on täynnä varaamattomia naisia, jotka odottavat teitä. Pankaa niitä.
Joo.Olenko ollut väärässä?
Jeps, oli huono vastaus, koska piti kirjoittaa passiiviin tuo, mutta käytin puhekielistä sinä-passiivia. Tämä ei ole mitään viisastelua, vaan meinaan sitä, että en tarkoittanut koko viestiäni suoraan sinulle. Sorry.No voi morjens taas mikä vastaus.
Eikö se juuri olisi helpointa, että jokainen miettisi tilanteen oman kullinsa/pillunsa kannalta ja toimisi sitten tämän tilannearvion pohjalta. Jos arvioon alkaa sotkea veikkauksia naapurin joren kullin haluista, aletaan liikkua hataralla pohjalla.Mutta ehkä tämä on turhaa, kun asia yllättäen nuorten miesten kansoittamalla palstalla nähdään oman kullin kautta.
Kyse ei ole välttämättä siitä, että oma mies/poika/mikälie ei riitä. Elämä heittelee välillä kaikenlaisiin tilanteisiin, eikä aina ole kysymys siitä, että puoliso ei jotenkin riittäisi. Ja jos kysymys olisikin siitä, niin en jotenkin voi käsittää sitä ajatusta, mikä tuossa on takana, jos siis tietää tasan tarkkaan, että työstää vaikkapa perheellistä tyyppiä, koska niitä varaamattomiakin on olemassa. Ei sen kalun hallinta niin vaikeaa kuitenkaan ole.Ja kuten sanoin niin ei se mun vika ole ettei sille naisella oma jätkä riitä.
Enpä ole täss sinkkuja sen kummemmin sitonut mihinkään keskinäisissä touhuissaan, vaikken niitä omien arvojeni mukaisena näkisikään.Eikö se juuri olisi helpointa, että jokainen miettisi tilanteen oman kullinsa/pillunsa kannalta ja toimisi sitten tämän tilannearvion pohjalta. Jos arvioon alkaa sotkea veikkauksia naapurin joren kullin haluista, aletaan liikkua hataralla pohjalla.
No ei je. Jossain vaiheessa ne kuitenkin risteävät, jos noin pelkistetysti ajatellaan, ellei mitään holttia ole asioissa. Missä vaiheessa vastuuntuntoisuudesta on tullut paha juttu?Yhteinen etu tulee parhaiten ajetuksi, kun jokainen ajaa omaa etuaan, koska jokainen tietää itse parhaiten oman etunsa. Eiks je?
Minusta itsetunto-ongelmaa loogisempi selitys markkina-arvon kokeilemiselle olisi se, että pettäjä selvittää, minkätasoiseen urokseen/naaraaseen (vaihdoin biologian termeihin, koska minusta käsittelemämme asia on biologiaa, vaikka siihen yritetään kovasti moraalia ja uskontoa jne. ympätä) hänellä on mahdollisuuksia. Jos tarjokas on paljon tasokkaampi kuin voimassaoleva puoliso, pettäjä vaihtaa tarjokkaaseen.Itsetuntoon liittyviä juttuja molemmin puolin, koska onhan se niinkin, että se suhteessa oleva ehkä kokeilee markkina-arvoaan ja lankeaa sitä kautta sitten pettämään.
En ota ja en tarkoitakaan kaiken liikkuvan poraamista, mutta omien kriteerien valossa, mitä ne nyt sitten kenelläkin sattuu olemaan. Minä en tuomitse, en suoraan edes varattujen kanssa vehtaamista. Olen sitä itse tehnyt jossain määrin, jos en nyt suoranaisesti seksin asteella, mutta varmasti rajan yli silti. En kuitenkaan ole ollut siinä yksipuolisesti mukana. Tuo on vaan pistänyt ajattelemaan sitä, että ihmiset helposti riutuu suhteessa, vaikka varmasti rakkautta siinä onkin mukana. Silti sellaista elämän kokemista niiden säädettyjen rajojen ulkopuolelta puuttuu ja joutuu alistumaan "normeihin."Sinkkujen touhuihin mulla ei ole sen kummemmin kommentoitavaa, vaikka ehkä arvomaailmaani ei sopisikaan kaiken liikkuvan poraaminen. (Tässä oli taas fanaattista tekstiä, älkää ottako kirjaimellisesti.)
Eikö se juuri ole vastuuntuntoista, että pidät omasta edustasi huolen? Yhä edelleen olen sitä mieltä, että jos alkaa pohtimaan muiden oletettuja haluja ja mielipiteitä ja ottaa ne osaksi päätöksentekoa, homma menee reisille.Jossain vaiheessa ne kuitenkin risteävät, jos noin pelkistetysti ajatellaan, ellei mitään holttia ole asioissa. Missä vaiheessa vastuuntuntoisuudesta on tullut paha juttu?
Tuossa on se oleellisin, jos nyt funtsitaan tuota pohdiskeluasi lainaamassani viestissäsi. Joissain parisuhteissa kai eletään siihen tyyliin, että on vapaus kokeilla muita, ja silloin mielestäni ei ole kyse pettämisestä. Tuollainen kuvio on kyllä omasta ajatusmaailmastani aika kaukana, mutta siis idean tasolla se on reilu. Aikuiset ihmiset tietävät, mihin ovat ryhtyneet, eikä periaatteessa mitään salailtavaa ole.Eli otan tällä hetkellä sen mitä saan, jos se vaan tuntuu oikealta ja kaikki osapuolet on tilanteen tasalla.
Biologiaan vetoaminen on näennäisen fiksu ja erittäin helppo kikka tässä asiassa. Ei seksuaalisuus ole niin suuri voima kuin sitä nykyään markkinoidaan. Suuri se on kyllä, ja hieno asia kaikinpuolin, mutta ei mitenkään hallitsematon. Eivät aikuiset ihmiset ole kyvyttömiä hallitsemaan tuntemuksiaan, mutta siihen on helppo vetää tuollainen verho toki eteen.Minusta itsetunto-ongelmaa loogisempi selitys markkina-arvon kokeilemiselle olisi se, että pettäjä selvittää, minkätasoiseen urokseen/naaraaseen (vaihdoin biologian termeihin, koska minusta käsittelemämme asia on biologiaa, vaikka siihen yritetään kovasti moraalia ja uskontoa jne. ympätä) hänellä on mahdollisuuksia. Jos tarjokas on paljon tasokkaampi kuin voimassaoleva puoliso, pettäjä vaihtaa tarjokkaaseen.
Eivät tietenkään ole kyvyttömiä hallitsemaan tuntemuksiaan, mutta tekeekö tuntemuksien hallinta pidemmän päälle hyvää ja ihmisestä onnellisen? Viettiensä varassa elävät eläimet vaikuttavat olevan melko tasapainoisen oloisia.Biologiaan vetoaminen on näennäisen fiksu ja erittäin helppo kikka tässä asiassa. Ei seksuaalisuus ole niin suuri voima kuin sitä nykyään markkinoidaan. Suuri se on kyllä, ja hieno asia kaikinpuolin, mutta ei mitenkään hallitsematon. Eivät aikuiset ihmiset ole kyvyttömiä hallitsemaan tuntemuksiaan, mutta siihen on helppo vetää tuollainen verho toki eteen.
Väittäisin, että viettiensä varassa elävät ihmiset eivät todellakaan ole.Eivät tietenkään ole kyvyttömiä hallitsemaan tuntemuksiaan, mutta tekeekö tuntemuksien hallinta pidemmän päälle hyvää ja ihmisestä onnellisen? Viettiensä varassa elävät eläimet vaikuttavat olevan melko tasapainoisen oloisia.