Viestin lähetti scholl
Nyt puhut satoja vuosia vanhoista tilanteista, etkä 1900 luvulla syntyneistä ihmisistä, jotka Suomessa ovat olleet jo tilanteessa, jossa nainen oli riittävän tasa-arvoinen työskennelläkseen ja elättämään itsensä.
Tiedä mitä tässä oikein uskoa, onko tietämättömyytesi aiota vai vaan taiten tehtyä silmänlumetta.
Kuten 1900-luvun alkupuolella syntynyt mummini antoi äidilleni ohjeeksi:
"Elä, kärsi ja unhoita".
Tämä oli sitä naisenelämää jota hän oli oppinut elämään, hän oli ja eli omassa talossaan piikana ja täydellisenä toisen luokan kansalaisena. Tämä naisenelämä oli totta suurelle osalle maamme naisia pitkälle 1900-luvun puolelle, vieläpä minunkin äitini ikäpolvi on päässyt siitä laajemmassa mitassa osalliseksi.
no tämä nykyinen sykli naimisiin, petetään/riidellään, erotaan, naimisiin, petetään/riidellään, erotaan, joka monilla pyörii vinhaa tahtia ilmeisesti ilman mitään ongelmaa.
Mitä pahaa tässä on jos kukaan ei tule riitelemään kanssasi eikä vaatimaan sinun perintöosaasi itselleen jonkin ihmeellisen vippaskonstin turvin?
En minä näe siinä mitään pahaa, että ihmisillä on mahdollisuus ottaa tarvittaessa sellainen kuin avioero - ihan hyvä vaan, että sellainen mahdollisuus on olemassa. Kaikkien kannalta parempi joissain tapauksissa ero kuin väkinäinen liitto jossa kärsimään joutuu useampi kuin yksi henkilö - eikä koskaan edes tämän yhdenkään pitäisi avioliitossa joutua kärsijän osaan.
Toisen keskustelun paikka on sitten se otetaanko eroja liian heppoisin perustein, tai mennäänkö naimisiin liian heppoisin perustein, tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa etteikö sellaisen kuin avioero mahdollisuus ole hyvä olla olemassa.
No voi olla, että aina on ollut näitä geneettisestä persoonallisuushäiriöistä kärsiviä henkilöitä, jotka ovat ikäänkuin "naisia miesten kropissa". Nykyään vaan siitä on tullut muotijuttu, joten vaikea sanoa, moniko homoilijoista on oikeasti homoja vai vain muodin mukana menijöitä.
Tätä sivuavaa kommenttia kirjoitinkin jo tuossa aiemmin, eli on hyvä vaan, että ihmiset ottavat selvää kokeilemalla seksuaalisuudestaan ja sen suuntautumisesta. Paljon parempi on ottaa asiasta selvä kuin elää epätietoisuudessa vuosia, kenties vuosikymmeniä.
Mitä tulee "geneettiseen persoonallisuushäiriöön" niin missäänhän ei tällaista ole todistettu olemassa olevaksi. Sen sijaan on todettu, että homous (tai bi-seksuaalinen käyttäytyminen, jonka sinä varmaan rinnastat homouteen) on varsin yleistä eri eliölajien keskuudessa. Kyse ei siis välttämättä ole häiriöstä vaan eräästä hyvin luonnollisestä käyttäytymismallista.
vlad.
