Naisasiat

[Vanha Len]

Tämä on puppua! Ei pidä luoda illuusiota siitä, että kaikille löytyisi se oma "kulta" - tai kenties sellainen voi löytyä, mutta nämä kaksi ihmistä eivät syystä tai toisesta kohtaa, kenties koskaan.

Kyllä HIFK löytää vielä itselleen naaraan jossakin vaiheessa jos yleensäkään todellinen hahmo on. Ei tässä kukaan mitään illuusioita ole luomassa...kyllä luonto hoitaa homman jokaisen kohdalla.

 

[mjr]

Miksi juuri minä olen se, joka treenaa muiden ihmisten mielestä vääriä lajeja? Miksi muut eivät treenaa vääriä lajeja heidän mielestään? Miksi nuo asiat sopivat heille, mutta ei minulle?

Tai se suksien luisto, kun eivät luista, miksi juuri sinä? Se voi olla kohtalosi, uhraudut tavallaan muitten puolesta, kuten Jeesus teki. Saattaa olla että jonain päivänä perustat maailmanuskonnon. Sitten niitä ymmärtämättömiä kaduttaa. Eli näkisin tilanteessasi paljonkin toivoa, tummassa pilvessä on kultareunat.

 

[Ted Raikas]

Lupasin, etten kommentoi tähän vellovaan juttuun enää mitään, mutta pakko sanoa vielä:

HIFK hyvä, lakkaa pyrkimästä noihin äärimiehellisiin juttuihin. Jos ne ei ole sinun juttusi ja kykysi ja rakenteesi ei niihin yhtään sovellu, niin se on merkki siitä, että vahvuutesi on ihan jollain muulla alueella. Kaikista meistä ei ole miksikään urheilijaurhoiksi. Karu fakta. Osalla fyysinen kyvykkyys on luontaista lahjakkuutta ja ovat jo sikäli lähtökohtaisestikin eri viivalla. Ei suinkaan kaikilla ole niitä avuja. Silloin ei pidä olettaa, että saavuttaisi niitä samoja juttujakaan kuin nämä toiset. Saavuttaa sen minkä saavuttaa. Olettaisin, että hyvä peruskunto on jo riittävä seikka mistä voisi olla tyytyväinen.

Edelleeen se urheilullisuus ja huikea pärjääminen noissa fyysisissä jutuissa ei ole mikään ainoa seikka jolla naisten päitä käännetään. Osan kyllä, mutta ne on sitten ihan väärä kohderyhmä ja yhteistä tulevaisuutta ei ole.

Esimerkiksi minä, hintelä pitkätukkainen runopoitsu olen kyllä niin kaukana atleetista kuin vaan olla ja saattaa. Kyllä vaan noita naisia on silti muutamia(kin) ollut lääpällään tai muuten auliita ja uskoisin siinä vaikuttaneen enemmänkin se tapa miten ilmaisen ajatuksiani ja miten osaan keskustella eri jutuista. Kenties joskus huumorikin on kolahtanut. Tiedä näistä. On toki muutamat tapaukset ehkä sattuneet juuri pitämään hintelistä pitkätukista joilla on poikamainen olemus. Kyllä noita miesmakuja naismaailmaan mahtuu hyvinkin erilaisia, se on tullut todettua.

Siinä mielessä Vanha Len on oikeassa, että jokaiselle on varmasti sellainen sopiva olemassa, jota miellyttää juuri se sinun olemuksesi ja mitä edustat ihmisenä. Se voi tietysti vaatia sitä, että nuoruuden ehdottoman voimakkaat kriteerit hiukan siitä lieventyy ja odotukset ei ole ihan niin pilvissä. Hyväksyy toisessa niitä "virheitä". Tällöin valinnanvaraa on enemmän.

vlad taas on kyllä siinä oikeassa, että kukaan ei voi luvata kellekään, että se "oikea" löytyy. Siinä joutuu tekemään töitä ja ehkä myös joutuu tekemään niitä kompromisseja. Myös tuuria vaaditaan. Ei se silti mikään läpihuutojuttu ole ja kyllähän moni ihminen elää yksin koko elämänsä. Osa tahtomattaankin. Varmasti silti valtaosalla on elämänsä aikana jonkinlaisia suhteita. Osalla aiemmin, osalla myöhemmin. Omalla kohdalla nuo suhteet eri muodoissaan rupesi yleistymään vasta siinä neljännesvuosisadan paikkeilla.

Summattuna tärkein: Älä pyri olemaan ihminen jonkalainen et voi olla. Luovu niistä pyrkimyksistä, vaikka sattuisikin. Hyväksy olevasi toisenlainen ja seuraa sitä suuntaa. Vaikka se sitten olisi nörttikin. Joillain naisilla kostuu pikkarit nörttityypeistä, tämän tiedän faktaksi.

Loppukaneettina vielä sanoisin, että ei se ole toki helppoa hyväksyä itseään. Ei se ole ollut minullekaan ja tuhannet kerrat olen toivonut olevani ihan jotain muuta, mutta kun en vaan ole. Pitkä tie, mutta se on pakko käydä.

 

[Vuokralainen]

Kyllä HIFK löytää vielä itselleen naaraan jossakin vaiheessa jos yleensäkään todellinen hahmo on. Ei tässä kukaan mitään illuusioita ole luomassa...kyllä luonto hoitaa homman jokaisen kohdalla.

Ja vitut hoitaa!

Turhaa positiivisuutta! Voihan se olla, että se sieltä vanhainkodista viimein löytyy, jos sinne asti eletään.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Heitänpä tänne HIFK:n onnenpyörän sekaan omia onnettomuuksiani.

Reilun pari kuukautta sitten tuli yli 10 vuoden parisuhteelle loppu. En vaivaa turhilla yksityiskohtaisilla selityksillä syistä eroon tai syyllisiä leimaamalla, sillä molemmissa oli vikaa ja lopulta vain se menneisyyden tuoma painolasti suhteessa oli molemmille liikaa. Ero ei ollut myrskyisä, mutta luonnollisesti molemmille todella raskas. Olemme silti edelleen toistemme parhaat ystävät ja satunnaisesti tekemisissä, ja enimmäkseen kahden kesken. Oikeastaan mikään muu ei ole muuttunut meidän välillä, luonnollisesti lukuunottamatta seksin, yhteisen tulevaisuuden ja tietyn läheisyyden katoamisen osalta.

Voiko todella olla niin, että vaikka tämä helvetin raskasta onkin, elämäsi rakkaus voi olla parempi vaihtoehto ystävänä? Toki tiedän sen, että kun jompikumpi eksyy uuteen seuraan, siitä tulee vieläkin raskaampaa kuin nyt. En silti usko, että tuota ystävyyttä punnitaan tuolloinkaan, sillä kumpainenkaan meistä ei niin heikkojen ihmisten seuraan voi mitä todennäköisimmin eksyä, jotka kokisivat exän ystävänä joksikin uhkaksi.

Omat tunteet ja ajatukset itsestäni ovat tämän ketjua täyttäneen trollin mukaisia tällä hetkellä, joka sinänsä on huvittava yhteensattuma.

 

[Muhkea]

Eihän ammattiapu kuitenkaan vaikuta muiden ihmisten suhtautumiseen minuun itseeni.

Vaikuttaa. Kun olet itsevarma HIFK itsesäälisen HIFK:n sijaan, vähempi ja vähempi ihmisistä vähättelee sinua. Sitä paitsi itsevarma HIFK nauraa muiden vähättelyille sen sijaan, että ottaa niistä nokkiinsa. Mene hoitoon.

 

[BOL]

Minkälaisten ääliöjunttien kanssa HIFK oikein hengaat? Pyöritkö todella aikuisten ihmisten kanssa? Miksi ihmeessä altistat itsesi moisten moukkien käytökselle? Minä olisin mielummin yksin kuin tuollaisten itseäni väheksyvien ihmisten kanssa. Ja juu, ymmärrän, että yksinäisyys on kamalaa ja syö sisintä. Mutta eikö kuitenkin kamalampaa ole saada kuraa päälleen aiheetta? Eivät aikuiset ihmiset arvostele toisiaan päin naamaa tuolla tavalla, jos sanovat olevansa ystäviä keskenään. Ystävät toki voivat puhua joskus asioista suoraankin, mutta ei kenenkään ulkonäköön puututa tuolla tavoin tai naureta esim. haaveille rauhanturvajoukoista. Jos nämä sinua arvostelevat ihmiset ovat "tuttujasi", heidät on helppo siivota pois elämästäsi.

Oletko miettinyt, että vaihdat maisemaa? Muutat pois ja aloitat kokonaan alusta?

 

[HIFK]

En puhu että ystävät tuollaista tekisivät, vaan kaikki muut. Eli kun puhun kaikki armeijat, opiskelupaikat, työelämät, yms. niin siellä vain törmää monta kertaa tällaisiin juttuihin. Ystäviä kun vain ei ole paljoa mitään, juuri itsestä johtuen.

Pois muuttaminen ei vain sekään ratkaise mitään, koska ulkonäkö, tyhmyys, yms. tulevat mukana. Niitä ei vain voi jättää matkan varrelle ja ottaa uudet tilalle. Tavallaan kaikki armeijaelämä, futistreenit, opiskelujutut, työelämä, jne. ovat olleet itselle mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin. Mutta jotkut sanovat suoraan, kun paremmin tutustuu, ja toiset jättävät sanomatta. Yhteistä näille jutuille on se, että kaikki kyllä ennen pitkää huomaavat se tyhmyyden ja näkevät ulkonäöstäkin jo, ettei ihan mistään aikuisesta miehestä ole kyse.

Aina voi tutustua uusiin ihmisiin, mutta vähänkin fiksummat alkavat vältellä ennemmin tai myöhemmin. Kun saavat tietää millainen olen.

Ja niiden ihmisten ei tarvitse vähätellä toisten nälvimisille, kun heitä ei kohdella samalla tavalla. En todellakaan millään muotoa ala olemaan oma itseni. Samanlainen vässykkä, joka ottaa vaikka turpaan, jos joku haluaa vetää. Ja antaa toisten potkia pitkin nurkkia. En edes haluaisi muiden nähdä esim. minua tällaisena. Pikkupojan näköisenä. Fiksut ihmiset vetävät jo siitä johtopäätökset. Jotka kylläkin ovat valitettavasti tosia.

 

[alwahla]

Ihmetyttää, että miksi niin monet miehet kammoavat naisille puhumista? Itselläni on huomattavasti vaikeampaa puhua miesten kanssa kuin naisten. Juttua tulee lähes automaattisesti ja useimmiten sekä minä että henkilö, jonka kanssa olen jutellut, olemme nauttineet keskusteluista. Luonnollisesti se ensimmäinen lause jännittää, mutta jännitystä kestää yleensä sen parikymmentä sekuntia. Osaan varsin hyvin aistia, milloin seuraani ei kaivata, joten tällaiset tapaukset jätän reilusti syrjään.

En ole mitenkään erikoisen atleettinen, mutta olen sinut itseni kanssa. Tiedän täsmälleen omat heikkouteni (fyysiset sellaiset) ja hyväksyn ne. Kärsin erittäin pahasta aknesta ollessani teini-ikäinen, mutta silti pystyin kommunikoimaan tyttöjen kanssa. En juuri koskaan vertaa itseäni joihinkin muihin ukkoihin, joilla käy flaksi naisten suhteen koko ajan. Se on heidän valintansa, ja jos se käy sekä heille että heidän jahtaamilleen naisille, mikäs siinä.

HIFK, sinun pitää vaan hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Siitä se kaikki lähtee. Sisin ratkaisee. Harva nainen etsii sellaista Mr. Olympia-tapaista adonista.

 

[Tim Callahan]

...

Jos kerran olet sitten niin tyhmä niin miksi haluat edes pyöriä fiksujen kanssa? Miten tunnistaa ulkonäöltä fiksut ja miten tyhmät?

 

[HIFK]

Koska haluan olla fiksu ja pyöriä fiksujen kanssa. Ei minulla itsellä mitään vastaan muunlaisiakaan henkilöitä ole, voisin heidänkin kanssaan olla. Mutta tällä hetkellä kun he ovat ne ainoat henkilöt, keiden kanssa voin olla. Fiksummat eivät ota porukkaan mukaan ja muista luopumalla saa olla yksin. Montaa kaveria siis itsellä ei ole, mutta eivät kyllä millään muotoa edusta mitään järkevää tyyppiä.

Enkä tarkoita, että heistä olisin koskaan luopumassa, vaikka pääsisin mihin porukkaan hyvänsä. Itse vain en ole koskaan päässyt yhteenkään sellaiseen porukkaan mukaan, mihin olisin halunnut. En mihinkään. Vierestä vain joutunut katsomaan, kun toisten kaveripiiri laajenee, mutta koskaan ei itse siihen pääse. Tavallisia henkilöitä kaikki, mutta eipä heistä kukaan minun seurasta ole kiinnostunut. Opiskelumaailmat, inttikaverit, jne. Mihinkään vain ei ole koskaan päässyt mukaan.

Edes että pääsisi ihan perusfiksujen ihmisten kanssa kaveeraamaan, olisi jo jotain. Tällä hetkellä kaveripiirissä on jotain huumeidenkäyttäjää, 24/7 koneella istuvaa henkilöä, työtöntä alkoholistia, jne. Ne ovat vain ainoita, mitkä ovat mukaan tarttuneet. Eihän missään opiskelupaikoissa, työpaikoissa tai missään armeijassa tuollaisista kavereista tiedetty, mutta ne ovat ainoita, mitkä olen saanut.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Miten tunnistaa ulkonäöltä fiksut ja miten tyhmät?

Ei niitä aina ulkonäöltä tunnistakaan, mutta eiköhän tuon voi nopeasti selvittää monellakin tapaa.

Nimimerkki scholl oli muistaakseni konseptoinut jonkinlaisen kuvitteellisen lomakkeen matchin hakemiseen. Scholl taisi hakea jotain aatelistaustaista Harvardin käynyttä maratonjuoksijaa, jolla on eksoottisen merkkisiä vaatekappaleita ja joka ei juo schollin piikkiin. Samaa lähestymistapaa voi aivan hyvin soveltaa toisilla parametreilla myös tyhmän kumppanin metsästämiseen.

Dummkopf-lomakkeen hyvä puoli on lyhyt mitta. Korkeintaan tarvitaan muutama huomaamaton kysymys täysin triviaalin yleistiedon alueelta randomisti. Lisäksi pari pientä päättelytehtävää tai yksinkertainen laskutehtävä, kuten ravintolalaskun jakaminen tai alvin laskeminen. Sekaan voi sitten heittää pari showstopper-kysymystä jostain BB-ämmästä, horoskoopeista ja sen sellaisista. Metodin avulla on helppo nähdä nopeasti, onko joku oikeasti lupaava tyhmyri joka ei tiedä eikä osaa paljon mitään, vai muuten vaan tyhmän näköinen.

Tietysti jos nainen ilmoittaa tykkäävänsä suihinotosta ja tiskaamisesta, niin kaikki muut kysymykset käyvät tarpeettomiksi.

 

[Vuokralainen]

Koska haluan olla fiksu ja pyöriä fiksujen kanssa. Ei minulla itsellä mitään vastaan muunlaisiakaan henkilöitä ole, voisin heidänkin kanssaan olla. Mutta tällä hetkellä kun he ovat ne ainoat henkilöt, keiden kanssa voin olla. Fiksummat eivät ota porukkaan mukaan ja muista luopumalla saa olla yksin. Montaa kaveria siis itsellä ei ole, mutta eivät kyllä millään muotoa edusta mitään järkevää tyyppiä.

Enkä tarkoita, että heistä olisin koskaan luopumassa, vaikka pääsisin mihin porukkaan hyvänsä. Itse vain en ole koskaan päässyt yhteenkään sellaiseen porukkaan mukaan, mihin olisin halunnut. En mihinkään. Vierestä vain joutunut katsomaan, kun toisten kaveripiiri laajenee, mutta koskaan ei itse siihen pääse. Tavallisia henkilöitä kaikki, mutta eipä heistä kukaan minun seurasta ole kiinnostunut. Opiskelumaailmat, inttikaverit, jne. Mihinkään vain ei ole koskaan päässyt mukaan.

Edes että pääsisi ihan perusfiksujen ihmisten kanssa kaveeraamaan, olisi jo jotain. Tällä hetkellä kaveripiirissä on jotain huumeidenkäyttäjää, 24/7 koneella istuvaa henkilöä, työtöntä alkoholistia, jne. Ne ovat vain ainoita, mitkä ovat mukaan tarttuneet. Eihän missään opiskelupaikoissa, työpaikoissa tai missään armeijassa tuollaisista kavereista tiedetty, mutta ne ovat ainoita, mitkä olen saanut.

Sä oot päässyt mukaan futisporukkaan yms, mutta nyt lähe jo meneen, jos ei tän palstan neuvot saa sussa mitään aikaiseksi. Ei täällä vaan voi enää enempää auttaa!

 

[HIFK]

Siis tohon futisjengiin pääsee ihan kuka vain, siis siinä ei ole mitään väliä tietääkö edes, mikä on jalkapallo. Siit mitään väliä sillä ei ole.

Joten tuota ei voi määritellä millään muotoa miksikään porukkaan pääsemiseksi. Ja kuinka monta ihmisuhteen tynkääkään olen onnistunut tuolla hankkimaan? En yhtään. Hyvä kun joku edes moikkaa, kun näkee jossain. Eivät niitä vain kiinnosta juttuni. Tavallisia tallaajia ne kaikki ovat, eli ei mitään erikoisia, mutta kuitenkin sen verran fiksuja, että juttuni eivät vain kiinnosta heitä.

Mukaan kyllä pääsen pelaamaan, mutta juttuun en enkä myöskään mitään ihmisuhteita pääse siellä tekemään. Pelaajia on siinä joukkueessa vähän, joten sen takia kaikki pääsevät, ketkä haluavat.

Ja kun mietin, että onko oikeasti huumeidenkäyttäjät ja työttömät alkoholistit juuri niitä, joiden kanssa haluan olla? Eli työttömäksi vain, ja alkoholia ja huumeita elimistöön vain. Kun en näköjään muitakaan saa.

 

[Vuokralainen]

Siis tohon futisjengiin pääsee ihan kuka vain, siis siinä ei ole mitään väliä tietääkö edes, mikä on jalkapallo. Siit mitään väliä sillä ei ole.

Joten tuota ei voi määritellä millään muotoa miksikään porukkaan pääsemiseksi.

Jalkapallojoukkue on porukka, joten kyllä voidaan määritellä.

Jos sinusta on miestä mennä jalkapallojoukkueeseen niin sinussa on miestä mennä mihin porukkaan vain! Ja ihan oikeesti ala mennä jo!

 

[HIFK]

Jalkapallojoukkue on porukka, joten kyllä voidaan määritellä.

Jos sinusta on miestä mennä jalkapallojoukkueeseen niin sinussa on miestä mennä mihin porukkaan vain! Ja ihan oikeesti ala mennä jo!

Niin voinhan edelleen mennä siihen porukkaan pelaamaan, mutta ymmärrätkö, että miten minuun siellä suhtaudutaan? Kuten kerroin, kukaan ei edes juuri moikkaa, kun näen näitä kanssapelaajia. Kertoo aika paljon jo jotain. Jos jätän treenit väliin, ketään ei kysele missä olin. Kun joku muu jättää treenit väliin, muut kyselevät, että oliko esim. töitä. Kertoo jo sekin aika paljon.

Kun kerron vaikka Barcelonan pelistä, niin kuinka moni oikeasti kuuntelee? Kukaan ei edes juuri ikinä kommentoi juttujani. Miksi?

Onhan siis ehkä miestä mennä mihin vain, mutta miten otetaan vastaan, ja pystynkö siellä luomaan yhtään mitään, onkin se oleellinen kysymys.

Kuullostaa varmaan kaikkien mielestä todella helpolta ja yksinkertaiselta, että kun menee futistreeneihin, niin jotenkin asiat olisivat hyvin. Kavereita olisi ja ihmisuhteita syntyisi. Armeijaan kun menee, niin inttikavereiden kanssa sitten vanhempana hengailisi. Kuinkahan monta kaveria itselle jäi? Aivan. Tasan 0. Tai opiskeluelämässä saisi automaattisesti kavereita ja tutustuisi uusiin ihmisiin. Asuntolassakin vietin aikaa. Kuinka monta kaveria? Edelleen tasan 0. On todella helppoa ajatella niin, että kun porukkaan yrittää mennä, niin siellä otettaisiin hyvillä mielin vastaan. Vaan kun ei mene niin omalla kohdalla.

 

[mikse]

Jos HIFK olet "siviilissä" samanlainen puusilmäinen jankuttaja, joka ei tajua yhtään mitä sanotaan tämän ketjun tyyliin, en yhtään ihmettele ettei kukaan jaksa kiinnostua sun jutuista. Sähän oot tämän asian suhteen vähän samanlainen kuin mun muija pahimmillaan.

 

[Rod Weary]

Laadukkaampia naisia alkaa kiinnostamaan paljonko maraton on liikahtanut

Tommy Ekblomilla käy varmaan vieläkin mieletön flaksi.

 

[palle fontän]

Sellainen on tuntuma, että jos maraton liikahtaa alle kahteen ja puoleen, niin peittoakin jaksaa heiluttaa aika pitkään ja nopeusominaisuudet eivät ole heikoimmasta päästä.

 

[MrMacmanaman]

Arvoisa herra HIFK, sinun kannattaisi unohtaa suomalaiset naiset ja kääntää katseesi itään. Sieltä on moni suomalainen mies saanut mallitasoa olevan naisen ja olen kuullut juttuja miehiltä, jotka eivät edes viitsi katsoa suomalaisia, kun parempia saa venäjältä. Pelkästään venäjällä on lähemmäs 70miljoonaa naista, oletko tullut ajatelleeksi? Pelikaverini battlefieldissä kertoi, että hän on tutustunut tyttöön, joka on kotoisin pietarista ja aikoo tavata hänet pian. Joten mikset sinäkin?

 

[Creed Bratton]

Muuten ehkä, mutta en itse asu Helsingissä päin lainkaan. Ja tuo tulisi aika lailla heti ilmi, että jotain naisia menisin sinne katsomaan. Ja edelleen kuten sanoin, niin koko olemus vain viestittää jotain ihan muuta kuin haluan. Ulkonäkö, jutut, jne.

En täysin ymmärrä miksi edes vastaan sun juttuihin, mutta kerran sun elämä nyt on harvinaisen perseestä, niin muuttaisit veks sieltä, missä ikinä perähikiällä asutkaan, vaikka Tampereelle/Turkuun tai Helsinkiin. Aloitat elämäsi ns. uudelleen näillä suuremmilla paikkakunnilla joista löytyy huomattavasti enemmän ihmisiä ja todennäköisyys löytää jotain kunnollisia kavereita tai tyttöjä on paljon suurempi. Ja ennen kuin aloitat sen itkun kuinka hankalaa tuokin on, niin teet sen mahdolliseksi hakemalla vaikka opiskelemaan jotain tietotekniikkaa AMK:hon tai meet johonki varastolle duuniin. Töiden tai koulun kautta uudella paikkakunnalla jo tapaa niin paljon uusia ihmisiä, että kyllä sieltä joku löytyy joka sunkin kaltaistas jaksaa katella. Kaveri tai nainen.

Itsellä elämä pyöri tossa 20-21 vuotiaana aika onnettomasti, toki oli pari luuserikaveria ja yksi oikea kaveri, työ oli surkeaa, mutta silloin jo hakeuduin uusiin töihin ja pääsin myös opiskelemaan jonka jälkeen ainakin oma elämä on mennyt todella hyvin. Uusia todella hyviä kavereita on tullut ja kihlattukin löytyi yksistä opiskelijabileistä. Nykyinen vakituinen työ ei ole kovin mielenkiintoista ja jotain muutosta tähänkin aion tehdä vielä kevään aikana. Jatko-opiskelut vaikuttaa todennäköiseltä.

 

[HIFK]

En täysin ymmärrä miksi edes vastaan sun juttuihin, mutta kerran sun elämä nyt on harvinaisen perseestä, niin muuttaisit veks sieltä, missä ikinä perähikiällä asutkaan, vaikka Tampereelle/Turkuun tai Helsinkiin. Aloitat elämäsi ns. uudelleen näillä suuremmilla paikkakunnilla joista löytyy huomattavasti enemmän ihmisiä ja todennäköisyys löytää jotain kunnollisia kavereita tai tyttöjä on paljon suurempi. Ja ennen kuin aloitat sen itkun kuinka hankalaa tuokin on, niin teet sen mahdolliseksi hakemalla vaikka opiskelemaan jotain tietotekniikkaa AMK:hon tai meet johonki varastolle duuniin. Töiden tai koulun kautta uudella paikkakunnalla jo tapaa niin paljon uusia ihmisiä, että kyllä sieltä joku löytyy joka sunkin kaltaistas jaksaa katella. Kaveri tai nainen.

Itsellä elämä pyöri tossa 20-21 vuotiaana aika onnettomasti, toki oli pari luuserikaveria ja yksi oikea kaveri, työ oli surkeaa, mutta silloin jo hakeuduin uusiin töihin ja pääsin myös opiskelemaan jonka jälkeen ainakin oma elämä on mennyt todella hyvin. Uusia todella hyviä kavereita on tullut ja kihlattukin löytyi yksistä opiskelijabileistä. Nykyinen vakituinen työ ei ole kovin mielenkiintoista ja jotain muutosta tähänkin aion tehdä vielä kevään aikana. Jatko-opiskelut vaikuttaa todennäköiseltä.

Tuo olisi tietysti hyvä vaihtoehto, mutta ei sekään ole niin yksinkertainen. Kun itsessä ne viat ovat, niin ei niitä voi peittää muuttamalla jonnekkin muualle. Samanlainen henkilö vain olen, muutan sitten minne tahansa. Ei se ulkonäkö ja tyhmyys sun muut siellä mihinkään peity niin, että yhtäkkiä olisinkin joku toisenlainen ja ihmiset siellä alkaisivat suhtautumaan itseeni jotenkin muuten.

Ei ne ongelmat ratkea, jos niitä vain siirtää jonnekkin tai lähtee jonnekkin muualle. Opiskelemalla lisää esim. tietotekniikkaa muillakin ihmisillä vain vahvistuu nörttimäisyys vielä lisää. Eli ei hyvä. Mitä enemmän ihmisiä sitä suurempi todennäköisyys saada jotain hyviä kavereita, totta kai. Mutta jos ei ole ala tai ylästeelta, opiskeluelämästä toisella paikkakunnalla, armeijaelämästä toisella paikkakunnalla, futis/salitreeneistä, työelämästä, jne. saanut yhtään kaveria mukaansa, niin yhtäkkiä kaikki muuttuisi? Ei, vaan sama henkilö menee paikasta toiseen tuoden mukanaan ne paskat ominaisuudet. Eli kyllä itsessä se vika on. Koska en millään voi uskoa, että koko elämäni olisin ollut vain ja ainoastaan väärässä paikassa.

Vaikka suuremmalta paikkakunnalta jonkun kaverin löytäisikin, niin eipä se ongelmia poista. Ihmisten suhtautuminen on kuitenkin täysin päinvastaista.

En muiden ihmisten kanssa ole millään muotoa tällainen. Siis jankkaava, tms. Vaan nyt kun olen alkanut oikeasti miettimään koko hommaa, niin tähän tämä on mennyt.

Tuo itäänpäinkin meneminen on vain ongelmien peittelyä ja salaamista. Jossain vaiheessa sitä jälleen alkaa miettimään, että missä sitä taas mennään. Mitään näitä ongelmia se ei vain ratkaise. Eli kyllä se ihmisten suhtautuminen täytyy saada täysin päinvastaiseksi muuttumaan ensin.

Itsellä vain alkaa olla kaikki keinot jo käytetty.

 

[Creed Bratton]

Tuo olisi tietysti hyvä vaihtoehto, mutta ei sekään ole niin yksinkertainen. Kun itsessä ne viat ovat, niin ei niitä voi peittää muuttamalla jonnekkin muualle. Samanlainen henkilö vain olen, muutan sitten minne tahansa. Ei se ulkonäkö ja tyhmyys sun muut siellä mihinkään peity niin, että yhtäkkiä olisinkin joku toisenlainen ja ihmiset siellä alkaisivat suhtautumaan itseeni jotenkin muuten.

Ei ne ongelmat ratkea, jos niitä vain siirtää jonnekkin tai lähtee jonnekkin muualle. Opiskelemalla lisää esim. tietotekniikkaa muillakin ihmisillä vain vahvistuu nörttimäisyys vielä lisää. Eli ei hyvä. Mitä enemmän ihmisiä sitä suurempi todennäköisyys saada jotain hyviä kavereita, totta kai. Mutta jos ei ole ala tai ylästeelta, opiskeluelämästä toisella paikkakunnalla, armeijaelämästä toisella paikkakunnalla, futis/salitreeneistä, työelämästä, jne. saanut yhtään kaveria mukaansa, niin yhtäkkiä kaikki muuttuisi? Ei, vaan sama henkilö menee paikasta toiseen tuoden mukanaan ne paskat ominaisuudet. Eli kyllä itsessä se vika on. Koska en millään voi uskoa, että koko elämäni olisin ollut vain ja ainoastaan väärässä paikassa.

Idea tässä olisikin, että alkaisit hyväksymään itseäsi sellaisena kuin olet ja saisit myös sellaisia ihmisiä ympärille jotka arvostavat sinua. Toisekseen muuttaminen toiselle paikkakunnalle, opiskelu ja uusien ihmisten tapaaminen kuitenkin muuttaa sinua jossain määrin, kuten myös se että ikää tulee lisää. Tätä kautta itsekin ihmisenä kasvat ja muutut kohti itsevarmempaa ihmistä. Varsinkaan lisäopiskelu ei ainakaan tyhmennä.

Itse ainakin voin omalla kokemuksella kertoa, että ammattikoulussa teini-iässä oli tosi urpoa jengiä. Itsellä oli hankaluuksia sopeutua niiden joukkoon sen kolmen vuoden aikana. Kun taas sitten 1,5 vuotta sen amiksen jälkeen menin ammattikorkeakouluun, niin tulin loistavasti erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Ainakin itse löysin paljon ihmisiä kenellä oli samanlaiset mielenkiinnot ja menin myös täysillä mukaan kaikkeen opiskelijatoimintaan jonka kautta taas tapasin paljon lisää ihmisiä ja uusia bileitä joissa käydä.

Jos sattuisit pääsemään opiskelemaan uudestaan niin jos et siellä täysin sulkeutunutta esitä, niin pakostikin tulet tutustumaan erilaisiin ihmisiin joista ainakin osa hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.

Ymmärrän, että se lannistaa ettei niitä ystäviä ole löytynyt, mutta ei saa luovuttaa.

Itsellä ei mitään faktatietoa ole, mutta oma mielikuvani pienistä paikkakunnista on ainakin sellainen, että jos olet erilainen kuin muut, oli se sitten ulkonäköä tai tyhmyyttä, niin se pieni nuorten yhteisö helposti sulkee sen yhden pihalle. Sen takia suosittelen sitä muuttoa suurempaan kaupunkiin, koska sinne myös mahtuu enemmän erilaisia, kenties samanlaisia kuin sinä.

Ps. Mee joskus vaikka lauantai-yönä Helsingissä Lady Mooniin tai Hotelli Vantaaseen. Niistä ainakin jotain yh-äitiä irtoaa ;)

 

[pettter]

Ei seksistä maksamisessa ole mitään ihmeellistä. Paljon säälittävämpää on se, kun jotkut jätkät ostelevat baareissa tytöille drinkkejä ja kutittelevat korvan takaa ja rapsuttelevat niskasta ja silittelevät hiuksia ja kehuskelevat silmiä jne. Itse en enää siihen skeidaan alistu.

Kaikki jatkoajan nössöt tms. pitäisi koota yhteen ja lähteä vaikka Tallinnaan viettämään viikonloppua tai jotain. Ajella limusiinilla ympäri kyliä stripparit kainalossa ja vuokrata vaikka joku sauna ja tilata sinne pari tyttöä jne. Perkele ette te mitään terapiaa tarvitse, pimppaa te tarvitsette. Ja heti paikalla.

 

[moby]

Arvoisa herra HIFK, sinun kannattaisi unohtaa suomalaiset naiset ja kääntää katseesi itään. Sieltä on moni suomalainen mies saanut mallitasoa olevan naisen ja olen kuullut juttuja miehiltä, jotka eivät edes viitsi katsoa suomalaisia, kun parempia saa venäjältä. Pelkästään venäjällä on lähemmäs 70miljoonaa naista, oletko tullut ajatelleeksi? Pelikaverini battlefieldissä kertoi, että hän on tutustunut tyttöön, joka on kotoisin pietarista ja aikoo tavata hänet pian. Joten mikset sinäkin?

Tämähän ei nyt paljoa maksullisesta seksistä poikkea. Ei tainnut HIFK:lla olla riittävästi massia lähteä tuolle linjalle. Ulkomaisista suosittelisin kyllä ennemmin thaimaalaisia yms. aasialaisia naisia. Luonteeltaan paljon mukavampia kuin nuo venäläiset prinsessat.