Naisasiat

[Squit]

Kaipa olen sitten erilainen - muutamien oheen - koska en nyt vielä laske kuukausien kuhertelua minään. Jos ystäväni haluaa kuherrella puolikin vuotta niin kuherrelkoon. Ei minua haittaa se, että ei tavata jokainen viikonvaihde tai edes jokainen kuukausi.

Tähän sama. Tätä ketjua kun lukee niin saa olla kyllä tyytyväinen ystävä tilanteeseeni. Itse olen onnellinen jos ystäväni on löytänyt jonkun ja mun puolesta saa kuherrella niin paljon kuin lystää. Ei se ole minulta pois. Jos taas toisen onni saa toisen surulliseksi, niin ihmetellä täytyy. Ehkä myös olen sen tyyppinen, että minun ei tarvitse väkisin saada seuraa kun sitä haluan. En hajoa siitä palasiksi jos minulle sanotaan "ei käy nyt". Ystäväni ovat minulle kuin perhettä, eli side pysyy ja se ei ole riippuvainen siitä, että miten paljon ollaan yhteydessä ja kuinka usein. Lisäksi meidän ystäväpiirissä ei lasketa sitä, että kuka on yhteydessä enemmän toiseen jne. Ei se ole mikään kilpailu, että kuka on "parempi ystävä".

Ps. Tämä "tossun alla" -heitto on kyllä legendaarinen. Ihan ihme äijäilyä. Taitaa vain ottaa koville, että muijan kanssa leffan katsominen on kivempaa, kuin ainaisten pillujuttujen kuuntelu oluen äärellä.

 

[Stonewall]

Tiedän kyllä ketkä ovat niitä tosiystäviäni ja joiden kanssa sitä "palaa" aina yhteen vaikka kuukausienkin päästä, tai miksei jopa vuodenkin.

vlad.

Sama juttu. Tuossa vuosituhannen vaihteessa olin kahdesta parhaasta keveristani erossa kaksi vuotta, kun silloinen työni oli kaukomailla, eikä pojilla ollut rahaa sinne reissata, eikä toisaalta itselläni aikaa käydä Suomessa. Toki yhteyttä pidettiin säännöllisen epäsäännöllisesti, vaikka naamakirjoja ei silloin ollutkaan. Oli kai kumminkin naivia olettaa kaiken jatkuvan samanlaisena kun palasin takaisin, mutta niin siinä vain kävi. Aivan kuin olisi ollut viikon reissussa. Oikeastaan en ole tajunnutkaan kuinka onnekas olen tainnut kavereiden suhteen olla. Naisasiat tai perheiden kasvu ovat tietenkin yhteydenpitoa vähentäneet siitä kun junnuina joka päivä nähtiin, mutta perus ystävyys on säilynyt. Pitänee illalla tarjota pojille toinenkin kierros.

 

[Kulkija]

Hieman onnellisempia kuulumisia täältä.

Eilen lähdin tämän naikkosen, jonka ennen joulua tapasin, luokse yöksi. Tuli siinä jutusteltua aika pitkään ja sänkyynkin päästiin. Tajusin vain siinä kohtaa etten haluakkaan mitään vakavaa seurustelusuhdetta tällä hetkellä. Haluan olla vapaa ja koittaa mahdollisemman monesti onneani yöelämässä ja muualla. Kuin ajatuksenlukijana naikkonen kysyy, että mitä mieltä olisin jos suhteemme olisi hieman avoimpi. Toisin sanoen olisin hänen kanssaan kavereita pienillä etuuksilla. Minkäänlaisia sitoumuksia ei tarvisi. Nähtäisiin silloin, kun kummallakin vain mieli tekisi. Itseäni vain mietityttää hieman, että kuinka kauan suhde voi tälläisenä pysyä, ettei suurempia tunteita ole mukana. Oikeastaan nyt olen tyytyväinen, sillä ilkeästi sanottuna se vakio löytyy siis tällä hetkellä, mutta vieraissa saa käydä.

 

[Palstalegenda]

....

Tänä vuonna on tullut jollekin sanottua, naiselle siis, että oli se hyvä panna heti tässä suht alkuunsa, keskenämme, koska siinä vaiheessa kun se toimenpide on alta pois, niin vasta sen jälkeen mies vasta aivan varmasti oikeasti tietää, että haluaako hän sitä naista muutoinkin kuin pimppaflåran merkeissä.

Ei sitä aina ihan varmasti ennen sitä tiedä. Tuossa kohtaa toki tiesin, että muutoinkin olisi hummauttavaa sattua samoille iirislinjoille, joten sopi sanoa.

Et sinä vieraissa käy jos suhde on avoin. Vaikka tänne tuleekin joku sanomaan, että ongelmia tulee ja toinen haluaa lopulta enemmän, ja sitä rataa.

 

[Mack]

Tähän sama. Tätä ketjua kun lukee niin saa olla kyllä tyytyväinen ystävä tilanteeseeni. Itse olen onnellinen jos ystäväni on löytänyt jonkun ja mun puolesta saa kuherrella niin paljon kuin lystää. Ei se ole minulta pois. Jos taas toisen onni saa toisen surulliseksi, niin ihmetellä täytyy.

Ps. Tämä "tossun alla" -heitto on kyllä legendaarinen. Ihan ihme äijäilyä. Taitaa vain ottaa koville, että muijan kanssa leffan katsominen on kivempaa, kuin ainaisten pillujuttujen kuuntelu oluen äärellä.

Eiköhän moni täällä hae takaa lähinnä sitä, että minkä ihmeen takia sitten ollaan tukka putkella suhteiden välissä tunkemassa jokaisiin kissanristiäisiin mukaan, mutta kaverit muuttuvat ilmaksi siinä vaiheessa, kun joku kahden viikon horo osuu silmään?

Itse ainakin teen analyysin sen perusteella, että suurin osa hyvistä kavereista löytää aikaa moneen asiaan. Eihän toisen asian tarvitse sulkea toista pois. Nuo toiset reppanat ovat vähän sellaisia, että he pitävät kaverisuhteet elossa vain ja ainoastaan silloin kun se sopii heidän agendaansa. Eihän sillä ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa.

Juuri tuo mihin mirasane viittaa paljastaa aika paljon. Jos "ystävä" ei ehdi kuuntelemaan jotain todellista huoltasi, koska kaksi viikkoa vanhan suhteen takia pitää olla tekemässä sitä tai tätä, niin puhuuhan se puolestaan. Eihän hän käytännössä sitä edes halua tehdä, eli ei hän käytännössä ole silloin ystäväsi.

 

[Spiit]

Kun itsellä meni aikanaan lusikat exän kanssa jakoon niin muutamat ystävät huutelivat tämän jälkeen toistuvasti, että "nyt suakin taas näkee, kun muijas ei pidä sua sisätiloissa 24/7".. En kiellä sitä, etteikö tuokin olisi varmasti asiaan vaikuttanut siinä mielessä, että kyseisiä ystäviä näki harvemmin seurusteluaikana, mutta ystävyyssuhde oli jo ennen seurusteluaikaa sellainen, että yhteydessä oltiin kerran pari kuukaudessa, joskus harvemminkin. Mielestäni omasta puolestani olin ko. jätkiin yhteydessä yhtä usein kuin aiemminkin, mutta kavereilta yhteydenpito minun suuntaani väheni mielestäni näin jälkikäteen ajateltuna selvästi. Kavereista toisella on vielä omaakin perhettä ja kohtuullisen paljon aikaa vievä emäntä sekä duuni, joten koen myöskin, että olin itse paljon useammin käytettävissä kaveriporukan rientoihin kuin kyseinen kaveri.

Ystävyyssuhteet ovat edelleen täydessä kondiksessa, joten vahinkoa sen suhteen ei päässyt syntymään, mutta vieläkään emme ole päässeet sopimukseen siitä, kenestä tuo hiljaisempi kausi yhteydenpidossa johtui. Keskusteltu on. Kaverit ovat edelleen sitä mieltä, että silloinen muija piti Spiittiä tiukasti talutushihnassa, mutta itse tiedän, että muija nimenomaan oli se joka potki perseelle kun kaverit soittelivat ja kyselivät mukaan..

Tämä kirjoitus siksi, että homma ei aina ole täysin mustavalkoinen (vaikka usein tietystikin on), ja se ystävän uusi nainen voi alitajuisesti myös vähentää omaa aktiivisuutta pitää yhteyttä siihen vastavarattuun ystävään. Olen huomannut myös itsestäni sen, että kun joku kavereista hyppää suhteeseen, niin omatkin fiilikset kääntyvät hyvin helposti vähän ko. suuntaan.

 

[TQoFE]

Entä jos sinä olet se, joka tarvitsee ystävää ja tukea? Jos vaikka joku läheisesi on kuollut, tyttöystävä jättänyt, saanut potkut töistä, yms.

Tyttöystävää mulla ei ole koskaan ollut eikä näillä näkymin tulekaan, ihan hetero kun olen. Hyviä ystäviä on useita, joten ei se jää siitä kiinni, vastaako yksi tietty ihminen puhelimeen hädän hetkellä eli ei.

Squitin kommentteihin vahva sama.

 

[scholl]

Hyväksyttävää? Rehtiä? Äijää? Normaalia? Mulkkua?

Säälittävää. Olen kuullut tuota ihan liikaa. Aikanaan paras kaveri ilman, että asiaa kukaan otti esille kertoi siitä, kuinka siistiä on viettää aikaa ja hän ei muutu, vaikka alkaisi seurustella. No kuinkas kävi. Lähettelee viestejä ja raportoi tekemisistään, mutta vaikka asuu ihan vieressä niin häntä näkee pari krt vuodessa nopeasti. Sitä muijaa olen nähnyt ehkä 3 krt 16 vuoden aikana. Tosin, jos menee semiläskin kanssa naimisiin niin ehkä sitä pitää piilotella. Silti erikoista touhua. Pidin kyllä puheen niiden häissä, jotka olivat joku 3 vuotta sitten. Siellä minua läpsyteltiin selkään ja kerrottiin kuinka tärkeitä ystävyyssuhteet ja yhteydenpito on, mutta paskan marjat. Tossunalla olevia virkamiehiä. Yrittäjähenkiset miehet tietävät, että mikä on tärkeintä. Muijia tulee ja menee, mutta ystävät ovat aina olemassa.

Mulle kävi jopa perhepiirissä kerran niin, että pikkubroidi, jolla ei kaikki ole aina hallussa tapasi urpon muijan, josta toki heti, kun asiasta kuulin, kerroin vanhemmilleni, että se pitää estää se kuvio heti niin minua ei uskottu ja heidät päästettiin naimisiin. Joka tapauksessa en saanut tavata veljeäni koko avioliittoajan kahden kesken ilman, että bodyguard (se muija) oli paikalla. Se avioliitto tosin loppui nopeaan kuten arvelinkin, mutta minä en ole siihen millään tavalla syyllinen. Olin koko kuvion uhri ja mitä olen nyt sanomassa on se, että Soolo on oikeassa: vituttaa sellainen jengi.

 

[scholl]

Ystävät on taasen täysin eri asia. Hänellä on selvästi mukava olla tuon naisen kanssa, ehkä hän on jopa onnellinen, joten haluan kysyä sinulta, haluatko että kaverisi on onneton? Jos vastasit "en", niin silloin odotat ja annat hänen nauttia välillä toisenlaisesta elämästä. Jos vastasit "kyllä", niin minkäläinen kaveri sellainen on, joka haluaa kaverinsa olevan onneton? Onko se hyväksyttävää? Rehtiä? Äijää? Normaalia? Mulkkua?

Se on jännä juttu toi. Kerron tarinan. Joku kk sitten yksi ystäväni, jota ei saa ikinä lähtemään mihinkään lähetti viestin jostain häistä, missä oli tavannut yhden parhaista ja lojaalimmista ystävistäni, että oli jutellut sen kanssa ja tullut siihen tulokseen, että mun pitäisi järjestää kavereille bileet. Sanoi: laita korvan taakse. No vittu se sama kaveri on tehnyt oharit joku 100 krt. Viimeksi viime kevääksi oli sovittu maratonjuoksureissu Eurooppaan, muttei tullut.

Muutenkin on ollut niin ettei hän ole tullut, kun on sovittu jotain ja sitten jos hän on jossain keskustassa niin saattaa soittaa tai laittaa viestiä etukäteen ilmoittamatta ja on vittuuntunut, jos en pääse asap paikalle. Sehän on ihan älytöntä. Saatana se nysvää kaikki vapaa-ajat himassa, joten jos on himassa saatana muijan ja lasten kanssa niin se on se, jonka pitää pystyä lähtemään koska vain vs. sinkkuherra, jolla on paljon menoja. Vittu niillähän sitä vapaa-aikaa on vaikka kuinka hurumycke, jos nysväävät kuitenkin himassa. Törkeätä olettaa, että kiireisillä sinkuilla olisi muka aikaa päivystää ja tulla paikalle silloin, kun niillä, joilla ei ole kiireitä (perheellisillä) on aikaa tulla. Vittu ne voi tulla mikä ilta tahansa, kun niiden elämässä ei ole muutenkaan mitään erikoista sisältöä. Vituttaa toi. Tekisi mieli lähettää hells angels keskustelemaan asiasta.

 

[scholl]

Sitten yhtäkkiä kuvioissa on nainen, eikä kaveri tee enää mitään, puhelinkeskusteluunkin pitää melkein varata aika jostain. Sitten kun suhde kariutuu, niin yhtäkkiä kavereihisi palaa sätkivä hermostunut "kaveri", joka haluaakin taas tehdä ja hengata jne.

Tää kaveri, joka kertoi nyt, että mun pitäisi järjestää bileet, vaikka se ei tule ikinä, on sellainen, että edellisen kerran, kun meni poikki niin palasi juuri soittelemaan ja kuvioihin edellisen kerran kun meni poikki juuri noin. Tämä entinen paras kaveri taas ei vastaa ikinä kenenkään puheluihin. Kaikki kaverit sanoo samaa. Eikä ota kantaa mihinkään asioihin, vaan kirjoittaa tekstiviestejä, missä kertoo vain omista tekemisistään. Kaikista kummallisinta on se, että ne muijat on vittu ihan nollia.

Jotkut selittelevät täällä. On tilanne mikä tahansa niin mä en ainakaan ole koskaan hylännyt kavereitani. Siis niitä lähimpiä ystäviäni ja vittu siis oikeasti: joku muija, jonka joku on juuri oppinut tuntemaan niin sehän on eriasia kuin kaveri, joka on aina käytettävissä. Mua ainakin vituttaa se, että aina muka pitäisi etsiä uudet ystävät. Se kertakäyttömentaliteetti on ihan perseestä ja se on syy, minkä takia aloin tutkimaan naisalaa ihan kirjamielessä. Silloin on saatana tossun alla, jos ei luuskalle voi sanoa, että tänään tapaan kaverin. Jos ei pysty niin sitten nyrkkiä nenään.

 

[scholl]

Ei seksistä maksamisessa ole mitään ihmeellistä. Paljon säälittävämpää on se, kun jotkut jätkät ostelevat baareissa tytöille drinkkejä ja kutittelevat korvan takaa ja rapsuttelevat niskasta ja silittelevät hiuksia ja kehuskelevat silmiä jne. Itse en enää siihen skeidaan alistu.

Aivan! En ymmärrä miksi sellaisia mimmejä pitää kehua, missä ei ole mitään kehuttavaa. Niissäkin, joissa olisi kehuttavaa, ei pitäisi olla lahjottavaa. Siis oikeasti jos joku haluaa olla kanssani tekemisissä niin sen pitäisi mennä niin, että hän on valmis siitä maksamaan, mutta koska olen tasa-arvoa kannattava otus niin olen sitä mieltä, että voi maksaa vuorotellen. Ei rahalla sinänsä ole väliä, mutta idea, että se menee about tasan on hyvä. Siis vituttaa, kun tulee helposti sellaisia naisia, jotka luulevat, että tarjoan heille drinksuja joku 500e kuussa. Siis mitä helvettiä. Olen alkanut entistä kovemmaksi terroristeja vastaan ja saatan lyödä kyllä turpiin, jos joku nainen kusettaa drinkeissä.

Huorameiningeissä on se huono puoli, etten tiedä oikein, miten ihmiskauppa jne. asioita ja muita lieveilmiöitä voi välttää, mutta ideana se on hyvä. Jos käyn Burger Kingissä vetämässä Whopper mealin juustolla niin ei minun tarvitse valehdella, että rakastan sitä burgeria. Minkä helvetin takia pitäisi valehdella, että tuntisin jotain jotain seksityyppiä kohtaan. Huorissa on se hyvä, että voi valita minkänäköisen haluaa. Pitäisi olla ehdottomasti niin, että seksikin voisi olla vain harrastus nykyistä enemmän. Vituttaa tämä kulttuuri, jossa seksiäkään ei voi harrastaa ilman, että levitetään huhuja, että muka pidän jostain tyypistä tai olisi jotain suhdetta. Siinä mielessä huorien touhu on paremmin ajateltu, mutta niissä on ongelma se ihmiskauppa ja järjestäytynyt rikollisuus sekä se kiire/suorituskeskeisyys ja se, että mun mielestä se pitäisi mennä periaatteessa toistepäin: useinhan nimittäin seksissä ilo on kuitenkin naisen puolella. Mitä järkeä antaa naiselle elämys ja maksaa siitä rahaa.

 

[scholl]

Kai me kaikki joskus teemme tai ainakin olemme tehneet jotain tuon tapaista, valittu suosikkibändejä, suosikkiurheilijoita sen mukaan mitä suositut kaverit ovat niitä mainostaneet. Yritetty olla kiinnostavia heidän silmissään ja saada osa heidän puoleensa vetämästä huomiostaan.

Kenen silmissä? En tajua ollenkaan. Siis muutatko omaa mielipidettäsi sen mukaan, mitä joku muu on mieltä? Ja kuka on suosittu kaveri? Jos joku kaveri/yhtävä on sinun suosikkisi niin etkö sinä ole hänen?

Nimimerkki scholl oli muistaakseni konseptoinut jonkinlaisen kuvitteellisen lomakkeen matchin hakemiseen. Scholl taisi hakea jotain aatelistaustaista Harvardin käynyttä maratonjuoksijaa, jolla on eksoottisen merkkisiä vaatekappaleita ja joka ei juo schollin piikkiin. Samaa lähestymistapaa voi aivan hyvin soveltaa toisilla parametreilla myös tyhmän kumppanin metsästämiseen.

Dummkopf-lomakkeen hyvä puoli on lyhyt mitta. Korkeintaan tarvitaan muutama huomaamaton kysymys täysin triviaalin yleistiedon alueelta randomisti. Lisäksi pari pientä päättelytehtävää tai yksinkertainen laskutehtävä, kuten ravintolalaskun jakaminen tai alvin laskeminen. Sekaan voi sitten heittää pari showstopper-kysymystä jostain BB-ämmästä, horoskoopeista ja sen sellaisista. Metodin avulla on helppo nähdä nopeasti, onko joku oikeasti lupaava tyhmyri joka ei tiedä eikä osaa paljon mitään, vai muuten vaan tyhmän näköinen.

Tavallaan kysymyksessä ei ole kysymyslomake, mutta kun ikää on jo kertynyt niin tiedän, mistä pidän ja mistä en niin osaan kysyä oikeat kysymykset eli koska minua on niin monta krt juomissa ja safkoissa kusetettu niin se pitää saada selville. Samoin missä on opiskellut, mitä kieliä puhuu ja jos saksan kielen taito on heikko niin kuinka nopeasti se tulee kuntoon. Myös muista kielistä keskustelen. Sitten tulee esille, millä autolla nainen ajaa ja minkä vuoksi. Toki harrastuksiin ja tulevaisuudensuunnitelmiinkin liittyvää keskustelua on ohjelmassa. Kyse ei ole mistään duunihaastattelusta, vaan tämä on paljon tärkeämpi keskustelu. Siitäkin huolimatta väitän, että kahden minuutin sisällä tiedän aika hyvin, onko jossain tyypissä potentiaalia vai ei.

Moni ei ole ymmärtänyt tätä juttua kunnolla. Sen sijaan mulla on yksi hyvä ystävä Baijerissa niin hän kertoi, että jos kirjoittaisi auki oman "lomakkeensa" niin se olisi 10 sivua. Pitää ihan normaalina tällaista keskustelemista. Mitä tulee drinkkeihin niin hän sanoi, että jos joku muija tulee niistä jotain sönköttämään niin hän sanoo: "vaikutat sen verran varakkaalta neidiltä, että sinä varmaan voisit tarjota". Se on jäänrikkomislause varmaan - varsinkin jos siihen lisää "ensimmäiset". Mä en ainakaan lähde enää ikinä kusetettavaksi tolla rintamalla.

 

[Gentleman]

Kenen silmissä? En tajua ollenkaan. Siis muutatko omaa mielipidettäsi sen mukaan, mitä joku muu on mieltä? Ja kuka on suosittu kaveri? Jos joku kaveri/yhtävä on sinun suosikkisi niin etkö sinä ole hänen?
.

En toki enää vuosiin. Mutta joskus teinivuosina tällaista tapahtui, eli kuunteli esimerkiksi sellaisia bändejä joita muut kuuntelivat ja "piti" niistä enemmän kuin todella piti.

Tämän tapaisia asioita, jotta olisi ollut enemmän huomioitu. Se on sitä itsetunnon metsästystä ja huomionhakua. Eihän tuollaista tietenkään scholl koskaan ole tehnyt eikä tekisi.

Ja kyllähän ystävyyssuhteissakin aniharvoin ystävyyden arvostus, vaikka onkin molemminpuolista menee yksi yhteen tasan.

 

[TF-79]

Olen alkanut entistä kovemmaksi terroristeja vastaan ja saatan lyödä kyllä turpiin, jos joku nainen kusettaa drinkeissä.

Oho, onko Scholl niin kova jätkä, että vetää naisia turpiin.
Olihan tuo vaan vertauskuvallisesti..?

 

[Footless]

Varoituksen sanana: ei kannata panna työkavereita.
...
Oppiskohan sitä seuraavassa paikassa jo?

Mihin sitä koira karvoistaan pääsisi? Melkein kolme viikkoa sitä ehdittiinkin olla töissä kun eka työkaveri heräsi mun vierestä. Tää on kyllä sen verran laadukas tapaus ettei pätkääkään haittais vaikka heräis useammankin kerran mun vierestä, kattoo nyt kuin käy.

 

[Red Label]

Mihin sitä koira karvoistaan pääsisi? Melkein kolme viikkoa sitä ehdittiinkin olla töissä kun eka työkaveri heräsi mun vierestä. Tää on kyllä sen verran laadukas tapaus ettei pätkääkään haittais vaikka heräis useammankin kerran mun vierestä, kattoo nyt kuin käy.

Oikein! Rupeaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että olet ravintola-alalla hommissa.

 

[CaptainSlow]

Nyt on kyllä todella ärsyttävä tilanne. Toivottavasti joku osaa auttaa.

Elikkä tapasin tämän kyseessä olevan tytön reilu kuukausi sitten ja juttu alkoi tosi hyvin. Tulimme saman tien juttuun ja oli vähän sellainen olo, kuin oltaisiin tunnettu jo vuosia. Joka kerta minulla on ollut hauskaa olla tytön kanssa ja puheiden mukaan hänkin haluaa viettää aikaa minun kanssani. Kuitenkin ruvennut ärsyttämään, kun tytöstä ei saa selvää mitä hän haluaa minusta vai haluaako mitään? Olen kehunut tyttöä varmaan kaikilla tuntemillani adjektiiveilla, mutta sitten tilanne on jokaikinen kerta jotenkin jäätynyt ja tyttö on tavallaan halunnut karata, tai ainakin mulle on jäänyt sellainen tunne. Lisäksi sieltä suunnalta ei ole tullut kehuille oikein minkäänlaista vastakaikua

Viime viikolla kysyin tytöltä, että tykkääköhän hän olla yhtä paljon minun kanssa, kuin minä tykkään hänen, niin hän vastasi että haluaa tuntea minut paremmin ennen kuin alkaa millekään. Sitten sanoin, että kai hän voisi jotain edes sanoa siitä, että voitaisiinko me olla oikeasti joskus olla yhdessä, niin vastauksena oli, että "ei tuollaiseen kysymykseen voi vastata".

Tuon jälkeen olen alkanut varmistamaan aina jonnekin lähdettäessä tytöltä, että haluaahan hän varmasti lähteä nimenomaan mun kanssa sinne, niin vastaus on aina jotain "elä hermoile" tai vastaavaa. Miten tässä jumalauta voi olla hermoilematta, kun vastaukset on tuollaisia miljoonalla eri tavalla tulkittavissa olevia? Miksi ei voi sanoa suoraan, että "Tietysti haluan lähteä sun kanssa" tai "Sori, en halua". Kaikista pahinta on tämä epävarmuus ja tuntuu etten oikeasti jaksa enää miettiä näitä juttuja. Viimeksi, kun avasin suuni tästä asiasta, niin tyttö taisi suuttua sen verran, että toinen kerta taitaisi varmasti jäädä viimeiseksi. Itse olisin kuitenkin valmis antamaan ihan mitä vaan tämän tytön puolesta, mutta tilanne näyttää aika kurjalta.

 

[Snakster]

Tuon jälkeen olen alkanut varmistamaan aina jonnekin lähdettäessä tytöltä, että haluaahan hän varmasti lähteä nimenomaan mun kanssa sinne, niin vastaus on aina jotain "elä hermoile" tai vastaavaa. Miten tässä jumalauta voi olla hermoilematta, kun vastaukset on tuollaisia miljoonalla eri tavalla tulkittavissa olevia? Miksi ei voi sanoa suoraan, että "Tietysti haluan lähteä sun kanssa" tai "Sori, en halua". Kaikista pahinta on tämä epävarmuus ja tuntuu etten oikeasti jaksa enää miettiä näitä juttuja. Viimeksi, kun avasin suuni tästä asiasta, niin tyttö taisi suuttua sen verran, että toinen kerta taitaisi varmasti jäädä viimeiseksi. Itse olisin kuitenkin valmis antamaan ihan mitä vaan tämän tytön puolesta, mutta tilanne näyttää aika kurjalta.

Nyt ei mitään turhaa hempeilyä tässä vaiheessa. Vietät mimmin kanssa nastaa aikaa aina kun siihen tulee mahdollisuus, mutta sillai ovelasti esität kuitenkin snadisti vaikeasti tavoiteltavaa. Ylimääräistä huomiotahan tuo ehkä vaan kiristää ja ennen pitkää alkaa pitää sua pellenään.

 

[BOL]

Nyt on kyllä todella ärsyttävä tilanne. Toivottavasti joku osaa auttaa.

Älä stressaa, äläkä varsinkaan ruinaa tai näytä epävarmuuttasi. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa ihan tosissaan yrittää, ettei sössi heti alkuunsa "hommaa".

Aika harva täyspäinen immeinen haluaa jatkuvasti todistella, että tykkää juuri sinusta/minusta/hänestä. Ja jos oikein huono tsägä käy, toisella menee maku, mutta hän jatkaa tapailua kuitenkin, ikäänkuin säälistä.

Reipas mieli ja kliffaa yhdessäoloa kehiin! Hyvin se menee. Vuodatat epävarmuuttasi sitten vaikka kavereillesi. Tai meille :).

 

[TQoFE]

Kaikista pahinta on tämä epävarmuus ja tuntuu etten oikeasti jaksa enää miettiä näitä juttuja..

Olette tavanneet kuukausi sitten. Pääsanat boldattuna.

Jäitä hattuun, hyvä mies. Harva voi kuukauden tuttavuuden perusteella tietää, milloin jätetään ehkäisy pois ja koska otetaan asuntolaina.

 

[CaptainSlow]

Aika harva täyspäinen immeinen haluaa jatkuvasti todistella, että tykkää juuri sinusta/minusta/hänestä. Ja jos oikein huono tsägä käy, toisella menee maku, mutta hän jatkaa tapailua kuitenkin, ikäänkuin säälistä.

Reipas mieli ja kliffaa yhdessäoloa kehiin! Hyvin se menee. Vuodatat epävarmuuttasi sitten vaikka kavereillesi. Tai meille :).

Jep, nyt muutamat kerrat, mitä tuon jälkeen ollaan tavattu olenkin ollut hiljaa tuosta, vaikka mielessähän se on pyörinyt. Toisaalta tyttö kuitenkin lähtee mukaan, kun kysyn ja ottaa itsekin yhteyttä myös minuun. Eli mikään täysmulkku tuskin olen hänen silmissään. Kuitenkin aivan perseestä, kun omista tunteista ei puhuta suoraan, vaan vastataan aivan mitä sattuu. Sanoisi edes yhden ainoan kerran, että haluan oikeasti tehdä asioita sun kanssa, niin helpottais jo huomattavasti ja iltaisinkin pystyisi nukkumaan ilman tätä jatkuvaa miettimistä.

Mutta pidänpä tästä lähtien sitten edelleen naamani ummessa tuosta ja ollaan vaan yhdessä niin paljon kuin mahdollista ja pidetään hauskaa. Jospa se siitä sitten alkaa etenemään.

Olette tavanneet kuukausi sitten. Pääsanat boldattuna.

Jäitä hattuun, hyvä mies. Harva voi kuukauden tuttavuuden perusteella tietää, milloin jätetään ehkäisy pois ja koska otetaan asuntolaina.

Heh :D Niin toivottavasti tämä nyt menee mun osalta sitten vaan yli. Kuitenkin helpottaa jo hieman tätä tuskaa nämä kommentit. Kiitän kovasti!

 

[BOL]

Kuitenkin aivan perseestä, kun omista tunteista ei puhuta suoraan, vaan vastataan aivan mitä sattuu. Sanoisi edes yhden ainoan kerran, että haluan oikeasti tehdä asioita sun kanssa, niin helpottais jo huomattavasti ja iltaisinkin pystyisi nukkumaan ilman tätä jatkuvaa miettimistä.

Ehkä sitten joskus, jos ja kun hän on päättänyt, että haluaa kanssasi vakavan suhteen, te juttelette sitten tunteista. Ihan kyllästymiseen saakka. Tai sitten ette. Ei voi tietää ja ihmisiä on erilaisia. Parempi nyt vain tutustua kunnolla, niin ei sitten tule ihan suurena yllätyksenä, jos toisen on vaikea omia tunteitaan tuoda julki.

Eiköhän tuo kanssasi tykkää olla, jos itsekin soittelee. Give her some credit! Vai oletko ihastunut sellaiseen tyttöön, joka hengailee jonkun tyypin kanssa, josta ei edes pidä?

Sitähän minäkin :).

 

[Sphinx]

Eiköhän tuo kanssasi tykkää olla, jos itsekin soittelee. Give her some credit! Vai oletko ihastunut sellaiseen tyttöön, joka hengailee jonkun tyypin kanssa, josta ei edes pidä?

No mulle kävi vähän noin tässä aika äskettäin. Tyttö tosin sanoi pitävänsä musta tosi paljon ihan vaan ystävänä ja sellaiseksi tapasi mua aina toisinaan kutsuakin - ystäväkseen. Jotenkin siihen oli silti vähän vaikeaa aina luottaa, että hän todella halusi olla kanssani tekemisissä, mutta kahden vuoden jälkeen asiaan alkoi jo luottamaan. Joten sitten olikin häneltä hyvä aika todeta, ettei musta koskaan yhtään välittänytkään eikä halua tuhlata aikaa sellaiseen ihmiseen, joka ei merkitse hänelle yhtään mitään. Että anteeksi ja hyvää loppuelämää vaan. Niin ja oikeasti olenkin äärimmäisen ärsyttävä ja oksettava tyyppi. Aika huono meriselitys, tai no kaipa sitä ärsytti, etten sitten ollutkaan aivan miten tahansa vietävissä.

Yhteydenpito kyllä tapahtui aina minun aloitteestani, mutta tyttö kertoilikin olevansa tosi huono pitämään ystäviinsä yhteyttä, ts ei koskaan ole aloitteellinen itse. Enkä mä sitä ihmettele, sillä se sopi hyvin hänen luonteeseensa, joka mm siltä osin muistutti kovasti omaani. Enkä tietenkään mitenkään jatkuvasti ollut häntä häiritsemässä, en läheskään joka kuukausi edes sen jälkeen, kun "ystäviksi" tulimme. Mieluummin sitä olisi ollut "ystävä" vaikka säälistä kuin siksi, että oli "helppo kohde purkaa kaikki mitä jotkut muut mukaihanat ihmiset ovat joskus hänelle tehneet", kun tyttö sanoi ajatelleensa, kaiketi lähinnä alitajuisesti, että "nyt on kerrankin mun vuoro". Just. Kaipa sitä on helppo kohde jos on koko elämänsä lähinnä vältellyt luonnostaan ihmisiä niin, ettei ole vahingossakaan yhtään ystävyyssuhdetta vain tullut luoneeksi. Niin jos sitten alkaa ajattelemaan, että ei ystävät huono idea olisikaan.

Noh, varmasti hitaan kapteenin tilanne on täysin erilainen, mutta pahasti tuo vaan kuulostaa siltä, että miestä viedään nyt oikein kunnolla mistä ei seuraa muuta kuin epävarmuuden jatkuvaa kasvua, jonka tyttö kyllä varmasti aistii.

 

[tomageeni]

Kuitenkin aivan perseestä, kun omista tunteista ei puhuta suoraan, vaan vastataan aivan mitä sattuu.

Luulen, ettei tyttö tee tätä ainakaan ihan tahallaan, vaan kyse on siitä ettei hän itsekään oikein ota selvää tunteistaan. Tyttö voi olla ihastunut sinuun, mutta häntä saattaa ahdistaa se, jos jatkuvasti intät häneltä että "tykkäätkö musta" tai "ootko varma että haluut olla mun kanssa" tms. Hän haluaisi edetä rauhassa ja nauttia siitä "ihastumisvaiheesta", eli siitä vaiheesta missä ajatukset pyörii iltasin siinä toisessa ihmisessä, jonka läsnäolo jo saa hyvälle tuulelle, mutta tunteista ei vielä puhuta suoraan.

En toki tiedä onko asia nyt näin, mutta tältä tuo vähän kuulosti, joten malta vain mielesi. Jos teillä on yhteistä tulevaisuutta, ei se sieltä mihinkään karkaa. Sen sijaan olemalla liian aktiivinen tai siirtymällä väkisin siihen seuraavan vaiheeseen, saatat pilata koko jutun. Se "rakastan sua" -repliikki menettää tehonsa, jos sanot sen liian aikaisin tai toistat sitä liian usein. Samoin ne imartelevat adjektiivit.

Mikäli teillä synkkaa hyvin yhteen pidemmällä aikavälillä, teidän "suhteen" tila siirtyy ihan itsestään siihen seuraavaan vaiheeseen, missä siis jutellaan siitä mitä kumpikin haluaa tulevaisuudelta, ja onko elämän polku ns. jaettavissa toisen kanssa.

Minun neuvoni on että yökaudet hermoilemalla siitä, mitä se tyttö ajattelee tai tuntee, et voita mitään. Käytä ne yöt mielummin unelmoimalla mitä teette yhdessä parin vuoden päästä tms. Unikin tulee paremmin.

Tietysti sitten on olemassa tämä pahempi skenaario, jota edellinen kirjoittaja kuvaili. Eli jos olet joutunut kaverilokeroon, ja tyttö ei vain halua suoraan sanoa sitä, koska ei halua loukata, tai haluaa säilyttää "kaverivälit" tms. Mun mielestä kantsii kuitenkin ajatella sen positiivisen kauta, pessimismillä ei voita mitään.

 

[Prof. Puck]

Nyt on kyllä todella ärsyttävä tilanne. Toivottavasti joku osaa auttaa.

Elikkä tapasin tämän kyseessä olevan tytön reilu kuukausi sitten ja juttu alkoi tosi hyvin. Tulimme saman tien juttuun ja oli vähän sellainen olo, kuin oltaisiin tunnettu jo vuosia. Joka kerta minulla on ollut hauskaa olla tytön kanssa ja puheiden mukaan hänkin haluaa viettää aikaa minun kanssani. Kuitenkin ruvennut ärsyttämään, kun tytöstä ei saa selvää mitä hän haluaa minusta vai haluaako mitään? Olen kehunut tyttöä varmaan kaikilla tuntemillani adjektiiveilla, mutta sitten tilanne on jokaikinen kerta jotenkin jäätynyt ja tyttö on tavallaan halunnut karata, tai ainakin mulle on jäänyt sellainen tunne. Lisäksi sieltä suunnalta ei ole tullut kehuille oikein minkäänlaista vastakaikua

Viime viikolla kysyin tytöltä, että tykkääköhän hän olla yhtä paljon minun kanssa, kuin minä tykkään hänen, niin hän vastasi että haluaa tuntea minut paremmin ennen kuin alkaa millekään. Sitten sanoin, että kai hän voisi jotain edes sanoa siitä, että voitaisiinko me olla oikeasti joskus olla yhdessä, niin vastauksena oli, että "ei tuollaiseen kysymykseen voi vastata".

Tuon jälkeen olen alkanut varmistamaan aina jonnekin lähdettäessä tytöltä, että haluaahan hän varmasti lähteä nimenomaan mun kanssa sinne, niin vastaus on aina jotain "elä hermoile" tai vastaavaa. Miten tässä jumalauta voi olla hermoilematta, kun vastaukset on tuollaisia miljoonalla eri tavalla tulkittavissa olevia? Miksi ei voi sanoa suoraan, että "Tietysti haluan lähteä sun kanssa" tai "Sori, en halua". Kaikista pahinta on tämä epävarmuus ja tuntuu etten oikeasti jaksa enää miettiä näitä juttuja. Viimeksi, kun avasin suuni tästä asiasta, niin tyttö taisi suuttua sen verran, että toinen kerta taitaisi varmasti jäädä viimeiseksi. Itse olisin kuitenkin valmis antamaan ihan mitä vaan tämän tytön puolesta, mutta tilanne näyttää aika kurjalta.

Mieti hyvä mies asiaa naisesi näkökulmasta! Jos toinen koko ajan vuodattaa epävarmuuttaan ja kyselee kysymyksiä, että; onko kaikki hyvin, viihdytkö nyt varmasti tai haluatko ihan oikeasti olla mun seurassa, niin eihän se susta kovinkaan fiksua ja itsevarmaa kuvaa anna. Ilmeisesti tyttö kuitenkin susta ihan oikeasti diggaa, kun on kuitenkin vielä jaksanut sua katsella, mutta itse olet itsellesi hautaa tolla käytöksellä ja hätäilyllä kaivamassa!

Sitä paitsi naiset noin yleisesti ottaen kuitenkin pitävät siitä, että mies osaa tarvittaessa ottaa ohjat, kunhan heidät kuitenkin samalla sillai sopivasti huomataan ja huomioidaan. Kulku naisten kanssa ei ole junalla ajelua valmista raidetta pitkin vaan pikemminkin lainelautailua. Pitää koko ajan osata lukea ympäristöä ja muuttuvia olosuhteita ja ohjata menoa sen mukaan! Joskus murtuvia maininkeja väistellen, joskus suoraan aaltoa päin. Eli kysymys kuuluu; haluatko olla juna-janari vai surffari?